Ei suoranaisesti liity NC-koneisiin, mutta ajattelin jakaa viimeisimmän harrastehankintani täälläkin, kun vanhat koneet kuitenkin kiinnostavat useimpia ja tässä ollaan aikalailla teollisuusautomaation juurilla: http://ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi/2015/04/uusi-loyto-talliin-ibm-1800.html (http://ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi/2015/04/uusi-loyto-talliin-ibm-1800.html)
Tarkoitus olisi koko keksintö entisöidä toimintakuntoon, saattaa ottaa jonkun vuoden elämästä... ;)
(http://i215.photobucket.com/albums/cc21/jonne_photo/20150327_115519.jpg)
(http://i215.photobucket.com/albums/cc21/jonne_photo/20150327_121501.jpg)
(http://i215.photobucket.com/albums/cc21/jonne_photo/20150408_173405.jpg)
Terve
Ja voi V**** mikä kapistus.
Missä hommissa toi vehes on ollut, on varmaan aikoinaan maksanut?
Tuo kyllä vaatisi ehdottomasti kaverikseen A5 kokoisen routerin 150W karalla.
Moikka!
Saattaa tarvita sponsorin jostakin energiayhtiöstä jos laittaa virrat päälle.
Tarkemmin,,, väritys yms. viittaa kyllä TVO OL3:n suuntaan. Olisko kuitenkin tulevan ydinvoimalan ohjauksen proto. Ranskalaiset kun tekevät kaiken varman päälle ::)
Niinkuin meilläpäin Raumalla oli tapana sanoa: Kyl hullu o kamal. ;D
Joo. Tonnikasisatanen. Tollanen oli vanhan Polin elektroniikkalabrassa Albertinkadulla silloin kun meikä oli nuori ja kaunis opiskelijanplanttu puoli ihmisikää sitten. Ei se noin iso setti ollut kuin tämä Outokummun prosessikone, mutta sama laite kumminkin.
Siis IBM 1800 on ollut pääasiassa reaaliaikaiseen prosessinohjaukseen tarkoitettu wärkki. Jonkun verran siinä oli samaa rautaa kuin S/360 mainframessa; ainakin poweripuolella ja jotain logiikkaakin.
Eiköhän tuo lähde tulille ihan luterilaisesta 3-vaihetöpselistä, saattaa jopa 16 ampeerin sulakkeet riittää jos vaan vähän katsoo stagingin perään ettei rysäytä koko karusellia kerralla käyntiin. Tietty riippuu mitä kaikkea sen kanavissa roikkuu ja paljonko ne sähköä tarvii. Eihän tuon ajan vehkeet tietenkään ollut virransäästöä silmälläpitäen suunniteltu.
Mitäs kaikkia leluja sen mukana tuli? Onko pakkalevyasemia tai nauha-asemia? Ja ennen kaikkea - onko siinä toimiva käyttis mukana jollain medialla minkä saa ajettua sisään?
Ei ole mikään turha masiina tuo 1800. Harvalla tietokoneella on yhtä pitkä operatiivinen historia, noitahan on yhäkin ajamassa tuotantoprosesseja jossain päin maailmaa - yli 50 vuotta ensijulkaisun jälkeen...
täältä tulee kyllä peukalon ja hatun nosto, ;) ja toivotetellaan projektiin intoa ja jaksamista,terv.blogiakin lukeneena: Pekka
Kiitoksia kaikille!
Tämä kokoonpano ei teholtaan ole kuin 20kW, CPU yksinään ottaa 3kW. Eli jos nyt välttämättä haluaa koko paletin sähköihin, 32:nen tulppa riittää. Ja syöttö on 3x400VAC/50Hz.
Tämän 1800:n kokoonpano on varmaan yksi isoimmista mitä maa päällään kantaa, ainakin näin epäiltiin ulkomaisten harrastajien keskuudessa. Paletti vie about 50m2 kokonaisuudessaan koottuna huomioden huoltotilat kaappien ympärillä. Laitteen järjettömistä mittasuhteista kertoo se, että korotetun lattian alla meni kaappien välillä johtoja 200kg...toki tämän voi koota pienempään kokoonpanoon, ei se välttämättä jokaista IO-adapteria tarvi.
