Ollin laittaman linkin takaa kopioiden:

Boxed set of 8 x 4-flute Corner Rounding End Mills HSS with titanium coating- sizes: R1/2/3/4/5/6/7/8
Shank Sizes: R1 & R2 - 10mm / R3 & R4 - 12mm / R5, R6, R7 & R8 - 16mm

Eikös tuo 16mm vaadi jo ER25:n - näin ainakin minulla suurin ER25:n holkki on tuon 16mm.

Kun edellä jo vilahti kuva tuosta ohjainpaneelin johtohässäkästäkin, niin pistin vielä ennen ohjainkoneen syövereihin siirtymistä kasaan pari kuvaa ohjaimen merkkivaloista. Merkkivalojen takia tuota johdotustakin jouduin hieman lisäämään. Tämä on siis sitä turhamaista näpräystä, sillä ilmankin olisi laite toki toiminut.

Johdotusta (ja pari pientä relettäkin) jouduin lisäämään siksi, että valitsin merkkivaloiksi SP-Elektroniikasta löytämäni 10mm RGB LEDit. Huomasin vasta ostettuani että nehän olivatkin common-anodi -tyyppisiä, eikä se sopinut sellaisenaan muuhun jo tehtyyn kytkentään. Siksipä jouduin lisäämään releet joilla sain GND:tä kytkettyä/katkottua tarpeen mukaan. Releet tinasin suoraan johtimiin ja ne ovat muun johdotuksen seassa ohjainpaneelissa.


Tässäpä hieman toiminnoista:

Päävirran kytkentä ohjainkoneessa ilmaistaan RGP LEDin sinisellä ohjaimen pääkytkimessä. Kun logiikka sitten käynnistetään ohjainen kytkimestä - siis steppereiden driverit, karan tamu-ohjaus, RPM-näytö , ... - vaihtuu pääkytkimen valo vihreäksi ja toki muutkin toiminnot ohjaimessa aktivoituu.


Karan pyörimissuunnan looginen väriyhdistelmä on  Start-Stop -kytkimen RGB LED:ille vihreä ja punainen. TaMu:n ohjelmoin niin, että REV-suunta määrätään erillisellä kytkimellä, ja sitten Start-Stop käyttö samalla kytkimellä kuin FWD. Oletuksena Delta:ssa oli logiikka erillisille napeille jotka määrää suunnan samalla.


Hätä-Seis katkaisee virrat lähes kaikesta - vain 12V ohjausvirta jää päälle. Tämä ei ole karan pyörimisen kannalta kaikkein nopein pysäytys, mutta lienee lähinnä määräyksiä. Jos TaMu:lla pidettäisiin virrat päällä, kara pysähtyisi nopeammin - sen huomasin sorvin modauksessa.
RGP LEDin punainen jää päälle kunnes Hätä-Seis erikseen vapautetaan.   
Punainen voi olla päällä jo heti ohjainkoneen päävirran kytkemisen jälkeen jos Hätä-Seis nappi on pohjassa.
Käynnistykset on silloin aina estetty.


Tein samalla valmiudet karan käyttöön CNC-ohjattuna, mutta en halunnut luopua kuitenkaan manuaalisestakin karan käytöstä, joten tällekin oli logiikka rakennettava. Käytännössä se tarkoittaa vaihtorelettä jolla signaalien tulosuunta valitaan: joko napit tai C6 Speed Driver -kortti. Kortti ohjainkoneessa.
Valittu asetus CNC-käyttöön ilmaistaan ohjainpaneeliin takaapäin kaiverretun tekstin valaisulla punaisin teholedein ja blokkaamalla manuaaliset käytöt.


Ja kaiken tämän logiikan takana on varsinainen johtohässäkkä.



Nyt on hyvä muistuttaa että tuo logiikka on tehty omaan käyttöön ja siinä varmaan on puutteita säännöksiin verrattuna.
Älköön kukaan siis kopioiko mitään tiedostamatta että tekee sen omalla riskillään, ja tämä on vain harrastuskäyttöön.

Toisaalta minulla ei ole tämän alan kokemusta, joten asioita olisi varmaan voinut tehdä paljon fiksumminkin.  Pistin nämä omat viritykseni kuitenkin jakoon albumiin ja tänne siksi, koska itsekin hyvin mielelläni katselen muiden oivalluksia ja yritän oppia niistä.

