Vaikka ei nyt yletöntä tarvetta liene taajuusmuuttajalla kummassakaan konehessa, niin typerien/turhien investointien saamiseksi hyötykäyttöön pitäisi nuo laitteet saada kytkettyä. Ongelmana on vaikkapa sorvissa se, että ensinnäkin kytkentäkotelo on täynnä hiirenloukun kaltaisia virrankatkaisulaitteita, kuten pakan suojan aukaisu, päätysuojan aukaisu ja kontaktorien vetokelan aukaisunappula, hätä seis ja mitä vielä sekä vaiheiden kääntökontaktorit peruutusta varten ja lisäksi sähkömagneettinen jarru moottorin käyttämällä akselilla joka nappaa päälle kun käynnistysvivun siirtää keskiasentoon.
Miten tuohon hässäkkään pystyy kytkemään taajuusmuuttajan järkevästi ja ennen kaikkea turvallisesti? Kytkentäkaaviokin on.
Sama ongelma näyttää olevan myös Bridgeportilla, vaikkakin sen toiminnot on hieman vähäisemmät.
Koeta aluksi vaikka jollain konstilla digitalisoida piirikaavo, ellei ole jo. Kun päästään täällä sitä katselemaan niin on helpompi hahmottaa oikea paikka kytkennälle.
Pitihän se arvata, vanha sotaratsu Kremmen tarttui täkyyn. Saakohan noista selvää. Ohjaukselle on jännite,
24 V otettu kahden vaiheen väliltä muuntajalla ja tasasuunnattu.
Edit: kuvia tarkennettu
Harmi kun ei kuvista ihan näe lukea komponenttien tunnuksia. Vähän parempi resolutio olisi tarpeen.
Mutta silti: Pääpiiri on helppo, siinä on moottorin edessä ne kaksi suuntakontaktorien kosketinpakkaa ja lämpösuoja. Ne jää tamun kanssa tarpeettomiksi, eli kaikki pois ja tilalle tamu. Pääpiirikuvan vasemmassa laidassa on kosketinpakka jonka oletan olevan päävirtakytkin - onko sen tunnus ehkä Q jotain?
Ohjauspiiriä pitää muokata siten, että turvalukitukset säilytetään mutta ne eivät mene moottorikontaktoreille (jotka on poistettu) vaan uudelle "enable" releelle josta otetaan tieto tamulle. Tamu kytketään niin, että se lähtee liikkeelle vasta kun enable on aktiivinen ja pysähtyy heti jos enable putoaa pois. Miten tuo tehdään riippuu vähän tamusta.
Suunta ja nopeus valitaan tamuun kytkettävällä signaloinnilla jota voi toki ristiinlukita olemassaolevan releistyksen kanssa. Jos karalla on jarru niin sen ohjaus pitää synkata tamun kanssa niin etteivät ne tappele.
Usein tamussa on nopeuden asetus analogisesti potikalla ja suunta/enable kytkimillä. Ehkä niihinkin saadaan ajatusta jos saat sen verran isommat kuvat että tekstin pystyy lukemaan. Ja tamun liitännät auttaisi tietty myös.
Suosittelisin kuitenkin jättämään sen kontaktorin, jossa suojapiirit, ja siitä ottaa syötön tamulle. Ellei tamussa ole erikseen tarkoitettua hyväksyttyä hätäseis-tuloa (on kaksi kanavainen).
Pelkkä enable tamussa ei ole riittävä lukitus!
Siellä on se kontaktori (tai ainakin jotkin koskettimet) koko pääpiirin sisääntulossa. Jos se tosiaan on kontaktori eikä käsikytkin niin se toimii kyllä hätäseis-erottimenakin kun vaan katsotaan, että kytkentä on semmoinen. Toinen mitä pitää miettiä on, kuinka kehittynyt tamu on - halutaanko hätäseis-tilanteessa jarrutus maksimimomentilla pysähdyksiin ja sitten syöttö irti. Vai jotain simppelimpää.
