Tervehdys
Sorvi on vanha Cazeneuve ja ongelmana on ilmeisesti johteiden kuluneisuus.. kun sorvaa suoraa 20mm paskarauta tankoa, noin 40mm matkalla tulee heittoa 0.05mm. Eli palikasta tulee kartio. Jos kyse olisi joustosta niin aina aikaisemmin kappale on paksumpi kauempana pakasta, nyt lähempänä pakkaa paksumpi. Asia vituttaa, koska akseleiden tekeminen ei oikein onnistu.
Mittasin johteita ja lähellä pakkaa on 0.02 heittoa kolmion muotoisessa johteessa sisäpuolella. Keskemmällä taas ei heittoa. Tosin sama ongelma vaikka vien kappaleen kauemmaksi pakasta..
Onko tuo johteiden oikaisu kallistakin puuhaa?
Lainaus käyttäjältä: SO - 28.02.14 - klo:18:09
Keskemmällä taas ei heittoa. Tosin sama ongelma vaikka vien kappaleen kauemmaksi pakasta..
Oletko varma että karalaatikko on samassa linjassa johteiden kanssa?
Yksi tuttu tuskaili tuon kartiokkuuden kanssa, ja syyksi selvisi sorvin linjaus. Sorvin runko oli sen verran vetelä, että se oli ropellilla lattian mukaan. Tuo aiheutti sen, että kappaleesta tuli kartio. Ensimmäisenä kannattaa siis tarkistaa tarkkuusvatupassin kanssa sorvin suoruus. On meinaan helpoin korjaus, jos syy olisi tuossa.
Kumpumäen seppä näemmä ehti jo ensin mutta:
Sorvin vaakituksella pitäisi mielestäni aloittaa. Johteet tuskin ovat niin kuluneet että tuollaista, tai käytännössä juuri minkäänlaista, kartiokkuutta aiheuttavat. Cazeneuve merkkinä on varmasti laatuluokan kone eikä sen puolesta ole ongelmaa. Minkähän kokoinen sorvi on kyseessä? Onhan kone riittävän tukevalla alustalla?
Onko sorvin vaa'itus sinulle tuttua? Tarvitsisit tarkkuusvesivaa'an, joko oman tai jostain lainaksi. Oikaisu on mahdollista tehdä myös ilman vatupassia koesorvaamalla ja heittokelloakin apuna käyttäen mutta sitä en uskalla toiselle suositella. Omaan koneeseen uskaltaisin kokeilla...
Karalaatikkokin on toki saattanut kääntyä, mutta aloittaisin vaakituksesta.
Missäspäin kone majailee? Mullakin on 0.02mm/m made in china tarkkuuspassi laatikossa. Onko kone kumitassuilla vai pultattu lattiaan? Kumitassut on sen varran hanurista että kun istut johteen päälle ja vaaitat uudelleen niin kupla on taas huitsan kuusessa.
Mutta ens töikseen pituus ja poikkisuunnassa kone vaateriin.
Tuo heitto noin lyhyelle matkalle ei miun mielestä kyllä vaikuta siltä että sorvi olisi propellilla... tai siis voihan se olla, mutta melko suurelta kuulostaa sen aiheuttamaksi. Tai no enhän minä nyt tiedä, mutta joku perstuntuma kuitenkin on :D.. voi olla vääräkin.
Se, mitä Pave mainitsi, että karalaatikko ei ole suorassa johteisiin nähden, selittäisi sen, että sama virhe toistuu muuallakin. Periaatteessa johteiden propellisuuskin... itse olisin ekana veikannut kuluneita johteita pakan lähellä, mutta jos sama kartioikkuus on havaittavissa muuallakin niin sitten ei tämäkään...
Kyseessä ei todennäköisesti ollut kärjen kanssa tuettu kappale, joten kärjen sivusuunnan poikkeamaa ei voine epäillä?
