Vaikeaa vaikeaa!
Työskentelen nc-jyrsimellä, missä ei ole automaattista terän mittausta. Työntömitalla joudun mittaamaan jyrsintapin. Etenkin silloin kun tappi on hiottu, niin en saa esim taskua mitenkään jyrsittyä mittaan. Onko vinkkejä miten saisi tarkimman tuloksen kun mitataan jyrsintapin halkaisija ilman NC-koneen automaattista teränmittausta? Olen niin loppuunpalanut.
Koneista palikka joka on aina/helposti jyrsinkoneen pöydässä/jigissä kiinni, nollapiste sille muistiin ja sätkäpaperilla kosketuksia, muuta nollapistettä jos virheitä esiintyy. Sätkäpaperinkin voi korvata jollain terveellisen ihmisen tuotteella, kunhan ottaa huomioon. Kuukauden leikkimisen jälkeen loppuu se käytettyjen terien nysvääminen.
Tai sitten investoi mekaaniseen kosketusanturiin jolle kehittelee pikaisen 0 piste asetuksen. Keinoja on monia jos ei pää ole jäässä. Sillä cnc koneella voi tehdä muutakin kun porata ja jyrsiä. Esim. mahtavan esiasetus ohjelman mallia virvelöi terä päin jotain, paina nappia ja ohjelma muuttaa työkalukorjaimen.... Ohjauksen mallin kun tietää niin varmasti löytyy ratkaisu.
Esiasetuslaite antaa vain suuntaa, kymppi korjainta isommalle kun lukema ja haetaan korjaimella jos ei halua sutta tehdä.
Mitä kokoa ja ainetta nuo teroitetut terät on?? Ja miksi niitä täytyy irroitella ja mittailla?
Jos kahvi maistuu, kannattaa kokeilla olla ilman. Jaksaa painaa pitkää päivää ja ajatukset kulkee ja ärsyttävistä rutiineista tulee vallan mukavaa. Radio, netti ja telkkari kiinni, jättää lehdet lukematta ja ei keskustele narisevien ihmisten kanssa.
Palkkatyöläisellä on "helppoa". 8 tuntia töissä ja kotiin, lomaakin saa pitää eikä työn menetystä tarvi pelätä, rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Sairastuminen ei hetkeuta taloutta mihinkään. :D Nauti! Jos työt on jatkuvasti myöhässä kun ne saapuu, anna olla, ei ole oma vika! Narinat korvasta toiseen. Työterveyteen aikaa ja sanoo että ei jaksa, ei pysty, ei viitti, puolivuotta saikkua.
Jos olet toiminimellä "töissä", vedä kumisaappaat jalkaan ja muuta veneen alle. Nyt kun on hyviä kelejä, ehtii kasvattamaan asiallisen parran ennen pakkasia.
Jos rutiini alkaa kyllästyttää, kannattaa ajatella vittumaisiakin asioita positiivisesti. Ei tuollaisesta pienestä puutteesta PITÄIS olla moksiskaan. Ja aina voi narauttaa kossun auki vaikka kesken työpäivän, yhteiskunta kyllä ymmärtää. Muistaa vaan tempasta nopeasti, ettei kukaan ehdi puuttua asioiden kulkuun. Noloa olla pienessä hiprakassa.
Puhun nyt nimenomaan jyrsintapin halkaisijasta- en pituudesta. Esim hiottu 4-leikkuinen kovametallijyrsintappi vaikka 7.30 mm.
Tämä Villen vastaus on kyllä tyhjentävyydessä ihan omaa luokkaansa.
Ei sillä ole väliä mittaako pituutta vai halkasiaa. Jos luot (koneistamalla tai pulttaamalla vaikka fästin) esim. y akselin suuntaan suoran tason ja karan keskiö on nollattu siihen, 10mm tappi näyttää näytöllä 5.00(+paperi).
Tällä saa 1-ääretön leikkuisen terän halkasian mitattua.
Tuo viimeisin vastaus meni ohi ja hyvin kaukaa.