Siellä on käsikäyttöinen kiertokytkin, siis verkosta erottamiseen ja yhdistämiseen. Otin kännykällä kuvat ja lähetin ne, ymmärtääkseni parhaimmalla resoluutiolla sähköpostiini toisen kerran, josta jutun perään. Ei noista kuvista kyllä selvää saa. Täytyy koettaa selventää vielä tarkkuutta.
Ahaa, no kieltämättä se tunnus näytti utuisesti Q-kirjaimelta eli ei olisi sähkömekaaninen vaan täysmekaaninen kytkin. Siinä tapauksessa pitää olla sähköisesti ohjattu pääkontaktori tamun edessä ja siihen tosiaan kelpaa hyvin toinen noista alkuperäisistä suuntakontaktoreista.
Tuskin sillä lämpöreleellä kuitenkaan enää siinä mitään oikeaa käyttöä on. Ei niin pas ööö huonoa tamua kannata laittaa, ettei se osaisi suojata moottoria ylikuormalta.
Tuo taajuusmuuttaja on merkkiä/mallia ACS 301-4P1-3,
linkki http://www.multidrive.com.br/wa_files/ACS300-04.pdf
tai Omron 3G3XV-A4022-E, linkki http://echannel.omron247.com:8085/marcom/pdfcatal.nsf/PDFLookupByUniqueID/1CF437C7EB4B71168525683F006C232B/$File/M28I005E12898.pdf
Omronit (tai Yaskawia ne kait oikeasti on) on tuttuja ja tuollaisella saa kyllä tehtyä elimensiirron alkuperäiseen kytkentään. Varmaan sillä ABS:lläkin toki, että vähän mieltymyskysymys kumman laitat.
Tämä oli sorvi, eikö niin? Oliko tarkoitus edelleen ohjata kara pyörimään käsinapeista eteen/taakse ja asetella nopeus käsipotikalla? Se onnistuu kyllä. Edelleen vaan on pienestä parannuksesta huolimatta haastetta tulkia piirikaavioiden pienellä printattuja viitetunnuksia. Niin hankalaa kuin se onkin niin ne on kyllä pystyttävä lukemaan, muuten tulee harmillisia ja jopa vaarallisia väärinlukuja. Olisko naapurilla lainata kunnon digikameraa, koska aika heppoinenkin "kunnon" kamera kyllä ottaa A4:sta aivan luettavan valokuvan. Eikä haittaa vaikka piirikaavion kaikista sivuista olisi kuvat kun näyttää että tuolla on viitteitä jotka ohjaa ulos näistä kahdesta kuvasta. Menisi siten kerralla oikein. Tai jos ei sulla ole kiire niin kierrätä manuaali postitse tätä kautta, äkkiä mä ajan sen kopiokoneesta läpi ja postitan takaisin. Saat koko kuvasetin sitten uuden :)
Tässä sorvissani on moottorin käynnistys eteen/taakse kelkan sivulla olevasta vivusta ylös/alas. Siellä sivulla olevan käynnistysvivun alapäässä on akseli, joka menee karalaatikon alta ja käyttää niitä käynti eteen/taakse kytkimiä. Siis tavanomaisin ratkaisu ja tuntuu loogilliselta minusta. Hätäseis nappula on hankalassa paikassa karalaatikon päällä vasemmalla, siis melkein kauimmainen kohta koneessa käyttäjän tavoitella jos on vaikkapa vasen käsi pakan pyöritettävänä. Sen haluaisin laittaa uuteen paikkaan.
Noita eteen/taakse kytkimiä voisi tietysti käyttää TaMun ohjaamiseen mutta sitten jää sähkömagneettijarru virattomaksi koska toisten (TaMu) kytkimien viritys samanaikaiseksi sähkömagneetin kytkimien kanssa on kovin työlästä. Siis kun käynnistys eteen/taakse kontaktorien ohjausvirta lakkaa, kytkee se jarrun toimimaan.
En vielä tohdi ajatella kun se tekee kipeää.
Laitoin todelliset megamäärät pikseleitä, saattaa kulkea systeemin läpi. (Edit: Ei mennyt, voiko lähettää yksityissähköpostiin?) Voin ottaa tietysti kopiot ja lähettää Itellalla
Kyllä kait jarrua pystyy tamulla ohjaamaan, pitää vain parametroida relelähtö.
