Meinasin ruveta itse häiriköimään omaaloittamassa ketjussa, mutta ehkä järkevämpä aloittaa uusi ketju tänne.
Eriytetty omaksi aiheeksi, liittyy henkiläkohtaisesta syytä tähän ketjuun: PCB jyrsin tai UV laser "tulostin"
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=6626.0
OK, eli varmimmiten pääsee tekemään piirilevyjä valotusmentelmällä ja jos haluaa harrastaa, niin sitten voi rakentaa piirilevyjyrsimen? Muut menetelmät ovat häkkäystä.
Tämäkö oli konsensus studiojoukkueessa?
Alan kallistua valotusmentelmään, koska se näyttää varmimmalta ja sitä tuli harrastettua koulun vehkeillä, joten tiedän sen toimivan. Tässä on muutama minua askarruttavaa asiaa:
1) Mulla on Laser tulostin ja tähän normaaleja laser-kalvoja. Ongelmana tuntuu olevan, että vaikea saada laserilla riittävän UV:ta läpäisemätöntä kalvoa valotukseen.
* Onko tähän jotain oleellisesti parempaa kalvoa, joka ei ole aivan karmeen kallis?
* Yleisesti käytetään kahta kalvoa päällekkäin. Saako tämä kannatusta?
* Sitten on noita "tummennusmenetelmiä", Densitone spray tai intiaanimusteen käyttö. Käytetäänkö?
2) Piirilevy + Valotuslaite. Näissä on paljon hajontaa ja monella menetelmällä on sekä onnistuttu, että epäonnistuttu. Netti täynnä ohjeita. Mun motivaatio on löytää valoherkille levyille luotettava toimittaja ja niille levyille sopiva valolähde.
2a) PK-levyt?
*Olen useinmiten tilannut kamaa Partcolta, toimivatko niiden valoherkät levyt? Onko niiden levyyn merkitty hyllyaika ja tuleeko niillä toimivia levyjä? Millä kehitteellä/syövytteellä?
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=1174_1904&products_id=11623
Mainitaan valmistaja, levyn ominaisuudet ja vaikuttaa uskottavalta
http://bungard.de/images/downloads/pos_basis_manual_e-2013.pdf
* Jonkun muun toimittamat levyt + mahdolliset muut PK-tarvikkeet (mieluummin samasta paikasta)
Mulla oli aikoinaan niin paljon ongelmia valmiiden levyjen kanssa, että sain parempia tuloksia itsesprayatulla valoherkällä kalvolla, tosin se vaati alkuun paljon kokemusta, esikastellun kylppärin (pölynpoisto), pahvilaatikosta tehdyn spraykopin, pahvilaatikosta tehdyn kuivausuunin, enkä mitenkään halua palata siihen enää.
2b) UV-valotuslaite se olla pitää. Mä olen leikkinut ihan tarpeeksi hekulampulla, loisteputkella ja pyöreellä alppiaurinkolampulla. Ensin todella pitkään labrausta ja vähän ajan kuluttua se ei ole enää toistettavissa (ainakin kun lamppu menee vaihtoon). Samasta syystä en halua ostaa vanhaa kasvosolariumia tms.
Hakusessa siis edullisin toimiva vaihtoehto (mä tiedän, että lopulta pitää ostaa/tehdä parempi), mutta tällä hetkellä meidän perheen kulurakenteella ja mun harrastusasteella en saa perusteltua itselle hyvin kallista vehjettä.
* Suunnitelma A = valmis laite, ehkä eri: Toimiiko geelikynsien kovetusuuni? Tosta ei ilmoiteta UV-säteilyn allonpituutta, mutta noita väitetään käytetyn onnistuneesti. Tolla hinnalla on vaikeeta saada neljää sopivan kokoista putkee ja kytkentälaitetta ja varaosaputkiakin löytyy: http://www.kynsikauppa.com/product/729/uv-uuni-36w-nail-eon
Tolla pitäis onnistua kokeilu ilman mitään muutoksia ja jos vaatii modaamista, niin tulee valmiina putket + kanant, liitäntälaitteet jne. Vaatii jonkun lasilevyn hankkinnan.
* Sitten yksi vaihoehto olisi käyttää Partcon putkia:
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=1174_1903&products_id=11629
Vielä sopivan kokoinen ja speksit, mutta yli neljä putkee ja putkien liitäntälaitteet menee helposti yli budjetin. Lisäksi ennen esimmäistäkään labrausta pitää käytännössä tehdä valmis laite. Metallin ja muun työstö ei ole ongelma, mutta monta yksityiskohtaa tossakin joutuu miettimään.
* Joku vättää onnistuneensa clasun loisteputkilla, mutta noista ei ole mitään speksiä , (42v 6W PL6W???) + samat ongelmat kun yllä:
http://www.clasohlson.com/fi/UV-loisteputki/34-1159-1#moreinfo
Erona se, että ne on niin halpoja että hinnan puolesta vois laittaa useempia (kun vaan löytäis sopivat kannat ja liitäntälaitteet)
* Parempi idea?
