Johteet pois, ruuvi suoraan ruutan taakse -> voima kohdistuu oikeaan paikkaan. Moottori tietenkin tuettava jonkinlaisilla "johteilla", mutta tässä takertelua ei tapahdu niin helpolla. Jos ei haluta liikkuvaa moottoria, niin sitten pyöritetään laakeroitua mutteria ja laitetaan ruuville "johde". Tai sitten nykyisenkaltainen rakenne kunnon takertelemattomalla johteella ja ruuvi mahdollisimman lähelle ruuttaa.. Mikrosteppausta ei minun mielestä kannata miettiä, koska ei kuitenkaan niin tarkka, kuin "oikeat" askeleet, kyseessä kaiketi annostelulaite kohtuu tarkoille määrille.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 16.05.17 - klo:07:10
Excel taulukon kun tekee, niin helppo kokeilla eri arvojen vaikutusta... voi määrittää putken koon, mutkista koituvat teho häviöt yms ja laskenta päivittyy automaattisesti...
Kun kerran siihen syöttää nuo alkuarvot taulukoista...

- Taidetaan viitata avoimen lähdekoodin Calc -taulukkolaskentaan, joka löytyy ainakin LibreOffice -paketista ;)

Moi,

Jos kuorman kanssa ongelmaa, niin mieluummin sitten vaikka 3~ -imuri, niin imurin teho jakautuu tasaisemmin vaiheiden välille. Eli esim. tämän tyyppinen: Nova FM-300 1,5kW tai Nova 2200 2,2kW imuri, niin pysyy vaihevirrat paremmin hanskassa :)

Imutehosta ei nyt mahdottomasti kokemuksia, saattaa riittää tai sitten ei, riippuu mitä tuolta hakee ja mitä/ minkä muotoista materiaalia ajaa (jaksaako nostaa isompaa purua ylös, pitääkö pölyn viiksien sisäpuolella jos ajetaan muuta, kuin levymateriaalia ym.).

/Mika

Joka akselille on oma touch off, jolla työkoordinaatiston voi asettaa tiettyyn pisteeseen kappaletta. Eli nollakohta kannattaa sijoittaa johonkin aihon nurkkaan CAMissa -> kappale kiinni -> touch off XYZ -suuntaan -> ajoa.

Proben inputti pitää olla määritelty "touch probe". Tuon terän voi ajaa vaikka käsin lähelle levyä (tässä tapauksessa etäisyys < 5mm levyyn) ja käyttää tuolta löytyviä komentoja. Eli esimerkiksi Z ollessa kyseessä, ajetaan lähelle kappaletta, sitten esim.

G38.2 F20 Z-5

jossa
G38.2 -> probe toward workpiece, stop on contact, signal error if failure
F20 -> Nopeus 20mm/min
Z-5 -> Ajetaan z-akelia nykyisestä paikasta 5mm alas (tai jos probe muttaa tilaa, pysähdytään)
Tämän jälkeen linuxcnc -> touch off Z levyn paksuus

Näistä voi tehdä myös valmiit .ngc -koodit, joilla ajaa tuota paikoitinta mallia täällä. Linuxcnc pystyy myös tekemään käyttöliittymää pyVCP:llä, esim. täältä voi saada apuja tuon tekemiseen.

Toivottavasti ei tullut kirjoiteltua puutaheinää, viisaammat korjatkoon jos eivät omat aivoitukset luistaneet...

Toimisikohan, jos ajaisi reiän eka isommalla terällä, tabit jättää alareunaan 4 sivulle, tämän jälkeen ajaa pienemmällä terällä tabit pois?

