Moi,

Laitoimpa osat tilaukseen, koetan tehdä valmiiksi ja kerron sitten täällä miten kävi. otin samantien osat 5 kpl lankkuun, ja teen piirilevyt kanssa.

-Jarkko

No niin. Siinähän tulee muutamalle muullekin sitten ratkaisu. Tee samantien siihen se 10-pinninen liitäntä niin saa lattakaapelilla kiinni, tai koosta riippuen jopa suoraan breakoutin liittimeen kiinni sen. Ja se +5V syöttö optoille niin ei tarvii sen kanssa pelata. Siihenhän riittää se sama perinteinen 3 komponentin regu joka on siinä bobin syötössä tekemässä 12 V.

Moi,

Tässä olisi eka protokortti piirretynä. Olen aika aloittelija näissä, joten jos Kremmen tai joku muu katsois läpi kommentois. Ajattelin että tohon varastettas tuo +12v tosta alkuperäisestä kortista.
10pin liittimen läpi menis optolle tuo +5v.

No katsokaa kuva ja antakaa palautetta. (noi on piirretty nyt sitten läpiladottavista komponenteilla) tohon 7805 piiriä ennen oli suositus 10uF konkka, ja piirin alkuperäisessä 100uF konkka +12 ja maan välillä. Riitäsköhän tolle 7805 piirille toi 100uF vai lisäänkö 10uF väliin?

-Jarkko

Okei, kommentoidaan. Mitään sellaista mokaa joka jotenkin estäisi piirin toiminnan, en äkkiseltään huomaa. Sikäli siis kaikki kunnossa. Kun tässä maailmassa voi aina kaikkea parannella ja säätää niin tässä kommentteja siihen suuntaan.

Yleiskommenttina semmoinen, että aina kannattaa kiskovetojen pituudet minimoida milloin ei ole jotain nimenomaista syytä tavoitella muuta. Tästä on hyvä tehdä automaattinen tapa niin, ettei sitä tarvitse erityisemmin erikseen miettiä. Nyt tässä kortissa GND joka muutenkin on yksi tärkeimpiä signaaleita, kiertelee aika pitkään ennenkuin löytää 4011-piirin seiskajalkaan. Komponentteja uudelleensijoittelemalla useimpia kiskoja olisi varmaan mahdollista lyhentää. Tässä sillä ei varmaan oikeasti ole juurikaan väliä kun piiri on matalataajuuksinen, mutta kuten sanottu, tapa on hyvä oppia niin että se menee "ranteeseen". Kääntämällä 7805 heti lattakaapeliliittimen taakse ja uudelleenjärjestelemällä elkot, olisi varmaan lyhennystä saavutettavissa hyvinkin.

Elkoista puheenollen, tässä on 100uF ja 1 uF elkot piiretty samankokoisiksi. Ei ne varman oikeasti ole sitä. Kannattaa padien rasteriin kiinnittää huomiota, ettei jompikumpi ole hankala asentaa kun reikäväli ei mätsää.