Jatkokehitysideoita ja varoitukset havaituista riskipaikoista otan mielelläni vastaan.

Pääsiäislomat on takana, joten on aika tehdä pieni päivitys projektin etenemisestä. Päivitin albumiin aika joukon kuvia teksteineen. Tässä niistä pieni otos.

Kuten edellisessä postauksessa jo näkyy, tein uusien osien kylmän koeasennuksen karalaatikon kanssa. Laakereita en vielä alkanut irrottaa ennenkuin saan uudet laakerit käsiini, joten kiinnityksiä karaputkeen en voinut tehdä. Muutoin työkaluirrottimen ensimmäisen vaiheen saatoin kuitenkin jo testata.


Hihnapyörät kiinnittyy kara-akselin putkeen - siis siihen jossa hammasrattaat - putken sisään tulevalla sovittimella. Myös pinolin jousen kiinnitys pitää silloin uusia, sillä tuo hihnojen kiinnitysputki vie tilan jousen ulkopuoliselta ohjurilta, eikä lukituskaan haarasokalla hihnapyörien sisään voisi olla enää alkuperäisellä mallilla.


Pinolin jousi kiinnittyy nyt uuden pitemmän kara-akselin päähän ruuvattavan pitkän holkin avulla. Holkin on oltava huomattavan pitkä jotta pinolin liike säilyy eikä holkki joudu pinolin ala-asemassakaan hihnapyörien yläpinnan alapuolelle.


Holkin päälle tulee sitten lautasjouset jotka kiristävät R8-holkkipitimen (tai jatkossa ehkä "tarraimen") kara-akselin sisään. Vetotanko on siis jatkuvassa kiristyksessä ja vain vetokahvan käyttö vapauttaa terän. Vetotangon pituus pitää vielä päättää kun tarvittava jousien oikea määrä vahvistuu.
(Kiitos mpr - kierrepakka 7/16-20 on kotiutunut, joten saan nyt tehtyä uuden vetotangon luotettavalla oikealla kierteellä)


Tein kokeen myös tuplajousilla. Tuo vipuvarren voima on kyllä uskomaton - tuplajousienkin kanssa terän vapautus oli vieläkin hyvin kevyt. Pinolin lukitus joutuisi silloin kuitenkin todella koville, joten pitää kokeilla tarviiko tuplajousia vai ei. Ensimmäisten kokeiden pohjalta en usko että tarvii.




Kun koeasennus karalaatikkoon oli tehty, ja suunnitelma ohjainpaneeliksikin oli edennyt, oli aika palauttaa jyrsin toimintakuntoon ja aloittaa taas jyrsimiset.

Kotelon aukotus ja tarvittavien lisäosien (kehykset ja apukotelot) työstöt meneillään.



Ja tällaisia niistä sitten tuli. Samoja ajoratoja sain hyödyntää mitä käytin sorvin ohjainpaneelin uudistuksessakin.


Kun aukotukset on tehty ja näkyvät kehyksetkin on valmiina, saatoin jo latoa osat ensimmäistä kertaa paikalleen. Jotain yhtäläisyyttä aiempana nähtyyn suunnitelmaan tuossa kieltämättä on.  :D


Mutta sitten alkoikin oikea "nysväysvaihe" - tai turhamaisuus - tai miksi sitä nyt vain voisi kutsuakaan: tehtäviä joita ilmankin olisi voinut elää ja laite toimia, mutta joita oli kiva näperrellä ja saada oma kädenjälki esiin.
Mitähän tässä oikein jyrsitäänkään?


Tällaisia pikkuriikkisiä linssejähän siinä - tai siis erilaisia kokeiluita.
(Tästä albumissa lisää selityksineen.)


Edellä kasauskuvassa nähty kytkin saa nyt uuden kirkkaan linssin ja lisää toimintoja. Alkuperäisessä kytkimessä ei ollut merkkivaloa eikä edes lampun pidintä - vain tyhjä punainen linssi. Tuo kuvassa näkyvä vihreä LED tosin sai kuitenkin myöhemmin vaihtua 10 mm RGB-ledin tieltä - joka taas puolestaan toi lisää rakenneltavaa lähinnä johdotukseen. Tästä lisää myöhemmin.