Mä en ole ihan vielä osannut päättää mitä ekologinen lokero on väriainesiirtomentelmillä. Valotuksesta ja valolaatikosta päästään eroon, sen sijaan valitaan laminaattori, jota ei ole tehty ollenkaan siihen takoitukseen, mihin sitä käytetään.
1) Paperi/kalvo häkkäykset, monissa videoissa korjaillaan tussilla jne.
2) Press&Peel, ilmeisesti toimivampia, protovaihe tuhlaileva, kustannustehokas jos saa käytettyä lähes kokokalvon kerralla.
3) PCB Fab-In-A-Box, amerikkalaisia ylisanoja riittää, mutta myöskin kotuullisesti ohejistusta ja kädestäpitämistä. Saa näköjään jopa englannista.
Ongelmana noissa näyttää olevan se, että UV-valo-laite korvataan laminaattorilla, joka on tässä hintaluokassa marginaalinen:
http://www.pcbfx.com/main_site/pages/start_here/laminator_info.html
Jep, en ryntää vielä kauppaan ostamaan press&peeliä ja laminaattoria
Huokaus. Jostain sitä on aloitettava. Kemiallisen tinauksen aineita ei taida löytää kotimaisista kaupoista?
PekkaNF
Kyllä valotusmenetelmä on varmin kunhan prosessi on ensin kohtuudella vakioitu. Jyrsintä toiminee myös mutta kun ei ole kokemusta niin en kommentoi.
1. Kalvot tavallisia laserkalvoja, tulostetaan "kohtuulaatuisella" laserilla käyttäen tumminta mustavalkoasetusta. Ei mitään kaksoiskalvomysteerejä. Kaksipuolisen levy yläpuoli printataan peilikuvana, jolloin toneripuoli tulee valotettaessa kuparia vasten. Vähentää valovuotoa kalvon läpi estäen kapeiden vetojen liiallista etsautumista.
2-puolisen kalvot kohdistetaan USB-mikroskoopilla ja teipataan yhteen 2 vastakkaiselta sivulta (ja vain kahdelta). Näin taipumat tasapainottuu eikä kohditus mene sivuun kun printti tungetaan väliin.
Jos käytetävissä on vain 1-puolinen lamppu kuten minulla, kalvot on teipattava kiinni printtiin jottei se lipeä kun setti käännetään toisen puolen valotusta varten.
Minulla on tonerin tihennyssprayta mutta en ole sitä koskaan tarvinnut kun homma onnistuu 100% ilmankin.
2. Valotuslaitteena minulla on itse tehty toosa jossa kaksi "mustavalo"-energiansäästölamppua. Halpoja ja toimii loistavasti. Valotusaika on luokkaa 9-10 minuuttia mutta ei projektit ole vielä tuohon viiveeseen koskaan kaatuneet. Voin otta tuosta illalla kuvia niin selviää geometria.
3. Kehitys laimealla lipeällä ja ihan silmämääräisesti huoneenlämmössä. Aikoja en koskaan mittaa vaan tsekkaan syövytyksen alkaessa onko kehitys riittävä. Eli kun kehitys vaikuttaa valmiilta, levy huuhdellaan ja aletaan syövytys. Alkuvaiheessa tsekkaan että paljas kupari menee pinkiksi tasaisesti joka puolella. Ellei mene, huuhtelu ja takaisin kehitteeseen ja tätä toistetaan kunnes alkaa syöpyä. Vähitellen tuon oppii niin että menee yleensä laakista. Joskin lämpötila vaikuttaa jyrkästi lipeän aktiivisuuteen, että sen kanssa pitää olla tarkkana, ja siksi ei mitään aikasuosituksia.
4. Syövytys natriumpersulfaatilla, lämmitetyssä ja ilmastetussa etsausaltaassa. Aika riippuu monesta tekijästä mutta valmiuden tsekkaan tässäkin silmällä eikä kellosta.
Kemiallisen tinauksen tarvikkeista ainoastaan tiourea on vähän hankala. Itse hommasin sitä UK:sta Camden Labs:ilta, mutta hazmat-pakkaus oli järkyttävän arvokas toimitustapa, joten jatkossa haen kyllä muualta. Tinakloridia saa eBaysta ja akkuhappoa ja -vettä autotarvikeliikeistä. Pientä haastetta tuo myös tarve punnita kohtuutarkasti pieniä ainemääriä. Netistä saa kyllä kohtuuhalvalla "tarkkuus"vaakoja joiden todellinen tarkkuus riittää hyvin. Mutta onhan se taas pieni lisäkustannus.
