Pelastusarmeijan puuhapaja

[olli henttonen]

Juuh tuota itsekkin katselin, mutta en ainakaan ole vielä löytänyt sitä ohjelmanpätkää jolla se tieto menisi Mach3:seen ja joka ajaisi sen aina mittauspisteeseen. Vai tartteeko itse opetella G-koodin vääntöä että sais sen ajettua sinne ja sit homma jatkuisi?

[Maukka]

Joo pittää siihen macro ohjelma tehdä. Varmaan ihan itte jos ei mach:ssa sellaista valmiina ole (mulla ei ole mach käytössä itellä.)
Mutta tuommosen ohjeen googlasin just http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=mach%20tool%20lenght%20sensor%20macro&source=web&cd=2&ved=0CFsQFjAB&url=ftp%3A%2F%2Fmachsupport.com%2FExtraInformation%2FHow%2520to%2520use%2520the%2520Tool%2520Touch%2520Macro.doc&ei=KNgUUK-GDsXWsgavtICoAw&usg=AFQjCNF0YLpPWWgEfN-ueAqn12iYCABP3g&cad=rja

Näytti olevan zone:lla myös jotain juttuja..

http://www.cnczone.com/forums/diy-cnc_router_table_machines/3836-diy_z_axis_0_plate.html

[olli henttonen]

Jeps... siinähän se on ja lisää pähkäiltävää!
Mut nyt puuhapajalle hitsaamaan routterin pöydän jalkoihin huonekaluputkesta tuet ettei pöytä wemputa.
kiitti
olli

[ftec]

..Ja löytyisikö keneltäkään vinkkiä miten saisi suoritettua puoliautomaattisesti terän korkeusmittauksen. ..

Joo, itselleni olen koodannut tuon systeemin. Riippuu ihan systeemistä miten pitää toteuttaa, mutta perusperiaate yleisellä tasolla on tämä:

- Jokin input määritellään Mach inputeissa Probe tuloksi.
- Probe ledi OEMcode 825. 
- Liike kohti mitta-anturia ajetaan Machissa G-koodikäskyllä G31. Huom! Probeajon käsky voi olla ja onkin muissa systeemeissä eri G-koodilla.
- Lähestyminen anturia esim näin:

Code "F65 G31 Z" & Z_alaraja
While IsMoving()      
Wend

Missä:

- F... =  nopeus, esimerkissä 65 (mm/min)
- G31 = Probeajokäsky
- Z_alaraja = Z arvo jossakin mitta-anturin pinnan alapuolella. Probe liike voi olla minkä tahansa akselin suunnassa, ei vain Z.
- While IsMoving() - Wend luuppi tarvitaan Machissa estämään eteneminen koodissa kunnes liike on ajetettu loppuun.

Kun probeajo löytää anturin liike pysähtyy ja akselin koordinaattiarvot on sen jälkeen luettavissa Getvar käskyllä muistipaikoista, X löytyy rekisteristä Getvar(2000), Y Getvar(2001) , Z Getvar(2002), jne.

Muu koodi skriptiin oman tarpeen mukaan, esim. pika-ajo mittapaikkaan ja Z lähestyminen lähelle kappaletta jne. Sitten kannattaa tutkia ennen probeajon alkua, että input ei ole valmiiksi jo aktiivinen, muuten Z-liike jatkaa pysähtymättä mitta-anturin läpi Z_alaraja arvoon asti. Pieni liike takaisin ylöspäin saadun Getvar ilmoittamaan paikkaan kannattaa myös lisätä koodiin Probe ajon loppumisen jälkeen. Ennen Probea kannattaa ehkä myös ottaa talteen edellinen ajonopeus, niin sen sitten voi palauttaa nopeudeksi Probeajon jälkeen. Jne, jne...

Mitta-anturiksi käy pelkkä sileä metallilevy, jos pystyy saamaan aikaiseksi sulkeutuvan virtapiirin terän ja levyn väliin. Vähän arvelluttaa, että miten luotettavaa on kontakti karan laakereiden läpi ja vähän muutakin epävarmuutta tässä, kun runko ja myös kara ovat samassa verkon maapotentiaalissa...?

Työkalunvaihtosysteemiä voi kehittää niin, että terän paikan mittaus tehdään vain kerran kappaleesta ja heti perään muualla olevasta kiinteästi asennetusta referenssianturista. Seuravan työkalun vaihdon yhteydessä käydäänkin sitten mittaamassa terä automaattisesti vain siitä kiinteästä referenssianturista ja tehdään tarvittavat korjaukset skriptillä. Tätä parannettua versiota värkkään itselleni parhaillaan itse kyhäämääni 6-akseliseen Mach käyttöliittymään.