Ja sitä johdotustahan riittää, eikä tässä ole vielä edes kaikki.
Nyt ohjainpaneeliin ei tule vahvavirtaa lainkaan, joten johdotus voidaan tehdä signaalijohdoilla. Kytkettävää on 2 * D25 liittimen verran tulevana johdinnippuna ohjainkoneelta + tietty kaikki sisäiset kytkennät ja muutama pieni rele täälläkin, ja sitten lisäksi lähdöt oheistoiminnoille ja hieman turhamaisuuteenkin.
Keskitin jyrsimen pään lähdöt nyt ohjainpaneliin, eli ohjainkoneesta tarvin jyrsimeen näiden kaapeleiden lisäksi vain kaapelit steppereille ja moottorille.


Ohjainpaneelin kiinnityksen tein nyt jyrsimen Z-tolppaan. Sitä varten piti työstää nivelvarsi. Ohjaimen voi kääntää myös vasemmalle puolelle koska kiinnitys on tolpan takana, mutta oikeakätisenä ja tilan puolesta oikealle puolelle se luontevasti asettuu. Paneelin voi kääntää haluamaansa etäisyyteen ja nivelet saa kiristettyä sopivan jäykiksi. Albumissa asiasta lisää.





Mutta eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi pituutta tähän mammuttipostaukseen.
Kommentit edelleen tervetulleita, ja albumissa kertoilin asioista hieman lisää.

Seuraavaksi onkin aika siirtyä ohjainkoneen kasauksen pariin, ja tietty vasta sitten näkee jäikö tästä käteen mitään muuta kuin hukkaan kulutettua aikaa (ja rahanmenoa).

Tuon kuvan mukaan tein kytkennän.

Kuten tuolla Maukan linkkaamassa ketjussakin kerroin, ei sattunut käteen 1.5 kohm potikkaa, joten käytin 2.2 kohm. Muutoin juuri noin, ja potikan kokohan ei haitaa, mittaat vain jännitettä kun säädät.

Erillistä koteloakaan en säätökytkennälle laittanut, vaan piirilevyn palasen powerin päälle korokepaloin. Molemmat on vanhasta PC-kotelosta tehdyssä laitekotelossa.

Tuollainen poweri minun CNC-modausta ruokkii, enkä edes ajatellut mitään konkkia lisätä.
55V tasoon olen jännitteen asettanut ja sillä ajelen.
(Toinen boxi on hyllyssä varalla)

Hyvä että asia tulee nyt esille - nehän voi lisätä jos tarvetta on.

Päivitys kuva-albumissa projektin vaiheista:
https://picasaweb.google.com/100264801021547897557/SumoreSP2217PikkujyrsimenKarakaytonModernisoiti?authuser=0&feat=directlink

Kun levyosat oli irrotettu, oli aika aloittaa työstö ruuvipenkkikiinnityksellä sivusuunnilta - siis kiinnitysreikiä, hihnatilan varauksia, yms.


Osiin saatiin sen verran työstöjä aikaiseksi, että ensimmäistä kertaa sai latoa kokonaisuutta tapuliin myös moottorin kanssa.


Työstettäessä päänvaivaa kiinnityksessä meinasi tuottaa oikean kylkipuoliskon edestäpäin suunnitellut työstöt. "Ruuvipenkki ruuvipenkissä kyljellään" - siitä löytyi riittävän tukeva kiinnitysratkaisu.


Kun lautasjousetkin saapuivat - kiitos JuKa - pääsin vihdoin varmistamaan viimeisen levyosan - painikkeen - mitoitusta. Tässä lautasjouset tulevalla paikallaan.


Ja niinpä valmistui sitten painikekin, joka tässä mukana koekasauksessa. Mukana myös joukon "musta lammas" - tuo ruosteinen neliöputkesta tehty vetokahva, jonka nivelpään tosin vahvistin tiukalla alumiinitulpalla ja sorvatuin holkein ruuvien kohdalle, ettei voima kohdistu vain ohueen putken kuoreen.