Jo toki pystyy tai ainakin releistyksessä samalla kuin komennetaan tamua.
Laitan yv:tä Tapanille.
En minä tästä aikonut noin suurta melua nostaa mutta luulin tuon esimerkin koskevan/kiinnostavan muitakin sorvin haltijoita. Ajattelin homman hoituvan helpolla ja palautus alkuperäiseenkin pitäisi olla mahdollista. Kun perikunta aikoinaan myy koneitani pois, olisi ikävää jos toinen perikunta joutuu minun ymmärtämättömyyttäni heti hommiin taas.
Ihmettelen kun kukaan ei tullut esiin oman muutostyönsä innoittamana. Onko noita tehty minunkaltaiseni ymmärryksellä, ei kai sentään?
No nyt on kuvat luettavia ja homma siltä osin hanskassa.
Joo kyllä tuo homma helpolla hoituu, mutta ei sitä varmaan kukaan enää takaisin alkuperäiseksi halua kun se on kerran modernisoitu.
Muutos on verraten suoraviivainen, mutta jonkun verran johdotustöitä tuohon kieltämättä tulee. Ei mitään sellaista mistä normaalijärkinen ei selviäisi. Ja jos nyt ehdottomasti joku haluaa niin ei tuossa mitään peruuttamattomia muutoksia tarvii tehdä.
Tehdäänpä niin, että minä työstän tällä viikolla tuosta kunnollisen muutoskuvan jossa on dokumentoitu muutokset alkuperäiseen ja jossa näkyy koko kaavio uudessa asussa. Voin kirjailla myös työselityksen josta valkenee mikä on muutetun toiminnan logiikka niin ei tarvitse sitäkään arvuutella.
Perästä kuuluu.
Kyllä tuo muitakin kiinnostaa, olen itse suunnitellut hieman samankaltaista modernisointia tamun avulla. Pitäisi vain saada ensin dahlanderkytkin jostain.
Kraus&Naimerilta löytyy A401 Dahlander kytkin. Toinen juttu..Ajattelitko laittaa tamun jälkeen vielä tuon Dahlander-kytkimen? Ei oikein tamu tykkää siitä kun moottorin arvot on erilaiset ja joka kerta kun käännät kytkintä, joudut parametroimaan uudestaan tamun. Kytket tamun suoraan siihen pienempi kierroksiselle liuskoille ja ajat tamua 100HZ taajuudella. Silloin saat parhaan väännön pienillä kierroksilla ja et paljoa häviä yläpään kierroksissa. Itsella sama kytkentä ja ajelen 1-150HZ..
Mä voin laittaa lopputuleman tänne näytille niin voidaan siitä keskustella ja säätää paremmaksi sen mukaan.
Dahlanderkytkentä edellyttää kait, että moottori on käämitty sopivasti jotta se tukee nopeudenvaihtoa. Lähinnä kai niin, että käämien puolivälit on tuotu ulos kytkentäboksiin. Sen jälkeen ne voi kytkeä joko keskipisteet tähteen tai välipisteet tähteen jolloin napaluku muuttuu ja samoin pyörimisnopeus. Pointina se, että sekä moottori että Dahlander-kytkin pitää olla tarkoitukseen sopivia.
Siitä en ole ihan varma onko Dahlander-kytkentä ja tamu yhdessä hyvä tai helppo ajatus. Tehtävissä se on kyllä, mutta siinä tulee tarve varmistaa, ettei kytkentää muuteta vauhdissa. Ja myös tamun parametrien optimiarvot saattaa olla erit eri kytkennöille ja se tuskin on hoidettavissa lennossa.
... jaa fixaaja kerkesikin jo...