Näkyyhän tuolla olevan myös harmonisella (tai "harmonisella") vaihteistolla olevia, näissä pitäisi kyllä voiman riittää. Esim. 1:50 välityksellä nuo halvimmat vääntävät akselissa kiinni olevalla 4.8kgcm moottorilla yli 20 Nm. Eli teoriassa pitäisi riittää hyvinkin vaikka vähän kovemmallekin materiaalille mikäli vaihde muuten kestää nuo voimat. Osta testiin ja kerro kokemuksia :)

Eli takaisinkytketty järjestelmä kyseessä.. Ennen kuin joku järkevämpi ohjeistaa oikein, niin voit koittaa säätää (wikipedian mukaan) seuraavanlaisesti: Kp, Ki ja Kd sataseen. Nostetaan Kp kunnes moottori lähtee oskilloimaan -> Kp asetetaan puolet pienempään arvoon (Kp/2 + 100 jotta säätöarvon minimi tulee huomioitua). Lisätään Ki arvoa, kunnes moottori on tarpeeksi nopea seuraamaan paikkaohjausta. Jos Ki nostaa liikaa, se aiheuttaa epästabiiliutta järjestelmään. Lopuksi nostetaan Kd -arvoa, mikäli akseli oskilloi kiihdytyksissä tai hidastuksissa. Jos seurantavirhe on vieläkin liian iso, niin pienennä Kp alle puoleen ja säädä muutkin arvot uusiksi.

Tämä siis miltei suoraan kopioitu wikipediasta, käytännön säätämisistä on sen verran itsellä aikaa, että kokemuksen rintaääntä ei vain ole :(

Onko moottorista takaisinkytkentää ohjaimelle, vai ovatko vain "tyhmiä" moottoreita? Ota vaikka kuva moottorista, niin tämä selviää melko varmasti sillä (siis jos et tiedä vastausta kysymykseen). Nuo PID-säädön arvot eivät välttämättä vaikuta mitään jos takaisinkytkentää ei ole.. Tai sitten vaikuttavat, mene ja tiedä.. Jos takaisinkytkentä löytyy, niin säädöt voivat hyvinkin aiheuttaa värähtelyä -tässä tapauksessa joku viisaampi voi kertoa PID-säädön perusteet lineaariliikkeessä :)

Lisäsitkin kuvan ja selitystä lisää, eli kyseessä taitaa olla ihan mekaaninen resonanssi, joka aiheuttaa askelhukkaa tms. Jos mahdollista käyttää mikroaskellusta, niin se voi hyvinkin auttaa asiaan, koska se tasoittaa moottorin vetovärinää. Jos se ei auta, niin välityksellä saat askelvärinää korkeammalle taajuudelle ja vääntöä lisää. Hyppiikö tuo askelia tasaisella nopeudella, vai kiihdytyksissä ja hidastuksissa?

Kirjoitit, että kernelin taajuuden muuttaminen vaikuttaa asiaan, muttei korjaa sitä.. Onkos MACH:ssa latenssitestiä tms. ? Laitatko käytössä olevan tietokoneen speksit tänne, osassa koneista on ominaisuuksia, minkä vuoksi ne eivät vaan sovi numeeriseen ohjaukseen.. :( Onhan PC virransäästöt, kellotaajuuden säädöt ym. asetettu muuttumattomaksi tahi pois päältä?

Hidasta kiihtyvyyksiä Z akselilta (tiputa vaikka puoleen testimielessä) ja jos tuo ei auta,niin tiputa Z nopeutta seuraavaksi.. Lämpö ei kuulosta vielä pahalta, ei pitäisi vaikuttaa.

Kone hukkaa askelia pystyliikkeellä? Pystysuunnan kiihdytykset ja/tai nopeus pienemmäksi, mikäli tästä on kyse..

Paineilmalla tuo korkeapainepumppu näköjään toimii, sieltä vaan sitten ideaa omaan harrastelijamalliin :)

Jos ei oikeasti tarvetta paikoitukselle,niin miten olisi joku pieni taajuusmuuttaja ja oikarimotti? Potikalla nopeus ja käyntikäskyt vaikka polkimella ja kytkimillä. Monessa tamussa on mahdollisuus "nykäyskäytölle", jota voisi hyödyntää polkimella (eli moottori pyörii vain silloin, kun poljin pohjassa). Normaalikäytöt sitten kytkimen taakse.

Suosittelen Autodeskin Fusion 360. On ilmainen harrastajille ja alle 100ke liikevaihdon omaaville yrityksille.. Kannattaa katsoa tutoriaaleja, toimii vähän erilailla, kun nuo yleisimmät. Sisältää CAD,CAM, simppeli FEM, visualisoinnit.