Esikäsiteltyjä levyaihioita on tullut hommailtua eri paikoista, enmten Partcolta. Melkein kaikki tuntuvat kauppaavan Bungardin tavaraa, joten sitä on tullut pääasiassa käytettyä eikä siinä mitään isompaa vikaa ole. Joskus olen kiinnittänyt huomiota siihen, että levyissä on kohtia joissa kupari tuntuu olevan joko vähän paksumpaa tai jotenkin muten erilaista niin, että syöpyminen kestää vähän kauemmin. Sen takia kannattaa olla tarkka ja käydä koko levy läpi ennenkuin tuomitsee sen valmiiksi.
Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 11.03.14 - klo:10:53
1) Mulla on Laser tulostin ja tähän normaaleja laser-kalvoja. Ongelmana tuntuu olevan, että vaikea saada laserilla riittävän UV:ta läpäisemätöntä kalvoa valotukseen.
* Onko tähän jotain oleellisesti parempaa kalvoa, joka ei ole aivan karmeen kallis?
* Yleisesti käytetään kahta kalvoa päällekkäin. Saako tämä kannatusta?
* Sitten on noita "tummennusmenetelmiä", Densitone spray tai intiaanimusteen käyttö. Käytetäänkö?
Kyllä kerran tulostettu kalvo riittää. Paperikin toimii, mutta vaikeampi kohdistaa etenkin 2-puoleiselle piirilevylle, kun ei ole läpinäkyvä.
Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 11.03.14 - klo:10:53
2) Piirilevy + Valotuslaite. Näissä on paljon hajontaa ja monella menetelmällä on sekä onnistuttu, että epäonnistuttu. Netti täynnä ohjeita. Mun motivaatio on löytää valoherkille levyille luotettava toimittaja ja niille levyille sopiva valolähde.
Rakensin UV valotuslaitteen parista elohopeahöyrylampusta. Rikkomalla ulkolasi tulee esille sisällä oleva Hg-kaariputki, josta tulee reippaasti UVta. Normaalisti tuo UV muuttuu ulkolasin fluoresoivassa aineessa näkyväksi valoksi. Vaatii kuristimen ja pitää olla kunnon metallikotelon sisällä, että kova UV pysyy kotelon sisällä. Rakensin metallikaapin keskelle hyllyn, johon parin lasilevyn väliin kalvot ja piirilevy, ja lamput alhaalla ja ylhäällä. Päällimmäinen lasi painaa kalvot tiiviisti piirilevyä vasten. Kahdella lampulla saa valotettua molemmat puolet kerralla. Toiminut mainiosti. Halpa ratkaisu, lamput ei paljoa maksa, ja kuristimina käytin jotain nurkissa lojuneita loisteputkilamppujen (perinteisiä rauta-)kuristimia. Kuristimen mitoitus lampun tehon mukaan, sehän vaan rajoittaa valokaaren virtaa induktiivisesti. Nuo syttyvät ilman sytytintä noin, lampussa on sytytysviritys vastuksella sisäänrakennettuna - sen näkee, kun rikkoo sen ulkolasin pois.
Partcon valoherkälla kalvolla olevat valmiit piirilevyt ovat aina toimineet. Kehitteenä viemärinpuhdistusrakeina ostettu NaOH. Vesi pitää olla akkuvettä tms. puhdasta vettä, VESIJOHTOVESI EI TOIMI. Tuota puhtaan veden merkitystä ei yleensä mainita, ehkä joidenkin kaupunkien vesi toimii, mutta itse en saanut toimimaan kunnolla.
Syövytys Bebecin syövytysaltaassa, missä lämmitys ja kuplitus, ferrikloridilla. Allas on jo 20 vuotta vanha, hyvin toiminut. Helppoa, kun ferrikloridi ei mene vanhaksi, vaan samat litkut toimii vuosia pienellä käytöllä ja lisäämällä välillä lisää ferrikloridia. Tässä vesijohtovesi toimii.
Joskus olen esitinannut levyjä pintaliitosjuotokseen tarkoitetulla tinapastalla päällystämällä pensselin kanssa levyn ohuesti pastalla (jossa siis tina/lyijy ja juoksute) ja kuumailmapuhaltimella lämmittäen. Ei oikein vaivan arvoista, mutta ihan ok jälki.
Mulla olis tollasia rahan tarkistus laitteita UV-lampuilla. Löytyivät kevät siivouksen yhteydessä.
Tesmasin ja toimiviakin olivat. Käyttötunteja takana tosin x-määrä.
Noita on tossa laatikollinen että, jos kiinnostaa niin saat koko läjän 50e + postit. :D
Lisään kuvat tähän kunhan pääsen kotia...
Nyt kiinnostais tietää esimerkkejä näistä riittävän laadukkaista tulostimista. Mulla ei ainakaan toiminut canon eikä hp vaikka tulosti juuri tuota varten oleviin mattapintaisiin kalvoihin.
Ja kalvot päällekkäin ei yleensä toiminut koska laseri venyttää jonkin verran kalvoa eikä koskaan samalla lailla peräkkäin.