Sitten lisää kondensaattoreista: 78xx-regujen lähtöpuolelle on hyvä tapa piirtää suotoelkon lisäksi 100 nF kerko lähelle GND- ja lähtöjalkaa. Tämä tuottaa siirtovasteeseen yhden navan jolla turvataan, ettei piirin stabiilisuus vaarannu missään olosuhteissa. Yleensä se ei ole välttämätön, mutta jos regu jollain hankalalla kuormalla menee epästabiiliksi niin syytä on aika mahdotonta keksiä jollei tiedä tätä.
Ja sitten: aina 100 nF keraminen suotokonkka jokaisen mikropiiripaketin jokaiseen syöttöön, aivan + ja GND-jalkojen välittömään läheisyyteen. Milloin piiri on kannalla, niin itse olen piirtänyt kerkon kannan sisään sopivaan kohtaan. Tässä on peruslogiikkapiiri joten yksi konkka riittää. Joku 32-bittinen mikrokontrolleri jossa on mahdollisesti 5, 3,3, 1,8 V syöttöjä + analogimuuntimien syöttöjä voi vaatia likemmäs 10 suotokonkkaa. Yleensä ne joutuu laittamaan piirilevyn pohjapuolelle kontrollerin footprintin sisäpuolelle ja padeista viat läpi virtapinneihin. Muuten tulee liikaa johdininduktanssia.
Sitten sulla on tulopuolella nätisti GND ja +12V vierekkäin. Kannattaa tarjoilla lähtöpuolellekin padi GND-johtimelle. Huono ajatus ei olisi tarjoilla myös suojatun johdon vaipalle liityntäpiste, jonka voisi kiskottaa toiseen reunaan ja sieltä hyppyjohdolla sinne bob:in maadoitusruuvin alle. Sille ei tainnut harmi kyllä tulla mitään juotospadia järkättyä, pitääpä muistaa se seuraavalla kerralla. Mutta häiriösuojamaata ei siis kannata kytkeä tässä yhteen GND:n kanssa, ettei levitetä johtoon indusoituvia häiriöitä breakout-kortin kautta eteenpäin.
Mitään isoja virtojahan tässä ei kulje joten kiskonleveydet ei ole mitenkään kriittisiä. Itse olen pitänyt tapana kuitenkin piirtää vähintään tuplaleveät + syöttökiskot ja GND:n koko kortin kattavana copper pourina tai flood fillinä, mitä terminologiaa nyt mikäkin ohjelma käyttää. Tuota copper pouria ei välttämättä kannata laittaa häiritsevien signaalien alle/päälle jottei edistetä häiriöiden leviämistä, mutta tässä semmoisia nyt ei olekaan.

Komponentit voi piirilevyllä tunnistaa joko viitetunnuksin tai suoraan tyypein/arvoin kuten tässä. Kannattaa kuitenkin pyrkiä sijoittamaan tunnisteen silkkipaino komponentin ääriviivan ulkopuolelle jotta se on luettavissa senkin jälkeen kun komponentti on paikallaan. Siihen liittyen esim tuohon lattakaapeliliittimeen kannattaisi merkata ykköspinnin paikka (ja liitintunnus). Pinni unohtuu joskus minultakin, kuten kävi tuossa bob:issa joidenkin liittimien osalta. Kaikki nuo toki selviää kuvista, mutta helpottaa elämää kun ne näkee heti.
Sitten jos haluaa olla überhuolellinen, niin silkkipainoon kannattaa merkata kortin "nimi" ja versionumero, että tietää mikä piirikaavion versio vastaa juuri tätä korttia. Tuntuu mitättömältä jutulta kunnes tulee se eka mutkikas kortti jonka versiota ei niin vain näekään silmällä, ja joku juttu on siitä kiinni.
No tässähän nuo silkkipainokommentit on ehkä turhia jos kortti tehdään itse, siihen kun ei silkkipainoa tuppaa syntymään.  Mutta noin vastaisen varalle, ehkä.

Lopuksi tällainen omaan estetiikan tajuun liittyvä kommentti, joka ei suoraan liity toimivuuteen: itse pyrin sijoittelemaan komponentit tasatiheästi kortille, milloin kiskotus tai jokin toiminnallinen vaatimus ei muuta edellytä. Samoin koetan aina vetää kiskot tasavälein ja käyttäen visuaalisesti samanlaisia suunnanvaihdoksia, eli esim että jos on käytetty 45 asteen käännöksiä niin en sekoita niitä ja 90 asteen käännöksiä ellei ole pakko jostain syystä. Samoin pyrin siihen, ettei lopullisessa layoutissa ole tarpeettomia mutkia kiskoissa, vaan kaikki menevät suorinta tietä tai muuten "hyvän näköisesti" jonkun sisäisen tarkemmin määrittelemättömän kriteerin mukaan.

Tuossa niitä kommentteja nyt tuli. Kuten sanottu, varmaan mikään ei ollut kriittinen tässä tapauksessa, mutta jotkut kyllä on kun taajuudet kasvaa.

