DIY CNC-kone /// Kone toiminta kunnossa ja lastu lentää

[Snowfly]

Piirtelin konetta ja sitten kävi välähdys mahdollisesti kevyesti että tukevasta pöytäratkaisusta liikkuvaan gantryyn.
Eli liikkuvaan gantryyn lisätään lineaarikelkat jotka on pöytää vasten.
Pöytä taas on kiinnitetty kiinteästi molemmista päistä (piilotettu kuvasta) tällöin pöydän keskellä on liikkuva tukipiste mikä mahdollistaa kevyemmän ja tukevamman pöytärakenteen.
Kyseessä on versio 1.0 mietinnässä on myös mahdollisten tukien siirto suoraan terän alle ja lisätä kelkat sivuille joista tulee toisen puolen ohjaus.

[Jussik]

Terve

Nimenomaan alumiinistä oli puhe.

Tossa koneessa oli kertaheitolla suuremmat komponentit kun mitä nyt tässä on suunnitteilla, kuitenkin kokoluokan ollessa sama.
Rungoltaan varmasti jäykempi kuin yhdessäkään noista suunnitelmista aijempana tätä aihetta.

Silti törmäsin tilanteeseen, jossa alumiiniä työstettäessä tuon jäykkyys ei piisannut.

Kun katselen tuota "vastaus #35" kuvaa jossa Z-akseli on ripustettu tuon yhden lineaari yksikön kelkan varaan, en voi olla sanomatta etteikö siinä olisi heikkopaikka.
Voima karan päässä aiheuttaa suuren momentin tuolle yhdelle kelkalle, koska sen tukipisteet ovat lähekkäin toisiaan (yhden kelkan sisällä).
Tämä momentti taas aiheuttaa joustoa tuossa kelkassa, joka kertaantuu moninkerroin karan päähän.

Lineaarijohteiden kelkat pyritään sijoittamaan mahdollisimman kauvas (järkevissä määrin), jolloin niihin vaikuttava mometti pienenee.
Tuossa alla porttaali koneen runko, huomaa kelkkojen sijoittelu.
http://www.macrotec.co.uk/uploads/12/assets/1531/full_screen/KMV%20Frame.jpg

[Snowfly]

Lineaarijohteiden kelkat pyritään sijoittamaan mahdollisimman kauvas (järkevissä määrin), jolloin niihin vaikuttava mometti pienenee.
Tuossa alla porttaali koneen runko, huomaa kelkkojen sijoittelu.
http://www.macrotec.co.uk/uploads/12/assets/1531/full_screen/KMV%20Frame.jpg

Teollisuus kone on edelleenkin eri asia ja huomioi että tätä ajetaan steppereillä ei servoilla, jolloin työstönopeudet ovat ihan eriluokkaa... Tarkoitus ei ole tehdä high speed 1minuutissa kappale valmista teollisuus konetta.

Edelleenkin lainaten aikaisempaa viestiäni:

Juuh tiedän että ne vakavoittaa ja niihin on itsellä optio...
Mutta kun tutkin enemmän tuota THK:n datalehteä kyseisistä yksiköistä, niin alkaa yhä enemmän tuntuun siltä että yksikössä käytettävät materiaalit eivät ole tavallisia.
Olen yrittänyt saada selville mitä ainetta kyseisen kelkan osat ovat simuloinnilla mutta toistaiseksi en ole löytänyt oikeaa vastausta.
Seuraavat vaihtoehdot ovat mahdollisia:
A) Kaikki osat on karkaistuja
B) Osat ovat erikoislujaa terästä
C) Osiin on tehty oma teräksinen koostumus

Mikäli tämä mysteeri selviää, niin tällöin sitä on paljon viisaampi sen suhteen miten kone käyttäytyy...
Kerta yli 3000e ovh kappale hinta uutena, niin sille yleensä löytyy jokin selitys :P

THK:n datalehti on siinä mielessä hyvä että jokaisen osan kestämät voimat on listattu, joten se voidaan simuloida osa kerraltaan...