CPU on 1801, eli tähän ei saa nauha-asemia (1802:ssa on nauha-asema interface). Eipä niin väliksi, mukana oli 2841 kiintolevyohjain ja 2 kappaletta 2311 (hydraulisia) kiintolevyjä, 5Mb kipale vaihdettavin levypakoilla. Muuta rojua mitä tuli mukana oli 29 reikäkortin kirjotin, 1442 reikäkortinlukija/lävistin, 1443 nopea printteri, terminaali (tyyppinumeroa on nyt muista), 1627 plotteri ja useita 1053 printtereitä. Tietokone itse muodostuu CPU 1801:sta, 1803 lisämuistista, 1826 data-adaptereista ja 1828 IO-liitäntäkaapeista. Eli melkoinen läjä herkkua hullulle :D
Suorituskyky on 200 000 käskyä / s, muistia 128kb, muistin lukuaika 2.25us, DMA 1Mb / s. 16-bit väylänleveys, mutta kykenee raudalla myös 32-bittisiin laskutoimituksiin. Lisäksi CPU:sta löytyy kerto- ja jakolaskut, joka ei itsestäänselvyys ollut missään 8-bittisessä vielä 80-luvullakaan. Kova laite omana aikanaan, eli 1965 kun tämä malli näki päivänvalon!
...mutta mikä tässä on hauskaa, toinen löytöni Honeywell H316 vuodelta 1969 pyyhkii (ainakin osittain) IBM:llä lattiaa ja se on vain juomakorin kokoinen:
http://ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi/2015/05/honeywell-h316-keittiotietokone.html (http://ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi/2015/05/honeywell-h316-keittiotietokone.html)
http://ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi/2015/05/honeywell-h316-heraamisia.html (http://ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi/2015/05/honeywell-h316-heraamisia.html)
Neljässä vuodessa ehti tapahtua sen verran paljon, että 1971 IBM:n 1130/1800 alkoi olemaan jo vähän vanha. Mikropiiri tuli ja tappoi nämä jättiläiset :-[
Ps. Routerin korvike löytyy:
(http://i215.photobucket.com/albums/cc21/jonne_photo/20150427_194752.jpg)
Tämä keksintö on alkujaan Calcompin tekemä ja juuret ovat jossain 60-luvun alussa. Ja on muuten askelmoottori(!)käyttöinen vehjes. Video löytyy vastaavasta vempeleesta youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=yHhZa3EX0b4
Tätäkin voisi päivittää vuoden päätteeksi muutamalla kuvalla. IBM heräsi parisen viikkoa sitten iloisesti valoja vilkuttaen, "pienen" räpeltämisen jälkeen. Kiinnostuneet voivat käydä katsomassa koko jutun täältä: http://ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi/2015/12/ibm-1800-ensimmaiset-savut.html (http://ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi/2015/12/ibm-1800-ensimmaiset-savut.html)
Tällä hetkellä Suomen vanhin toimiva tietokone, ainakin jos otetaan väitteen perusteeksi alkuperäinen julkistamisvuosi (1965). Toki ei tämä vielä ole valmis, täydelliseen entisöintiin nykyisellä työtahdilla menee muutama vuosi...
(http://3.bp.blogspot.com/-UfVlHvuO6fw/VmiAYVdE6YI/AAAAAAAAJWQ/Xv0vcFHgAA8/s640/DSC_0011.JPG)
(http://3.bp.blogspot.com/-RQy47oyj1GU/VdnzNvxARjI/AAAAAAAAIeM/6K4Hc-nAhl0/s1600/DSC_0776.jpg)
(http://4.bp.blogspot.com/-6BB-QA41G9Y/Vdnst3ZIa6I/AAAAAAAAIcY/uCWkA-0VFgw/s1600/DSC_0980.JPG)
(http://2.bp.blogspot.com/-rG05jLj5wng/VdnsuQ0XXzI/AAAAAAAAIck/0rZfXciGtog/s1600/DSC_0982.JPG)
(http://4.bp.blogspot.com/-LZFhMzSQQ2I/Vdn1Fzzq0gI/AAAAAAAAIeY/mQ1hoYI7jc4/s1600/DSC_0086.JPG)
(http://2.bp.blogspot.com/-_2Cx-Js-smU/VdnusX9_K8I/AAAAAAAAId0/nb9hIzKmUyw/s640/2311.jpg)
(http://3.bp.blogspot.com/-6ZW6MLvcEIo/VU8XaXjbkeI/AAAAAAAAExQ/5sYsIXdi8nQ/s640/20150509_153059.jpg)
(http://2.bp.blogspot.com/-TW8sHIEi2NY/Vm3okXNsbFI/AAAAAAAAJaQ/q68qhnDx1WY/s640/giphy.gif)
Hienoa Jonne! Upea suoritus jo tuo, että sait Hänet heräämään vuosien seisomisen jälkeen.
