... ja taitaapa tuo kone olla samaa valua aika pitkälti kuin tuo oma Sumore:kin - sekin pitkällä pöydällä.
Mukanatulleessa "manuaalissa" - jos sitä muutaman sivun paperinippua voi manuaaliksi sanoa - oli myös lueteltu reilun puolenkymmenen konemallin mukana parikin xx-25 konetta, mutta itse Sumorea ei ollut edes mainittu. Se niistä kiinalaisten koneiden eroista. Ei tainnut olla KF-kirjaimia, vaan en ole varma ja manuaaleihin on nyt 400 km matka.

Juttua tuolla omassa säikeessä sekä CNC- että moottorimodauksista.

Eikös sen sivukiinnitteisenkin motin päädyssä ole kuitenkin ruuvinreiät valmiina?  Omani oli kyllä päädystä kiinni alkuperäisessä käytössään POMO-tuorerehuleikkurissa, mutta laippaa siinä ei ollut ja tein senkin samalla kun muutkin osat. 4 kpl 6mm ruuveilla motti kiinni. Eihän sille sivuttaisvetoa tule kuin hihnan verran ja oma paino makaa laipan päällä kuitenkin.

Minulla on parissakin koneessa Mach3 ja molemmissa Win7 ja ilman ongelmia.

Talllilla läppäri kera SmoothStepperin ja lisenssoitu Mach - siis se kone joka ohjaa CNC-konetta.
Työhuoneessa ilman drivereista ja siis laillisestikin ilman lisenssiä pöytäkoneessa - siis se masiina jolla voin ajaa koeajot liikeradoista ennenkuin vien ne työkoneeseen.

Kummassakin asennettuna ihan aidossa Win7-ympäristössä, eikä mitään ongelmia   -- ainakaan toistaiseksi.

Eikös juuri tuon typpiseen osaan sovi se, että ajaa hieman isommalla pallolla jolloin pinnasta tulee kohtuullinen hieman harvemmallakin ajolla, ja lopuksi sitten ajaa tuon kehät tappiterällä jotta tuo sisäkulma tulee teräväksi?
Noin ainakin itse ajoin hieman vastaavan osan. Tosin jo on terävä sisänurkka - siis Z:n suuntaan - silloin tarvitaan pienihalkaisijaista terää loppuajoon. Muutoin sekin terä saa olla reilumman kokoinen.

Jos tuo muistipaikan käyttö palaa mittalastun ottamiseen ja sen jälkeen mitan syöttämiseen, eroaako se sitten siitä, että syöttääkin tuon otetun mitan muistipaikan sijaan suoraan X:lle halkaisijana?
Sen jälkeenhän saa kappaleen sorvata tavoitehalkaisijaan suoraan DRO:n näytön mukaan.
Kun Z-nollataan muutenkin kappaleen päähän, sehän toimii samoin ilman terien muistipaikkojakin.

Vielä ei lisäarvo avautunut tumpelolle ??

Opastakaahan nyt tietämätöntä kun tämä käytötapa on minulle ihan outo.

Minullakin näyttää tuossa DRO:ssa olevan jotain työkalujen muistipaikkoja, mutta en oikein keksi miten sitä voi hyödyntää.
Omaa ajatusta sotkee pahasti se, miten tuon "pikkukelkan" liike ei vaikuttaisi noihin asetuksiin. Sillehän ei ole omaa mittaa.  Toisaalta myös pikkukelkan kääntö sotkee mitat samalla tavalla, ja ainakin kierteytyksessä kelkkaa on käännettävä.
Myös teräpitimen asetuskulma vaikuttaa.

Minusta tuossa on 3 muuttujaa: pikkukelkan liike, pikkukelkan kulma ja teräpitimen kulma, joiden takia nuo terien asetusarvot ei oikein auta.
Vai onko teillä pikkukelkassa oma mitta, vai ajatteko kelkan aina johonkin tiettyyn asemaan?
Luotetaanko kelkan ja pitimen kääntöasteikkoihin niin paljon, ettei se vaikuta terien asemiin?

Miten saat varmistettua että tuohon pitimeen kiinnitetty poranterä on tasan tarkkaan työstettövän kappaleen keskiössä?

Eikös pienikin virhe tässä voi johtaa reiän hakeutumisen vinoon, vai pakottaako kappaleen pyörimisliike aina poran seuraamaan tarkkaan pyörähdysakselia?

