Virtalähteen osat pitäs laittaa tilaukseen ja ajattelin laittaa rengassydänmuuntajat. Suunitelmissa on tilata ne kouluelektroniikka.fi:stä. 2kpl 300VA, 2x 24v muuntajia. Tämä ratkaisu jättää varauksen neljännelle akselille. Sitten pitäs vielä käsittääkseni laittaa tasasuuntaajat sekä kondensaattorit. Minkähänlaiset tasasuuntaajat ja kondensaattorit tähän pitäs laittaa? Moottorit ovat siis 24v 6.1A.

Millaiset ohjaimet? Moottorien jännite vaikuttaa melko korkealta, olisko pilkkuvirhe?
Valitse jännite ohjaimen mukaan. Yleensä moottorit kestää sen , mitä ohjain antaa.

Esim mulla moottorin jännite on luokkaa 2 V. Momenttikäyrät on ajettu 140 V. Itse ajan niitä (joskus tulevaisuudessa) Geckoilla 75 V jännitteellä.

Sauli

Ei ole pilkkuvirhe kyseessä, moottorin kyljessä lukee  U   12v ja   I  6.1A. Kyseessä on Dunkermotoren malli BG63x55s jonka speksit löytyy täältä http://www.kohmatic.co.kr/pinfo/dunkermotoren/BG_E.pdf syötä vain siihen pdf:n sivukenttään 8 niin pääset oikeelle sivulle (itse PDF:n mukaan ne on sivulla 6). Ohjaimena Pluto-p, sekä vahvistimina tuollaiset wallac merkkiset kortit joista en oikein osaa mitään speksejä antaa. Ostin nämä porepelta yhtenä pakettina ja näiden pitäs siis sopia hyvin yhteen.

eikös ne ollut 24volttisia, eikä 12 volttisia???

Ei kyseesä ole pilkkuvirhe, vaan kyseessä on 150w/24v harjaton DC-servo :)

Painovirhe taikka ajatusvirhe tuossa toisessa viestissa, eli 24v ne ovat.

Tuossa aiemmassa viestissä pohdin että jos laittais 1 tuommosen 300VA muuntajan antamaan virtaa kahdelle moottorille niin se antais molemmille sopivasti 24v 6A. Voinko laskea virtalähteen suoraan tuollalailla, vai täytyykö ottaa huomioon joitakin virtapiikkejä tms.? Vai kannattaisiko virtalähde alimitoittaa jonkinverran? Tuo alimitoittaminen taitaa olla enempi mahdollista jos laittaa yhden suuren muuntajan kaikille moottoreille jolloin saadaan enemmän liikkumavaraa sillä kaikki moottorit tuskin vetää yhtäaikaa kovin suurta virtamäärää. Yhtä suurta muuntajaa en kuitenkaan tahtoisi kolmelle moottorille laittaa, sillä tahtoisin jättää virtalähteeseen jo nyt tarpeeksi jerkkua että mahdollisen neljännen akselin tullessa ei tarvitsisi enää virtalähteeseen koskea. Jos tämä virtalähteen mitoitus pitää siis tehdä noiden servovahvistimien mukaan, niin osaisitko porepe yhtään sanoa kuinka paljon noihin uskaltaa laittaa? Tai viitata minua siihen suuntaan mistä noista korteista jotain tietoa sais?

itse laittaisin noin 200VA/motti eli yhteensä 800VA. Jännite 24volttia eikä yhtään yli, kun en tiedä ohjaimien kestosta. Ohjaimet ovat turkulaisen wallacin omaa käsialaa ja niistä ei saa tietoa mistään, ellei joku tuttu ole sitten wallacin leivissä. Ohjaimet ja moottorit  on purettu wallacin roboteista, jotka määrättiin romutukseen  (laboratorio prototyyppeistä) ainoa joka voi asiasta jotakin enemmän tietää on "Jirik" ko henkilöltä olen osan tavaroista hommannut.

Jos tuo 2x300VA muuntajat on passelit, niin vielä pitäs nuo tasasuuntaussillat ja kondensaattorit päättää. (Tottakai X ja Y akselit kannattaa laittaa eri muuntajille, sillä ne akselit ottavat kuitenkin eniten virtaa.)

Haittaako noissa tasasuuntaussilloissa ylikapasiteetti, eli onko jotain harmia jos laitan 35A 1000V kestävät?

Kondensaattorien valinnassa olis sitte semmonen kysymys, että riittääkö mulle kondensaattorin jännitteenkestoksi 25V? Tuosta rengassydänmuuntajasta tulee 24V jännite eli sen mukaan riittää, mutta tarvitaanko tässä jotain varmuuskerrointa? Ja sitten se että kuinka paljon kapasitanssia tässä sitten oikein tarvitaan/on hyvä olla? Tuolla kouluelektroniikan sivuilla on myynnissä 25v 22000uF kondensaattoreita, eli piisaisko yks tämmönen vai pitääkö näitä olla paljonki?