- Timo
Jos vielä kertois, miten oon nähny ammattilaisten tekevän: Pituusjohteet suoraan tarkkuusvesivaa'alla, poikittaisjohteet samoin, kelkkaa ajellaan edestakas ja propellisuus pois, karalaatikko suoraan ja kärkipylkkä keskelle. Järkeilemällä keinot löytyy näihin kaikkiin. Kysele jos jää jotain epäselvää.
Edit: Piti vielä sanomani ettei mikään kolmen satkun kuluma prismassa selitä tuota heittoa.
Sama kartiokkuus ongelma oli weibertissäni, korjasin asian kääntämällä karalaatikkoa kunnes sorvattavasta kappaleesta tuli suora.
Minulla on pieni epäilys että omassa sorvissani on myös karalaatikko siirtynyt. Onko yleispätevät ohjeet olemassa miten oikaisu kannattaa tehdä? Ja sitä ennen miten mittaan mahdollisen virheen. Pari tapaa kai tuohon on olemassa, kärkien välissä sorvaus ja kartiokkuuden mittaus tai sitten mittatarkalla sauvalla kellottaminen. Tuntuisi että testitangolla (2 MT TEST BAR, http://www.chronos.ltd.uk/acatalog/Quick_Change_Toolposts.html (http://www.chronos.ltd.uk/acatalog/Quick_Change_Toolposts.html)) kellottaminen olisi helpointa, mutta korjatkaan jos olen väärässä. Olisiko jollain pääkaupinkiseudulla lainata tuommoista testitankoa?
onko koneessa kitapala? ja heitto säilyy vaikka hyppää kitapalan alueelta pois? Yks selitys tietty vois olla täysin paska tai löysä karalaakeri. Heittokellolla pakan kupeesta ja vääntelyä.
Lainaus käyttäjältä: Tauru - 01.03.14 - klo:00:23
Minulla on pieni epäilys että omassa sorvissani on myös karalaatikko siirtynyt. Onko yleispätevät ohjeet olemassa miten oikaisu kannattaa tehdä? Ja sitä ennen miten mittaan mahdollisen virheen. Pari tapaa kai tuohon on olemassa, kärkien välissä sorvaus ja kartiokkuuden mittaus tai sitten mittatarkalla sauvalla kellottaminen. Tuntuisi että testitangolla (2 MT TEST BAR, http://www.chronos.ltd.uk/acatalog/Quick_Change_Toolposts.html (http://www.chronos.ltd.uk/acatalog/Quick_Change_Toolposts.html)) kellottaminen olisi helpointa, mutta korjatkaan jos olen väärässä. Olisiko jollain pääkaupinkiseudulla lainata tuommoista testitankoa?
Kärkien välissä sorvaaminen ei tule kysymykseen koska kärki saattaa olla myös sivussa.
Testi tanko varmaan hyvä jos löytyy, mutta koe sorvaamallakin onnistuu.
Paksu tanko pakkaan vaikka 100mm ulos pakasta lastu ja mittaus molemmista päistä, heittokello akselia vasten pakan alta pultit auki rungonsivussa topruuvit toiseltapuolelta löysätä ja toiselta kiristää samalla seuraa kellosta mitä tapahtuu. Pultit kiinni pakan alta ja lastu ja mittaus, simppeli homma mutta kannattaa varata aikaa, saattaa joutua tekemään monta kertaa siirron ja mittauksen. suosittelen mittauspöytäkirjan pitämistä siirroista, pääsee jyvälle miten paljon siirto vaikuttaa. Osimoilleen näin sain Weibertin suoraksi.
Ai niin kiinnityspultteja oli muuallakin kuin pakan alla, kannattaa kurkkia suojapeltien alle.
Iso ainesputki on hyvä testikappale, kun se on jäykkä ja kevyt. Mittalastu päältä pois ja mittaamaan. Jos on digitaalit ei tarvitse ottaa kuin sentin matkan putken päästä ja pakan läheltä toisen. Mutta se sorvi on vaaittava ensin, ettei kompensoi sillä karan kääntelyllä muita heittoja. Pääkaupunkiseudulla asuvat voivat lainata minulta tarkkuusvesivaakaa.