Nurkat jää pyöreäksi, mutta ainahan voi valita lopuksi pienihalkaisijaisen terän, jolloin tuo kulman säde jää aika pieneksi. jo 3 millin terällä säde on vaivaiset puol-toista, eikä tuo terä vielä mahdottoman ohut ole.

Ilman leikkuutahan siinä tulee paljon - ainakin minulla, kun en osaa vain nurkkiin kohdistaa työstöä, vaan pitää ajaa turhaa myös sivut.  Mutta jos aikaa on, niin ainakin onnistuu.

Noin jouduin ensin paksummalla ja sitten ohuemalla terällä tekemään ne toisessa säikeessä Timon kyselemät muovikehyksetkin. Varmaan löytyisi parempikin ratkaisu, mutta taidot on vajavaiset.
Useita ajoratoja erikseen Mach:lle ladaten pitäen konetta päällä jottei 0-kohta huku, ja niin vain toivottu kappale lopulta muovin sisältä kuoriutui.

Kiitokset mpr - tuolla taajuusalueella karanopeus valitulla hitaammalla välityksellä on 430 - 2330 RPM.  Pistin asetuksiin kuitenkin alarajan 17 Hz:in, jolloin karanopeusväliksi tuli n. 500 - 2300.  Tuo lienee sopiva suurimpaan osaan metallintyöstöä, vai ?

Suurempaa välitystä kokeilin kerran hetken ja n. 4500 RPM:n paikkeilla alkoi TaMu rajoitaa nopeutta. Silloin oltiin jossain 50-60 HZ:n välillä. TaMu:n näytöltä löysin virtamittauksen, joka näytti virran nousevan nopeasti yli 4000 RPM nopeudessa.   Johtuukohan se hihnan jäykkyydestä vai mistä - massaa ei ole, eikä laakereidenkaan pitäisi alkaa kuormittaa? Lämpenemistä laakereissa ei ainakaan tuntunut.
4500 kierrosta on kuitenkin selvästi enemmän kuin oikeasti tarvin, joten kierrosten suhteen projekti näyttää onnistuneen.


Tehdäänpä tässä samalla myös pieni kuvapäivitys. 

Tuolla Picasan puolella on lisää kuvia ollut nähtävissä jo jonkun aikaa. Nostan muutaman niistä esiin tässä.

Puuttuva komponentti kokonaisuudesta on enää ohjainyksikkö - tai ohjainkone, joksi sitä saatan ajoittain sanoa.
Rakensin sen alkuaan CNC-projektissa vanhan PC-kotelon sisään ja jatkoin nyt sen kalustamista. Kotelo alkaa olla jo aika täynnä, eli kovin paljon lisää toimintoja tuohon ei enää sovi. Olen tosin varannut siihen jo tilan myös A-akselin laitteille.
Moottorin syötön toin samanlaisella kaapelilla (1.5 mm2 ja suojavaippa) ja lukittuvilla XLR-liittimillä millä kytken stepperitkin. Olin asentanut liittimen jo A:ta varten, jonka otin nyt moottorikäyttöön.
Liitännät ohjainpaneeliin menee 2:lla suojatulla 25 napaisella kaapelilla D25 liittimin.
Huom: Jos nyt rakentaisin, niin laittaisin toisen kaapelin uros- ja toisen naarasliittimin!  Miksi näin - no kytkin projektin aikana kerran kaapelit ristiin ja nyt odottelen Jonnelta uutta KeyPad:a TaMu:lle - perhana  :(


Aiemmin kotelossa jo olleiden Minebea powerin, SmoothStepper -ohjaimen ja PM752 stepperidrivereiden lisäksi koteloon tuli nyt muutaman releen ja yhden kontaktorin (ja jonkunmoisen johdinhässäkän ja parin pikkupowerin; 12V ja 5V) lisäksi Kremmenin suunnittelema RPM ohjainkortti. Tässäkään projektissa en laittanut 7-segmenttinäyttöjä itse kortille, vaan vein ne ohjainyksikköön omaksi sateliittinäytöksi. Kuvassa näkyy kuinka johdotin nyt vain 13 johdinta entisen 50 tilalta; jokainen näytön segmentti yhteisenä ja yksi ohjain jokaisesta digitistä. Ei mikään teknisesti siisti ratkaisu, mutta näköjään toimii.   
Pitkä kaapelipituus (yhteensä reilut 2 m, ja useita liittimiä matkalla, sekä signaalit vielä samoissa kaapeleissa muiden signaaleiden kanssa) aiheuttaa yhden pienen ikävän piirteen näytössä: segmenttien desimaalipisteet loistaa satunnaisesti. Pitänee katkaista niiden ohjaus; se olisi vähemmän näkyvä "virhe".
Myös johdot RPM-anturille menee samojen kaapeleiden kautta, eikä kortilla ole siis D9 liitintäkään.