Siitä on aikaa kun viimeksi valottelin levyjä, mutta silloin oli käytössä tuommoinen Philipsin kasvosolariumi 60watin kaasupurkauslampulla. Etäisyys levyyn jotain 20cm? Valotusaika ellukeskuksen levyjen kanssa oli jotain 90sekuntia. Myöhemmin tein parista Philipsin putkisolariumista 8 lampun systeemin skannerin kuorien sisään. 8x15w putket antaa siinä 120w, en ole valottanu sillä mitään niin en tiedä miten toimii.
Jos maski ei ole kovin hyvä niin olen sitä kans tussilla parannellu ja käyttänyt kahta päällekkäin. Tässä pitää muistaa se että printterin tulostuspuoli on aina levyyn päin, eli peilikuvaa pitäs tulostaa. Parantaa reunojen kontrastia, koska kalvolla on aina joku paksuus ja valo pääsee siroamaan maskin alle jos kuva ei ole piirilevyssä kiinni.
Printterinä olen käyttänyt näitä jeesuksen aikasia HP:n laserjettejä, kalvot pitää olla tarkoitettu laserille tai muuten pitää varmistaa niiden lämmönkesto, venyvät ja tekevät ties mitä jos ihan vain jollekin muoville koittaa tulostaa.
Tuossa noitten muiden UV juttujen kanssa leikkiessä tuli huomattua että se UV todellakin tyssää melkein kaikkeen (paitsi maskiin :)) niin pitää kiinnittää huomiota myös siihen jos laittaa piirilevyn ja maskin lasin alle, UV ei välttämättä pääse lasin läpi ja sitten joutuu valotella ja kauan. Pitää olla UV:ta hyvin läpäsevää lasia.
(http://www.netikka.net/jyrki.koivisto/UV.jpg)
Tuo ei tullut maksamaan oikein mitään, vanha skanneri torilta 5€ ja pari solariumia jotain 10€ kappale.
Kiitos kaikista vastauksista.
Elohopeahöyrylamppuja en uskalla lähtee hajoittamaan, luin jotain otsoonin ja UV-C:n vaarallisuudesta.
Jos nyt ymmärsin oikein, niin lähinnä oikea lamppu olisi UV-A lamppu ja suorimmalta reitiltä näyttää tuo kysilakkauuni. Muistakin valaisimista tulee tota aallonpituutta ja levyn UV-valon herkkyys ei ole ihan piikkispektri, joten se selittää jotain.
Tarkoitus eliminoida mahdollisimman monta epävarmuutta, joten mieluiten valitsen varmasti toimivan valonlähteen. Se taitaa olla tuo kynsilakka UV-uuni.
Selvitettävä vielä mikä materiaali läpäisee hyvin UV-säteilyä ja valita se paininlevyksi. Skannerilasi, lasi, vai joku muovi?
Sitten olisi kiva tietää mikä keltainen valo olisi turvallinen tälle UV-kalvolle ja mikä materiaali (mieluiten läpinäkyvä) blokkaa UV:n mahdollisimman täydellisesti.
Tein pari tulostusta normaaliasetuksissa HP laserjet 3020 printterillä paperille ja kalvolle. Ei ole riittävän tumma. Seuraavaksi pitää tutkia kaikki asetukset ja manaalisäädöt. Parikytä vuotta sitten kopparilla tummus vedettiin lähes tappiin.
Nuo hakusanat tuotti mulle osumia ohjeisiin: Changing Print Density
PekkaNF
Vaasan ammattikorkeassa TechnoBotnialla oli valotuslaite jossa oli alipaine imu. Tuommoinen olisi se paras vaihtoehto. Kotioloissa tuon saisi vain pelkällä maskitulosteella ja imisi ilmat pois vaimon pölyimurilla niin pysyy kiinni levyssä kuin tauti ilman mitään laseja päällä.
Tuossa omassa skannerissa on sen oma lasi, mutta koska en ole sitä käyttänyt niin en tiedä miten se läpäisee UV:ta. Aika ohut se kuitenkin on niin se vähän parantaa tilannetta kuin jos olisi oikein paksu lasi. Materiaalin UV-läpäsy riippuu ite aineesta ja sen paksuudesta, ohuempi parempi.
Muistelen että olisin joskus koittanut tuota valotusta ihan paperimaskillakin, mutta nyt en muista tuloksia ollenkaan. Tämä oli silloin joskus köyhänä opiskelijana, saattaa olla että olin jotain ainetta suihkutellut paperiin että saan sen läpikuultavaksi?!?
Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 11.03.14 - klo:16:19
Elohopeahöyrylamppuja en uskalla lähtee hajoittamaan, luin jotain otsoonin ja UV-C:n vaarallisuudesta.
Ihan oman harkinnan mukaan. Ei se UV kotelosta pakoon pääse, ja ei tuo haise oikeastaan yhtään, kun kotelon avaa. Rajakytkin vaan kotelon kanteen, ettei mene päälle, jos ovi on auki. Ihan samat turvajutut jokaisella vakavasti otettavalla UV lähteellä pitää ottaa huomioon.
