Tarvitaan hammasrattaita!

[swiedar]

 Moduli=1.5.-1-kpl-50-hampainen-suorasivuinen&hampainen-leveyttä,19mm.reikä=20mm,aines=joku työkaluteräs,joka karkaisemattomana kestää,sorvissa kierteitysvalinta rattaana.WAI-oisko joku nuorrutusteräs-sopivaa,esim?!!?-Akuutein tarve olis tämä-.(+ 4 kpl enempihampaisia,joskus,jos=kohtuuhintainen??!!Olen kyselly kaikenmailman mekanexit ym läpi,ei ole-tällaisilla mitoilla löytynyt!!!Ainakaan vielä.) Jos foorumilta löytyy???Tiedot-yksityisviestinä,kiitos!

[saulij]

Ovatko syöttövaihteen vaihtopyöriä? Eiköhän nuo liene ihan tavallista terästä. Laita Mekanexin tai SKS:n tms vakiopyörä + 2 mm prikka, sorvilla reikä d20. Ovat muuten kalliita teettää yksittäin, koska tarvitaan erikoisterä.

[Tapani Honkanen]

Tarpeesi tuli liian pian, koska minulla on hommat vielä vaiheessa. Minulla on "hehton kopallinen" omia vierintäjyrsinteriä modulista yksi ylöspäin. Työsuhde-etuna, luvalla. Ei varastettu.
Sitten minulla on yleisjyrsinkone ja jakopää, jossa ulosotto=sisäänmenoakseli.
Vielä vähän kulmavaihdetta, nivelakselia ja jakopyöriä. Niillä syntyy suorahampaisia hammaspyöriä kun vettä vaan. Myöskin vinohampaiset, kuten jäitä polttelis.
Valitettavasti, ahneuksissani tai paremmin köyhyyttäni, olen vielä vuoden töissä maksaakseni harrastuksen tältä osin. Pajan koneetkin on vielä ei omalla paikallaan. Kuitenkin lämpimässä pienessä työstökonehallissa.

Voisin harkita mahdollisuutta antaa lainaksi vierintäjyrsinterää jollekin, jolla on vehkeet valmiina. Menetelmä on kuvattu Valkolan kirjassa: Jyrsijän käsikirja, joita minulla on muutama teos.

Eilen lahjoitin yhdelle hemmolle yhden vierintäjyrsinterän (ilmaiseksi) piruuttani kun se koitti myydä minulle älyttömällä hinnalla Bridgeporttiin pistopään. Tuli pistopäätä katsellessa juttua ihmisen tarpeista, eli hänen puutteestaan vierintäterästä, kun ei enää saanut lainaksi alan tehtaasta. Tulikohan se synnintuntoon minun laskelmoivasta menettelystä.

[porepe]

ainakin valtaosassa syöttöpuolen rattaat ovat tavallista patarautaa. Näin myös omassa sorvissani. Veteen karkaisemalla saa pienen marginaalisen kovuuslisän jopa normaali akseliteräkseen. Voitelu on tärkeämpää kuin kovuus tuollaisessa käytössä. Eli vastaukseni olisi Mekanex

[PekkaNF]

Varoitus: Yhtään hammaspyörään en ole vielä jyrsinyt!

Mullan on yksi kirja hammasrattaiden jyrsimisestä kotikonstein. Siitä sai vaikutelman, että hammasratas kannattaa tehdä helpoimmin koneistettavasta materiaalista mikä vaan kestää.

Ymmärtääkseni valurautaa käytetään koska se toimii itsensä kanssa kohtalaisen kulutuskestävänä parina ja sen halpaa/helppo työstää.

En tiedä käytetäänkö nuorrutusterästä muun syyn takia kun että jos on pakko. Luulisin, että yleensä se hehkutetaan pehmeäksi, koneistetaan ja lämpökäsitellään ja sitten viimeistellään. Nuorrutusteräksen rataspariksi varmaan jotain muuta kun nuorrutusterästä. Ehkä tätä vois käyttää matopyöränä?

Noissa hammaspyörissä on sellainen minua hämäävä termi kun profiilin siirto. Eli moduulilla saadaan hammasväli ja se vastaa tiettyä perusympyrää, profiilin siirolla muutetaan "perusympyrän" halkaisijaa eli tietyissä rajoissa voidaan muuttaa hammaspyörän halkaisiaa hammasmäärän pysyessä vakiona? Ymmärtääkseni käytetään esim. vaihdelaatikoissa koska akseliväli on vakio ja siihen pitäis saada juuri sopivan kokoisia hammaspyöriä JA koska hammaspyörät toimivat vain kokonaisilla hampailla, niin halkaisijat on sitten ainoita justeerattavia asioita -> profiilin siirto eri halkaisijalle. En usko että tätä käytetään sorvin syötön vaihtohammaspyörissä, koska periaateessa kaikkien hammaspyörien pitää olla keskenään sopivia ja siinä on banjo, jolla säädetään akseliväliä. Jossain keskustelussa (jollakin foorumilla...minä en musita enää) joku vaan joutu tekemään tälläisen hammaspyöräparin jotta sai jonkun osan sopivaan (kara/suunnanvaihto tms.).