50-luvun Tekniikan käsikirjassa on oma luku tykstökoneiden vaakittamisesta ja mittaamisesta.
Viestejä onkin tullut paljon. Kiitoksia vastauksista.
Eli sorvi painaa n. 3000kg ja on kumityynyjen päällä. Malli on Cazeneuva HB 725 22hp, vuodelta 1976.
Alla on muutama kuva laitteesta ja ohjekirjan sivulta läpi leikkaus karaboksista.
Kara läpileikkaus: http://i385.photobucket.com/albums/oo291/turbobike/20140301_124120_zpsfae08a9d.jpg
Tässä kuvassa 35mm tangossa melkein 0,1 heittoa 8cm matkalla: http://i385.photobucket.com/albums/oo291/turbobike/20140301_100956_zpsc8f903f2.jpg
http://i385.photobucket.com/albums/oo291/turbobike/20140301_105646_zpsefe1a8c2.jpg
Mikrometrillä mitattuna osat ovat kartioita pakkaan päin, eli paksumpi pakan puolelta. Digitaalit taas näyttävät täsmälleen päin vastoin, mutta osat ovat todellisuudessa tietysti paksumpia pakkaan päin.
Täytyy sanoa, että karaboksin suhteen mulla menee sormi suuhun.. tuota koneen kunnollista vaatitusta voisi kokeilla, nyt se on nimittäin tehty ihan perinteisellä vatupassilla.
Onko foorumilaisia PK-seudulla? Melkein parempi jos joku pelimies voisi katsoa tuota. Korvausta vastaan tietty..
Espoon Soukassa löytyy. Voin tulla katsomaan. Katso kotisivulta puhelinnumero.
Nyt on kone linjassa tarkkuus vaa'alla laitettuna, oli propellilla. Kiitoksia pavelle. Tosin edelleen kartiokkuus on ongelma. Tälläisellä "perinteisellä" tyylillä karasta löytyi 0,07-0,09 välystä kun antoi voimaa. Tässäkö syy? Mitenköhän laakereiden kiritys mahtaa tapahtua ko. sorvissa?
(http://i385.photobucket.com/albums/oo291/turbobike/20140303_161633_zps97f8cfe6.jpg)
Lainaus käyttäjältä: SO - 03.03.14 - klo:22:58
Nyt on kone linjassa tarkkuus vaa'alla laitettuna, oli propellilla. Kiitoksia pavelle. Tosin edelleen kartiokkuus on ongelma. Tälläisellä "perinteisellä" tyylillä karasta löytyi 0,07-0,09 välystä kun antoi voimaa. Tässäkö syy? Mitenköhän laakereiden kiritys mahtaa tapahtua ko. sorvissa?
Onko se välystä vai joustoa, välyksen luulisi tulevan esille kohtuu pienellä voimalla.
Ei välyksetön laakeri pyöri. Näyttäis olevan kiristettävissä rattaan? kohdilta laatikon sisästä. Mutta en ihmettele vaikka siellä välystä olisi ja kappale tulisi silti suoraksi. Missä lämpötilassa sorvi on ja vaikuttaako välyksiin kun saa työlämmön päälle?
Kellotus ylös, karalaatikkoa vähän löysälle, suoristus niin että kellon virhe puolittuu ja takas kireeseen. Toistetaan tarvittava määrä, yleinsä kerta riittää. Vaakitus kannattaa tehdä useaan kertaan, ensin sillä kirvesmiehen passilla, sitten sillä tarkalla, viikon levon jälkeen vielä uudestaan. Ja sitten on parempi piilottaa se passi ja ajatella että se on hyvä..
Eli karalaatikkoa kääntämään perästä itseen päin niin että kepin pää siirtyy puolet heitosta. Yleinsä pultit on suht kireellä kun se naputellaan kohdilleen. Toki siellä voi olla kartiosokka joka pitäis kalvaa uusiksi kun laatikko suorassa, sen voi myös jättää ehkä poiskin, antaa sitten myöden kun möhlitään. :)
Jos karan laakerit säätää ns. kylmällä koneella liian pienellä välyksellä, niin käytössä varmasti rupeavat ahistamaan ja mahdollisesti vaurioituvat. :-X
Millainen on pinnanlaatu, saako hienoa jälkeä jos karassa liikaa välystä luulisi sen näkyvän värinänä ja huonona jälkenä.
