Tervehdys!

Tämä on ensimmäinen postini täällä, joten anteeksi jos en heti keksi etsiä vanhoja viestipolkuja.

Eteen tuli vanha CNC sorvi vuodelta -85, Englantilainen Denford Orac työkalunvaihtajalla. Todennäköisesti en olisi muuten ostanut tätä, mutta tuo automaattinen työkalunvaihtaja oli ylivoimainen houkutus.

Kysynkin täällä nyt tietäjiltä että kannattaako yrittää elää vanhan, toimivan, ohjainelektroniikan kanssa. Koneeseen löytyy vanha DOS ohjelma, jonka saa kiinni sorviin RS232 väylällä.

... vai kannattaako heittää koko vanha elektroniikka mäkeen ja ostaa uudet ohjaimet ja liitäntäelektroniikka, myös invertteri tarvitaan. Itse mekaniikka on hyvässä kunnossa ja laitteessa on kuularuuvit. Heittokellolla mitaten välyksetön XY pöytä, satasen tarkkuus liikkeissä.

Elektroniikkaosaaminen on itselläni kyllä hyvä ja pystyn kyllä tekemään muutoksen, mutta maksaako vaivan kun vanha periaatteessa toimii, mutta on kyllä kankeakäyttöinen.

Tässä pari kuvaa, koko kone ja työkalunvaihtaja:





T: Julius

jos nykyisen ohjauksen ominaisuudet riittää sinulle niin sitten älä korjaa... tosin voisi luulla että ajettavan g-koodin pituus voi olla aika rajoittunut ja tuohon voi olla vaikeaa lisätä ominaisuuksia (pulssipyörä, työkalunmittaus, kierteytys? jne?).

jos X/Z akseleiden, työkalunvaihtajan, ja karamoottorin teho-elektroniikka on kunnossa ja pystyy hieman selvittämään mitä ohjaus-signaaleja ne haluaa niin välttämättä uuden ohjauksen rakentaminen ei ole hirmu homma.
EMC2:ta Linuxissa olen itse käyttänyt, toiset taas valitsevat Machin. Sopiva I/O kortti EMC2:een on Mesa electronicsin M5i20. Siinä on 72 I/O pinniä jotka kaikki enemmän tai vähemmän ohjelmoitavia.
Jos linux osaamista, tai halua oppia, ja elektroniikka taustaa on niin varmasti onnistuu. Tuollainen oli meidän jyrsimen karekea ohjauksen kaavio:
http://www.anderswallin.net/wp-content/uploads/2008/09/dc_servo_schematic_2008jan19.pdf

AW

Kiitokset arviosta,

G-koodin pituus voi Oracilla olla max 64K, luulisin että kohtuullisen kokoinen ohjelma mahtuu. Sen tekeminen ja siirtäminen vain saattaa olla kankeaa Oracilla. En ole vielä ehtinyt kokeilla käytännössä.

Tosin en ajatellut kovin monimutkaisia juttuja sorvilla tehdäkään, esim tällaisia juttuja:
http://www.finslot.net/index.php?option=com_content&task=view&id=326&Itemid=71

Tuo Mesan kortti vaikuttaa kyllä ylihienolta pelkän sorvin ohjaukseen, ohjelmoitava FPGA ja muuta hienoutta, jos modernisoin niin joku peruskortti kolmella akselilla riittänee?

T: Julius

Mullakin on samanlainen ORAC, mutta työkalunvaihtajaa ei ole.Itse nakkasin aikaisemman ohjauksen hiiteen, ja tarkoitus olisi tämän talven aikana saada laitettua servot, ja Mach3.Ohjaimena on Granite Devicen VSD.

Teres!

Hyvä (tai huono?) että jollakin on sama ongelma. Jos mahdollista, postittele minkälainen homma tuo Oracin päivittäminen tulee olemaan. Mikäköhän näitten hintataso on nykyään? Meikäläisen Orac maksoi 1400e ja mukana tuli teriä, työkalunvaihtaja ja vaihtoehtona sille multifix työkalunpidin viidellä pitimellä. Laite tuntuu olevan hyvin pidetty ja vähän käytetty.

T: Julius

Olipa kallis ;D Minä maksoin tasan sata euroa, ja koneessa oli myös multifix.Pitimiä tais olla myös ainakin tuo viisi, jos ei enemmänkin.Konehan on muuten hemmetin hyvä, valurauta runkokin, ei mitään peltiä.Ohjauksen paneeli oli vaan niin muokattu, että katsoin viisaammaksi ottaa koneen peltiboksin päältä, ja tehdä kunnon U-palkista tukevan alustan.Kun saan ohjauksen pelittämään, niin vissiin vaihdan karamoottorin isompaan ja parempaan, kun tuo alkuperäinen on aika onneton.

