LainaaPitänee ottaa huomioon lähtökohdat ja vaatimukset.

Tässä kyse ymmärtääkseni oli puun työstöstä.  Puu on materiaalina jo itsessään "epätarkkaa" ja eläväistä sorttia. Joten ei anna aihetta kovin tarkkaan työstöön. Varmaan 0.1mm tarkkuus riittää työstövaiheessa. Lopputulos kuitenkin jalostuu ajan ja kosteuden myötä.

Näillä kotikoneilla tuo tarkkuus ei ole mikään rakenteellinen ongelma. Voi esim. tutkia netistä USA-poikien tekemiä hienoja cnc-koneita puusta. Nekin toimivat ja ovat tarkkoja siihen hommaan, johon ne on tehty.

Siis nyt ymmärsit väärin tekstini tarkoituksen  ;)
Ajatus oli täsmälleen sama kuin mitä itse kirjoitit.

Ajoin  takaa nimenomaan sitä että kun kyse on DIY PUUJYRSIMESTÄ (soveltuu myös muoville ja rajoituksin alumiinille..) niin tarkkuus täytyy suhteuttaa oikeaksi. Tällöin esim. runkomateriaalin valinta (IMO) olisi MDF (http://fi.wikipedia.org/wiki/MDF-levy) tai sopiva "inssimuovi".Esimerkiksi MDF levyn lujuus riittää vallan hyvin jopa alumiinijyrsimen rungon valmistukseen.
Runkokomponenttien tarkka valmistus on huomattavasti helpompaa kuin teräkseen valmistus ja MDF:n tärinänvaimennuskyky on vain plussaa.

Jos siis tekisin CNC PUUjyrsimen niin runko olisi kyseistä materiaalia.

LainaaTuo on totta kaikkea muuta voidaan säätä vielä, mutta johteista aiheutuneita virheitä ei enää voida säätä. Mutka johteissa on mutaka terän radassa.

Lähtökohtaisesti oletan että kun tilaan lineaarijohteen niin toimitus sisältää ehjän ja suoran johdetangon. Jos ei sisällä niin johde vaihdetaan varmasti uuteen.
Se on totta että jos paketista otettu johde pultataan suoraan esim. rakenneteräsprofiilin pintaan niin mutkahan siihen johteeseen tulee johtuen rakenneterästoleransseista. Oletan kuitenkin ettei aivan kaikkea tarvitse selittää eli jokaisella DIY-rakentajalla on perustieto tällaisista asioista = kiinnityspinta pitää oikaista ennen kiskon asennusta.

LainaaOsien tekeminen onnistuu varmasti pienemälläkin koneella, jos tekijällä on kokemusta. Tärkeitä on muistaa, että koneessa on riittävästi säädettäviä osia, jolloin tarkkaa ei ole muuta kuin johde pinnat.

Aivan. Olen lähes samaa mieltä. On kuitenkin niin että mitä enemmän "säätöjä" koneessa on sitä suurempi todennäköisyys myös systemaattiseen virheeseen kasvaa.
Koska kyse on (edelleen..) DIY koneesta, ei liikaa "säädettävää" kannata tekemällä tehdä. Parempi on pyrkiä erittäin yksinkertaiseen rakenteeseen.

LainaaTarkoititko tällä, että suuntavia johteita tarvitaan aina vain yksi ja sen lisäksi tukevia apujohteita tarpeenmukaan? Isoissa aarporissa noita johteita saattaa olla pöydän alla helposti 6 kappalettakin, mutta suuntaavia vain yksi. Porttaali koneet taitaa vain olla poikkeus.