Lainaus käyttäjältä: fixaaja - 29.10.14 - klo:09:08
Kraus&Naimerilta löytyy A401 Dahlander kytkin. Toinen juttu..Ajattelitko laittaa tamun jälkeen vielä tuon Dahlander-kytkimen? Ei oikein tamu tykkää siitä kun moottorin arvot on erilaiset ja joka kerta kun käännät kytkintä, joudut parametroimaan uudestaan tamun. Kytket tamun suoraan siihen pienempi kierroksiselle liuskoille ja ajat tamua 100HZ taajuudella. Silloin saat parhaan väännön pienillä kierroksilla ja et paljoa häviä yläpään kierroksissa. Itsella sama kytkentä ja ajelen 1-150HZ..
... tai sitten hommaa vaan valmiiksi 2-napaparisen koneen jonka nimelliskierrokset on 1500 ja ajaa ylitaajuudella. Halvempi kone ja standardi -> enempi valikoimaa.
Tavatessani tamun manuaalia en löytänyt mitään asetusta mikä pitäisi muuttaa jos vaihtaa dahlander-kytkimellä kierrosnopeutta. Ehkä en vain tunne tarpeeksi tamujen sielunelämää että ymmärtäisin ongelman. No nyt testivaiheessa piuhat on kytketty siten että moottori pyörii pienemmällä 1500 rpm nopeudella, saahan tuon 100Hz:n taajuudella tuplanopeudelle joka taitaa useimmiten riittää kierrosnopeudeksi. Hieman vain epäilen että onko sitten alakierroksilla tarpeeksi vääntöä koneessa että riittää vaikka kierteytykseen.
Nyt sorvissa oma moottori pelittää kohtuullisesti mutta joudun ajoittain vaihtamaan nopeusaluetta hihnanpaikkaa vaihtamalla ja siitä haluaisin päästä eroon. Samoin käyttökytkimet olisi helpommin aseteltavissa sopiville paikoille tamua käytettäessä.
Ilmeisesti tuo Kraus&Naimer myy myös yksityishenkilöille, harrastustoimintaan kun kytkin olisi menossa.
Nyt kun puhutaan eri kierroksisista moottoreista. Oletteko törmänneet 4 eri kierroslukua omaavaan moottoriin. Tälläinen on 50 luvulla valmistetussa Herbertin revolveri sorvissa. Olen sitä pikkuhiljaa modernisoinut ja tamu käyttö on myös ollut asia listalla, mutta taitaa olla tuohon moottoriin hankala laittaa. Varsinkin jos haluaa eri nopeusalueita käyttää yhtä joustavasti kuin nyt ( lennosta vaan eri nopeudet)
Aikanaan ollut varmasti hieno peli kun oikarikoneen nopeutta ei ole voinut kunnolla säätää.
Tuo moottori joutuu olemaan 4- tai 8-napaparinen jotta saadaan 4 eri nopeutta. Vääntöä varmasti lähtee alimmalla nopeudella mukavasti ja korvaaminen tamulla + yksinopeusmoottorilla vaatinee selvästi isomman moottorin jos sekä alavääntö että huippukierrokset on tarkoitus säilyttää.
Ei ole mahdotonta että tuon alkuperäisen moottorin saisi toimimaan tamun kanssa, mutta siinä tapauksessa pitäisi varmistaa että nopeusaluetta ei mennä vaihtamaan pyörinnän aikana. Se on varmaa että tamu ottaa semmoisesta nokkiinsa ja melko varmasti hajoaa. Siispä alueen vaihto ristiinlukitulla releohjauksella.
Minkä merkkinen tamu sulla on käytössä? Tamun ohjekirjassa ei varmasti mainita mitään dahlander kytkennästä mutta kohta jossa lukee käyttöönotto. Yleisesti ottaen, ainakin teollisuudessa käytetyissä "oikeissa" tamuissa pitää määrittää moottorin ominaisuudet. Pyörimisnopeus, nimellistaajuus, virta, jännite jne. Nyt kun sinulla vaihtuu kytkimellä moottori ts. sinulla voisi olla kaksi erillistä moottoria niin varmasti et saa täyttä hyötyä moottorista ulos vaikka pyöriikin.