Tuossa omassa weibertissä sellainen ilmiö. Kylmänä kaikki ok. mutta kun sorvi lämpenee usean tunnin työstön jälkeen, alkaa värinä ja pinnanlaatu kärsii, vaikka aivan samoilla työstö arvoilla ajetaan kun kylmänäkin ja samanlaisia kappaleita. Kun sammuttaa sorvin ja käy vaikka syömässä ja aloittaa taas kun sorvi hieman jäähtynyt kaikki taas ok.
En ole tarkemmin tutkinut mutta lämpölaajenemisella selkeästi merkitystä
Hankittuani Portugalilaisen kärkisorvin, teki se pintaan aina nousullisen uran riippumatta syötöstä tai pyörimisnopeudesta. Vika poistui kun vaihdoin uudet karalaakerit, ja ensiksi tietysti kuten hommaan kuuluu, liian suurilla välyksillä. Ei muuta kuin isovälykselliset laakerit pois ja tarkkuuslaakerit paikoilleen. Puoli päivää meni hakiessa mahdollisimmman pientä välystä siten ettei rupea käytössä ahistamaan, elikkäs tässä tapauksessa ainakin laakerien kunto näkyi hyvin pinnanlaadussa.
Tässä Casanovassa on karalaatikko yhtä puuta rungon kanssa, joten se ei käänny mitenkään.
Entäpä sitten case oikein pahoin kulunut johde? Johde ja kara voi olla sivu suunnassa edelleen linjassa mutta jos kuluman takia kelkka "kyykkää" lähellä pakkaa niin terän keskiökorko putoaa kappaleen keskilinjan alle. Kartioikkuuden pitäs olla sitä suurempaa mitä alempana terän keskiö on kappalekeskiötä.
Heitäppä mittakello siihen kelkan päälle ja mittaile kuvan tapaan johteen päältä (molemmilta puolin kelkkaa) ja mahd suoran pakkaan kiinnitetyn akselin päältä. kello niin pitkän olakkeen päähän kelkasta kuin yltää. Kellottele koko johteen mitta edestakaisin, onko muutoksia..
Tarkistappa ja tarvittaessa kiristä poikkikelkan kiila. Jos poikkikelkka on kovin väljä, aiheuttaa se yhtä ja toista. On nähty aiheuttaneen mm. kuvaamasi kaltaisen ilmiön.
Jos kone on hyvän betonilattian päällä, pulttaa se lattiaan ja tee väliin "säätökengät" jonka jälkeen vääntää/pakottaa rungon niin että tekee suoraa.Pulttaamalla lattiaan paranee koneen tukevuuskin.
Koitin mittailla ttontsan tyylillä, mutta en saanut aikaiseksi kovin luotettavaa mittausta.. täytyy koittaa tehdä tukevampi pidike kellolle.
Missäs tuo poikkikelkan kiila on? Kelkan takana oli 2 kpl "paloja" johteiden alapuolella jotka olivat löysällä, kiristin ne mutta ei vaikutusta.
Koitin huvikseni 40mm alumiinitangosta ottaa 0.5mm lastun hyvin kevyesti, laitoin tangon kunnolla ulos pakasta. Mitä kauemmaksi menee pakasta, kartiokkuus kasvaa samaa tahtia. Tuon kuvan tangon päässä oli jo 0.25mm heittoa, eli päästä ohuempi.
(http://i385.photobucket.com/albums/oo291/turbobike/alupatka_zpsc76517c1.jpg)
Avasin vaihteiston sivuluukun ja pyörittelin samaa aikaa käsin karaa, kuulostaa ihan kuin laakeri rullat / kuulat "putoisivat" kun lopettaa pyörittämisen. Häkki paskana laakereissa, jos niissä on sellaista?