Kyseessä ei ole kiinan lineaari yksikkö tai itse osista koottu. https://tech.thk.com/upload/catalog_claim/pdf/cat_kr_en.pdf
Kun laskee z/x-akselin momentin kaikkineen massoineen se pysyy kyseisten lineaarikelkkojen sallittujen rajojen sisäpuolella.
Tämä edelleenkin on tutkinnan alla miten ne käyttäytyy kyseisissä asennuksissa.

[Snowfly]

Aiempaan viestiin viitaten versio 2 jossa tuki liikkuu terän alapuolella.

[Jussik]

Terve

AWallin lähetti tuossa aijemmin sinulle hyvän likin.

http://waset.org/publications/10001003/improvement-on-a-cnc-gantry-machine-structure-design-for-higher-machining-speed-capability

Tässä pdf:ssä kiteytyy perusajatus koneen rungon suunnitteluun.
Joka on rungon ominaisvärähtely taajuus.
(toki sanomattakin on selvää, että rakenteen tulee lisäksi kestää massasta ja työstöistä johtuvat voimat taipumatta)
Runko tulee suunnitella siten että, koneistuksesta johtuva värinä ei tule samalle taajuudelle kuin rungon ominaisvärähtelytaajuus.


Tässä muutama linkki lisää aiheeseen liittyen.

Nämä syytä lukea ensimmäisenä.
http://www.me.metu.edu.tr/courses/me551/protected/ME%20551%20-%2005%20Structural%20Design%20%28rev.%201.2%29.pdf
https://www.ideals.illinois.edu/bitstream/handle/2142/44140/Wei_Qin.pdf?sequence=1


Sitten samat asiat syvällisemmin:
ftp://ftp.shahroodut.ac.ir/Schools/Mechanical/Dr%20shaterzadeh/Fundamentals%20of%20Machine%20Component%20Design.pdf

[Snowfly]

Terve

AWallin lähetti tuossa aijemmin sinulle hyvän likin.

http://waset.org/publications/10001003/improvement-on-a-cnc-gantry-machine-structure-design-for-higher-machining-speed-capability

Tässä pdf:ssä kiteytyy perusajatus koneen rungon suunnitteluun.
Joka on rungon ominaisvärähtely taajuus.
Runko tulee suunnitella siten että, koneistuksesta johtuva värinä ei tule samalle taajuudelle kuin rungon ominaisvärähtelytaajuus.


Tässä muutama linkki lisää aiheeseen liittyen.

Nämä syytä lukea ensimmäisenä.
http://www.me.metu.edu.tr/courses/me551/protected/ME%20551%20-%2005%20Structural%20Design%20%28rev.%201.2%29.pdf
https://www.ideals.illinois.edu/bitstream/handle/2142/44140/Wei_Qin.pdf?sequence=1


Sitten samat asiat syvällisemmin:
ftp://ftp.shahroodut.ac.ir/Schools/Mechanical/Dr%20shaterzadeh/Fundamentals%20of%20Machine%20Component%20Design.pdf

Paljon kiitoksia linkeistä...
Luin nuo läpi ja niissä käydään sama kehitys prosessi läpi, jonka olen aiemmin kertonutkin

Jos olet tätä seurannut olenkin tutkinut rakenteen siirtymiä eli taipuman määrää. Mutta totuushan on se että suunnittelu on pitkä prosessi 1. Perusmekaniikka => 2. Rakenteen kestävyys => 3. Rakenteen maksimaalinen jousto => 4. Värähtelyt
Tuo on pääpiirteittäin oma suunnitelu sykli, kun 1. vaihe on valmis siirrytään seuraavaan jne... Sitten kun ollaan 4. vaiheessa ja se täyttää suunnittelu kriteerit tarkistetaan että kaikki suunnitelun aikana tehdyt muutokset eivät ole haitallisia koneen muille suunnitteluosa-alueille.

Mutta löysin nuista dokumenteistasi myös itselle hyvin tärkeää tietoa, johon en aikaisemmin ollut törmännyt:
Se mitkä tulevat olemaan karalla käytettävät nopeudet ja terät, jotta resonanssi taajuudelle ei jouduta työstössä.
Tämä mahdollistaa entistä tarkempien simulointien teon rungon osalta, koska kara ja terät ovat tällä hetkellä tiedossa.