Mahtavaa, että wanha rauta herää henkiin! Vieläköhän tuohon mahtaisi löytyä kiintolevypakkoja jostain jos meinaisi saada kovalevyt henkiin. Vai oliko siinä mukana niitä toimivina?
Hyvä että kone toimii, milloin aloitetaan koodaaminen?
Hmm..
Jos tollasen nykyaikaisen 2,9GHz perus prossun 1s:n aikana tahkoamat kellojaksot näpyttelisi ja depukkaisi kellojakso kerrallaan läpi siten että joka jakson näpäytykseen ja tapahtumien tutkimiseen ja havainnointiin kuluisi aikaa 1s niin kuluisiko aikaa savuisessa salongissa sätkää poltellen osapuilleen:
2 900 000 000 1/s
~ 805 555 h
~ 33564,8 vrk
~ 91,9 vuotta
Lainaus käyttäjältä: Konemies - 29.12.15 - klo:00:21
Hienoa Jonne! Upea suoritus jo tuo, että sait Hänet heräämään vuosien seisomisen jälkeen.
Kiitos! Tähän pisteeseen saattamiseen meni noin 100 tuntia ( + 200 tuntia iltalukemisena IBM:n huoltomanuaaleja ;) ) eikä tehtävää helpottanut se, että jouduin pilkkomaan koko CPU:n tuhannen osiksi, jotta se olisi mennyt rappuset alas.
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 29.12.15 - klo:09:05
Mahtavaa, että wanha rauta herää henkiin! Vieläköhän tuohon mahtaisi löytyä kiintolevypakkoja jostain jos meinaisi saada kovalevyt henkiin. Vai oliko siinä mukana niitä toimivina?
On niitä pakkoja puolen tusinaa, parissa kuvassa taitaa näkyäkin pakka kiinni levarissa. Tosin kaikki pakat pitää pestä, ovat sen verran talkissa. Levareitakin on kaksi, joten kyllä noista yhden ehjän saa aikaiseksi. Lisäksi löytyy kiintolevyohjain (kuva alla), jota ilman asemilla ei tekisi mitään.
(http://3.bp.blogspot.com/-TAdBg0s6PZ4/VdnspG_ijTI/AAAAAAAAIbU/ncYs-PUp7-k/s1600/DSC_0953.JPG)
Näitä ei ole vielä kokeiltu kytkeä verkkoon, mutta putsattu on kuten varmaan näkyy, alla parit kuvat lähtökohdista:
(http://1.bp.blogspot.com/-XSAhpfNpahw/VdoiDFMNVNI/AAAAAAAAIfA/4uIUOdtdSYU/s1600/20150427_194557.jpg)
(http://4.bp.blogspot.com/-6LjlzgDPFro/VT6ELEmQsZI/AAAAAAAAEeQ/noT8FYs2ml0/s1600/20150427_194619.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Tauru - 29.12.15 - klo:12:46
Hyvä että kone toimii, milloin aloitetaan koodaaminen?
Joku kaveri oli pari vuotta sitten tehnyt assemblerin 1130/1800:lle, eli se löytyy. Tosin tein siihen jo C#:llä käyttöliittymän, kun se oli konsolissa ajettava (pää ei kestä komentokehotteita 2000-luvun laitteissa). Leivon par'aikaa tiedonsiirtoa PC:n ja 1800:n väliin, eli eiköhän tuota kohta pääse ihan oikeasti ohjelmoimaan, muutenkin kuin taulun vipukytkimien kautta.
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 29.12.15 - klo:13:43
Hmm..
Jos tollasen nykyaikaisen 2,9GHz perus prossun 1s:n aikana tahkoamat kellojaksot näpyttelisi ja depukkaisi kellojakso kerrallaan läpi siten että joka jakson näpäytykseen ja tapahtumien tutkimiseen ja havainnointiin kuluisi aikaa 1s niin kuluisiko aikaa savuisessa salongissa sätkää poltellen osapuilleen:
2 900 000 000 1/s
~ 805 555 h
~ 33564,8 vrk
~ 91,9 vuotta
i7 on noin 500 000 kertaa nopeampi kuin tämä 60-luvun ihme (i7: 100 000 MIPS, 1800: 0.2 MIPS). Joten jos ajatellaan positiivisesti huomiomatta väylänleveyttä tai käskykantaa, niin saman esimerkin suhteuttaisi i7:aan, sillä menisi samaan temppuun 1,5 tuntia (onhan se silti aika paljon vähemmän kuin 91 vuotta ;) )