Toinen uusi tuttavuus minulle ohjainyksikössä on C6 nopeudensäätökortti.
Rakensin nyt karan ohjauksen niin, että saan vaihtokytkimellä ohjauksen manuaaliseksi tai Mach:lla ohjatuksi.
Yksinkertaisin tapa (minun mielestä) oli käyttää tuota C6 korttia ja tuottaa sillä Mach:n ja SmoothStepperin avulla vastaava nopeuden ohjaus jännite (0-10V) ja releohjaukset start/stop:iin ja reverseen, mitä saadaan manuaalisella potikalla ja kytkimillä. Vaihtoreleellä valitaan joko manuaalisen tai automaattisen ohjauksen signaalit vietäväksi TaMu:lle. Deltan TaMu:ille olisi toki voinut viedä ohjauksen Mach:lta fiksumminkin, mutta sitten vuorottelu manuaali/automaattinen olisi pitänyt rakentaa toisin.
(huom: Kuvanottohetkellä ei C6 vielä ollut 12V powerin kytketty)


"Pirtistä" loppui kuitenkin yksinkertaisesti tila mahduttaa kaikkea sisään, joten itse Delta:n TaMu oli pakko jättää "porstuaan ja ulkoruokintaan".  :) 
Asensin siis TaMu:n PC-kotelon taakse,
TaMu:n liitännät on onneksi suojattu hyvin, eli ei noihin liittimiin vahingossa saa sormiaan tungettua. Laitan kuitenkin vielä lisäsuojat kaapeleiden liitinkohtien päälle. PC-laitekotelo on TaMu:n takaa auki, joten myös koteloon nyt lisätty tuuletin TaMu:n oman tuulettimen lisäksi kierrättää ilmaa ja jäähdyttää.
PC-kotelon alakulmassa näkyy myös tuo hyvin palveleva Minebea:n poweri, jonka olen asettanut yksinkertaisella jännitteenjakokytkennällä reguloiden 55 V jännitteeseen, ja sillähän se antaa vielä vajaat 10A virtaa.
Koko "ohjainyksikköpaketti" kytketään yleiseen sähköverkkoon normaalilla maadoitetulla laitejohdolla, joten yksikkö on hyvin liikuteltavissa. 
(Saas nähdä nähdäänkö joskus sama yksikkö ohjaamassa Sumoren sorviakin - mene ja tiedä. Tehdyt ratkaisut on tarkoituksella tehty riittävän yhteneväisiksi.)



Siinäpä olisi sitten koko modattu karapään modernisointi kuvina. Tosin tässä säikeessä on vain otos siitä mitä löytyy jo aiemmin linkitetyssä Picasan albumissa.


Vaiheena tässä projektissa on nyt säätöä ja säätöä ja säätöä.

Huomaan että teräpitimissä on yllättävänkin paljon heittoa.
Nyt kun pitää saada tuo R8 holkkipidin mahdollisimman keskeiseksi, jotta siihen liitettävä seuraava pidin ei sitten vain tuplaisi epäkeskeisyyttä, joutuu pahan valinnan eteen: pitääkö hankkia hyvin kallis pidin ja uskoa tilatessa että kallis pidin on sitten todella heitoton, vai yrittääkö tuunata olevaa edullisempaa pidintä sillä riskilläkin että se ei kuitenkaan onnistu?
Toistaiseksi olen tuolla jälkimmäisellä polulla. Alkuaan 6-satkun heiton olen saanut jo alle satkuun, mutta joskus joillakin kiinnityksillä heittoa on edelleen vajaa 3 satkua.  Tuota ongelmaa ajoittaisesta suuremmasta heitosta en ole vielä onnistunut ratkaisemaan.

Pitää siis jatkaa .... ja kerron kyllä miten kävi...

Pääsin vihdoin Delta:n TaMu:n parametrien kimppuun, ja heti tuli muutama kysymys kokeneemmille.

Oheisessa videopätkässä näkyy nyt karanopeuden kiihtyvyyden muutos, kun asetin sen "automaattiseksi säätymään kuorman mukaan".
Kiihtyvyys on nyt todella nopea, mutta eipä tuossa karassa mitään raskasta massaa olekaan rasitteena. KeyPad:n mittarin mukaan virrat käy kiihdytyksessä 1.6A:ssa.

