Lainaus käyttäjältä: mpr - 05.08.12 - klo:15:19
Sama juttu aihe kiinnosti kokeilin puikkovirtalähteellä, poistin päällysteen 3.15 ja 2mm puikoista ja kokeilin. Yllättävän suuren virran vaatii n.80A muuten puikonpätkä jäi vaan kiinni ja alkoi hehkumaan muttei hitsautunut kunnolla.
Kuvissa vasemmanpuoleiset kaksi on hitsattu siten että suojakaasu virtasi letkua pitkin lähelle hitsauskohtaa ja ohuempi pätkä oli lukkopihdeissä asetin langan paksumpaan kiinni ja nappasin puikonpitimellä lukkopihteihin noin sekunniksi.

Joo tuo sama hehkuntailmiö tapahtui kun oli vain yksi muuntaja. Tehon lisäys paransi tilannetta, mutta ilman ajastinta/tehonsäätöä mahdotonta nyt hallita. 1.5mm lanka myös helpommin sulaa poikki tietty.
Rohkaisevaa kun nuo alemman kuvasi vasemmanpuoleiset ovat jo aika siistejä, eli suojakaasu auttaa tilannetta.

Tässä Esabin selityksessä voi myös piillä tärkeä pointti, tuo esilämmitys:

Lainaa
Leimuhitsaus
Leimuhitsaus on tankojen, putkien jne. päittäisliittämiseen tarkoitettu vastushitsausmenetelmä. Ensiksi lämmitysvaiheen aikana liitettävät pinnat pidetään keskenään kevyessä kosketuksessa tai irrotetaan toisistaan hieman irti, jolloin läpikulkeva sähkövirta saa aikaan lyhyitä valokaaria liitospintojen välille. Kun tarvittava lämpötila ja sulaminen on saavutettu, tehdään nopea liitospintojen yhteenpuristaminen (tyssäys), jolloin syntyy valmis liitos

LainaaJoo, kiinnostavaa havaintoa. Tulee mieleen, että tarvitaankohan sitä kondensaattoria ollenkaan, jos käyttää akkua?  Sehän käyttäytyy melkein samoin ja antaa satoja ampeereita, erona että jännite ei heti putoa. Yritän löytää pari youtuubivideota joita näin akkukokeilusta.

Se kondensaattorin idea on se, että kun se ladataan täyteen ja puretaan tyhjäksi asti, saadaan jokakerta yhtä iso energia. Samaa ratkaisua käytetään esim. auton sytytys systeemeissä, jolloin energia on jokakerran vakio, oli kierroksia 100 tai 10000 r/min. Noissa käytetään tyristoria liipaisimena. Tuo on aika yksinkertainen ratkaisu. Eli kun halutaan vapauttaa energia, liipaistaan tyristori ja kun kondensaattori on tyhjentynyt, sammuu tyristori itsestään. Tyristorit kestää melko isoja virtoja, ja on edullisia virrankestoon nähden. Akustatulevan suuren virran katkaisu on paljon vaikeampaa.

Lainaus käyttäjältä: ftec - 05.08.12 - klo:16:11
Tässä Esabin selityksessä voi myös piillä tärkeä pointti, tuo esilämmitys:

paksummilla ainevahvuuksilla välttämätön mutta tuskin näin ohuilla ainevahvuuksilla.

Tuo Sepän ehdottama systeemi kuulostais toimivalta, kun vain löytää sopivat konkat.

Tässä linkki vastaavan suuntaisesta kokeilusta. http://www.oulu.fi/fmt/FMT6/PDF/Tutkimusraportit/Termoelementtihitsaus_suunnittelu_ja_valmistus.pdf

Aika hyvä lähtökohta kokeiluihin.

No joo, nyt täytyy miettiä mitä seuraavaksi. Isot konkat pienellä sisäisellä vastuksella ovat kalliita, akulla pääsisi aika helposti kokeilemaan  kun  öytää sopivan solenoidin. Ensin kuitenkin pitää kaivaa 555 datalehti ja tehdä se ajastin.

Tässä kaveri TIG hitsaa 12V akulla. Pieni argonpullo siellä myös, tuollainen pitää myös löytää jostain ...

http://www.youtube.com/watch?v=XVqBRPVw08Y

Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - 05.08.12 - klo:16:31
Tässä linkki vastaavan suuntaisesta kokeilusta. http://www.oulu.fi/fmt/FMT6/PDF/Tutkimusraportit/Termoelementtihitsaus_suunnittelu_ja_valmistus.pdf

Aika hyvä lähtökohta kokeiluihin.

Tuosta kiitos!

Tuli tuosta ac/dc jutusta mieleen että terästä pääsääntöisesti hitsataan tigillä dc:nä ja aluminia ac:nä, juurikin tuon hallittavuuden takia.  Ja on tarkka elektrodistakin. Sitten on vielä se lanka asia, koulussa kokeiltiin tätä ja moni on tullut samaan tulokseen että lisäaineella on suuri merkitys teräksenkin hitsaamisessa, kaasu hitsaukseen tarkoitetulla langalla hitsaaminen on erittäin vaikeaa.

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 05.08.12 - klo:23:17
Tuli tuosta ac/dc jutusta mieleen että terästä pääsääntöisesti hitsataan tigillä dc:nä ja aluminia ac:nä, juurikin tuon hallittavuuden takia.  Ja on tarkka elektrodistakin. Sitten on vielä se lanka asia, koulussa kokeiltiin tätä ja moni on tullut samaan tulokseen että lisäaineella on suuri merkitys teräksenkin hitsaamisessa, kaasu hitsaukseen tarkoitetulla langalla hitsaaminen on erittäin vaikeaa.