Periaatteessa tarkoitan juuri tätä.
Olet aivan oikeassa että suuremmissa koneissa näitä apujohteita tarvitaan. Tiedät myös mistä se johtuu eli massasta, massojen kiihtyvyydestä ja koneen ulottuvuuksista. Nyt käsiteltävänä olevassa koneessa kuitenkin on kyse melko vaatimattomista ulottuvuuksista ja massoista joten mikään ei puolla useiden johteiden käyttöä.
Kuten kirjoitit, portaalikone on tosiaan poikkeus rakenteensa vuoksi ja varsinkin kun kyse on (edelleen..) puun jne. leikkaukseen/jyrsintään käytettävästä laitteesta niin ainoa kriteeri (IMO) on se että jyrsittävä kappale (eli esim. kaapin ovi) pysyy pyödän pintaa vasten luotettavasti jyrsinnän aikana.

Jos pöytä rakennetaan siten että suuntajohde on lineaarijohde ja varsinainen kiinnityslevy (pöytälevy) liukuu 2-3 kelkan (tai muu sopiva määrä..) kiinnityksellä sitä pitkin niin toiseen laitaan pöytää ei käytännössä tarvita muuta kuin tavalliset vierintälaakerit jotka kulkevat rungon palkkirakenteen päällä. Pöytälevyn vapaan laidan "nousu" (käytännössä koneistuksen aikana ilmenee "tärinänä")  on helppo estää levyn yläpuolelle asennettavalla painimella joka voi olla esim. jousikuormitteinen "tassu" (vierintälaakerikenkä...).

Lineaarijohteessa on jo itsessään kaksi prismaa joten jo kahdella kelkalla toteutettu pöytä on erittäin suuntavakaa ja käytännössä "heitoton" jos kyse on puun ja muovin jyrsinnästä.

LainaaKäyppä tuo sanomassa Skodan  suunnittelijoille, kun niiden permantokoneissa on peräkkäin 5 kappaletta akseleita, ennen työkalua.

:)...tekeekö Skodakin autotallimalleja...
Se, että Skodan konesuunnittelijat ovat päätyneet monimutkaisiin rakenteisiin, ei tarkoita että sellaiset konstruktiot olisivat ainoa oikea/mahdollinen ratkaisu. Hekin ovat vain ihmisiä  ;)

LainaaNoille kuulajohteille on samantekevää onko se kylellään vain vaakatasossa, kun tarkkuus ja kantavuus on lähes sama.
Toki johteiden tukeminen on helpompaa maan vetovoiman suuntaan.
En tiedä Esabeista, mutta liikkuvia portaalijyrsimiä(teräkselle) tekee ainakin Fastems eikä niissä ole klappi ongelmia sen enempää, kuin muissa kone tyypeissä. Mikäli kone liikkuu on siinä oltava klappia ja niiden kanssa on vain elettävä.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Huomautin asiasta vain siksi että kahden johteen linjaus tukirakenteiden KYLKEEN on kertaluokkaa vaativampaa kuin johteiden asennus tasoon. Taso jo itsessään määrittää yhden referenssipinnan jota voidaan käyttää myös muihin koneen linjaukseen liittyviin mittauksiin.

LainaaJos työkalu liikkuu, niin yleensä sen rakenne on kevyempi kuin pöydillä ei juurikaan muuta eroa.

Rakenne on kevyempi mutta tämä johtaa väistämättä myös epätarkkuuteen jos rakennetta ei valmisteta riittävän heitottomaksi. Jos valmistetaan niin pelkän kelkan kustannus on erittäin suuri verrattuna "jäykkään" rakenteeseen ja liikkuvaan pöytään.
Tukevin metallin jyrsintään suunniteltu konetyyppi on ehdottomasti polvityyppinen jyrsin jossa jyrsinpää on käytännössä yhtä puuta rungon kanssa. Päätä voi siis ainoastaan kääntää kulmaan pöytään nähden.

LainaaVoisitko, MSC, valaista hieman kokemustasi koneiden rakentelusta, arvostelusi on sen verran rankkaa. En jaksa tästä sotaa tekemään, mutta kuulisin melelläni lisää kokemuksistasi.