Kiitos Kremmen. Juuri tälläistä asiallista palautetta kaipailinkin. Oma elektroniikan perusrakentelu on tosiaan niin lapsen kengissä että kaikki oppi ja palaute on enemmän kuin tervetullutta. (en ole tämän alan ihmisiä... kauppaoppilaitoksessa näitä ei opetettu ;). Kahlaan vielä tuon tekstisi läpi ajatuksella ja siirrän siitä tiedon tuohon piiriin. Ensin tosiaan pitää katsoa mitä kaikkea komponenttikokoa varastostani löytyy ja sitten piirtää ne tuohon piiriin, samoin lisätä noita suotokonkkia. Pääasia että muuten kaikki näytti oikein "kytketyltä"

-Jarkko

Vedä nuo nand piirin sisäämenot vaikka maihin niin eivät kellu ilmassa.
Ovat suuri ohmisia cmos sisäänmenoja, jalka voi jo toimia antennina,
jonka johdosta piirin ulostulo voi olla lähes oikkarissa.

Olipa hyvä havainto. En huomannut kiinnittää tuohon itse huomiota, mutta ehdottomasti näin. MOS-piirien sisääntuloja ei pidä koskaan jättää kellumaan, ne ovat niin korkeaimpedanssisia että tanssivat miten sattuu ihan hitusähkön voimalla. Jopa piirin tehonkulutus saattaa hypätä jos joku kytkemätön inputti ottaa suurtaajuista häiriötä.

Lainaus käyttäjältä: jarkko.j - 20.05.12 - klo:22:09
Kiitos Kremmen. Juuri tälläistä asiallista palautetta kaipailinkin. Oma elektroniikan perusrakentelu on tosiaan niin lapsen kengissä että kaikki oppi ja palaute on enemmän kuin tervetullutta. (en ole tämän alan ihmisiä... kauppaoppilaitoksessa näitä ei opetettu ;). Kahlaan vielä tuon tekstisi läpi ajatuksella ja siirrän siitä tiedon tuohon piiriin. Ensin tosiaan pitää katsoa mitä kaikkea komponenttikokoa varastostani löytyy ja sitten piirtää ne tuohon piiriin, samoin lisätä noita suotokonkkia. Pääasia että muuten kaikki näytti oikein "kytketyltä"

-Jarkko

Joo kyllä tuosta hyvä tulee, eikä se huono ollut nytkään. Tällaisillahan on hyvä treenata kun homma pysyy hanskassa ja lopputulos on hyödyllinen. Käytäntö opettaa ja oppia voi sitten soveltaa seuraavassa ja samalla oppia taas lisää. Oppimista tapahtuu edelleen meikäläiselläkin, en minäkään ammatikseni väännä piirilevyjä, vaikka olen sellaistakin joutunut aikoinaan palkkatöissä tekemään.

Miltäs tää sitten näyttäis kokeneenpien silmään.
Aikamoista säheltämistä tää piirtäminen/reitittäminen on.... aina tulee umpikuja, ja uutta suuntaa. Sain kun sainkin tiivistettyä, toivottavasti kaikki on niin kuin pitääkin. Tosin vielä pitää ne kompot tarkastaa, jos vaikka löytyis pienempiä.