Miten saa paperia käyttäen mitattua terän halkaisijan? Pitääkö karan pyöriä että se onnistuu? Kuinka kauan suunnilleen minuutteina tuo sinun esimerkkisi veisi? Joudumme ottamaan päivässä noin 50 lähtöä, joten aikaa ei ole mittailla joka kerta terää erilaisilla virityksillä. Ainut keino mitä itse keksin, olisi jyrsiä esim joku 20mm reikä ja mitata se mikrometrillä ja laskea sen perusteella kuinka paljon terän mittaus on mennyt pieleen. Eikö täällä ole ketään, joka joutuu jyrsintappia vaihdettaessa mittaamaan sen halkaisijan työntömitalla?
Väännetään kuvan kera
(http://vilderi.kuvat.fi/kuvat/romuja/joutavia/nollapiste.jpg/_full.jpg)
Kara pyörimään, paperin suikale tuon Y akselin suuntaisen palikan välissä, virvelillä veivataan kunnes paperi liikahtaa (huomaa kyllä)
KUN nollapiste oli haettu tuohon palikkaan, näytössä lukee työkalun säde+paperi. Paperin voi huomioida jo nollapisteessä, jos esimerkiksi käyttää aina sitä samaa paperia. Kassakuitti on omalla verstaalla muistilappuna/nollan hakemisesssa/terän mittaamisessa. On kätevää, voi kirjoittaa vaikka kynnellä jos kynä on hukassa, saa lähimmästä kaupasta kun nätisti pyytää ja riittää 100 vuotta...
Mikä tappi hajoaa 10 minuutin välein??
Työntömitalla olen mitannut kaikki terät, myös kolmileikkuiset. ( http://www.tengtools.com.au/wp-content/uploads/2013/11/23940109.jpg ) Väitän että et millään terällä pääse suoraan lopputulokseen, parhaat kaupan terätkään ei ole kovin toistotarkkoja.
Tietysti riippuu mikä on tarkkuus, oletan että alle 0.05 tarkkuuteen halutaan osua..?
Eli jos sulla on ohjelma koneella joka vaihtaa nollapisteen, ajaa terän riittävän lähelle, jättää karan pyörimään, lukee koneen paikkatiedon, laskee korjaimen ja tunkee sen korjaimen paikalle, ei siinä montaa sekuntia kulu...
Todennäköisesti nopeammin, tarkemmin, ILMAN hanskavirhettä kun työntömitalla mitaten, säteen laskien ja käsin koneeseen syöttäen..?
Lainaus käyttäjältä: Tepula - 13.07.16 - klo:19:26
Puhun nyt nimenomaan jyrsintapin halkaisijasta- en pituudesta. Esim hiottu 4-leikkuinen kovametallijyrsintappi vaikka 7.30 mm.
Niinkuin ville sano paperi mittaus tai...
Ajetaan 1mm testi ura paikkaan x mitataan uran leveys ja määritetään tästä työkalun halkaisija...
Mutta tosiasiassa jos ajat taskua yms niin käytäthän sentään koneen työkalukorjainta? Monestihan jyrsinnät ajetaan alimittaan ekalla kerralla mitataan x/y/z suunta ja annetaan terälle sopiva työkalukorjaimen arvo, joka sitten ajaa kappaleen mittaan. Yleensä viimeistely lastun verran ajetaan alimittaan.
Ainoa poikkeus on kiilaura, joka pitää ajaa mielellään kerralla kohalleen...
6mm kiilaura on parempi tehdä 5mm tapilla... Jokunen aika takaperin tein n. 60 kiilauraa. Paljon viisaampaa ajaa kahdella terällä, rouhinta ja viimeistely. Susiprosentti nolla ja mittojen heitto alle satkun, vanhalla koneella jonka kara on valmis ja roikkuu..
Manuaalillakin avaa herkästi pienemmällä ja levittää, saa sellaisen toleranssin keskellä olevan uran.
Kuulostaa siltä ettei tuotanto ole kovin tehokasta kun tappeja vaihdellaan päivittäin...
Niin sorvilla kun keskuksellakin, rouhinta ja viimeistely eri terällä säästää teriä ja aikaa.
Koskaan en ole muuttanut koneen wear-arvoa vaan aina säätänyt työvara seinämillä Mastercam X:ssä ja sitten postannut ohjelman koneeseen. Tappeja joutuu vaihtaan päivittäin osittain sen takia, että joskus joutuu jyrsimään karkaistuja aineita, mutta pääasiassa siksi että minun koneessani on vain 16 työkalupaikkaa.... Noh nuo testiuran jyrsinnät ainakin saa unohtaa kerralla, anteeksi vaan. Noh pitänee keksiä jokin mittaustapa, jolla työntömitalla saa mitattua tapin halkaisijan kerralla oikein.
