Hep.

Tarttis linuxissa pyörivän 2D CAD-ohjelman. Ominaisuuksia ei tartte olla valtavasti, PC-puolella oon pärjännyt hienosti autodeskin AutoSketch 6.0:n kanssa...

Lähinnä tarttee laserleikeltävien osien piirtämiseen, joten .dxf tiedostomuoto on toivottava.

Halpa hinta ei haittaa...

-eemeli-

Hep.

Kellään havaintoja asiallisista romiksista täällä Kiire-Suomessa?

Siis sellaisista, joista voisi haalia rakenteluun passelia kampetta. Esim joku protojen hylkäämö tms olis passeli. Alumiinilevyn kappaleitakin jokusen tarttis ja vähän kaikenlaista.

-eemeli-

Hep.

Millä kannattasi maalata valurautanen sorvin runko? Enste tietty vanhat maalit pois, rapsutusta ja puhallushiekkaa (laite on pieni joten liikuttelu ei ole vaikeaa)

Vasaralakka tuskin kestää, joku 2-komplementti- tahi muu binäärimaali varmaan pitäsi olla?

Eduksi jos purkkikoko on pienehkö - maalattavaa pintaa on melkeen puol neliömetriä ja jatkokäyttöä ei itellä maalille ole. Väriksi valikoituu vaaleanvihreä.

Ruiskumaalauskin saattaa onnistua, tosin mun isoin ruisku on badgerin 400:nen joka on vähän siinä rajoilla että riittääkö.

Hyviä ja toimivia maali-ideoita (tietty myös itte maalia, jos joutilaana lojuu) otetaan vastaan riemumielin...


-eemeli-

Hep.

Tarttis volframikuparia, mieluiten noin millin vahvuista levyä. Myös nikkelivolframi käy. Kunhan on painavaa ja voi tinapohjaisilla juotteilla juotella.
Muitakin paksuuksia voipi harkita.


Esim. edm elektrodimateriaali vois olla ihan buenoa. Mitä enemmän volframia, sitä parempi.

Puhdasta volframia löytyy, mutta melko ikävää liitettävää teräkseen on.

Kyseeseen vois tulla hätätapauksessa myös tantaali taikka 20 karaatin romukulta... lyijy on liika kevyttä ja liika pehmeää.

Palan ei tarttis olla kovin iso, esim. ½" x 3" riittää mainiosti.

-eemeli-

Hep.

Kiinnostaa nema 23 kokoset askelmoottorit joissa kierros 400 askelta, elikkä 0,9 astetta/askel.

Myös unipolaariset tulee kyseeseen (taikka ehkä mieluumminkin sellaset).

Lähinnä edulliset tulee kyseeseen, kun toi sivuprojekti ei saa juurikaan rahoitusta.

Ruuvit olikin kaksipäisellä kierteellä, kerspules...

-eemeli-

Hep.

Lankasahureita linjoilla?

Millasta litkua käytätte?

Aiheesta pikkusen kiinnostusta ja vähän rakentelua jo aloitettukin. Eniten kysymyksiä tällä hetkellä herättää mitä litkua käyttäisi nesteenä. Vaikuttasi, että veden deionisointijärjestely olisi mulle passeli, mutta jollakin muulla saisi vissiin parempia leikkuutuloksia?

Myös yleisin edullinen lanka jota nykyään käytetään, kiinnostaa. Mallina mulla on 0,25 mm kovaa messinkilankaa, kun sitä kuulema eniten käytettiin kun rojektia aloittelin selvittelemään.

Kaatakaa tietoa, oi tietäjät - koitan kantaa astioita putoksen alle... ;-)

-eemeli-

Hep.

Saapi tyrkyttää läppärin pienikokosta poweria. 15-19 V ja 60-90 W.

Tärkeät pointit:

* pieni koko
* maadoittamaton liitäntä
* toimiva
* halpa

Esim fujitsulla on ollut jotakin ihan passelin näkösiä tarjolla. Läppärin pään liittimen mallilla ei mitään väliä, kun ei ole tietokonekäyttöön tulossa.

-eemeli-

Hep.

Tuollaselle olis pian tulossa käyttöä.

Saapi tyrkyttää edullisia vaihtoehtoja. Tulossa karan ohjaukseen.

-eemeli-

Hep.

CD-asema vissiin taitaa olla mäsä. Tarttis uuden.

Edellinen on HP:n, mallia crn-8245B   (M36C)

On ryökäle sisuksistaan sulatetuilla muovitapeilla koossa, joten en ihan sitten loppuun asti purkanut...

Vissiin tän tilalle vois käydä noi mitkä on kannettaviin tarkotettuja, jos tästä nykysestä laittas ton sivussa olevan kiinnittimen sitte uuteen.

Tuo on pikkusen cd:n koteloa paksumpi...

-eemeli-

Hep.