Aika siirtyä taas sorvin ääreen, sillä tarvitaan uusi vetotanko ja pitimiä - tai siis protoja tässä vaiheessa. Noihin osiin pitää vielä käyttää aikaa jotta saa tarkkuutta lisää.
Tässä vetotanko ja siihen ruuvattuna R8 20 mm holkkipidin. Ongelmaksi tuli se, ettei sorvissani ollutkaan juuri "20 nousua-per-tuuma" -kierrettä, eikä holkkipidintä ole CTC-Tools:lla millisellä kierteellä - vain 7/16-20 . 16 ja 24 nousuiset tuumaiset kierteet sorvista löytyy, ja sitten joukko määrittelemättömiä. Valitsin ratkaisuksi silmämääräisesti lähellä olevan kierteen ja hieman enemmän voimaa: reilut 10 mm matkan tanko meni noin kierteelle. Kestänee ainakin testivaiheen.


Uutta pidinsysteemiä varten on tarkoitus tehdä setti teränpitimiä, jotta terien asetuspituudet voin tallettaa ohjaimen muistiin, eikä korkeusmittausta tarvitse jokaista terän asetusta varten erikseen.
Tässä ensimmäinen proto, jonka tein 6 mm tappiterälle. Rungossa olevan kuppimaisen laipan tehtävä on pidintä lautasjousien voimalla paikalleen vedettäessä ottaa pitimelle tuki karan päästä - ei pyörähtäväpäisestä holkista.

Pitimen suhteen on vielä kehiteltävä työskentelytapoja: mittaillessa huomaan useamman satkun heiton terässä. Mittauksissa tosin paljastui että ensmmäinen satku tulee jo jyrsimen nykyisen R8 karan sisäpinnasta, seuraavat (merkitsevimmät) tuon R8-holkkipitimen sisäreiästä, ja loput vasta itse pitimestä. R8-holkkipitimen voi onneksi kohtuuvaivalla hioa keskeiseksi, joka onkin must ennenkuin alan korjata pitimen valmistuksen työstötapoja.




Koko paketti vielä lopuksi koeasennukseen karalaatikon päälle !!!
Tuollainen siitä sitten tulee.  Nyt se on tosin "kylmänä", sillä kara-akselin hihnapyörien lukitusputken kiinnityksen lisäksi puuttuu ohjaus vielä kokonaan. Muutoin alkaa mekaniikka olla voiton puolella.
On se vain ihmeellinen tuo vipuvarrean voima: nykyisen varren päässä 900 g paino avaa juuri-ja-juuri 3.25kN lautasjousien kiristämän pitimen.


Ohjauksenkaan suhteen ei olla enää ihan tyhjän päällä: ainakin idea on piirrettynä. Onnistuuko tuota toteuttaa - se jää nähtäväksi.



Kuten aiemmin jo kerroin, Picasa:n albumissa on reilumminkin kuvia teksteineen jos välillä on pakko ottaa etäisyyttä omista projekteista ja tutkailla muiden näperryksiä.

Kaikki vinkit, ohjeet, huomiot yms. otetaan kiitollisina vastaan.
Minulle tämä on täysin uusi alue ja apuja kaipaan. Voi leivän päälle kun on minulla tullut tienattua ihan toisenlaisesta päivätyöstä.

Sain taas aikaiseksi albumin päityksen nyt modaukseen tulevien levyosien työstön osalta.
https://picasaweb.google.com/100264801021547897557/SumoreSP2217PikkujyrsimenKarakaytonModernisoiti?authuser=0&feat=directlink

Tässä albumista poimittuna muutamia otteita.

Nyt pääsi ensimmäistä kertaa tehty CNC-modaus oikeasti esiin kun piti työstää hieman monimuotoisempia osia. Oheisessa kuvassa työstän moottooriin kiinnitettävää laipaa. Laipan pitkulaiset kaarevat aukot ovat hihnan kiristystä varten, keskellä ohennus jotta hihnat saa samaan korkeustasoon karan kanssa.


Moottorin laippaosa puhdistettuna.  Unohdin sitten jättää irrotuksissa työstövaraa sivupinnan siloitteluun, ja niinpä tässä näkyy irtolastujen aiheuttamaa epätasaisuutta. Mutta asiansa hoitaa noinkin - onhan noita kauneusvirheitä tekijässäänkin.


Tässä myös runkoon sivupalkkien päälle kiinnittyvä laippa, jonka päällä moottorin laippa kiertyy yhden nurkassa olevan ruuvin varassa ja muodostaa näin hihnan kiristyksen. Aukon "klunssimaiset" laajennukset tekevät vapaata tilaa hihan asennukselle ja vaihdoille.