Moi!
Nyt täytyy sanoa että olet pahasti kusessa. Ota korjaimet koneella haltuun! Ei tuollaista työtä kannata tehdä, et IKINÄ saa tarkkaa mittaa. Ja muista se että rouhiminen ja viimeistely samalla terällä on perse edellä puuhun menemistä. 16 työkalua on tarpeeksi, ja aina voi käsin pistää jonkun terän.
Tiedän että mastercam ja kompensoitin cnc koneella vie hermot, mutta kun käyttää sitä viimeistelyä, homma helpottuu. Tai kun ottaa vain wear korjaimen, homma helpottuu. Kompensointi cnc koneella on melkein automaattinen kolari, jos ei ymmärrä miten se toimii. Ja hälytyksiä tulee kun terä on isompi kun camin rataan mahtuu.
Kuvittele että jyrsintappi on käsittämättömän idiootti ihminen ja työstörata tien keskiviiva. Sanot sille että pysy keskiviivan oikealla puolella. Homma on simppeliä, suorat ja mutkat. Ongelma tulee kun sanoo osasto seis ja taakse poistu. Edelleen kuljetaan viivan oikealla puolella, niin kun oli käsketty. Nyt se vain meni väärälle puolelle viivaa kun suunta vaihtui.
Tai sitten perse penkkiin kunnes saat aina samanlaisen tapin käteen. Kerro nyt ihmeessä minkä kokoisia nuo teroitetut terät on? Ja materiaali?
Mittalaitteita käyttäessä on MITAN virhe ja MITTAAJAN virhe, yhteensä näistä saa yleinsä 0.02mm, joka tekee taskua ajaessa jo 0,04 mittaheittoa. Lisäksi terä leikkaa tylsänä eri tavalla kun terävänä. Josta saadaan helposti toiset 0.02mm, yleinsä enemmänkin!
Kompensointi koneella on pakollista, jos haluaa jotain saada aikaiseksi. Ohjelman postaaminen käy kyllä kivuttomasti, mutta helpompaa olis esimerkiksi ajaa merkityksettömään paikkaan potero, M0 ohjelmaan, mittaus, kompensointi kohdalleen ja cyclestart. Äläkä unohda sitä tosiasiaa että myös vauhti vaikuttaa kappaleen mittoihin ja ympyrämäisyyteen. Ei pelkästään siksi että terä leikkaa eri tavalla ja pinnanlaatu on eri, myös siksi että kone ei todellakaan kulje aina siinä minne sinä sitä käsket. Ja mekaaninen klappi ei ole mahdotonta puolivuotiaassakaan koneessa.
Ammuskelet haulikolla silmät kiinni.
Lainaus käyttäjältä: Tepula - 14.07.16 - klo:16:17
Koskaan en ole muuttanut koneen wear-arvoa vaan aina säätänyt työvara seinämillä Mastercam X:ssä ja sitten postannut ohjelman koneeseen. Tappeja joutuu vaihtaan päivittäin osittain sen takia, että joskus joutuu jyrsimään karkaistuja aineita, mutta pääasiassa siksi että minun koneessani on vain 16 työkalupaikkaa.... Noh nuo testiuran jyrsinnät ainakin saa unohtaa kerralla, anteeksi vaan. Noh pitänee keksiä jokin mittaustapa, jolla työntömitalla saa mitattua tapin halkaisijan kerralla oikein.
Lainaus käyttäjältä: Ville Vaho - 14.07.16 - klo:17:35
Moi!
Nyt täytyy sanoa että olet pahasti kusessa. Ota korjaimet koneella haltuun!
Ammuskelet haulikolla silmät kiinni.
Ville kiteytti asian kyllä niin hyvin :D
Mutta pakko myöntää että, jos ei ole korjaimia opeteltu käyttään, niin on cnc koneistuksen perusteet hukassa ja pahasti...
Ei Mastercamissa ole hankalaa laittaa kompensointia työstökoneelle. Katsoo vaan simuloinnissa, että kaikki pelaa ok. Koneelle laittaa vaan reilun sädekompensoinnin, jota sitten muuttaa.