PS. Ja sitten kun siis tietää terän kärjen koordinaatin mitta-anturin pinnassa laskee koodissa mitta-anturin alla olevan kappaleen pinnan paikan ja asettelee Z DRO arvot sen mukaan ynnä muuta mitä tarvitsee. 

Kannattaa myös huomata testata kaikki ohjelman eri osavaiheet huolellisesti ja käyttäen dummy terää tai mieluummin pehmeää rautalankaa terän sijasta ja käsi vielä hätäseis painikkeella tai muuten turvallisesti. Jos koodi on pielessä voi konen saada pahasti siipeensä törmäilystä.

[olli henttonen]

Ei siis auta kuin alkaa koodintekoa opiskelemaan ja virkata sillä joku makro millä sen aina ajaisi, ettei tarvitsisi joka työkoodiin sitä kopsata työkaluvaihdon kohdalle. Noh mennään käsipelillä jonkin aikaa ja laitetaan kaikki muut pelittään ensin ja sitten keskityn tuohon. Kiitoksia seikkaperäisestä vastauksesta.
olli

[ftec]

Näinhän se on joo. Mach käyttää Cypress VB (Basic) skriptikieltä, jolla hommat hoituu suht helposti, jos on jo yhtään ohjelmointikokemusta - ja miksi ei muutenkin. Sitten toinen juttu on, että käyttöliittymää voi joutua muokkaamaan haluamakseen, että saa lisättyä tarvittavat napit ym.. Käyttöliittymän muokkaaminen onkin vähän huonommin toteutettu Machille. Itse käytän siihen saksalaista Machscreeniä. Grafiikan uuteen liittymään tein Adobe Illustratorilla ja Photoshopilla, jotta sain sellaisen kuin haluan, mutta se ei ole välttämätöntä, MachScreen riittäisi ihan hyvin jos tyytyy sen grafiikkaan.

[olli henttonen]

Löytyisiköhän porukoista valutaitoista henkilöä, jolla olisi mahdollisuus valaa pieniä messinki/ alumiini kappaleita. Puuhapajalta löytyy piirustuksia höyry yms entisajan koneisiin sekä vaikkapa toimivaan tähtimoottoriin tai höyryveturiin, tosin skaalaassa ne olisivat sellaisia yöpöydälle mahtuvia. Lisää piirustuksia olen hankkimassa ja tuollaisille osasille olisi tarvetta, tiedä vaikka joku teistäkin innostuisi välillä aikansa kuluksi nikkaroimaan tuollaisia pikkuvärkkejä kasaan. Tarkoitus ei olisi tehdä kaupallisia tuotteita vaan niitä jaettaisiin omakustannushintaan nikkaroijille.

[olli henttonen]

Myös apua kaivattaisiin noiden piirustusten kanssa, nyt ne on lähes kaikki jo PDF muodossa, mutta suurin osa tuumamitoituksella ja tarkoitukseni olisi, että ne käännettäisiin meille sopivimmaksi milleiksi ja DXF muotoon jolloin niitä olisi helppo koneistella.
http://www.pienoismallit.net/keskustelut/8475_lisaa-piirustuksia-ja-ohjeita/
Linkistä löytyy lista osasta piirustuksista joita stadimallareiden jäsenet saavat korvauksetta käyttöönsä, eli kannattaa liittyä stadimallareihin jos kiinnostaa tuollaisten nikkarointi.

[ftec]

Myös apua kaivattaisiin noiden piirustusten kanssa, nyt ne on lähes kaikki jo PDF muodossa, mutta suurin osa tuumamitoituksella ja tarkoitukseni olisi, että ne käännettäisiin meille sopivimmaksi milleiksi ja DXF muotoon jolloin niitä olisi helppo koneistella.
...

Yksi vaihtoehto on ladata Rhinoceros CAD softan demo, se lukee pdf:ää ja tallentaa dxf:ää ja sillä saa tehtyä samalla skaalauksen tuumista milleiksi. Grafiikkaohjelmista ainakin Adoben Illustratorilla onnistuu pdf avaaminen ja tallentaminen dxf:ksi, mahdollisesti myös ilmaisofta Incscapella. Dxf on periaatteessa laaduton tallennusmuoto, joten kannattaa varautua siihen, että joutuu skaalaamaan.