Siistin näkönen kone, passaako udella missä koko luokassa tollanen kone pyörii, paino?

Tere!

Paino 140Kg, josta suuri osa tulee alaosan metallikehikosta, johon on sisälle rakennettu elektroniikka. Pöytä 200x115 liikkeet, kärkiväli 400. "Stoppari" on saanut varmaankin koneen jossain hyvässä saumassa, onnitteluni!

T: Julius

Jatketaanpa tätä vanhaa ketjua, ylläpito voi halutessaan siirtää tämän CNC projektien joukkoon.

Meikäläinen on näissä CNC jutuissa täysi aloittelija ja kommentteja arvostetaan.

Alunperin oli tarkoitus jättää kuularuuvit paikoilleen ja vain pintapuolisesti puhdistaa Oraakkelia, mutta alakuvasta näkee mitä tapahtuu kun yli-innokkaat työkaverit osuvat paikalle. Vain kara laakerointeineen jäi paikoilleen, kaikki muu on purettu. Karan laakerointi tuntui hyvältä ja valmistajan mukaan koneessa on kartiorullalaakerit. Karan laakeroinnissa on rasvanipat ja spruuttasin tuoretta vaseliinia laakereihin. Metallipölyä ja lastua puhdistettu osista runsain mitoin.



Isompaan kuularuuviin on tilattu uudet viistokuulalaakerit, toinen vanhoista laakereista oli jostakin syystä saanut siipeensä. Lastukaukaloa olen metsästellyt sorvin hankkimisesta lähtien, mutta sopivaa ei ole näkynyt. Niinpä päätin laikata alkuperäisen metallikotelon yläosan lastukaukaloksi.



Vetelin kaukalon Hammeritella ja varmaankin alkuperäiset logot saavat jäädä takasuojaan muistuttamaan sorvin alkuperästä.



Nyt tuli esiin tietäjille ensimmäinen kysymys. Mitä kannattaa tehdä kuularuuveille ?. Kuularuuveja olen nyt liuottanut valopetroolissa ja saanut pienen metallipölyn pois varmaankin melko hyvin.



Ruuvit eivät ole aivan priimakunnossa, kun ruuvia pyörittelee tuntee välillä pientä jumitusta. Varmaankin toimivat, mutta onko puhdistuksen lisäksi muuta tehtävissä? Mitä voiteluainetta kuularuuvien kanssa kannattaa käyttää?

T: Julius

Oracin kasaus alkakoon. Sorvi oli siis räjäytetty atomeiksi ja kaikki osat on puhdistettu perusteellisesti. Sorvia ei ole perusteellisesti puhdistettu varmaan kertaakaan sen käytön aikana, sen verran metallipölyä ja lastuja kaikkialta löytyi. Kuularuuveistakin sai liuotella pölyjä pois useampaankin kertaan.

Mutta nyt kasaus siis alkaa.

Ennen kelkan asennusta olisi hyvä tarkastaa että myös johteiden alapinnat ovat puhtaisia. Yleensähän kelkka liukuu keskialueella ja johteiden päädyt ovat vähemmällä käytöllä. Kiillotin alapintoja hienolla 0000 teräsvillalla ja öljyllä.



Alakuvassa on näkyvissä Oracin kelkka alapuolelta katsottuna. Kelkan runko on muitten osien tavoin perusteellisesti puhdistettu.



Kelkan alapuoliset kiinnityslevyt ovat tarkasti hiottu, mitään shimmilevyjä Oracissa ei ole käytetty. Sovite on hyvä. Kun levyt ruuvaa kiinni kelkka liukuu nätisti ja pysyy tiiviisti johteissa kiinni.



Alakuvassa kelkka asennettuna johteiden päälle ja kuularuuvi pyrkimässä kiinni kelkkaan.



Oracin X-akselin kuularuuvissa on kaksi kuulapäätä. Välys poistetaan kiertämällä toista kuulapäätä jousiprikkoja vasten.  Päätin rasvata kuularuuvin kevyesti Wyrtin synteettisellä vaseliinilla, sen pitäisi pysyä metallipinnoissa hyvin kiinni.



Kelkan ja kuularuuvin väliin tulee asennuslevy.



Asennuslevy on hiottu tarkalleen mittaan siten että kuularuuvi tulee oikealle korkeudelle päätykiinnikkeiden suhteen. Ei shimmilevyjä tässäkään.



Jätin kuularuuvin löysälle kiinnikkeestään, jotta päätykiinnikkeet saavat suunnata kuularuuvin suoraksi. Kun kiinnikkeet ovat kiinni ruuvaan kelkan kiinnikkeen kiinni. Näin ruuvin pitäisi mennä suoraan ilman mitään mittauksia.



Seuraavaan kertaan...


Julius