Manuaali jyrsin ropleema.

[HTL]

Elikkäs tuli hankittua vanha jyrsin. Viallisena ostin. Mistähän tälläiseen keksintöön löytäs manuaalit, räjäytyskuvat ja sähkökaaviot. Elikkä propleema on sähkö puolella, 1964vm jyrsin ja liikaa sähkö toimintoja. Syöttö liikkeet ei toimi ollenkaan, mutta syöttölaatikon moottori pyörii, laatikossa on ihmeellisen näköisiä akselin kytkimiä, niissä on kytkin levyjä ja pakan pitäis ilmeisesti puristua kasaan kun sinne syöttää virtaa ja sitten välittää vaihteiston voima trapezeille, X,Y ja Z akseleilla on sähköisesti ohjattavat kytkimet, ainakin näin käsitin kun sinne laatikkoon kurkistelin. Laitan huomenna kuvia niistä kytkimistä ja puran vähän enempi konetta.

[HTL]

Nyt on päivä tapeltu koneen kanssa ja löytyhän ne liikkeet joka suuntaa ja pikaliikkeet myös, tosin omalla väliaikaisella logiikalla. Nyt olisi tarkoitus rakentaa uusi relelogiikka taikka sitten jos sais arduinon valjastettua siihen hommaan, kun ei logoakaan hyllystä löydy.

[mpr]

Tukevan näköinen kone, hienoa että sait liikkeet toimimaan. Harkitse nyt kuitenkin kunnollista logiikkaa vaikka Jonnelta, saat toimintavarmuutta, liikerajat yms. toiminnot logiikan kautta.

[HTL]

Laitetaas pari kuvaa ihmeteltäviksi. Juu kyllä nuot rajat on tarkoitus jokatapauksessa ottaa käyttöön, nyt on valmiina neljä anturia jokaisella liikkeellä ja niissä kulkee 60v.

[mpr]

Ohoh, siinähän on vaikka mitä toimintoja nyt kun näki tuon sähkökaapin  ???

[Kumpumäen seppä]

Paria vanhaa Heckertin jyrsinkonetta on tullut korjailtua. Niissä on samantyyliset sähkökytkimet akseleilla ja ihan samannäköisiä releitä samaan tyyliin asennettunakin. Outo yhteensattuma ollakseen pelkkä sattuma.

Kuitenkin tosi hieno on kone, jossa vaan on ihan karmeat sähköt. Kyllä mä ainakin viskaisin kaiken pois sähkökaapista, maalaisin sen, ja laittaisin logiikan ja nykyaikaiset sähköt sisään. Muuntajat ehkä kannattaa käyttää vanhoja, mutta eipä juuri muuta.

Vaikka mikäs mä olen neuvomaan, kun itse myin just omasta jyrsinkoneesta logiikan pois, kun asiakas tartti yhteen linjaan vanhemman tyyppisen logiikan hajonneen tilalle, ja tuo jyrsinkoneen logiikka oli juuri samaa tyyppiä. Nyt ei oma kone ole käytössä. Tosin hyvää tuossa on se, että nyt voisi olla mahdollisuus päivittää tuo sellaiseen versioon, jossa on ethernet. Ei tarttis kaikkea tietoa näpytellä tuolla operointipanelilla.

[Kremmen]

Sepän kanssa samaa mieltä. Noin vanhoissa sähköissä on työstäjä mitä ilmeisimmin ns. onnessa käsineen. Tuommoinen paleoliittiselta kaudelta peräisin oleva, osin fossilisoitunut relelogiikkakaan ei tarvitse kuin katkenneen räppilangan, palaneen releenkärjen tms yhtä "helposti" löydettävän vian ja mikään ei toimi kunnolla... Kun näkyvää ruostetta alkaa olla sähköjen rakenteissa niin peli on lähellä menetystä...

[HTL]

Sähköt on melkein kokonaan purettu, nyt mietiskelyn alla mitä pystyy jättämään. Vähän mietityttää tohtiiko jättää tuota isoa muuntajaa vaikka se toimii mutta on aika karun näköinen siitäpä kuva viestin lopussa. Mikä ihme häkkyrä on kyseessä tuossa toisessa kuvassa?

[Isto]

Näyttää vahvasti koneen ikäiseltä tasasuuntaajalta.

[Kremmen]

Sähköt on melkein kokonaan purettu, nyt mietiskelyn alla mitä pystyy jättämään. Vähän mietityttää tohtiiko jättää tuota isoa muuntajaa vaikka se toimii mutta on aika karun näköinen siitäpä kuva viestin lopussa. Mikä ihme häkkyrä on kyseessä tuossa toisessa kuvassa?

[...]