Testailin videolla myös HätäSeis toimintaa ja CNC-käyttömoodia.  Videossa näkyy nyt myös noiden merkkivalojen toiminta pääkytkimessä: sininen=valmius, vihreä=käytössä, punainen=hätä-seis aktiivinen. Start/Stop kytkimessähän on vihreä=myötäpäivään; punainen=vastapäivään.

http://youtu.be/zQiAwjj0Srg


Mutta apuja kaipaan järkevistä asetusparametreista taajuuden minimin ja maksimin suhteen.

Nyt asetin maksimitaajuudeksi 80Hz.
Onko tuota vara nostaa ilman vaurioriskiä? Tuolla taajuudella moottori käy kyllä hyvin ilman tärinöitä - tuuletin (tai oikeastaan ilmavirta) pitää jo melkoista ääntä - paperit lähtee työtasolta lentoon.
Tuolla taajuudella pääsen hitaammallakin välityksellä 2030 RPM nopeuteen. Hihnan vaihto nopeammalle välitykselle on vain hieman näperelyä vaativaa, joten jos taajuutta on vara nostaa, sille voisi olla käyttöä.

Minimitaajuus lienee syytä asettaa ettei kuormita moottoria liiallisilla virroilla. Olikos se näin?
Asetin nyt minimiksi ohjaukseen 20Hz. Sillä pääsen hitaalla välityksellä 500 RPM nopeuteen. Harvemmin tarvii tuota hitaampaa - kait?
Delta huolehtii ettei kara käynnisty jos siltä pyydetään pienempää taajuutta - näin siis sekä manuaalisena että automaattiohjauksen tapauksessa.
Onko 20Hz minimitaajuus oikealla hehtaarilla - pitäisikö nostaa, vai onko vara laskea?

Tällaista tällä kertaa ...

Nuo näytölle tulevat 13 johdinta ovat samassa 25-napaisessa suojatussa kaapelissa jossa on mukana muutakin signalointia - itse asiassa TaMu:n KeyPad:lle tulevat johdot ja Proben anturi.  Tuo kaapeli on kyllä vaipallinen ja kierretty, mutta kun muutakin signalointia on saman kaapelin sisällä niin eipä tuosta vaipasta ole apua - ehkä jopa haittaa.

Mutta ei pisteet näytöllä käyttöä haittaa.
Eikös niiden signaali tule yhdellä johtimella kaikille näyttösegmenteille?  Sen johtimen voisi kait katkaista ilman vaikutusta muuhun?

@Ville
Totta on että karan kiihtyvyys on videolla todella, todella hidas.

En ole vielä muuttanut mitään nopeuden ohjausparametreja TaMu:ssa, joten tuo on vielä oletusarvolla. Toki säädän kiihtyvyyden kuten tein sorvissakin. Sain vain nyt ensi kertaa eilen paikalleen TaMu:n KeyPad:n joten parametreja en ennen edes voinut helpolla asettaa.
Moottori ei TaMu:n oletusarvoilla saa taajuuttakaan kuin max. 60Hz.

En ole vielä päässyt kokeilemaan myöskään koneistusvoimaa, joten ei omakohtaista kokemusta.

Tuollaista vastaavaa holkkia ovat kuitenkin käyttäneet muutkin, esim. Hoss tuolla "Ameriikan saitilla".
Puristusvoimaa voi helposti lisätä jos latoo nuo lautasjouset parittain: siis 2 aina rinnan samaan suuntaan. Voima silloin tuplaantuu.  Nyt käytetyt jouset ovat 3249N puristusvoimaltaan. Toki noitakin on jäykempiä.
Tuplajousitus vaatii sitten pinolille hyvän lukituksen työkalun vaihtohetkellä. Kahvan toimivuuden jo noinkin kokeilin, ja siltä osin toimii kevyesti.
(Parempi ja nopeampi pinolin lukituskin on tosin jo ajatuksissa suunniteltu - katsotaan toteutanko)

Toinen modaus joka parantaisi pitoa pyöritysliikkeelle olisi holkin ja pitimen pieni modaus.
Tilasin eilen jo toisen R8-holkin kokeita varten. Katsotaan tuleeko siitä mitään raportoitavaa. Holkkiin liitettävät pitimet teen kuitenkin pääosin itse, joten se puoli modauspuolesta olisi ok.