Melkein uskallan väittää että jos sulla käytössä "oikea" tamu ja kytket sen siihen pienemmälle nopeudelle, ei vääntö lopu alakierroksilla kesken,
Kuten olen aiemminkin täällä maininnut niin ABB:n tamujen kanssa voi tehdä vaikka mitä temppuja jotta haluttu ominaisuus saavutetaan. Varmasti voi muillakin mutta itse en niistä tiedä :)
Vauhdissa kytkimen kääntäminen tietää 99% varmuudella tamun päätekivien hajoamista. En suosittele edelleenkään..
Muistaakseni tuo Tapanin mainitsema Omronin tamu on vektoriohjattu, joten siinäkin on hyvä alavääntö.
Muuten olen lähtökohtaisesti itse sitä mieltä, että eri tekniikoita ei pitäisi sekoittaa kovin hallitsemattomasti. Niissä on vähän semmoista Rane-ratkaisun makua vaikka sattuisivat käytännössä toimimaankin. Rahaa ei tietty toki ole pakko heittää kaivoon joten jos joku ratkaisu käytänössä toimii ja käyttäjä hyväksyy sen rajoitukset niin siitä vaan.
Ehdotan, että pidetään kuitenkin keskusteluissa erillään "standardit" ja "ad-hoc"-ratkaisut joissa jälkimmäiset on tehty niillä eväillä mitä repussa sattuu olemaan.
Jep, lennossa ei varmaan kannata vaihtaan dahlander-kytkimellä käämitystä, sen jopa minä ymmärrän ja muutenkin alan pikkuhiljaa uskomaan että moottorista käytetään vain yhtä käämitystä.
Tamu on Omron SYSDRIVE 3G3JV
manuaali löytyy: http://industrial.omron.com.br/uploads/arquivos/3G3JV_User_Manual.pdf
Kai tuo on 'oikea' tamu vaikka ei välttämättä ole teollisuudessa käytössä. Finnparttialta muutama vuosi sitten hankittu.
Kyllä tuo minun silmissä ihan oikealta tamulta näyttää :) Vääntöasiaan..1500rpm koneella saat yli 90% väännöstä 3HZ taajuudella eli 90rpm. Alle sen jos pitää mennä joutuu parametrejä hiukan sotkemaan mutta tuskin tarpeen koskea niihin!
No siinä tapauksessa vääntö riittää ja voin unohtaa muut viritykset. Kiitos!
Ehkäpä vielä varmuuden vuoksi hankin hieman tehokkaamman 1.5kw moottorin kun nyt olemassa oleva on vain 0.75kw.
Tässä on ensimmäinen versio piirikaavioista Omronin tamulle. Kommentoikaa jos huomaatte virheitä tai vakavia puutteita.
Kirjoitan vielä lyhyen työselostuksen jolla toivottavasti selviää muutostöistä ja joka tekee muutetun piirikaavion ymmärrettäväksi. Perästä kuuluu niiltäkin osin.
Hyvät ja selkeät kuvat olet tehnyt! En varsinaista virhettä löytänyt mutta pari yleistä kommenttia tuli mieleen.. Tosin ehkä sitä on niin kavoihin kangistunut että aina tekee saman tyylisesti mutta mutta..
1. Hätäseis ja ovikytkin sarjassa..Katkaisee sekä pääkontaktorilta että hätäseis kont. ohjauksen. Mihinkä tarvitaan koko hätäiseis kontaktoria? Itse noita turvapiirejä kun on tullut tehtyä niin olen aina laittanut lukitukset omaan ketjuun joka ohjaa HS-konttia. Tämän kontin kärki sarjassa muiden lukitustietojen kanssa tamun pääkontin ohjauspiiriin..
2. En tullut katsoneeksi onko Omronissa ulkoiselle jännitteelle kytkentä mahdollisuutta? Jos on niin se 24VDC kannattaa tälläisissä tapauksissa laittaa aina suoraan tamulle ja pitää tamu järjissään vaikka muuten katkaisee päävirran. Ohi aiheen mutta väyläkäytössä aivan järjettömän hankalaa..
Kuten mainittu, toimii erinomaisesti noinkin..