Mulle vaikein asia se että useimmissa sorvin vaihto hammaspyörissä on sisäpinnalla hammasuurros (poori), pitääkö se perkule tehdä pistämällä?

PekkaNF

[Tauru]

Olen jokusen hammasrattaan jyrsinyt messingistä ja muovista. Kävin etolasta hakemassa joku vuosi sitten levyä ja tankoa josta rattaita voi tehdä, olisivatko myyneet teflonia vai nylonia, en enää muista. Pitäisi aina dokumentoida kaikki.
Tuossa käytössä luulisi muovisenkin rattaan kestävän ja se ainakin on helppoa tavaraa työstää.

[nirkkow]

Moi,

POM (polyoksymeteeni) on hyvin koneistukseen sopiva muovi, jota olen paljon itse käyttänyt. Hyvien koneistusominaisuuksien lisäksi se on jäykkää ja kulutusta kestävää. Sitä saa ainakin Etolasta. Se soveltuu myös hyvin tyhjiötekniikan komponentteihin ja eristimiksi, mutta se onkin jo toinen juttu...

[A.Härkönen]

Tossa käytössä toimii rauta kuin rauta, kunhan joku joskus laittaisi edes tipan rasvaa.
Hammaspyöriä tehdään tavallisesta 52:sta , hiilletyskarkaisuteräksestä , nuorruusteräksestä, pronssista ja muovista.
Profiilin siirrolla olevan hammaspyörän tekeminen onnistuu vierintäjyrsinkoneella, yksittäisterällä voi olla
hankala saada oikea hammasmuoto.
Päivittäin kulutan aikaani noitten hammastettavien kappaleiden kanssa.

[Tauru]

Mutta eikös moduulijyrsimellä saa kertalaakista oikean hampaan muodon? Edellyttäen että käyttää juuri oikeaa numeroa sarjasta eli oikealle hammaslukumäärälle tarkoitettua jyrsintä?
Ja jos muoto ei ole aivan täsmälleen oikein niin ainakin riittävän hyvä. Korjatkaa jos olen väärässä.

[Multislayer]

Mutta eikös moduulijyrsimellä saa kertalaakista oikean hampaan muodon? Edellyttäen että käyttää juuri oikeaa numeroa sarjasta eli oikealle hammaslukumäärälle tarkoitettua jyrsintä?
Ja jos muoto ei ole aivan täsmälleen oikein niin ainakin riittävän hyvä. Korjatkaa jos olen väärässä.

Saa, jos hampaassa ei ole profiilinsiirtoa. Vierinterällä taas tulee aina oikeanmuotoinen hammas.
Kysymys ketjun aloittajalle: Kai koneessa on käännettävä lyyra eli säädettävä akseliväli? Jos ei ole niin hammaspyörät on todennäköisesti profiilinsiirron avulla saatu sopimaan akseleiden välille joten peruspyörät ei välttämättä käy.

Mutta muuten, aineena käy vallan hyvin normi viiskakkonen, öljyämättäkin kestää varmasti sen mitä yksi ihminen jaksaa kierteitä tehdä.

[viilari]

http://www.misumi-europe.com/start.aspx?lang=EN
Noilla on paljon myös hammaspyöriä.

[swiedar]

 :oHUH HUH!!!OLIPA kunnon "tietoisku"hammasrattaiden valmistus salaisuuksista. Meikäläiselle,joka "ammatikseen"ainoastaan,tuijottelee  maskin läpi  erityyppisiä sulavia metalleja,ja koittaa saada virheetöntä saumaa aikaiseksi.Tämä onkin todella kiinnostava ala, tämä tarkkuustyöstö metallien ym.matskujen parissa!Tämä modulin siirto mm.Nyt en tiedä,onko tässä 50 hampaisessa 1,5 modulisessa rattassa tehty tämä toimenpide?Toisin sanoen,halkaisijat eivät määräydykkään,moduli-koon mukaan! :)Näitä rattaita mulla on risaisina useita eri kokoisia(ehkä 5-6 ratasta),kun en ole kaikkia kerennyt tsekkaamaan,kaikki ovat valurautaa,samasta sorvista,ja kaikki ovat kierteitys vaihtorattaita.Muistaakseni,parittomilla hammasluvuillakin =127-hamp.1,5mod,ja97-hamp.mod.1.5!Voisivatko nämä parittomat olla ns.modulisiirrolla koneistettu?Vai eivät?koska tämä- 127-hamp.on iso kokoinen,jotain yli 140 mm/halk.Mitkä mahtaisivat halk.olla,näissä "siirtämättömällä"1,5-mod.koneistettuna,ELI vakiona???Terveisin!swiedar. :D