Tuollakin viitataan elohopeahöyrylampun käyttöön, eli en ole ainoa "kaheli" joka niitä käyttää. :)
http://www.kolumbus.fi/mikko.esala/piirilevyn_valmistusohje.pdf
Suurin vaara piirilevyjä tehdessä on lipeä kehittäessä. Sitä ei saa silmiin roiskutella, tai sokeus tulee oikeasti nopeasti.
Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 11.03.14 - klo:16:19
Selvitettävä vielä mikä materiaali läpäisee hyvin UV-säteilyä ja valita se paininlevyksi. Skannerilasi, lasi, vai joku muovi?
Tuon elohopeahöyrylampun hyvä puoli on, että sieltä tulee niin reippaasti UVta, että vaimenemat lasilevyyn (taitaa olla 3mm lasia minulla) ei menoa haittaa. Valotusaika noin 60 sekuntia.
Tuollaiset uv-valot löytyis, jos kiinnostaa. Parissa luki teho ja molemmat olivat 6W UV
(http://imageshack.com/a/img850/3382/buxz.jpg)
(http://imageshack.com/a/img30/2518/xq5m.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 11.03.14 - klo:20:03
Tuollaiset uv-valot löytyis, jos kiinnostaa. Parissa luki teho ja molemmat olivat 6W UV
Kiitos tarjouksesta, mutta noista on kuitenkin jonkinverran rakentelua, joten tutkin vielä toisia vaihtoehtoja. Mieluiten käytän uusia osia, jos joutuu investoimaan vehkeeseen aikaa ja rahaa.
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 11.03.14 - klo:11:34
Kyllä valotusmenetelmä on varmin kunhan prosessi on ensin kohtuudella vakioitu.....
Kiitos hyvistä ohjeista. Tosta lähdetään liikkeelle.
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 11.03.14 - klo:11:34
2. Valotuslaitteena minulla on itse tehty toosa jossa kaksi "mustavalo"-energiansäästölamppua. Halpoja ja toimii loistavasti. Valotusaika on luokkaa 9-10 minuuttia mutta ei projektit ole vielä tuohon viiveeseen koskaan kaatuneet. Voin otta tuosta illalla kuvia niin selviää geometria.
Tosta kiinnostas muutama kuva. Itserakennettu on vaihtoehto, kunhan selvitelen kynsilakka UV-uunin ja "Oikeiden" putkien problematiikkaa. Onko sulla "taso" normaalia 3 mm lasia vai mitä?
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 11.03.14 - klo:11:34
4. Syövytys natriumpersulfaatilla, lämmitetyssä ja ilmastetussa etsausaltaassa. Aika riippuu monesta tekijästä mutta valmiuden tsekkaan tässäkin silmällä eikä kellosta.
Tostakin kiinnostais pari kuvaa. Toisessa säikessä siitä olikin yksi kuva, mutta lämmittimen ja kuplaputken sijoittelu sekä miten PK levy on pitimessä kiinnostaa. Mitä sulla on lämpötila ollut tossa noinniinkun suurinpiirtein?
EIköhän tässä kohta pääse labraamaan.
PekkaNF
Valotusloota:
https://www.dropbox.com/s/08pcm09ksxcbdpr/20140312_211418.jpg (https://www.dropbox.com/s/08pcm09ksxcbdpr/20140312_211418.jpg)
Kuvasta ei hyvin näy, mutta siinä on siis jostain puretusta skannerista tms leikattu lasi, ja lootan sisällä missä on noita verkkojänniteliitoksia, on puulaatikko vuorattu polykarbonaattilevyillä joissa kiinni myös virtakytkin ja verkkojohdon liitin.
Syövytysallas: Tämä on siis ihan kaupallinen kapine.
https://www.dropbox.com/s/w9xgols9an6o1gh/20140312_211539.jpg (https://www.dropbox.com/s/w9xgols9an6o1gh/20140312_211539.jpg)
https://www.dropbox.com/s/owv7j4o25i90oop/20140312_211605.jpg (https://www.dropbox.com/s/owv7j4o25i90oop/20140312_211605.jpg)
Ilmastinputket näkyy jotenkuten - pumppu on valkoisesa pystytolpassa ja ilmaputket menee alas altaan reunassa. Kuplaputket näkyy mustina altaan pohjassa.
Lämmitin on se pitkä pystyputki (100 W), vieressä lyhyempi tökö on lämpömittari - tässä se ei edes ylety liemeen...
Toisessa kuvassa näkyy muovilistahaarukka johon levy napautetaan kiinni tankojen uriin. Tosi yksinkertainen systeemi.
Lämpötiloja en ole sen kummemmin vahtinut. Persulfaatti tykkää hapetamisesta ja lämmöstä jonnekin ~40-50 C asti ainakin. Valotuksen aikana aloitettu lämmitys on tuottanut hyvää jälkeä kun liemi ehtii lämmetä jonkin aikaa ennen aloitusta.