Karu oli ensimmäinen adjektiivi joka itsellekin tuli muuntajasta mieleen. Toki muuntaja on komponenttina äärettömän simppeli ja tukeva rakenne, että jos eristysvastukset on kunnossa niin kyllä se toimii ja on ehkä turvallinenkin vielä. Edellyttäen, että liittimet ei ole aivan hapankorpun hauraat. Lähinnä varmista, että käämit ei ole saanet osumaa missään vaiheessa, ja voisi noita kelarungon pahveja ehkä vähän uretaanilakalla jäykistellä niin kestäisivät kosteutta taas paremmin. Muuten tuo ruoste asennusraudoissa on enempi kosmeettista haittaa.

Sen sijaan siitä tokan kuvan seleenitasurista hankkiudu eroon ja pistä se johonkin ongelmajätelaariiin. Näyttää olevan niin p..kassa kunnossakin, että voi päästää savut ulos ja silloin on vitsit vähenemään päin. Seleenidioksidi on oikeasti erittäin myrkyllistä ja sitä ei pidä hengittää yhtään ellei halua että lyhyt loppuelämä menee pahasti pilalle. Nykyisin kaupasta saa muutamalla lantilla huomattavasti paremmilla suoritusarvoilla varustettuja diodisiltoja joten ei ole mitään syytä empiä tuon korvaamista modernilla kapineella.

Muok: typoja.

[HTL]

pitääpä tarkastella lähemmin muuntajaa, iskujen varalta. Vähän ihmettelinkin missä tässä on tasasuuntaaja kun kytkimille meni 20vdc, mutta nytpä sekin selvis ja heitän se sinne ongelma jätteisiin ja laitan uuden tilalle. Kiitän valaisevista tiedoista.

[HTL]

Mitenhän nuot rajat saisi järkevästi käyttöön, yhden kaavion jo piirsin. Ajattelin tehdä yksinkertaiset sähköt ilman logiikkaa. Kertokaahan heti jos on menossa aivan mehtään kun ei tuo sähköpuolen suunnittelu ole omaa alaa, mutta halu oppia on kova.

[mpr]

Toimii, Mutta joku pienempi jännite vois olla turvallisempi rajoilla ja sulake, hätäseissistäkään ei varmaan haittaa ole.
Siellä oli pirusti niitä releitä mitä muuta toimii sähköllä? vaihteet kenties? (syöttö nopeus)

[HTL]

Jospa lisäisin kontaktorit (24v kelalla) rajakytkinten jälkeen. Pääkytkimen jälkeen tulee sulakerasiat ja niistä otan lähdöt, eli sulakkeet löytyy. Ne releet oli ilmeisesti operointi paneelin takia jossa oli 30 kytkintä ja 30kpl jotain rumpu kytkimiä? eli ilmeisesti sillä on voinu ohjelmoida liikkeitä, huhu puheiden mukaan on pystynyt jopa ympyröitä jyrsimään. Mulle riittää manuaali käyttö ja syötöt X,Y ja Z suunnassa. Tässäpä olisi kuva operointipaneeli.

[Kremmen]

Mulle ei tuosta kuvasta ihan valkene eri akselien suhde toisiinsa. Onko koneessa siis vain 1 syöttömoottori joka ajaa yhtä akselia kerrallaan vai miten 1 moottori hoitaa kaikki suunnat?
Rajakytkimet toiminee tuolla tavalla kytkettynä kuten on tarkoitus, jos nyt oikein ymmärsin. 24V ohjauspiiri on hyvä ajatus.

Koneeseen on syytä rakentaa myös erillinen hätäseis-piiri jota ei sotketa mihinkään muuhun. Ihannetapauksessa piiri ohjaisi aitoa turvarelettä (niitä saa eBaysta kympillä parilla jos käytetty kelpaa). Tavallinen relekin ajaa asian mutta siinä ei tietty ole kiilavarmistusta kärkien pakkoaukaisuun pahassa vikatilanteessa. Hätäseispiirit pitää sitten aina toteuttaa fail safe eli avautuvin koskettimin. Piirissä pitää siis kiertää virta jotta hätäseis-rele vetää ja vapauttaa koneen toimintaan. Mitä olen itse hätäseis-piirejä toteutanut eri koneisiin niin aina niin, että hätäseis kuitataan erillisestä painikkeesta joka saa sähkönsä hätäseis-painikkeen takaa. Eli ei voi kuitata jos hätäseis on päällä, ja lukkiutuvan hätäseis-painikkeen vapautus ei vielä poista hätäseis-tilaa. Voi tuntua kikkailulta, mutta jos ikinä liha on kohtaamassa teräksen niin varmatoiminen hätäseis on maailman paras tavara sillä hetkellä.