Mulla ei ole koskaan ollut tapana se että alennun  ns. "perseen nuolemiseen". Sekään ei ole tapana että mutu-periaatteella alan neuvoja jaella.
En pelkästään harrastepohjalta olisi kyseisiä kommentteja antanut enkä myöskään siksi että luokittelisin kyseisen laitteen "huonoksi". Päin vastoin. Maukan laite tulee varmasti toimimaan  :)
"Rankkaa" kyseinen tekstini ei todellakaan ollut jos asiaa hieman syvällisemmin pohtii. Myönnän sen että joskus en jaksa jokaista välivaihetta/nippelitietoa teksteihini sisällyttää mutta se johtuu lähinnä siitä että oletan lukijoiden olevan perillä kyseisistä asioista. Joskus tämä oletus on virheellinen, myönnän.

Oma kokemus koneenrakennuksesta rajoittuu n. 25 vuoden työskentelyyn metallialalla. Suunnitteluinssinä viimeiset 20 vuotta vaikka lähinnä valmistuspuolen asioita hoidan. Olen jatkuvasti tiiviisti tekemisissä mm. koneistuksen, kunnossapidon  ja levytöiden valmistusasioiden kanssa. Yksi monista harrasteistani onkin kaikenlainen laiterakennus.
Siitä lähtien kun valmistuin, olen aktiivisesti hankkinut tietysti lisäoppia..erittäin laajalta alueelta. Viimeiset 5 vuotta mm. elektroniikkaa (lähinnä nimenomaan DIY CNC-sovellukset) on tullut "harrastettua".
Tähän liittyen myös mittaus ja säätötekniikka on jollain tavalla "hanskassa".

Teen siis "ihan itse" esim. mekanisointisovelluksia eri käyttötarkoituksiin. Raaka-aineesta valmiiksi laitteeksi (including welding)  ;)   

Kaikkea negatiivista kritiikkiä ei aina tulisi heti ensilukeman jälkeen pitää "tarpeettomana" tai "riitaa haastavana". Yksikään laite/konstruktio tms. ei ole koskaan ollut niin erinomainen etteikö parantaa voisi. Eikä tukle olemaan. Kritiikki ja reklamaatio ovat ne kaksi ainoaa palautetta jonka perusteella esim. konesuunnitteluun ylipäätään voidaan tehdä parannuksia. Se on sitten tietysti eri asia toteuttaako niitä parannusideoita kukaan tai ikinä. Jos laiterakennus olisi triviaalia niin elämä olisi todella helppoa.

Toivottavasti tekstistä saa jonkinlaisen käsityksen "motiiveistani"..

Pikku vinkki ilmaiseksi...

Saat heitot nollaan kun ajat jyrsimellä oikaisulastun alumiiniuriin nyt kun pöytä on paikallaan.

Portaalityyppisen koneen "tarkkuus" saadaan aikaan lineaarijohteilla, ei pöydän/puomin runkorakenteilla. Toki rungon täytyy suurin piirtein olla suora ja puomin rungon n. 90° asteen kulmassa pöytärunkoon nähden mutta "noin"-tarkkuus riittää. Lineaarijohteet ovat ne komponentit jotka asennetaan täsmälleen linjaan.
Runkorakenteen tehtävä on toimia tukipintana varsinaisille kone-elimille eli sen tulee olla mahd. jäykkä ja mielellään siten suunniteltu että rungon värähtely on minimoitu.

LainaaTuon sopivan tarkkuuden määrittäminen mitä koneeltaan haluaa onkin melko vaikeaa.

Jos ei ole suunnittelualan koulutusta ja kokemusta niin määrittäminen on mahdotonta. Kannattaa pyytää neuvoja alan ammattilaisilta. Neuvoja saa monesti ilmaiseksi  ;)

LainaaMutta jo koulussakin sanottiin että liika tarkkuuskin on teknista taitamattomuuta.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Siksi kaikkien ei kannata itse varsinaisia rakenteita valmistaa eikä suunnitella vaan työt  voi teettää vaikkapa ammattikouluissa/kurssikeskuksissa oppilastöinä.