Oman kapineeni hommasin tuolta: http://www.reichelt.de/index.html?ACTION=3;ARTICLE=23418;SEARCH=%C4TZGER%C4T%201 (http://www.reichelt.de/index.html?ACTION=3;ARTICLE=23418;SEARCH=%C4TZGER%C4T%201)
Moi,
Joskus aikanaan kun aloittelin hommia tein piirilevyjä näin (katso linkki). http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,55354.0.html (http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,55354.0.html) piirilevyistä tuli todella siistejä. Ei tarvittu mitään UW lamppuja. Tein sekä valmiiksilakattuja että Positiv 20 valokopiolakalla itse pinnoitettuja levyjä. Kokeilkaa!
Tuolloin mulla ei vielä ollut tuollaista lämmitettävää ja hapettavaa liuotuslaitetta, silti onnistui.
-Jarkko
Kiitos kuvista. Siis ihan mustavaloputket, kuten tälläiset?
http://www.clasohlson.com/fi/UV-lamppu/Pr364746000
Ok. mulla olis skannerin lasi
Ilmeisesti akryllilevy olisi parempi, mutta akrylliakin on eri tyyppistä:
http://www.tapplastics.com/uploads/pdf/acrylite%20light%20transmission.pdf
http://www.pmma.dk/Acryl_handelsnavne.aspx?Lang=en-GB
Harkitsin tota:
http://www.clasohlson.com/fi/UV-loisteputki/Pr341159001
UV-loisteputken teho on 6W, kanta T5 ja UV aaltopituus on 360-400nm
Mutta sille joutus hankkimaan elektronisen liitäntälaitteen (tosin niitä löytyy 2/3/4:lle putkelle, noin 20-30€/kpl) ja putkille kannat, noin 2€/putki), mutta sitten löysin 8W/T5 putken valaisimia noin 8,5€/kpl joten tilasin niitä. Nyt pitää vielä löytää jostain putket, lähin sähköliike suostuu hommaamaa, jos otan 25 kpl paketin. Mutta taidan tilata muualta, 4 kpl.
Tuo syövytyslaite ei ole hirveen kallis. Kaivoin tänään esille pari vanhaa akvaariolaitetta, olis ilmapumppu ja 100w akvaariolämmitin (max. 38C), mutta pitää katsoo jos siihen sais 50-60C termostaatin sen sijaan.
Hmm. Sinun vehkeen manuaali sanoo: Ätzküvette verschmutzt.
Die mit Natrium-Persulfat zu erzielenden Ätzzeiten liegen zwischen 6 - 8
Minuten bei einer Badtemperatur von 40-45°C.
Die Ätzgeschwindigkeit liegt zwischen 4 und 7mm/min bei einer Kupferaufnahme
von ca. 30g/l. Eine optimale Konzentration des Ätzmittels liegt bei
200-250g Natrium-Persulfat auf 1,0l Wasser.
Tuoltahan löytys kaikkea kivaa (Reicheld) oliko mitään erikoista tilattaessa? Lähettäväköhän kilon persua?
PekkaNF
Mulla on joku sellanen akvaariolämmitin, jossa kierrettävä termostaatti päässä ja muuten sellanen lasiputki. Viilasin termostaatissa olleen "rajoitin nastan" pois jotta termostaattia saa isommalle, lämpeää yli 50C ;)
-Jarkko
Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 13.03.14 - klo:21:58
Kiitos kuvista. Siis ihan mustavaloputket, kuten tälläiset?
http://www.clasohlson.com/fi/UV-lamppu/Pr364746000
...
Jep juurikin tuollaiset Klasun mitkälienee lamput. Lasia parempia UV-läpäisijöitä lienee, mutta kun ei noilla ole millään mitään isompaa väliä. Ajat vaan yksinkertaisen valotustestin progressiivisin 2x aika-askelin niin selviää paljonko aikaa kyhäämäsi yhdistelmä tarvii. Jos joskus vaihdat lamput niin uusi testi ja homma jatkuu. Ei ole vaikeaa.
Reichelt lähetti ainakin minulle napisematta 600g purkin persulfaattia muun sälän ohella. Melko tehokas hapetinhan tuo on joten voi siinä joku yläraja olla mitä suostuvat kerralla lähettämään, mutta 600 grammaakin riittää aika pitkälle. Eikä se raja vältämättä juuri siinä mene...
Muuten tilaamisessa ei ollut mitään ihmeellistä. Vahvistus tuli salamana ja toimitukset toimi saksalaisella täsmällisyydellä ja tavara oli juuri mitä pitikin. Ei mulla ole muuta kuin hyviä kokemuksia sakujen verkkokaupoista.
"Lähettäväköhän kilon persua?" :D
Huom! Älä nyt kokkaile siitä mitään muuta, käytä pelkästään piirilevyjen syövytykseen.....
Lainaus käyttäjältä: jp - 14.03.14 - klo:01:16
"Lähettäväköhän kilon persua?" :D
Huom! Älä nyt kokkaile siitä mitään muuta, käytä pelkästään piirilevyjen syövytykseen.....