Ok, no hyvä se.  Voisin kokeeksi laittaa oikeastaan toisenkin teippipalan akselin kylkeen ja tarkistaa asetuksia vastaavasti.  Mutta tarkkuus riittää kyllä mainiosti tuollaisenaankin.


MUTTA, mutta:
On siinä jotain häiriöistä (kait) johtuvaa virhetoimintaa, kun segmenteissä olevat desimaalipisteet aktivoituu. Se ei tapahdu aina, vaan ajoittain.
Pisteillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, joten pohdin jo voisiko ko. segmenttejä ohjaavan signaalijohdon katkaista. Seurailen kuitenkin ja kokeilen josko asetuksilla asian saisi kuriin.

Yllätyin että joinkin pitkien johtojen päässä näyttösegmentit toimii vielä noinkin luotettavasti.

Pistin YouTubeen toisenkin lyhyen raakavideon jossa näkyy nyt sekä uusitun ohjainpaneelin  että kahvairrottimen käyttö ja toiminta.

http://youtu.be/KDtUoz6oALI

Kuten videollakin näkyy - jos huomaa katsoa - tuo RPM näyttö tuotuna etäälle (n. 2 m kaapelimatkaa ja useita liittimiä) itse kortista toimii hieman viiveellä: karan pysähdyttyä numerot laskevat hitaasti, ja viimeisessä digitissä on luokka 5 RPM heittely.
Riski oli tiedossa kun halusin näytön erilleen noin yksinkertaisesti rakennettuna, joten kärsin mielelläni tuosta kauneusvirheestä.

Muutoin olen ohjainpaneeliin, hihnakäytön hiljaisuuteen ja teränirrottimeen lievästi sanottuna tyytyväinen.   :D :D :D

No niin - tämä tulee nyt kyllä kronologisesti hieman liian aikaisin, mutta en malttanut olla jakamatta pientä videopätkää juuri tänään kasatusta kahvakäyttöisestä teränirrottimesta.

http://youtu.be/FoiKWP634so

Projekti nytkähti siis eteenpäin niin paljon, ettei Sumore parassa ole enää vanhaa DC-mottia eikä sen ohjausta, ei ääntä pitäviä ja aina hajoavia hammaspyöriä, eikä avaimella kiristettävää vetopulttiakaan.
Terien irrotus hoituu nyt näppärästi kahvasta, hihnat hoitaa välityksen ja TaMu ohjaa 3V-mottia uuden ohjauksen kautta. Kara on ohjattavissa joko manuaalisesti tai NC-koodilla Mach:n kautta.

Palataan kohta kuvien kera ohjainkoneesta ja lopullisesta asennuksesta, mutta tässä pieni maistiaisvideo - joka samalla on meikäläisen ihka ensimmäinen YouTube talletus  :D

Ahaa - tuota tarkoitit.

Tein ajolinjat tuohon osaan siten, että 6mm pallopäällä ajoin ensin koko näyttökehyksen alueen yli  "Area Clearance" (tai jotain sinnepäin) -toiminnolla, joka on varmaan vastaava jolla porukat ajaa noita mahtavan komeita tauluja. Tuo ajo jätti tasaisille kohdille kylläkin "harjuja", sillä tein ajon hyvin suurin sivusiirtymin. Halusin valmista pintaa vain noissa vinoissa pinnoissa, ja se syntyi kun leikkuusyvyys oli pieni.
Sen jälkeen ajoin kehyksen vaakapinnan tasaiseksi tasapäisellä tappiterällä, ja samalla terällä ajoin sitten myös näytön kohdan syvemmäksi - siis aukon reunoja myöten "Contour"-ajolla.

Tuo kehyksen ulkoreuna vinous ei oikein tule esiin noissa kuvissa. Se oli vain yksi kokeiluista, ja vei kyllä suhteettoman paljon aikaa sopivia ajoja pähkäillessä. Kaikki kun piti opetella kantapään kautta.

Noin sain nuo pyöreät kulmat, ja area-ajolla tuli pyöristykset. 6mm pallopäähän tekee luontoaan jo sopivat pyöristykset.

Kun etuosa oli ajettu, sitten kiinnitys toista ajoa varten, joka oli nyt takaapäin. Silloin vasta kehyksen ulkokehä valmistui, ja myös aukko näyttösegmenteille avautui läpi.

CTC-Tools:lta Honkkarista löytyy vastaavia teriä ja ohuemmilla varsilla. Laatua en osaa verrata, mutta pari erikokoista olen sieltä tilannut.