Kylkipalojen muotoitua. Nuo "pistoolikahvamaiset" ulokkeet on työkaluirrotuksen vaatimia tukia. Oikea sivu on hieman monimuotoisempi koska siihen tulee vastine kahvan pohjaanvedolle: kaksi irrotinta - kaksi eri vetopituutta - siksi säätö.



Kasa puolivalmiiksi työstettyjä osia. Laippaosista puuttuu vielä kaikki syrjistä tulevat työstöt, sillä irrottelin ensin kaikki osat levyaihioista ennenkuin kellotin taas ruuvipenkin kappaleiden sivutyöstöjen kiinnitystä varten.


Tällaiseen järjestykseen noiden osien pitäisi alkaa asettua. Osat näyttää vielä "palikoilta" kun osa työstöistä puuttuu.


Seuraavaksi onkin sitten muutaman pikkutyöstön jälkeen aika latoa osat kasaan ja katsoa onnistuiko mitoitus ja sopiiko moottori paikalleen.

Kyllä tuota tulostuksen erinomaisuutta nyt korostetaan:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013031216774456_ul.shtml

3D tulostimella 75% miehen pääkallosta !
Kuvaa kun katsoo, niin 75% vaikuttaa kyllä "liioitetulta".

Juu, noin oli Hoss asian ratkaissut, ja näki myös että aika voimalla pitää kahvaa ylöspäin painaa.

Minulla on tarkoitus lukita pinoli paikalleen (jossa se on muutenkin CNC-käytössä) ja silloin tuota kahvaa on helppo ja ennenkaikkea kevyt käyttää. Pinolin lukitus pitää hyvin. Pinolin lukitusta vapautan vain manuaalisesti poratessa.

Olen hieman jo edennyt projektissa - mutta en ehtinyt päivittää tänne - joten kokeilin jo koeasennusta paikallaan irrotuksen osalta ja irrotus kyllä toimii erinomaisesti ja pinolin lukitus pitää.

Kun noista hihnapyörien välityksestä nyt tuli puhetta, latasin tuonne albumiin kuvan excel:llä tekemästäni graaffista, josta näkee "visuaalisesti" kuinka tuolla valitsemallani välityssuhteella pitäisi saada karaan kierroksia, ja kuinka silloin moottori kuormittuu.
Käytkö näin - se jää nähtäväksi.

Tein kaavat taulukkoon ja iteroin valitun hihnamitan ja käytettävissä olevan tilan rajoitusten mukaan.
Olisin mieluusti pyrkinyt alapäässä vielä hitaampaan optioon, mutta jo tuolla mitoituksella pienemmän hihnapyörän sisäkehä (joka tosin on hieman pienempi kuin mihin hihna joutuu taipumaan) on 16 mm. En ollut varma kuinka tiukalle hihnaa todella voi taivuttaa noilla kierroksilla, joten jäin sitten tuohon.
Yläpäässä - kuten kuvaaja kertoo - on kyllä potentiaalia nostaa nopeutta, mutta se käy laakereille.

Tehollinen kehä tuolla hihnalle on 4 mm alle hihnan ulkokehän.

Tuon itse karan saa ulos tuosta karaputkesta varmaan aika nätisti - kaksi kierteistä laipaa, yksi kummassakin päässä. (irrotustyökalut jo tehty kun sellaista ei ollut hyllyssä)
Kara pitää irrottaa kumminkin jossain vaiheessa kun minullakin on tarkoitus vaihtaa laakerit kunhan saan ne hommattua.

Mutta edelleen on pieni epävarmuus siitä, onko kara-akselissa materiaalivaraa jatkaa tuota porausta pitemmälle, sillä aika pian alkaa yläpään booriosuus, ja siinä itse putki ulkomitoiltaan on jo huomattavasti ohuempi. Varmuutta siihen ei saa ennenkuin irrottaa karan ja tekee mittaukset sekä sisältä että päältä. Irrotukseen ei viitsi mennä ennenkuin samalla on uudet laakerit käsillä.