LainaaOngelma minulle on ollut juuri se asia että runkoa ei voi koneistaa "normi" jyrsimillä täysin suoraksi kun sen pituus tulee olemaan 1500mm.

Tämä ei pidä paikkaansa. Työ onnistuu varsin hyvin myös alle 1000mm liikevaralla. Kuten yllä jo kirjoitin, kannattaa kysyä asiasta esim. paikkallisesta ammattikoulusta tms.

LainaaJonkinlaiset kulma tuet varmaan vaatisi lisäksi myös. Kun tuossa kuvassa ei ole mitään tukemassa ristimittaa.

Kyseinen konstruktio tarvitsee paljon muutakin kuin kulmatukia jos laitteesta aikoo tehdä toimivan.
Tuossa kyseisessä laitekuvassa on niin paljon virheratkaisuja näkyvissä että en suosittele kyseistä rakennetta kenellekään. Pahin heti näkyvä konstruktiovirhe se että jyrsinpuomi liikkuu pöydän kylkeen asennettujen lineaarijohteiden varassa. Toinen katastrofi on se että kummallakin sivulla on lineaarijohde. Erittäin huono konstruktio vaikka kuinka siististi ja tarkasti tekee.

Täytyy muistaa että liikeratajohteita tarvitaan ainoastaan YKSI per suunta. Konstruktio jossa johteita on kaksi per suunta = tekijältä puuttuu alan koulutus ja syvempi osaaminen.

Sekin kannattaa muistaa että sitä parempi mitä vähemmän työkalu liikkuu. Tuossa konstruktiossa työväline liikkuu kolmeen suuntaan = ei tule koskaan toimimaan kunnolla.
Myös alan ammattilaiset tekevät kolmen akselin liikkeellä olevia koneita, kuten polttokoneet ala' Esab. Myös näissä (todella hinnakkaissa koneissa!) on tarkkuusongelmia. Jos ei heti uutuuttaan niin pienen ajan jälkeen.
Nämä koneet kuitenkin on tehty kuten kuuluu eli esim. portaalipuomi polttimineen liikkuu johteiden PÄÄLLÄ, ei kylkijohteilla. Lisäksi laitteella on se ero jyrsimeen että puomin varassa liikkuu ainoastaan puolen kilon painoinen poltinpää joten liikevoimat ovat erittäin pienet verrattuna jyrsintään. Siitä huolimatta laitteisiin tulee "klappia" jo pienen käytön seurauksena.

Maan vetovoima on erittäin käyttökelpoinen ilmiö. Miksi ihmiset eivät käytä sitä?

Portaalijyrsin toimii parhaiten kun pöytä kulkee  yhden lineaarijohteen ohjaamana runkolevyn päällä ja työkalu tekee ainoastaan kaksi liikettä.

Vielä parempi on jos työkalu tekee ainoastaan pystyliikkeen ja pöytä kulkee kahteen suuntaan. Testattu totuus...

LainaaKivi on noin 300x300x70 kokoinen kivestä tarkkuushiottu kuutio.

Jos harrastekäyttöön konetta rakentaa niin ei rihtaukseen mitään kiveä tarvitse hankkia. Mittakelloja täytyy kylläkin käyttää ja mielellään kahta samaan aikaan.

Kontrollipinnaksi käy vaikka pätkä vedettyä akselia (tai mitä tahansa muotoon sorvattua/jyrsittyä terästä) joka on segmenttijyrsitty. Halkaisijaltaan esim. 100mm akseli jonka pituus on vaikkapa 200...300mm käy hyvin.
Akselit kannattaa kylläkin ensin asentaa käyttämällä tarkkuussuorakulmaa tai 90° jigiä.

Huom. Akseleita ei koskaan saa täysin nollalinjaan eli sitä on turha edes yrittää. Pienet virheet kannattaa/voi sallia. Akselit eivät ole absolut linjassa vaikka heittokellon "viisari" ei heilu. Virhettä voi olla sadasosasta pariin kolmeen. Riippuu kellon kiinnityksestä, kellosta, lämpötilasta jne.