[Snowfly]

Tein aikaisemmin olleesta kaavasta helppokäyttöisen excel taulukon, johon annettu kohtiin voi syöttää omat arvot ja kone laskee puuttuvan.
Kyseinen tiedosto on tämän viestin liitteenä.

[Snowfly]

Lisätäänpä tänne muiden ihmeteltäväksi...
Tein elämäni ensimmäisen resonanssi simulaation:
Kiintoisa huomata mikä tämän hetkisessä rungossa on resonanssi taajuus... tosin tässä voi olla suurella todennäköisyydellä jokin arvo väärin ja simulaatio ei pidä tämän vuoksi paikkansa...
Taulukossa ovat rungon resonanssi taajuudet.
Mutta pikku hiljaa tässä opitaan ;)
Ps. Tuli just mieleen että CNC-kone:han on kuin kitara... kaikki voi näyttää samalta päältä päin, mutta sitten kun sitä käytetään/soitetaan niin toinen voi olla vireessä ja toinen voi kuulostaa siltä kuin sikaa raiskattaisiin... eli rungon rakentaminen on sama asia kuin kitaran virittäminen just sopivasti laitettuna se soi nätisti ;)

[Snowfly]

Jos joku jolla on enemmän kokemusta näistä asioista voisi hieman valaista minua... että olenko ymmärtänyt kaiken oikein... opiskelen vielä näitä asioita kerta...
Modal analyysillä saadaan rakenteen ominaistaajuus selville... okei...
Oletetaan että osaan simuloida tämän oikein...
Kysymys kuuluukin koska kara pyörii 8000-24000RPM ja todennäköisesti käytämme kierrosten yläpäätä hyötysuhteen maksimoimiseksi...
Aikaisemmin viestissä olevaa laskuria käyttäen saamme että 24000RPM ja 4-leikkuinen tappi niin taajuus olisi 1600Hz tai 3-leikkuinen tappi 1200Hz.

Tämän myötä meidänhän pitäisi yrittää saada ominaistaajuus yli kyseisen laskurin antaman taajuus lukeman, jotta resonanssilta vältytään? ymmärsinkö nyt oikein?

Tässä asiassa korjatkaa mielellään fakta tiedon kanssa, niin saan tietopohjan kuntoon jolla jatkan suunnittelua...

[hokkaju]

Ominaistaajuuksia tulee aina vain lisää perustaajuuden monikertoina. Moodin eli ominaistaajuuden muoto vain muuttuu monimutkaisemmaksi taajuuden noustessa. Eigenvalue analyysi on vasta ensiaskel vasteanalyysiin. Vasteanalyysissä otetaan huomioon lisäksi seuraavat seikat.

-Herätteen eli exitaation sijainti moodissa. Esim moodin solmukohdasta ei rakenne herää.
-herätteen suunta, taajuus ja voima.
-rakenteen dynaaminen valmennus kerroin

Tuloksena saadaan dynaamisen kuormituksen aiheuttamia liikkeitä tai jännitystiloja.

Karalaatikko jne osat kannattaa kuvata vaikka kuolleena massana. Koska rakenteen paino vaikuttaa suoraan ominaistaajuuteen. Terä esim beam elementiksi jonka päähän eksitaation voi sitten sijoittaa. Koneistusvoimasta sitten taas pitäisi erotella dynaaminen ja staattinen komponentti.  Exitaation voi määritellä vaikka taajuuspyyhkäisynä jolloin nähdään suoraan mikä taajuus antaa ikävän kokoisen vasteen

Jokatapauksessa mallinna nyt koko härveli niin että paino vastaa valmiin laitteen painoa.
Ominaistaajuudet voi laskea avaruudessa leijuen. Mutta onko asia niin?? Jos runko kiinnitetään esim ylijäykästi betonipetiin niin sitten voi harkita reunaehtoja alustaan. Niissäkin voi käyttää jousia vaimentimia tms kuvaamaan sopivaa jäykkyyttä.
Olen satavarma että jos tuon homman klaaraat  niin opinnäyte työn vaatimukset täyttyy että heilahtaa..