Onkos toi kone sulle uusi? koneen historiasta tietoa? Kaadettu, ajettu kolari, nostettu pakan kaulalta siirrossa. Uusi / vanha ilmiö? Ootko tehny ylipäänsä sorvilla hommia? Terät, aluspalat, terävaret, terän kiinnitykset kunnossa. syötöt ja kierrosnopeudet sinnepäin?
tollasesta värinävammasta en lähtis antamaan minkään näköstä mittaustulosta ja miksi 40mm akseli ton kokoluokan koneella värisee, tuntus että joku mättää?
Väljän paikkojahan sielllä on joka liikkeellä kiilat, liikeruuvien mutterit ja laakerit, pakan ja leukojen kiinnitysruuvit, pakan leukojen johteet, leukojen oikaisu etc etc.
Mittakelloa kiinni ja joka rakoon mittausta
Suhteellisen tuore, noin 2 vuotta ollut. Ei mitään tietoa historiasta. Silloinkun sorvi mulle tuotiin niin epäilen, tai aika varma että kuljetusfirma oli nostanut koneen toisen pään karasta.
Terä, syöttö ja kierrosnopeus on ok. Toi värinä on kyllä pahentunut mun aikana, kyllä aikaisemmin pysty ajamaan samalta etäisyydeltä paljon pienemmällä värinällä.
Sitä ajan tässä lähinnä takaa, että voiko toi johtua karanlaakeroinnista. Ei todellakaan viitsi turhaan alkaa ko. hommaan.
Selvästi karanlaakeroinnissa väljää, voi parantua kiristämällä mikäli laakerit vielä kunnossa.
Teeppä toi sama rautakanki testi siten että laitat mittakellon pidemmän kappaleen päähän.
Nostamalla konetta karan kaulalta ei ole mitään merkitystä, sillä ei välystä eikä vahinkoa tehdä.
Tuo akseli on halkaisijaan nähden niin paljon ulkona että se "pakenee" terää karkuun. Pitäisi olla paksumpi akseli joka ei varmasti taivu, ja pieni lastu viimeistelyyn tarkoitetulla terällä.
Tänään ehdin kellottamaan omaa sorviani. Sain lainaksi MT3-kartiolla olevan mittatangon (kiitokset Keravalle!), mutta kun karan morse on MT4 niin piti hankkia siihen alennusholkki.
Joko MT4==>MT3 holkki tai karan kartio on huonolaatuinen koska mittatanko viipotti pari kymmenystä. Siksipä tämä mittaustapa ei käytännössä tuo tulosta.
Seuraavana oikaisin pakan leuat. Pyöritettäessä heitto pakkaan kiinnitetyssä mittatangossa pakan vieressä oikaisun jälkeen n. 0,015mm ja 20cm päässä noin 0,05mm. Lienee ihan kelvollinen tulos kiinasorville ja -pakalle.
Sitten vielä karan suunta suhteessa johteisiin, päädyin erilaisten kellotuskuvioiden jälkeen siihen että 200mm matkalla heittoa on 0,06mm.
Kannattaako tuolle lähteä tekemään mitään? Karalaatikosta löytyy helposti kaksi kiinnityspulttia mutta loput kaksi onkin hieman hankalammassa paikassa. Luultavasti oikaisen sitten kun muutenkin joudun sorvia purkamaan/tuunaamaan.
Joku taisi luvata tarkkuusvesivaa'an lainaan, sillä varmaan pitäisi tarkistaa että sorvin runko ei ole vääntynyt propelin muotoon.
Jep, Soukasta löytyy. Yhteystiedot kotisivuilta.
Ehkä lähempääkin. Minullakin on kehysvasivaaka, hieman yläosastaan murjottu. Vaikka jäi työpaikan koneistuskeskuksen pöydän tielle korjausvaiheessa, niin alasivu on moitteeton ja toimii. Siinä on V-ura alapinnassa.