Mutta asia selviää aikanaan - - -

Jos tilaa on, sitten tuon porauksen voi tehdä sorvissa sorvaamalla olevaa 13 mm reikää isommaksi hieman syvemmälle. Silloin voisi se tarrainoptiokin saada riittävästi tilaa.
Toistaiseksi siis vain R8-holkkioption toteutus on varma, ja se toteutuu. Tein jo itseasiassa testi-irrotukset koeasennuksella ja näyttäisi mitoitus olevan kutakuinkin ok.

Ei pysy öljyt tuossa kopassa - aukkoja on edessä ja takana, ja sitten käyttövipujen reikiä.
Rasvatkin tihkuu ulos kun paikan lämpenee.

Mutta tokihan niitä voisi sulkeakin - eihän sekään mahdotonta ole.

Totta puhut Z:n suhteen: sille voisi kyllä jotain tehdä jäykkyyden parantamiseksi.
Toisaalta tuossa CNC-modauksen yhteydessä tekemäni "3-pultin modaus" ja "välikelkan kääntö ylösalaisin" vaikuttivat kyllä merkittävästi.

Välikelkan kääntö vaikutti varmaan eniten, sillä nyt vapaata Z-tolppaa on yleisimmillä työstökorkeuksilla vapaana merkittävästi vähemmän, ja silloin tuo koneen heikoin lenkki ei pääse notkumaan kuten ennen. Karahan kiinnittyy välikelkkaan epäkeskeisesti, jolloin käännön jälkeen välikelkkaa on alapäässä näkyvillä karalaation alapuolella melkoisesti.

Lisätukia olen tolpalle pohtinut jossain vaiheessa lisättäväksi, ja samalla tolpan kiinnityspiste alarunkoon tukevoituisi.

Juuri noilta sivuilta ideoita on poimittu.
Sieltä mukaellen olen toteuttamassa osana tuota kokonaisuutta V-hihnaoptiota.  3L-150 hihnan olen hankkinut ja sen mitoihin mitoittanut nuo hihnapyörät.

En tiedä löytyykö valmiina sopivia hihnapyöriä kovinkaan helposti.
Ongelmaksi voi tulla tuo kara-akselin läpituonti, joka vaatii hihnapyörissä isohkoa keskireikää, ja toisaalta sitten moottorin päässä akselin pituus riittää vain toisen hihnapyörän paksuuteen. Siinä päässä toki erillisetkin pyörät saa liitettyä kyljistään yhteen ruuvaten, mutta kara-akselin päässä alkaa materiaalivahvuudet olla vähissä. Kiinnitys karaputkeen vaatii myös tilansa.

Minä laskeskelin nopeuksia lähinnä tuon valitun moottorin kierrosnopeusalueen kautta siten, etten joutuisi kovin alhaisia enkä hirmu korkeita taajuuksia käyttämään TaMu:sta asetettuihin karan tavoitenopeuksiin pääsemiseksi, ja toisaalta halusin mahdollisimman laajan yhteisen kierrosalueen jottei hihnaa tarvitsisi usein siirtää pyörältä toiselle. Toisena muuttujana oli sitten saatavilla olevien hihnojen mitat.

Itse päädyin hihapyöräpareihin: 
moottorin päässä 63 ja 36 mm, ja karan päässä vastaavasti 52 ja 76.5 mm. Nämä ovat ulkokehän halkaisijat, tehollinen kehähän on hieman pienempi.

Tuon kiinnityshaasteen takia sorvasin pyörät pareittain. Valokuviin liittämistä CAD poikkileikkauskuvistahan näkyykin kuinka keskireiät vie materiaalipaksuudet aika pieniksi.

Minulla sattui olemaan yksi, mutta pitkähän niissäkin taitaa tuo runko-osa olla.

Laatikossa oli myös piirilevylle tuleva optio, joka olisi lyhyempi.
Onko poissuljettu mahdollisuus muovata ja sitten myös asentaa piirilevy niin, että tuollainen liitin olisi suoraan levyn reunalla?  Plugihan voisi työntyä osittain rungon sisäänkin - vai onko reikä silloin liian iso?

Nuo liittimet olen ostanut SP-Elektroniikasta.

Moikka

Ilmoittaudun mukaan ainakin elektroniikan osalta - ja langaton optio.

Katsotaan vielä myöhemmin josko pitää mekaniikkakin hankkia, vai kokeilenko väkertää sitä itse.