[Tapani Honkanen]

Tuollainen pikatesti on tässä. Jos lisäät hammaslukuun 2, eli 127+2=129. Nyt jaat ulkohalkaisijan tuolla 129:llä, saat modulin. Moduli on 1.0, 1.25, 1.50. Jos ei täsmää, on käytetty profiilinsiirtoa. Sen suuruus suurimmillaan on kahden hampaan vähennys, eli x=profiilinsiirto=+1.0. Saattaapi olla, että koneesi on engelsmannien tai jenkkien tai muun kehittyneen sivilisaation  tekemä. Silloin moduli on DP jotain, eli tuuman jako-osia. Esimerkiksi DP20, jolloin moduli on 1.27=25.4/20. Sitäpaitsi, on käytetty ryntökulmana  myös 17.5°.  Sen vaikutus on melun pieneneminen. Suomessa on harvoja tekijöitä sille ryntökulmalle, koska nykyään yleinen ryntökulma on 20°. Ne eivät halua pelata yhdessä.  Täytyy olla tarkkana. Luulen hallitsevani nuo asiat vaikka humalassa ja väsyneenä ja vielä nukuksissakin, yhtäaikaa. Kokemusta n. 40 vuotta.  Ainoastaan dementia kiusaa. Jos haluat apua, soita 050-595 4464

[swiedar]

 KIITOS!CNC- jäsen:"sepän pojalle",tarkoista tiedoista,ja puh.numerosta!  :)Ynnä muille jäsenille vinkeistänne!On hyviä vinkkejä tullut!!!Kyllä täytyy näköjään tutkia,mitata ja laskea,mitkä näiden hammaspyörien mitoitus-ominaisuudet,  todellisuudessa, ovat!Sorvin merkki on GEMA,kv=1000mm.n.800 kg:n painoinen ,se on wanha , 47?----67??-Wuotias,ehkä???Sen -pitäis- olla Saksan tuote,näin on minulle sanottu!WANHA wehje,jotenka,en miltään taholta oikein mitään tietoja ole löytänyt,en miltään,"netinkään"-sivuilta,siellä on kyllä joku 70-luvun versio,mutta tämä,minun koneeni, on  vanhempi malli,enkä mitään tietoja,enkä "-wanhoja-manuaalejakaan-" ole löytänyt. Lieneekö koko mallia ikinä edes Suomeen tuotu?Tämäkin,yksilö, on ruotsista kulkeutunut tänne. Hitsareilla 8) on-ns.saumatulkkeja käytössä,a-mitat jne...ja koneistajilla kierretulkit, :) mahtaisko näille hammasrattaillekin,maailma tarjota jotain jolla noi ryntökulmat ja mod.näkisi,kirkasta valoa vasten,varmasti ei nämäkään toimi,oikein kuluneissa hampaissa. :-\Terv.swiedar! 8) 8)

[ttontsa]

Moi

Ite teetin TOS:n jyrsinkoneeseen 7kpl:n varieteen pyöriä halkasijaltaan jotain 75..200mm leveydet 10..30mm. Seassa profiilinsiirtopyöriä ja kaikki kutakuinkin navallisia, erikoislevyisiä vanhaan napaan hitsattu ja jopa spesiaalikiilaurilla. Koneistettuna ja karkastuina, ei hiottuna hinta n 100 ..150€/kpl. Simppeli levypyörä ilman karkasuja pitäs lähtee varsin huokealla. Jos vanhat "raadot" löytyy malliksi ni ne kannattaa ehdottomasti viedä pajaan ja antaa miesten mittailla hammastus ja tehä duplikatit. Paja löytyy hesasta ja tuumailet että cnc palstalta sait yhteystietoja niin eiköhän se siitä ala suttaantua..

Mekanex:n luetteloon esm. voit vertailla oman pyörän ulkohalkaisijaa ja hammasmääriä. Mikäli pyörän ulkohalkasija on luettelon kanssa yhtä mieltä vaikkapa millin tarkkuudella niin eiköhän kysessää melkoisella todennäköisyydellä ole vakiopyörä. (joojooo jakohalkaisija se on mikä määrää, mut ei ulkohalkaisijassakaan voi olla millien heittoja). Pyöräparin avulla voit laskea myös akselivälin ja tönärillä mitata sen sorvistas ja kattoa ollaanko edes osapuilleen haarukassa. MIkäli koneessa on kiinteä akseliväli niin joko toiseen tai molempiin pyöriin on voitu tehdä profiilin siirto.

http://www.mekanex.se/pdf/fi/lhp9912.pdf

Antti Härkönen
antti.harkonenMIUKUhammaspyora.fi

Helsingin Hammaspyörä Oy
Akkutie 20
00770 Helsinki
P. 09-389 21 44 tai 045-129 86 12