Moro Tauru,
Kannattaa tuo karan ja johteiden yhdensuuntaisuus mittaus tehdä sorvaamalla. Eli, niin pitkä ja tukeva kappale kiinni pakkaan kuin on mahdollista ja sitten sorvaat siitä sopivilla viimeistelylastuilla hieman pois. Sitten mittaat mikrolla halkaisijan kappaleen molemmista päistä ja korjaat karalaatikon linjaa tarvittaessa. Korjaamisen tarve riippuu itsestäsi ja tarpeistasi. Nyrkkisääntönä heitolle voisi pitää 0.02mm/300mm matkalla.
Jussi
Lainaus käyttäjältä: Tauru - 27.03.14 - klo:20:30
Tänään ehdin kellottamaan omaa sorviani. Sain lainaksi MT3-kartiolla olevan mittatangon (kiitokset Keravalle!), mutta kun karan morse on MT4 niin piti hankkia siihen alennusholkki.
Joko MT4==>MT3 holkki tai karan kartio on huonolaatuinen koska mittatanko viipotti pari kymmenystä. Siksipä tämä mittaustapa ei käytännössä tuo tulosta.
Seuraavana oikaisin pakan leuat. Pyöritettäessä heitto pakkaan kiinnitetyssä mittatangossa pakan vieressä oikaisun jälkeen n. 0,015mm ja 20cm päässä noin 0,05mm. Lienee ihan kelvollinen tulos kiinasorville ja -pakalle.
Sitten vielä karan suunta suhteessa johteisiin, päädyin erilaisten kellotuskuvioiden jälkeen siihen että 200mm matkalla heittoa on 0,06mm.
Kannattaako tuolle lähteä tekemään mitään? Karalaatikosta löytyy helposti kaksi kiinnityspulttia mutta loput kaksi onkin hieman hankalammassa paikassa. Luultavasti oikaisen sitten kun muutenkin joudun sorvia purkamaan/tuunaamaan.
Joku taisi luvata tarkkuusvesivaa'an lainaan, sillä varmaan pitäisi tarkistaa että sorvin runko ei ole vääntynyt propelin muotoon.
Joo, noin se varmaan kannattaa tehdä. Valitettavasti löysin karalaatikosta vain kaksi kiinnitysruuvia vaikka pitäisi olla neljä ja se hieman haittaa karan suoristamista. Pitää purkaa lisää sorvia että ne loputkin löytyy. Tai sitten toinen vaihtoehto on että Jonne tekee kompensaation ohjauslogiikkaan.
Törmäsin tuollaiseen videoon. Helppo tapa tarkistaa onko johteet kiertyneet
https://www.youtube.com/watch?v=2qIdsnl5vpg
Lainaus käyttäjältä: mpr - 18.07.14 - klo:08:38
Törmäsin tuollaiseen videoon. Helppo tapa tarkistaa onko johteet kiertyneet
https://www.youtube.com/watch?v=2qIdsnl5vpg
Hieno juttu toi luotilanka ja periaate. Mutta mitä mieltä studiojoukkue on tosta prismajohteen päältä mittaamisesta? Periaatteessa se prisman päällinen ei ole välttämättä linjassa prisman sivun tai tasopintaan. Mä olisin laittanut paralleelit tasopintojen päälle ja vasta sen päälle ton luotilankatelineen. Tai veet prismojen päälle.
Ainakin mun sorveissa johdepinnat näyttää hiotulta, mutta prisman päälipinta rouhitulta.
Pekka
Veit sanat suustani. Johteiden päällipinta ei kosketa kelkkaan mitenkään. On yhdensuuntainen muiden sivujen kanssa tai sitten ei. Pitäisi haastatella hiojaa, joka on kyseisen koneen hionut 8) Eli se tarkkuusvesivaaka poikkikelkan päälle ja ajellaan edestakas.