[Snowfly]

Ominaistaajuuksia tulee aina vain lisää perustaajuuden monikertoina. Moodin eli ominaistaajuuden muoto vain muuttuu monimutkaisemmaksi taajuuden noustessa. Eigenvalue analyysi on vasta ensiaskel vasteanalyysiin. Vasteanalyysissä otetaan huomioon lisäksi seuraavat seikat.

-Herätteen eli exitaation sijainti moodissa. Esim moodin solmukohdasta ei rakenne herää.
-herätteen suunta, taajuus ja voima.
-rakenteen dynaaminen valmennus kerroin

Tuloksena saadaan dynaamisen kuormituksen aiheuttamia liikkeitä tai jännitystiloja.

Karalaatikko jne osat kannattaa kuvata vaikka kuolleena massana. Koska rakenteen paino vaikuttaa suoraan ominaistaajuuteen. Terä esim beam elementiksi jonka päähän eksitaation voi sitten sijoittaa. Koneistusvoimasta sitten taas pitäisi erotella dynaaminen ja staattinen komponentti.  Exitaation voi määritellä vaikka taajuuspyyhkäisynä jolloin nähdään suoraan mikä taajuus antaa ikävän kokoisen vasteen

Jokatapauksessa mallinna nyt koko härveli niin että paino vastaa valmiin laitteen painoa.
Ominaistaajuudet voi laskea avaruudessa leijuen. Mutta onko asia niin?? Jos runko kiinnitetään esim ylijäykästi betonipetiin niin sitten voi harkita reunaehtoja alustaan. Niissäkin voi käyttää jousia vaimentimia tms kuvaamaan sopivaa jäykkyyttä.
Olen satavarma että jos tuon homman klaaraat  niin opinnäyte työn vaatimukset täyttyy että heilahtaa..

Kiitoksia tiedoista yritän vielä sisäistää kaiken tämän...
Katsotaas ymmärsinkö oikein:
Jos simuloimme modal analyysillä koko rakenteen perustaajuuden 8 otantana, niin näistä alin taajuus on perustaajuus ja muut taajuudet perustaajuudeen monikertoja?
Mainitsit herätteen suunta,taajuus ja voima tässä tapauksessahan meillä olisi kyseessä kara? Tiedän että voimat pystyy lisäämään modal analyysiin samoin kuin tukipistekohdat, jotka eivät reagoi simuloinnissa, mutta mietin tuota taajuus hommaa pystyykö sen vielä lisäämään, jotenkin...

Mainitsit tuon taajuuspyyhkäisyn, niin kannatteeko se toteuttaa staattisessa tilassa vai kuormitetussa tilassa rungon osalta? (Oletettavat 500N sivuttaisvoimat, joilla alumiiinia työstetään)

Mietin tässä sitäkin että kun saan rakenteen valmiiksi, niin alanko hienosäätään massaa/rakennetta sen verta että saan työstö alueen taajuuden monikertojen väliin? Optimointihan on kaiken A ja O eiks nii ;)

Tämä cnc on siis ihan oma projekti... kesällä pääsen alottaan oparin kun opintopisteet riittää siihen XD onhan tää tosin aika hullu tahti itsellä 2 vuodessa koneinssiksi :P... koulutus aloitettu 21.8.2015 (0 hyväksilukua) tosin pakko myöntää että koulutuksessa on aika paljon ilmaa...
Nämä asiat on vain sellaisia että näistä on itselle apua käytännössä, kun tulee kaikenäköisiä laitteita rakenneltua. Kaikkihan me tiedämme että insinöörit ovat laiskoja ihmisiä, jonka takia jos se vaatii ruumiillista työtä niin tehdään kone siihen joka tekee työn meidän puolesta ;)

[hokkaju]

Monikerrat on yleensä perustaajuuden kerrannaisia. Monimutkaisessa systeemissä voi jotain nurkkia "herätä" sitten omia aikojaan.  Taajuus analyysi kuvaa koodin muotoa ja taajuutta. Vasteanalyysi systeemin dynaamista vaatetta dynaamiseen kuormaan. Eli montako mm rakenne alkaa tärrätä.mitä kuormia voi yhdistellä riippuu ohjelman kyvyistä. Itse olen pitänyt staattisen ja dynaamisen erillään.