Hyviä kommentteja. Koetin pitää alkuperäisen piirikaavion mahdollisimman ehjänä, ettei tule massivista uudelleenjohdotusta. Kun nuo oli tuolla tavalla sarjassa alunperin niin jätin ne sillä tavalla tässäkin. Itsekin olen kyllä käyttänyt enempi tuota esittämääsi tyyliä jonka tähänkin toki saa vähällä piirtämisen vaivalla. Voi vaan olla isompi työ muokata olemassaoleva johdotus, vaikka en kyllä ole katsonut tarkemmin sillä silmällä. Jos "tilaaja" haluaa sen niin tehtäväksi niin ei siinä kauaa nokka tuhahtele kun on muutettu.
Omronin pikkutamu ei ota erillistä apujännitettä vaan mitä ilmeisimmin ryöstää sen pääsyötöstä. Ei pysty jättämään virralliseksi jos pääsyöttö katkaistaan.
Koska kyseessä on myös sorvi ja karan ohjaus taajuusmuuttajalla niin jatketaan tähän, toivottavasti joku osaavampi osaisi neuvoa.
Taajuusmuuttaja on käytetty ABB ACS401000632 jonka sain ilmaiseksi ja moottori halvalla saatu Lönne UD1404/1615187-019-008, tyyppikilpi liitteenä.
Sain tuon yhdistelmän toimimaan vain 7Hz ylöspäin, sen alle moottori kyllä pyörii mutta epätasaisen nykivästi eikä vääntöä ole juuri ollenkaan. Yläpää kokeiltu 110Hz asti.
Ilman asetusarvoja on tietysti hankala vastata mutta mitä mahtaisi tarvita säätää ja mihin suuntaan jos olisi tarvetta saada pienempiä kierroksia ?
Manuaalin mukaan tamu ei ole vektorimallia, onko edes mahdollista saada pienemmät kierrokset toimimaan ?
Tamun PID ei ole käytössä. Kaivan nyt käytössä olevat asetukset jos/kun on tarpeen.
http://www05.abb.com/global/scot/scot201.nsf/veritydisplay/ac836133339cbd42c2256de800551d4f/$file/acs400fi.pdf (http://www05.abb.com/global/scot/scot201.nsf/veritydisplay/ac836133339cbd42c2256de800551d4f/$file/acs400fi.pdf)
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 31.10.14 - klo:13:03
Tässä on ensimmäinen versio piirikaavioista Omronin tamulle. Kommentoikaa jos huomaatte virheitä tai vakavia puutteita.
Kirjoitan vielä lyhyen työselostuksen jolla toivottavasti selviää muutostöistä ja joka tekee muutetun piirikaavion ymmärrettäväksi. Perästä kuuluu niiltäkin osin.
Sitten lyhyt työselostus mukaan. Liitteenä myös pikkasen paranneltu pääpiirin kuva. Ohjausreleiden koskettimet ei ole pulpetissa, joten siihen viittaavat merkinnät on poistettu ja lisätty pari liitinnumeroa tamun johdotukseen.
--- clip ---
Työselitys kiinteiden suuntakontaktorien korvaamiseksi tamulla
Alkuperäiset kuvat ovat
- 3-1 Main Circuit
- 4-2 Control Circuit
Uudet on piirretty samoille numeroille ja komponenttien tunnukset on koitettu pitää samoina mikäli mahdollista.
Vanhojen kuvien komponentteihin viitataan suoraan niiden kuvaan merkityllä tunnuksella. Kun viittaan uuden kuvan komponenttiin niin siinä on edessä asteriski (*) jotta on varmasti selvää, kumman kuvan osanumeroa tarkoitetaan. Kuvissa asteriskia ei näy. Esim siis "rele *K4-2.8" viittaa uuteen kuvaan.
Yleiskuvaus operaatiosta:
1. Suuntakontaktorit K4-2.8 ja K4-2.10 poistetaan ja korvataan tamulla.
2. Toinen poistetuista kontaktoreista uudelleenkäytetään tamun päävirtakontaktoriksi
3. Ohjauspiiriin lisätään uudet ajoreleet joilla tamu käsketään liikkeelle asianmukaiseen suuntaan. Releille toteutetaan tarvittava ristiinlukitus.