Eikös noista 24V muuntajista tule tasasuunnattuna reilusti yli 30V?

 tasasuunnattuna 1,41x 24=33,8 vdc

Moikka!

Eikös toi 1000uF / A olis sopiva likiarvo näihin hommiin. Elikkä hiukan pelkistettynä 10A olis 10000uF ja jännitekesto tuplaten toi max. jännite tasasuunnattuna. Tietysti voi aina suurentaa kapasitanssia mutta hinta nousee potenssissa,,, jyrkemmin kuin rakentajan oma potenssi  ;). Toi tupla  jännitekesto on mielestäni minimi riippuen virtalähteen muusta rakenteesta. Esim. jos käyttää laitteen virtakytkimenä verkkokytkintä,, siis muuntajan ensiöpuolella olevaa, saattaa muuntajaan indusoitua melkoinen jännitepiikki ja päästä läpi suotokonkan rikkoen jotain muuta,, esim. Geckodrive ei tykkää moisesta.

Tuolla on yksi ihan hyvä projekti rengassydänmuuntajan käyttämisestä virtalähteenä:

http://www.nic.fi/~jukkai/power/power.htm

Löytyy myös se kuinka jännitteen rippelin suuruus lasketaan.

Kiitoksia oikein paljon kaikille vastanneille, päätinkin tilata osat koulun kautta sillä ne saa kuulemma aika halvalla.

Vielä tuosta tasasuuntaussillan/diodien mitoituksesta. Siihen ei tainnut kukaan vastata.

Sillan jännite- ja virta-arvot ovat maksimiarvoja, jotka silta kestää. Niiden suuruus ei sinänsä vaikuta kytkennän toimintaan. Jonkin verran täytyy olla ylimitoitusta todellisiin virta- ja jännitearvoihin, eikä suurikaan ylimitoitus haittaa mitään, jos sopiva silta sattuu olemaan kätevästi käsillä.

Noniin aikaa onkin vierähtänyt jo aika tovi edellisestä tilanneraportista. Tällähetkellä odotan että labrainssi saa tehtyä mulle noita mekaniikan osia, ja itse väsäilen sillä aikaa tuota sähkökaappia. Mulla oli semmonen ajatus että laittasin tuohon sähkökaapin etuseinään virtamittarin jokaista akselia kohden, eli siitä vois sitte jyrsinnän aikana katella miten viisarit heiluu ja mikä moottori ottaa minkäkinverran virtaa. Mittarit maksaa kuitenkin 10e kipale niin aattelin kysästä viisaammilta, että onko niistä mitään hyötyä? Eli onko EMC:ssä jossain sama ominaisuus kätevästi käytettävissä?

Mukana vielä kuva ihan huvikseen vaan http://profile.imageshack.us/user/discapa/images/detail/#60/stp83028.jpg

Edellisestä tilanneraportista onkin tälläkertaa jo huimasti aikaa, johtuen ulkomailla vietetystä vaihto-opiskelusta. Nyt on kuitenkin aika jälleen palailla oikeiden opintojen pariin. Nuo koulun hommat näyttää olevan samaa tasoa kuin kaikki muukin julkinen touhu, ja olen tästä johtuen päättänyt koneistuttaa ja tilata osat ihan muualta.

Tilanne on se että runko kasataan 8mm vahvasta rosterilevystä. Kuvat on piirretty ja nyt edessä sitten levyn leikattavaksi lähettäminen. Aiempaa kokemusta .dxf tiedoston toimittamisesta leikkuuseen ei ole, joten heitän tähän jotain kysymyksiä siihen liittyen.

Kun yhdistän palat yhteen kuvaan, voinko laittaa kappaleet toisiinsa kiinni? Eli niin että leikkaus vetää periaatteessa kaksi valmista pintaa yhdellä vedolla? Tässä on tietysti viimekädessä kyse katoavan materiaalin määrästä, eli kuinka paljon materiaalia katoaa laser / plasmaleikatessa (8mm RST).

Voinko kasata kappaleet vierekkäin niin, että syntyy suorakulma? Eli kun levyä aletaan leikkaamaan, vetääkö kone suorat kulmat niin että se ajaa periaatteessa kumlakohdasta ohi, ja sitten kiertää mutkan ja palaa kohtaan toiselta suunnalta synnyttäen suoran kulman?

Onko laserleikkaus oleellisesti kalliimpaa kuin plasmaleikkaus? Eli kannattaisiko tehdä niin että vie ensin levyn laserleikattavaksi, jossa siellä leikattaisiin levyyn tarkasti tietyt reikäkohdat, ja tämän jälkeen levyn kiikuttaisi plasmaleikattavaksi jolloin itse kappaleiden ääriviivoja myöten ajellaan homma valmiiksi, ne kun eivät suuriltaosin ole niin suurta tarkkuutta vaativaa?