Tää meni multa ohitse. Mun kemian opinnot eivät olleet kovin syvällisiä. Pitkään piti tutkia noita:
http://www.reichelt.de/Etching-Fluids-Developer/2/index.html?&ACTION=2&LA=2&GROUP=C95&GROUPID=3375&START=0&OFFSET=500&SHOW=1
Ne kaikki näyttävät erilaisilta/samanlaisilta. Kai ne on samanlaista ja yhtä hyvää kuparin syövytykseen?
PekkaNF
Joo siis kaikki "ätzmittel":it on syövytteitä, ne muut on lipeää tai jotain muita sotkuja joilla kupari ei syövy...
Käytännössä siis ne persulfaatit on syövytykseen.
Muok: Niin siis tosiaan onhan siellä englanninkielikin tarjolla joka lienee yleisempi taito :) Eli "ätzmittel" == "etching medium"
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 14.03.14 - klo:13:02
Joo siis kaikki "ätzmittel":it on syövytteitä, ne muut on lipeää tai jotain muita sotkuja joilla kupari ei syövy...
Käytännössä siis ne persulfaatit on syövytykseen.
Muok: Niin siis tosiaan onhan siellä englanninkielikin tarjolla joka lienee yleisempi taito :) Eli "ätzmittel" == "etching medium"
Selviin jotenkuten korkeejännitys/lukio saksasta. Noissa syövytysainessa vaan samasta kolme eirilaista kuvausta:
ÄTZMITTEL 600G
Etching medium 600 gr (sodium)
Design: Sodium sulphate
MSDS Natriumpersulfat
Mutta tämä on siis oikea aine. Ja näytti löytyvän UV-putkiakin 8W/T5! Illalla tilaamaan.
tollaista luki: Use only ceramic, glass or enamel vessel. Muuta toimine akrylli myöskin?
PekkaNF
Lainaus käyttäjältä: jarkko.j - 13.03.14 - klo:22:11
Mulla on joku sellanen akvaariolämmitin, jossa kierrettävä termostaatti päässä ja muuten sellanen lasiputki. Viilasin termostaatissa olleen "rajoitin nastan" pois jotta termostaattia saa isommalle, lämpeää yli 50C ;)
-Jarkko
Missä sun uppokuumentimessa oli se mekaaninen rajoitin?
Mulla on yksi samanlainen (Säätönuppi oli katkennut) 100W italialainen akvaariolämmitin. Muovinen "korkki" lähti helposti irti, mutta sen alla on joku PU tms. joustava massa. Sain enenitään 32C (asteikon yläraja) lämpötilaksi. Jouduitko purkamaan sinun lämmintä enempi?
PekkaNF
Muistaakseni lämmitin ehaim jäger tai jager... siinä sellanen sininen kierrettävä asteikko, joka meni x asteeseen saakka, jolloin rajoitin tuli vastaan (sellanen muovinasta) sen kun poisti ja käänsi termostaatin yli niin syövytys liuokseen sain 52 astetta.
-Jarkko
Noita lamppuja saa ainakin sp elektroniikasta sieltä ite oman ostin...
ja jos joku tarttee sitä valoherkkää lakkaa niin kannattaa kysyä multa ostin sitä töihin vähän turhan paljon :) voisin luopua niistä halvalla ite olen sitä käyttänyt lähinnä kun messinkiin olen valoittanut jonkun tyyppikilven tekstit ja hapolla sitten syövyttänyt sen näkyviin
Lainaus käyttäjältä: jarkko.j - 14.03.14 - klo:16:51
Muistaakseni lämmitin ehaim jäger tai jager... siinä sellanen sininen kierrettävä asteikko, joka meni x asteeseen saakka, jolloin rajoitin tuli vastaan (sellanen muovinasta) sen kun poisti ja käänsi termostaatin yli niin syövytys liuokseen sain 52 astetta.
-Jarkko
OK. Tämä piti purkaa ja onnistuikin, mutta lohkasin "koeputken" yläpäästä palan pois. Ei niin iso, että vuotas sisälle, mutta palanen kumminkin. Löysin tästä nastan asteikosta ja nipasin sen pois. Ei ihan riittänyt, joten taivutin bimetallin elementtiäkin. Nyt lämpötila 1l purkissa seilaa välillä 46-53C, eli ei ihan tarkka, mutta riitäne kokeiluihin. Parista kaupasta olen yrittänyt etsiä sopivaa astiaa syövytykseen, mutta sopivan pientä en ole löytänyt.
Onko kokemusta mikä materiaali kestää syövytysaltaassa (ei metallit)? Akvaarioliikkeissä oli putket melko pitkälle ainakin ennen PVC:stä, se kestäne. Nyt löyty silikooniputkee, pitää kokeilla.
Hassu juttu, purin yhden vanhan ilmastus suuttimen, sellainen pitk lötkömallinen, jossa joku elastinen paino sisällä. siispä ideallinen? Paino ja sen pehmeys rupesi epäillyttämään ja purin sen. Sisältä löytyi noin 4 mm lyjylanka! Ostettu ehkä 2000 vaiheessa tms.