4. Pulpettiin toteutetaan ajokäskyjen ohjaus painonapein "eteen", "taakse", "seis". Annettua kytkentää tulee noudattaa jotta hätäseis-ohjaus toimii johdonmukaisesti.
5. Hätäseis-releen koskettimien johdotukseen tulee pieniä muutoksia jotka pitää katsoa kuvista ja tehdä kuten on piirretty.
Kontaktori *K4-2.6 on uudelleenkäytetty K4-2.8 tai K4-2.10. Se vetää (eli tamu saa sähköt) kun hätäseis-painike on kuitattu ja "päälle"-kytkintä on painettu. Tämä noudattaa alkuperäistä toimintatapaa. Jalkakytkimen tai kansikytkimen avaus ei katkaise sähköjä tamulta, mutta pudottaa ajokäskyn pois jolloin tamun ohjaama moottori pysähtyy.
Suuntareleet *K4-2.8 ja *K4-2.10 ovat uusia ohjausreleitä. Niiden ei siis tarvitse välittää tehoa, joten kevyet pistokantareleet kelpaavat. Pitää huomata, että kumpikin tarvitsee 4 vaihtokosketinta joten mikä tahansa rele ei käy. Uusiin kuviin on piirretty kosketinnumerointi noudattaen releen Finder 56.34 kosketinnumerointia. Kyseistä relettä ja siihen sopivaa kantaa saa ainakin Partcolta. Koskettimien numerointi tulee tarkastaa käytettyä relettä vastaavaksi.
Tamu kytketään oman ohjeistuksensa mukaan. Runko on muistettava maadoittaa kunnolla häiriöiden minimoimiseksi. Kuvaan ei ole piirretty verkkosuodinta mutta sellaisen voi toki asentaa kontaktorin ja tamun väliin tarvittaessa.
Tamuun on mahdollista kytkeä jarruvastus pääpiiriin. Mikäli halutaan/tarvitaan tehostettua jarrutusta, sen voi kytkeä kuten kuvaan on piirretty. Vastuksen tehonkesto ja resistanssi pitää katsoa tamun manuaalista.
Tamulta viedään ohjauspulpettiin häiriösuojattu (vaipallinen) signaalikaapeli *W3-1.4, jolla välitetään nopeusohje potikalta tamulle. Tamu tuottaa tätä varten +12V apujännitteen josta sovitetaan trimmerivastuksella *RA3-1.4 tasan 10 V varsinaiselle ohjearvopotikalle *RA3-1.5. Trimmeriä ei siis käytetä normaalisti joten sen ei tarvitse olla näkyvissä.
Johonkin sopivaan paikkaan tamun lähelle asennetaan kuittauskytkin *SF3-1.5 jolla tamun vikahälytykset voidaan kuitata mikäli se semmoisia antaa.
Optiona tamun signaalilähdöissä on liitäntä analogimittarille joka voi näyttää erilaisia asioita - oletusarvoisesti tamun lähtötaajuutta. Jos mittaria halutaan käyttää niin mittarisignaali tuodaan pulpettiin suojatulla kaapelilla *W3-1.6.
Jäähdytyspumpun ohjaus säilyy käytännössä ennallaan, samoin sen pääpiiri. Ohjauspainikkeiden syöttökytkentä tehdään uuden kuvan mukaiseksi, jotta siinäkin hätäseis-ohjaus toimii kuten on tarkoitus.
Moottorin jarrun ohjaus säilytetään muuten ennallaan, paitsi että alkuperäisten kontaktoriapukoskettimien tilalle ohjaukseen tulevat suuntareleiden aukeavat koskettimet. Ohjauksen aikareleen asetusta voi joutua muuttamaan tamun takia, mutta tarvetta on vaikea päätellä pelkästään kuvaa katsomalla.
Kuviin on koetettu merkata riviliittimet joita muutoksessa tarvitaan. Liittimiä ei ole lähdetty numeroimaan mutta tunniste *X tarkoittaa koneen päässä olevaa liitintä ja *Xpulpetti tietty pulpetin päätä.