Jossain suositeltiin ubuntun 8.04 versiota, mutta toisaalla oli joku maininta että 10.04 olis uusin ja paras millä emc pyörisi kivasti.

Mikäs versio mun kannattaa valita noista?

-eemeli-

Hep.

No kas tässä jo muutaman vuoden on vähän kerrallaan väkästelty pientä nakerrinta.

Ihan ite on tullu puuhasteltua mm kara ja jotakin pikkujuttuja. Seuraavaksi pitäsi sovitella kuularuuvit X- ja Y-akseleille oikeasti kiinni, ja sitten stepperit perään. Muutaman tunnin oon niitä mallaillu paikoilleen ja nyt alkas olla suht varma mielipide siitä, kuinka ne sitten tuloo oikeesti laiteltua.

Karamoottorionkelma on toistaiseksi ohitten. Pienehkö harjallinen dc-servo tulee ainakin vt. karamoottoriksi. Moottorista puuttui toinen hiili ja hiiltä jousineen paikallaan pitävä tulppa. Tulpan halkaisija oli noin 9,5 mm ja kierteen nousu melko likellä milliä. Tuossa kuvatus uudesta tulpasta vanhan kaverina sekä paikallaan. Suht samankokoinen hiili löytyi romumoottorista. Kokeilin heti moottoria vähän käytetyllä vaihtohiilellä, ja pyöri ihan järjellisesti. Uuden hiilen lyhennys ja sisäänajo, ja vot tuo on pelikunnossa. Jos jaksaisi kovasti nähdä vaivaa, niin sorvaisi kollektorin puhtaaksi ja kaapisi lamellivälit auki.

Moottoriin on liitetty möykky, josta tulee ulos punainen, sininen, keltainen ja musta piuha. Möykyn kyljessä lukee datametrics modular encoder, ja model S-9860.

Jos jollakulla on havaintoja millainen mötikkä oikeesti on, niin saapi vihjata. Alkuun toi tulee ohjattavaksi ihan vaan PWM-säätimellä, mutta ehkä joskus myöhemmin olisi laiskalle mukavaa, jos pyörimisnopeus olisi ohjelmallisesti muutettavissa.

Koitan tähän threadiin turata jotakin näkyville. Olen kohtalaisen laiska ottamaan kuvia, pienentelemään niitä nettiin sopiviksi jne... tietämyskoneet ei oo mun ihan ykkösosaamisaluetta ;-)

Neuvoja, varoituksia, ohjeita, vihjeitä ja pottuiluja kuunnellaan - tiedä vaikka kaikki ei menis ihan suoraan toisesta korvasta ulos ;-)

-eemeli-

Hep.

Jäi ylitte 2 kpl neljännestuuman akselille passeleita joustavia liitoskappaleita, esim. stepperin ja kuularuuvin välille.

Näillä hintaa 12 € / kappale ja mahdolliset postit päälle (molemmat yhteensä normaalipostina 24 € kotimaahan). Alumiinia ja ihan fiksun näkösesti toteutetut, ikäänkuin spiraalilla on päiden välillä tuo alumiinitanko.

Vaihdossa huolitaan energiansiirtoketjua. YV taikka eemeli.poysa (ättiwätti) gmail.com

-eemeli-

Hep.

Tarttis saada koneenrakennuskelpoista valurautaa, olikos se just sitä pallografiittia?

Tarvepalat kokoluokkaa 30 x 100 x 200 mm suurimmillaan. Voi olla valmiita kankia, vanhoja koneenosia tms.

Nakkaa YV jos löytyy nurkista pyörimästä.

-eemeli-

Hep!

Joko USB:n kautta saa tiedon liikkumaan ongelmitta tietämyskoneesta ulos? Sain näppärän pienikokoisen tieturin jossa vaan ei oo kirjoitinporttia eikä taida saadakaan. Pöytäkones on ja varmaan vääntö riittäs linuxille.

Mikäs olis tällä hetkellä fiksuinta mitä tietsikan usb-tökkelin ja Teron 3977-pohjaisten stepperiohjainten väliin voi ruuvata kiinni? Mistä saa ja mitä maksaa?

Sitte pitäs alkaa sitä linuksia ruuvaamaan koneelle - onko joku version paremmuus yleisesti tiedossa johonkin muuhun versioon verrattuna?

-eemeli-

Hep.

Kuinka paljon puuhaa tulee EMC:n kanssa moottorin ohjauksessa seuraavilla vaihtoehdoilla:

a) jonkun sortin servo karamoottorina

b) kestomagneettimoottori 24 V DC

c) kestomagneettimoottori  110 V DC

Eli miten noita on tapana ohjata, millaisen ohjaimen tarttee (lähinnä vaihtoehdot b) ja c) ),ja mistä semmosen saa ja mihin hintaan?


-eemeli-

Hep!

Mieltä juuri nyt eniten askarruttava seikka on karamoottorilta kaivattava teho - minkä kokoisen mötikän etsintöjä täytyy aktiivisesti jatkaa?