Tilasin etrasta 6 mm akryllilevyä 200 mm leveän kaistaleen. Pitäis saada kansi valolaatikkoon. Koteloa vähän miettynyt, mutten vielä alakanut rakentamaan, koska valaisimet on vielä matkalla:
http://www.valotorni.fi/search/?q=BRWERA8W
Jos noista ei tule UV-valolaatikkoa, niin sitten normaali valolaatikko. Ipanalle olisi sellaisella käyttöä.
Puu tai alumiiniprofiili on mulle melko luontainen materiaali rakentaa tuo valolaatikko. Ainakin proto. Onko tossa laatikon mitoituksessa jotain erityistä?
* Ilmeisesti loisteputkivalaisimet saa käydä melko kuumina, joten hirveesti ei tarvitse tuuletusta?
* Valotiivis ja mikrokytkin kanteen, ettei tule altistettua silmiä valolle.
* Ajastin olisi varmaan hyvä idea jossain vaiheessa. Valmiina vai itserakennettu? Ajattelin ainakin kokeilla ihan manuaalisesti?
Tuleeko muuta mieleen?
PekkaNF
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 13.03.14 - klo:22:33
....
Muuten tilaamisessa ei ollut mitään ihmeellistä. Vahvistus tuli salamana ja toimitukset toimi saksalaisella täsmällisyydellä ja tavara oli juuri mitä pitikin. Ei mulla ole muuta kuin hyviä kokemuksia sakujen verkkokaupoista.
Kyllä Günther on Günther....Tänään tuli sunnuntaina tilatut kamat. Vähän osien sovittelua ja kokeilua.
PekkaNF
Puutteelliset lähtötiedot ovat kauhea asia....
Yleinenhän viisaus on, että normaali suulakepuristettu akrylli (PMMA) läpäsee UVA:ta kun vettä vaan ja ikkunalasi taas ei läpäse juuri ollenkaan. Joo ja noo. Yksikään mun viikolla kohtaava akrylliä ja "ikkunalasia" myyvä ei tiedä tuotteensa UV:n läpäisyvyydestä tuon taivaallista 350-400nm aallonpituudella. Joten labrasin kaksi lupaavinta ehdokasta.
Vaihtodehdot:
1) 3 mm skannerin lasi. Halvasta skannerista, näyttää tavalliselta "float" lasilta, joten mahikset hyvät.
2) 6 mm akrylli, Etrasta:
http://tuotteet.etra.fi/fi/g2228088/kirkas-xt
Kun sain levyn käteen sain tietää valmistajan ja päättelin kysessä olevan hieman kehitetymmän tuotteen:
PLEXIGLAS® XT 0A000 (20070)Standard solid sheet grade; largely UV-absorbing....olisivat nyt ruohosipuli voineet mainita tämän. Tietenkään edes valmistajalta ei löytynyt läpäisevyyskäyrää vs. aallonpituus
6 mm normaali akrylli jonka olisi pitänyt läpäistä UVA:ta todella hyvin siis ei läpäise kovin hyvin ja 3 mm normaali lasi ilman pinnoitusta läpäisee UVA:n näköjään aivan kuten mitään ei olisikaan välissä. Näytteiden välissä oli 5 mm ilmaa.
Lamppuna oli 1 kpl UVA lamppu 8W T5, philips Actinic BL
http://www.reichelt.de/Etching-Machines-Exposure-Equipment/UV-LAMPE-1/3/index.html?&ACTION=3&LA=2&ARTICLE=936&GROUPID=3376&artnr=UV-LAMPE+1
Valotusaika 30s välein 30s ....5:00 min.
Levy bungardin 1,5 mm FR4 (otollisin 350 - 400 nm)
http://bungard.de/index.php?option=com_content&view=article&id=25&Itemid=76&lang=english
Kehite n. 21C
ENTWICKLER 250G :: Developer, sodium hydroxide, 250 g
http://www.reichelt.de/Etching-Fluids-Developer/ENTWICKLER-250G/3/index.html?&ACTION=3&LA=2&ARTICLE=7401&GROUPID=3375&artnr=ENTWICKLER+250G
Syövytin: n. 52C
ÄTZMITTEL 600G :: Etching medium, sodium, 600gr.
Maski ei ollut aivan kiinni levyssä, kikkailin alumiinilevyn kanssa, joka ei takuulla läpäise UV-valoa. Liikutin alumiinilevyä maskin ja lasi/PMMA levyn välissä, jotta sain eri valotusajat.
Mutta....PMMA olisi ollut paljon mukavampaa työstää, nyt pitää löytää normaalia pinnoittamatonta 3 mm ikkunalasia pari palasta ja lähtee rakentamaan valolaatikkoa niiden ympärille.
Onneksi labrasin ennen rakentamista.
PekkaNF