Aloita nyt sillä että malli vastaa lopullista systeemiä. Eli geometria paino jne. Sitten saat moodit ja taajuudet oikein. Yleisesti merkittäviä vasteita saadaan muutamasta alimmasta ominaistaajuudesta. Kun malli on kunnossa voi herkkyyttä arvioida karkeasti siitä että onko vippaako terä kovin jossain ominaistaajuudessa. Tällöin terä sijaitsee amplitudin maksimissa ja heräte ravistaa pahiten rakennetta. Mutta tätä on vaikea selittää lyhyesti kun se on jo monimutkainen asia, jonka sisäistää parhaiten tekemällä. Myöskin kysymys paljonko on paljon vasteessa on hyvä kysymys.... Valitettavasti fem laskennan suurin anti on se että kaikki asiat joutuu määrittämään ja miettimään ennekuin analyysi on sinnepäin..

[Snowfly]

Monikerrat on yleensä perustaajuuden kerrannaisia. Monimutkaisessa systeemissä voi jotain nurkkia "herätä" sitten omia aikojaan.  Taajuus analyysi kuvaa koodin muotoa ja taajuutta. Vasteanalyysi systeemin dynaamista vaatetta dynaamiseen kuormaan. Eli montako mm rakenne alkaa tärrätä.mitä kuormia voi yhdistellä riippuu ohjelman kyvyistä. Itse olen pitänyt staattisen ja dynaamisen erillään.

Aloita nyt sillä että malli vastaa lopullista systeemiä. Eli geometria paino jne. Sitten saat moodit ja taajuudet oikein. Yleisesti merkittäviä vasteita saadaan muutamasta alimmasta ominaistaajuudesta. Kun malli on kunnossa voi herkkyyttä arvioida karkeasti siitä että onko vippaako terä kovin jossain ominaistaajuudessa. Tällöin terä sijaitsee amplitudin maksimissa ja heräte ravistaa pahiten rakennetta. Mutta tätä on vaikea selittää lyhyesti kun se on jo monimutkainen asia, jonka sisäistää parhaiten tekemällä. Myöskin kysymys paljonko on paljon vasteessa on hyvä kysymys.... Valitettavasti fem laskennan suurin anti on se että kaikki asiat joutuu määrittämään ja miettimään ennekuin analyysi on sinnepäin..

Kiitos kummiskin tästä tuokiosta... luulen olevani ainakin hieman viisampi nytten :)
Kun sanoit että mihin softa pystyy... tässä kohtaa pitää lainata mitä opettaja sanoi "Kyllä softa pystyy, mutta kysymys kuuluu osaatko sinä käyttää softaa niin että se tekee mitä haluat?"

[Jussik]

Terve

Oppimisprosessi on aika jännä... mitä enemmän opii aiheesta kuin aiheesta, huomaa kuinka vähän siitä tietääkään.
Myös itse allekirjoitan tämän.

Värähtelystä / FEMeistä muutama käytännön kokemuspohjainen asia.
Miten kappale on fixattu, onko kyseessä vapaakappale, vai onko runko pultattu jaloistaan isompaan betoni möhköön.
Kappaleiden kiinnittäminen toisiinsa (läpäisemätön vai liimattu), eli onko kahden kappaleen pinnat liimattu toisiinsa vai onko pinnat vastakkain(ei läpäisyä).
Kappaleen välisten liitosten on vastattava todellisuutta.