Valmistumassa siis ompi pieni portaalityyppinen pöydälle mahtuva nakerrin, jolla tarkoitus puuhata kappaleita muoveista, messingistä, alumiinista ja teräksestäkin kiireettä. Muoville max 10 mm terä ja alumiinille 6 mm, noin olin ajatellut. Kierteitä jos onnistuisi tekemään kokoon M5 saakka olis aika bueno, tosin kierteet ovatten lähinnä optio kun sitten tarttee tarkan kierroslukutiedon ym...

Paljonkohan olis hyvä olla sitä habaa karamoottorissa? Servon käyttö houkuttasi, mutta tulnee kalliiksi, oletan. Oma veikkaus on notta 250-300 W riittäs hyvin, hihnapyöriä on jotta välityksen voi laittaa joko 1:2 taikka 2:1 jolloin kierrosaluetta voi tarvittaessa hiukka laajentaa. Menikö pahasti pieleen? Mites esim. golfkärryjen moottorit ja vastaavat?

Toki hintapyyntöjä kuunnellaan jos sopivaa moottoria lojuu nurkissa.

-eemeli-

Hep!

Hyviä ideoita pienen portaalijyrsimen työkalunvaihtajaksi?

Tällaista olen tuumaillut:

* karaksi joku pitkävartinen er20 holkinpidin, jossa valmiina kartio. Varteen läpireikä ja kartioon soppeli holkki (jossa 12 mm reikä ja halkaisut), joka kiristyy vetämällä tangosta ylöspäin. Lautasjouset pitämään holkki kireällä, paineilmasylinteri avaamaan holkki.

* työkalunpitimiksi tormach-tyyppiset lieriövartiset pätikät, lieriön halkaisija vaikka 12 mm. Tarkoitus ei oo käyttää yli 10 mm teriä ja noin isojakin vaan muoveille.

* mittapaikka jossa voipi kone käydä varmistamassa terän todellisen korkeuden

* makasiini johon vaihtotyökalut, mutta millainen? Räkkimallinen on helppo tehdä mutta se vie paljon hyvää tilaa työstöalueelta joka jäänee ainakin aluksi muutenkin noin 300 X 200 mm kokoiseksi. Portaalin alle jää toisessa päässä tilaa johon työkalut voisi sijoittaa, mutta sittet tarttis jonkun kouran joka nakkelis niitä paikasta toiseen.

Ihan aluksi tulee ns normaalikara, sitte nehkä sellainen jossa on pikavaihto työkaluille, ja sitten se atc.

Hyviä ideoita, samoin kuin linkkejä hyviksi havaittuihin metodeihin otetaan riemulla vastaan ;-)


-eemeli-

Hep.

Hankintalistalla ompi vielä seuraavia artikkeleita:


  * karamoottori noin 200 - 300 W teholuokassa (tasavirtakones tms, mieluummin pitkä ja hoikka kuin lyhyt ja lihava) !!!!


Jos tommottiin sattusi löytymään, niin tarjoa YV taikka eemeli.poysa (ät wät) gmail.com

Saavat olla edullisia, ja ilmaisetkin saatetaan pitkin hampain hyväksyä =)


Myös ajatuksia siitä, mitä tietävän ja työstävän koneen välillä EMC-käytössä toimisi hyvin, otetaan riemulla vastaan.

-eemeli-

Hep.

Projekti etenee ja mekaniikka pikkuhiljaa valmistuu. Nyt alkoi mietityttä, notta mikä olis kätevin menetelmä mitata terän korkeus. Jossakin vaiheessa olis tarkotus puuhata myös työkalunvaihtaja, jolloin tuosta terän automaattisesta mittailusta olis enemmänkin hyötyä.

Eli siis:

* mikä olis fiksu anturointi terän korkeuden mittaamiseen?

Oletan, että paikka, jossa kone käy terällä koskettamassa jotakin, on hyvä järjestely.

* oikosulkusysteemi (terää lasketaan alaspäin, kunnes (NO) virtapiiri antaa tiedon "nyt nappas!"

vai

* mikrokytkin ja laatta mekanismi joka tunnistaa kosketuksen

vai

* pietsoanturi (esim. auton moottorin nakutustunnistin)

vai

* kanada, jokin muu, mikä?


Ite kun tekee niin saa ihan mitä sattuu tulemaan...

-eemeli-

Hep!

Olis tarvista alumiinilevyn palasille:

* paksuus 8 tai 10 mm
* koko noin 100 * 200 mm
* oltava anodisoitavissa ja vähintään kelvollista koneistettavaa (esim 6082 tai joku vastaava)
* edullisia, noin puolta tusinaa näin alkuun vois harkita.
* eduksi jos ovat valmiiksi pilkottuja, isompia laattoja voi hätätapauksessa kyllä pieniä

Sopii tarjota!

-eemeli-