Jos edellä olevat (hyvät) vinkit eivät miellytä, rakenna tällainen. Tarvitset v-blokin, mittakellon ja jonkunlaisen pohjalevyn.
-Mittakello nollataan jollakin tunnetulla kappaleella (jyrsintapin varsikin käy hädässä)
-Terää pyöritetään takaperin v-blokissa, jolloin saa kaikki hampaat mitattua
-Terää pitää painaa mitattaessa kevyesti blokkiin tai laittaa joku jousiviritys
Rakennetta voi parantaa vapaasti, mutta tämäkin toimii.
Tuo esitetty tapinmittauskonsti on nokkela ja tarkka, nimenomaan tapin leikkuusärmien säteen/halkaisijan suhteen.
Toisaalta, tämä terän halkaisijan mittaus on vasta osa tuosta ongelmakentästä, jos halutaan nimenomaan saada selville sen karassa pyörivän terän leikkaavan särmän muodostamaa leikkuuympyrää. Karaistukan ja karan heitto suurentaa tuota ympyrää. Ja sitten on vielä taipumat ja joustot eri suuruisten lastunpaksuuden ja materiaalien kovuusvaihtelun takia. Kyllä on vaikeata. Kyllä voisi ongelman avaaja saada henkilökohtaista tukea ja neuvontaa mutta kyllä akuankalle (nimimerkille) on vaikeata neuvoa vapaata vettä.
On turha pelätä ylimielistä suhtautumista vaikka avaisi vähän enemmän työtä, konetta ja olosuhteita.
Liikaa ei uskalla paljastaa yrityksen työtapoja. Wearia emme käytä sen takia, että kun laitetaan Mastercamiin suoraan työvara seinämillä, niin virhenäppäilyjen ja laskuvirheiden määrä vähenee, näin tulee hyvin todennäköisesti vähemmän sutta. Koneessa varmasti riittäisi ne 16 työkalupaikkaa helposti jos kaikki saisi varata jyrsintapeille, mutta kun pitäisi käyttää 16mm sandvikia ja 64 teräpäätä plaanaukseen ja vempulaa ja alkuporaa jne; niin usko tai älä, siihen ei jää hirveän monta työkalupaikkaa jäljelle.
Onko mulla mennyt jotain ohi vai eikö + ja - laskuja enään opeteta kouluissa? tai laskimen käyttöä?
Tepula,
Kokoan hieman omia ja muiden ajatuksia;
Alkuperäinen kysymys oli jyrsintapin mittaus työntömitalla. Tämä ei käytännössä onnistu, joku homman tarkoitettu mittalaite olisi hyvä olla. Paras lienee esiasetuslaite, joita on enemmän ja vähemmän hienoja, mutta yleensä varsin kalliita. Näiden etu on työkalun mittaus pitimessä, jolloin koko systeemin heitot ja virheet tulee kompensoitua, olettaen, että kara on kunnossa.
Vaikka työkalun (mahdollisesti myös pitimen) teoreettinen koko tunnettaisiin, leikkuuparametrit ja koneen tarkkus vaikuttavat lopputulokseen. Tämän takia ainoa tapa varmistua tuloksesta on tehdä testileikkaus tai -osa samoilla parametreilla (työkalu, leikkuusyvyys, leikkuusuunta, materiaali, kierrokset, syöttö jne) kuin lopullinen osa.
Jos nämä on tehty, uuden työkalun kanssa pääsee melko lähelle ilman testiajoa, kunhan muut parametrit säilyvät.
Ymmärrän turhautuksen, kun hommaa ei osu kerralla eikä toisellakaan kohdalleen. Joko työkaluissa, resursseissa tai vakiintuneissa työtavoissa lienee jotain parannettavaa. Tuossa tilanteessa miettisin ensin, miksi homma menee pieleen ja korjaisin, mitä korjattavissa on. Kuvaamassasi yrityskäytännössä on toki minimoitu riski laskuvirheille ja virhenäppäilyille, mutta eivätpä nykyisen systeemin jatkuvat sudet (alkuketjun perusteella) ja tönärillä tuskaileminenkaan kuulosta kovin lupaavalta.
Toivottavasti tästä on jotain apua... ja jos lisää tarvitset, tarvitsemme hiukan tarkempaa tietoa siitä, mikä menee pieleen ja kuinka paljon.