Eka lause, tarkoitit ehkä juuri päinvastoin, mutta joo, tässä pähkäillessä rupeaa huomaamaan kaikenlaista. AC:llä täysin eripaksuisia samaa materiaalia olevia rautalankoja hitsatessa on nyt jälkeenpäin ajatellen tietenkin selvää, että ohuempi lanka kuumenee enemmän sen suuremman resistanssin takia ja koska siitä lämpö johtuu pois huonommin kuin paksusta. Langan pitimen massalla ja muodolla  ehkä voisi parantaa tilannetta jossain määrin.

Tuota aiempaa postaamaani kuvaa tyssa-1.jpg katsellessa huomio ja ihmetys kiinnittyy siihen, kuinka siististi lankoja yhdistävä hitsi kasvaa kartiomaisesti kohti ohuempaa lankaa. Voi olla, että sauma on jälkeenpäin siisititty roiskeista hiekkapuhaltamalla, mutta miten tuo kartiomaisuus on syntynyt. Rupesi nyt ihmetyttämään, että onko tuollainen jälki edes mahdollista tyssähitsaamalla. Ainakin pitää olla mekaanisilta liikkeiltään hyvin hallittu prosessi hitsauksen aikana.

Kyllä teräs on nimenomaan tasavirtaa, ei kuulu hitsatessa kuin pieni suhina. Rosterissa sitten pulssitettua tasavirtaa. Alumini ja ainakin magnesium taas vaatiivat vaihtovirtaa, koska tasavirralla muodostuu "sulamattoman" kaltainen oksidi kerros ja hitsaus muuttuu käytännössä mahdottomaksi. Vaihtovirta putsaa oksidin pois ja lisäainetta on helppo syöttää. 

Tuossa hyvä esimerkii miltä teräksen hitsaaminen kuullostaa http://youtu.be/3j-ciGVAxes?t=2m33s
Vastaavasti aluminille http://youtu.be/BVR7a9kUKJE?t=1m17s

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 06.08.12 - klo:16:32
Kyllä teräs on nimenomaan tasavirtaa, ei kuulu hitsatessa kuin pieni suhina. Rosterissa sitten pulssitettua tasavirtaa. Alumini ja ainakin magnesium taas vaatiivat vaihtovirtaa, koska tasavirralla muodostuu "sulamattoman" kaltainen oksidi kerros ja hitsaus muuttuu käytännössä mahdottomaksi. Vaihtovirta putsaa oksidin pois ja lisäainetta on helppo syöttää. 

Tuossa hyvä esimerkii miltä teräksen hitsaaminen kuullostaa http://youtu.be/3j-ciGVAxes?t=2m33s
Vastaavasti aluminille http://youtu.be/BVR7a9kUKJE?t=1m17s

OK, kiitos tuosta tarkennuksesta.

Kuinka suuria DC virtoja tasasuunnataan? Olen elänyt siinä käsityksessä, että diodeja ja diodisiltoja ei voi rinnan kytkeä, mutta joiltakin palstoilta luin, että tieto on vanha, koska uudet samojen sarjojen komponentit ovat tasalaatuisia. Ennen aikaa jännitteiden täsmäystä tehtiin apuvastuksilla ja konkkilla, mutta miten?

Kiinnostaisi nimittäin kokeilla järjestelyä, jossa käämisin muuntajat korkeammalle jännitteelle, esim 24VAC ohuemmalla langalla ja sitten tasasuuntaus. Kokeilisin ensin mitä tapahtuu ilman rippelin tasausta DC:ssä, jolloin katkominen onnistuisi ensiöpuolelta.

Tässä artikkelissa kaveri muutti halvan valovirta-AC hitsikoneen DC koneeksi (100A 3v silta, jättäen yhden vaiheen käyttämättä). Siinä myös kuvataan DC Mig koneen komponentteja jossa diodisillassa 4*6 = 24 diodia (6 diodes per leg of the bridge, for a total of 24 diodes) eli niitä on kytketty 6kpl rinnan, ja 4 x 30,000uF =120000uF konkka ja lisäksi vielä kuristin (a very large inductor, aka filter reactor)

http://www.blinkenbyte.org/welder_conversion/welder_conversion.html

PS. Jos käämin 24VAC:lle, niin silloinhan periaatteessa yksi 100A silta ehkä jo riittäisikin, mutta pari 50A siltaa löytyisi laatikostakin ...

Miksi suunnitella virtalähdettä kun valmiitakin löytyy..http://www.veistokone.fi/index.php/UUDET-MALLIT/Holzmann-TISA-160-hitsausinvertteri.html
tuossa esim. tig kaapeli mukana
pelkkä puikko alle 200€ ja on invertteri.

LainaaOlen elänyt siinä käsityksessä, että diodeja ja diodisiltoja ei voi rinnan kytkeä, mutta joiltakin palstoilta luin, että tieto on vanha, koska uudet samojen sarjojen komponentit ovat tasalaatuisia.

Tuossa hiljattain vaihdoin kempin lankakoneeseen tasasuuntaajan diodit niitä oli kaikkiaan 36 kpl.
Ja kone yli 20v vanha, että kyllä ne silloinkin jotain kesti.

Noita pieniä kertakäyttöisiä Ar ja Co2 kaasupulloja myy ainakin Bauhaus.