Minulle ei ole tuttu tuo sinun käyttämäsi piirilevyohjelma. Pari kysymystä siitä, eli perustuuko kortin layout johonkin samalla työkalusetillä piirrettyyn piirikaavioon? Tyypillinen ja toivottava työtapa olisi, että ensin piirretään piirikaavio ja sille tehdään kaikki design rule tarkistukset kaaviotasolla. Kaaviossa myös kiinnitetään komponenttien fyysiset footprintit. Kaaviosta sitten generoidaan automaattiesesti piirilevyn aloitussetti, jossa komponentit on ripoteltu layout-työtilaan ja kytketty piirikaavion mukaisesti ns. rotanpesäksi eli ratsnestiksi. Toinen kysymys liittyy tähän, eli osaahan tuo työkalu rotanpesä-esitystavan? Rotanpesässä kytkennät on piirretty suorina viivoina komponenttien väliin ja ne seuraavat sijoittelussa mukana.
Seuraava tehtävä on ryhmitellä komponentit yhteenkuuluviksi toiminnoiksi rotanpesän viivatiheyttä mukaillen ja kun toiminnoille on saatu komponenttiryhmät aikaan, voidaan kokonaisia ryhmiä alkaa sijoittelemaan paikoilleen. Loppusijoittelu on iteratiivista puuhaa jossa hienosäädetään kiskotusta ja kompojen sijoittelua. Taitava sijoittelu on taiteen ja tieteen välimaastoon asettuvaa puuhaa ja sitä on aika vaikea neuvoa teorettisella tasolla.
Jos lähdit pintaliitoskompojen linjalle niin sittenhän tuota saa pienennettyä hyvinkin kun vaihdat 4011:n SOIC-pakettiin ja nuo elkotkin vielä pintaliitospurkeiksi. 7805:takin on olemassa pienempiä versioita kuin TO-220. Ainakin TO-92 löytyy, se kestää siinä 100mA mikä riittänee hyvin tuohon piiriin.

Moi,

Ei kyllä tuolla mun softalla tehdä muuta kuin piirretään ja sijoitellaan valmiita kompoja pohjalle, piirikaavio pitää olla joko paperilla tai päässä. Ohjelma ei myöskään tee mitään itse, paitsi ns kumilangalla yhdistetyt pisteet se osaa piirtää ja reitittää itse. Tuohon olis kai saatavissa tuo piirikaavion piirto ohjelma, mutta ei sittenkään mitää esivalmista generoi.

Mikäs ohjelma olis tuollainen, jolla tuo mainitsemasi onnistuu?
Teen tämän piirin nyt seka kompoilla, kun siitä varastosta jo löytyy, katsotaan kummonen tulee. Teen nyt aluksi yhden ja testaan, katsotaan sitten onko jollain vielä kiinnostusta. 

-Jarkko

Kokeile ihmeessä Diptracen ilmaisversiota. Toimii 300 padin 2-puolisiin kortteihin asti täysillä ominaisuuksilla. www.diptrace.com. Windows-softa mutta toimii myös Winessä kuulemma hyvin. Sitä en ole itse kokeillut.
Itsellä on Diptracen non-commercial-lisenssi 1000 padille max 4 planea (layereita saa olla mielivaltainen määrä mutta max 4 power/ground layeria). Oli jotain $125 enkä ole vielä hobbyhommissa tarvinnut isompaa.

Veikkaan että kun tulet tutuksi Diptracen kanssa niin paluuta ei ole. Siinä on piirikaavion piirto, pcb layout, komponenttisymboli-editori ja footprint-editori. Perustason 3D-malllinus löytyy myös.
Mikä parasta kehitystiimi on aktiivinen ja uusia ominaisuuksia on minunkin käyttöaikanani tullut useita. Kannattaa kokeilla.

Moi,

Katsoin vaan muutaman sivuilta löytyneen esittelyvideon ja olen myyty! pitää opetella tuon käyttö ja katsoa jos pitää tuo 125$ sijoittaa tuohon.

-Jarkko

Joo eikä edes tarvii heti investoida rahaa. Se 300 padin ilmaisversio on ihan sama softa kuin kaikki muutkin, ominaisuudet avautuu lisenssifileen avulla. Eli kokeileminen ei maksa mitään ja jos tykkää niin investoi sitten vasta.
Minulta saa vapaasti kysellä vinkkejä, pidän itseäni melko osaavana Diptracen käyttäjänä.

Jäsen Maukka halusi muistaa minua tämän rakennussarjan toteuttamisesta aiheeseen liittyvällä tavalla. Niinpä posti toi tänään Maukan jyrsimestä lähtöisin olevan hienon velociraptorin palapelimallin. Siitä suuret kiitokset, on komeaa saada tällaista palautetta!

Liitteenä valokuva kootusta sauruksesta luonnollisessa elinympäristössään.