[olli henttonen]

Juuh itselläkin illu käytössä ja sen pdf tiedoston lukeminen ei ole ongelma. Piirustuksissa kun on mittaviivat ja tuumaluvut mukana niin niiden siirtäminen omalle leijerilleen että saa lopullisesta dxf kuvasta häivytettyä ja tuumien kääntäminen milleiksi tuottaa sen työn johon nyt ei olisi aikaa kun tarvitsee näitä koneita nikkaroida kasaan ja saada ne toimintakuntoon. Melkein helpoin tapa tuossa taitaa olle se, että lataa PDF kuvan taustalle ja piirtää kokonaan uusiki 1:1 suhteessa ottaen samalla huomioon että lopputulosesta tehtäisiin suoraan työkaluradat ja G koodi. Silloin loppukäyttäjä voi skaalata sen siihen kokoon kuin haluaa.
Eli mitoitusviivat omalle leijerilleen ja itse kuva omalle, niin voi joko printata ulos täydellisen piirustuksen, tai tehdä siitä suoraan DXF tiedosto (cad yhteensopiva) josta virkataan G-koodi kasaan.

[ftec]

Rhinoceros kyllä muuttaisi kaikki viivat polylineiksi muutamalla komennolla ilman, että tarvitsee mitään piirtää uusiksi. Paljon helpompi kuin Illustrator, aika lailla Autocadin oloinen.

[olli henttonen]

Ok tartteepa testata miten onnistuu, ei ihan heti kivuttomasti tuonut noita PDF tiedostoja sisälle ja aikas arvokas ohjelma tuo on jollei satu säkällä saamaan opiskelijalisenssia. Mutta tutkitaan kun aikaa ilmaantuu.

Edit
PDF esim tästä vega moottorista on kopioitu Model Engineer lehdestä vuodelta 1986 ja niissä on rakennusohjeet mukana artikkelissa, joten eivät varmaankaan suoraan käänny ihan itsekseen millään ohjelmalla vaan on helpompi piirtää uudelleen.

[olli henttonen]

Löytyisiköhän porukoista valutaitoista henkilöä, jolla olisi mahdollisuus valaa pieniä messinki/ alumiini kappaleita. Puuhapajalta löytyy piirustuksia höyry yms entisajan koneisiin sekä vaikkapa toimivaan tähtimoottoriin tai höyryveturiin, tosin skaalaassa ne olisivat sellaisia yöpöydälle mahtuvia. Lisää piirustuksia olen hankkimassa ja tuollaisille osasille olisi tarvetta, tiedä vaikka joku teistäkin innostuisi välillä aikansa kuluksi nikkaroimaan tuollaisia pikkuvärkkejä kasaan. Tarkoitus ei olisi tehdä kaupallisia tuotteita vaan niitä jaettaisiin omakustannushintaan nikkaroijille.

Meniköhän tämä ohitse muiden keskustelujen välissä, kun ei saanut minkäänlaista vastakaikua?

[porepe]

Kyllä ne kuvat joutuu piirtämään uusiksi ainakin vegan osalta ja jos muutetaan millimitoiksi, niin on aika kamalia lukuhirviöitä.

Voisin tuota valamista tiedustella vanhasta työpaikastani. Paljonko nuo valettavat materiaalit vaativat lämpöä jotta muuttuvat juoksevaksi ja mistä muotit noihin osiin, vai yritetäänkö ihan jyrsityllä foam muotilla, joka sulaa alta pois eli on kertakäyttöinen...

[olli henttonen]

Juuh niin arvelinkin että joutuu piirteleen, tiedä sitten onko siinä järkeä että muuttelee milleiksi, vai opettelisikohan tuon tuumamitoituksen, tosin noissa näytöissähän on kyllä molemmat. Tarttee vain jostakin hankkia taulukko mitä noi num3 yms reiät oikein vastaa, kun ei viitsis kaikkia poranteriä ja kierrewärkkejä ostaa useammalla mitoituksella.
Selvintä tietty olisi, että piirtäis ja mitoittaisi ne lähimmiksi milli tasaluvuiksi, tosin hommaa siinäkin on että tarkistaa että kaikki myös toimisi. mutta pähkäillään.

melkein noissa valuhommeleissa kannattais tehdä puuoriginaalit joilla  tehtäisiin hiekkamuotit. Mutta kaikki on kustannuskysymys, mikäli valujen hinnat nousis pilviin kannattaa sit tehdä suoraan umpijöötistä lopulliset kappaleet.