Vastakkain olevat pinnat eivät pysty läpäisemään toisiaan, mutta muutoin eivät ole kiinni toisissaan mitenkään.
Näiden välillä toki vallitsee kitkakerroin, joka huomiodaan laskennassa.
Nämä kappaleet kiinnitetään sitten ruuviliitoksin toisiinsa. Ruuviliitos on FEM:n oma elementti.
Tämä elementti sitoutuu niihin laskentaverkon nodeihin, joihin oikea ruuvi vaikuttaisi ja luo näiden välille esijännityksen painaen pinnat toisiaan vasten.

Suurimmat virheet mitä staattisissa simuloinneissa olen nähnyt tehtävän, ovat tulleet juuri kappaleiden kiinnittämisessä toissinsa ja fixaamisessa  (6 vapaus asteen kiinnittämisessä) laskentaa varten.


Mikäli FEM kykenee / siitä löytyy inertia relief optio, se on helpoin tapa tehdä luotettava vapaakappale simulointi.
Tällöin kappaletta ei tarvitse fixata ja voimat voi määritellä kappaleen sisäisiksi.
Jolloin kappaleen muodonmuutoksiin ei vaikuta  normaalisti määriteltävät constraint:it (näitä ei tällöin käytetä ollenkaan).

Sitten ominaisvärähtelytaajuus, moodit tai Normal Modes.

Ominaisvärähtelytaajuudet ovat laskennallisia toisistaan riippumattomia taajuuksia, joilla kyseinen rakenne luonollisesti värähtelee.
Näitä voi olla yksi tai useampi.
Modet tuossa ylempänä viestiketjussa olikin jo selvitettynä.

Värähtelyn kerrannaiset tulevat kuvaan värähtelylähteestä eli esim karasta.
Oletetaan että värinä työstöstä ilmenee 100Hz taajuudella.
Tämä 100hz on perustaajuus tai myös kutsutaan ensimmäiseksi kerrannaiseksi.
Ojalan laskuopilla 1/2 kerrannainen olisi tällöin 50Hz, 2 kerrannainen 200 ja kolmas kerrannainen 300 jne..

Riippuen hiukan rakenteen vaimmennus kyvystä, esim auton kampiakselia suunnitellessa 1/1, 1, 2 ja 3-kerrannainen on tutkittava.
Värähtelyn aplitudi laskee jokaisen kerrannaisen myötä,
jolloin yleensä 4,5,6... kerrannaiset voidaan jättää tarkastelun ulkopuolelle, koska rakenne itsessään vaimentaa nämä värähtelyt.(poikkeuksiakin on)


Otetaan tarkasteluun ensin mode0, eli oletetun rungon ominaisvärähtely 100Hz taajuudella.
Oletetaan että karassa pyörii 2-leikuinen terä 1500rpm /min.
2x1500/60 --> tästä syntyy 50Hz värähtely, joka itsessään on Rungon mode0:n taajuuden ulkopuolella.
Mutta tämän värähtelyn toinen kerrannainen 50Hz*2 osuukin 100Hz tienoille.
Koska kyseessä on toinen kerrannainen, sen amplitudi riittää vielä herättämään värähtelyn rungossa.

Jos samaa terää pyöritettäisiin 6000rpm:llä, sen perustaajuus olisi 2*6000/60 joka on 200Hz.
Tämä on jälleen perusalueen ulkopuolella, mutta sen 1/2 kerrannainen osuu 100Hz kohdalle, jolloin se taas synnyttää värinän runkoon.

Tätä iterointia jatketaan eri värinä taajuuksilla ottaen huomioon vaikuttavat kerrannaiset,
kun ensimmäinen rungon moodi on saatu laskettua siirrytään seuraavaan ja toistetaan sama alusta.
Kun riittävä määrä moodeja on tutkittu ja jos järjestelmällä usiempikin resonassi taajuus, suoritetaan tämä niistä jokaiselle  = tuskallinen käsinlaskettava....(kannatta tehdä yksinkertainen ohjelma tämän laskemiseen)
Lopputuloksena saadaan taajuusspektri millä alueella voidaan toimia värinättömästi.
Tältä alueelta saattaa löytyä piikki, jolla värinää tapahtuu, mutta usein tämä yksittäinen piikki tapetaan sille taajuudelle suunnitellula värinän vaimentimella.

Lineaari johteet ja laakerit FEMissä.
Tää aihe ei olekaan sitten enää yhtä helppo.
Femiin ei suoranaisest kannata / useimmat eivät myöskään pysty simuloimaan lineaarijohteiden ja laakereiden käyttäytymistä.
Yksitäisen laakerin / lineaari johteen pystyy mallentamaan, mutta ei millään tavalla ole käytännön läheistä ja järkevää.
Tämä tarkoittaisi jokaisen yksityiskohdan mallentamista ja simuloimista laakerissa.
Tällöin on otettava huomiion laakerin esijännitys tai sen puute, esijännityksistä tai kuormista johtuvat kuulien ja niihin vartaavien vierintäpintojen
muodonmuutokset ennen laakerin kantokyvyn ylittymistä. Muodonmuutoksesta johtuvat siirtymät ... jne...
Eli kyseessä ei ole enää staattinen analyysi, vaan epälineaarinen.

Yleensä värähtelyanalyysissä laakerit mallenetaan omalla elementillä, jolle annetaan todellisesta laakerista mitatut arvot.
Kuten esimerkiksi; vaimennus ja jäykyys.
Nämä tulee vastaan enemmänkin roottoridynamiikassa kuin perus staattisissa tai ominaisvärähtely simuloinneissa.

Oma osaamiseni ei luotettavasti pureudu kovin syvemmälle roottoridynamiikassa.

Toivottavasta tämä pieni pintaraapaisu auttaa ymmärtämään, miten syvälle simuloinnissa joudut pureutumaan ennen kuin voit olla varma,
että simuloinnista saadut tulokset vastaaavat edes jollain tapaa todellisuuttta.

[CNCpossu]

Miten näette, mikä on ongelmallinen resonanssi oikeasti? Siis, että vaikutus on oikeasti mihinkään vaikuttava?

Resonanssejahan tommosella monimutkaisella laitteella on ääretön määrä. Pelkällä suoralla tangolla on kaikenlaisia resonanssimoodeja, miten se hytkyy ja väpäjää eri lailla.

Olen tommosia resonanssilaskentojen tuloksia nähnyt (ihan niitä ammatikseen tekevien esittelemänä) ja tuo tuntuu olevan heillekin vaikea asia. Komeasti simulaatiossa 15cm paksut teräspalkit taipuilee kuin lakupötkyt, mutta oikeasti liike sitten on worst case jotain mikronin ja asialla ei oikeasti mitään väliä - laitteessa johon oikeasti tuupataan 20kW jatkuvaa tehoa 10Hz-50Hz taajuuksilla. Ei tämä kuulu minun osaamisalueeseen, mutta sen olen nähnyt, että noita simulaatioita katselemalla (ilman ymmärrystä) voi hyvin väittää, että tapa rakentaa joku kone on täysin mahdoton (vaikka ne on niin rakennettu 50 vuotta ongelmitta). Ihan oikeasti vakavissaan ne 1.5metriä pitkät 15cm paksut umpitangot heilui kuin lakut simulaatiossa, ja simuloija esitti sitä todellisuutena, kunnes sitten kysymyksen jälkeen (parin viikon päästä) päätyi siihen, että liike oikeasti pari mikronia.. Simulointisoftat "vähän" liiottelee niitä liikkeitä. Surullisinta on, että tuonkin koneen rakenne muutettiin tuon simulaation takia (sen ensimmäisen esityksen takia, missä palkit heilui hullunaan), IMHO täysin turhaan..

Eli terve kritiikki voi olla aiheen.. Voisi vaikka kuvitella tekevänsä jonkun olemassa olevan koneen mallin ja simuloivansa sitä, ja jos malli kertoo koneen olevan "mahdoton", niin jossain on jotain vikaa simulaatiossa. Jos siitä olemassa olevasta saa järkeviä tuloksia, sitten uskaltaa simuloida uutta..

Tämä täysin ottamatta kantaa noihin ylempänä oleviin simulaatioihin.