Voihan tuon pendelihökötyksen laittaa poikkikelkan päällekin. Tuon menetelmän tarkkuudesta vain hieman kritiikkiä. Kun tuon luotinarun pituus on korkeintaan vain kymmenkertainen noiden johteiden välimatkaan ja kun heilurin kärjen lukematarkkuus on vain noin 0.5mm, niin johteiden kallistusvirhe on silloin 0.05mm. Samaan tarkkuuteen päästään tavallista rakennusvesivaakaa käyttämällä ja paljon nopeammin. Tarkkuusvesivaaka on tehty yleisemmin tarkkuuteen (jakoväli) 0.02 mm/m. Se tarkoittaa 200 mm johdevälillä 0.004mm erottelutarkkuutta.
Mitä se sitten aiheuttaa tuo pienehkö johteiden kallistusvirhe sorvattavan kappaleen muotovirhettä? Oletetaan, että sorvin karapylkkä/kara on johteiden suuntainen. Jos sorvataan kärkipylkkää apuna käyttäen, ei paljon mitenkään. Kärkipylkkää siirtämällä kompensoidaan kartiomaisuus.
Ilman tukea, pienissä halkaisijoissa merkitys on myöskin ymmärtääkseni melko vähäinen koska sorvausmatka jää pieneksi ja suurilla halkaisijoilla vieläkin vähäisemmäksi. Virhehän syntyy siitä, että terän särmä ei kulje lieriön emäsuoraa pitkin. (Miten muut tuon lausetekeleen ymmärtänevät?)
Uskoisin oman sorvini tapaisten halpistekeleen tarkkuudeksi kelpaavan hyvinkin tuo rakennusvatupassin tai se kaltaisen lyhemmän mallin tarkkuus. On minulla tarkkuusvesivaakakin, vaan en jaksanut jalkojen konekenkiin asentaa mikroruuveja.
Kun tuo oma sorvintekeleeni on 750mm kärkivälin omaava ja kitapala poistamalla 430 mm halkaisijan pyörimisen salliva, mutta vain noin 600 kg painoinen, niin sen johteiden pituussuuntainen kaarevuuskin voidaan oletettavasti säätää jalkojen päissä olevilla ruuveilla. On se niin heppoisen oloinen runko. Tarkkuusvesivaakaa tarvitaan sen ominaisuuden toteamiseen ja säätämiseen. En vielä jaksanut ruveta sitä edes mittaamaan. Eri asia olisi jos olisi kunnon sorvi.
Tässäpä mielenkiintoinen aihe. Jos tiukalle menee, täytyy kaivaa asiaa koskevia DIN-normeja. Nyt kirjoittelin ihan ymmärrykseni mukaan. Se ei kyllä riitä edes minulle mutta herättääkseni keskustelua kirjoittelen vaikka puolivillaisia.
Jep, ja jos tarinoimaan aletaan, voisin kertoa miten eräs sorvinkunnostaja kertoi johteidenhionnasta:
Sorvissahan on toisinaan kärkipylkkää varten toiset johteet, jotka ei vähäisen käytön vuoksi ole niin kuluneet. Näiden ja pituuskelkan väliin hän oli tehnyt palikat, eli pituuskelkka näin kulkee suoraan. Hiomakone sitten vaan kelkkaan kiinni väliaikaiseen telineeseen ja johteita hiomaan syötön avustamana. 8) En ole toimitusta tai lopputulosta nähnyt, mutta näin minulle on kerrottu. Vai olisko kaupunkitarinaa?
Kyllä kai tuo menetelmä sopii (ainakin ideatasolla) kunhan vaan ne "apujohteet reivataan suoraan. Se kärkipylkkähän voi toimia kelkkana. Kun kuluneisuus on suurinta pakan lähettyvillä, kärkipylkkä vain nostetaan pituuskelkan yli ja kehitetään hiomalaite säätöineen.
Jos ei muuta tästä, niin tarkastanpa omassa sorvissani noiden apujohteiden ja pääjohteiden yhdensuuntaisuuden, ihan harjoituksen vuoksi.
Isonkelkan käyttäminen ehkä johtuu siitä, että hiomakoneen telineestä tulisi lyhyempi ja tukevampi.
Niin, kyllähän sorvin johteet hiotaan sen verran isossa koneessa, että ei tarvitse pelleillä... Jos hyvä halutaan. Kone Tuomella ainakin on sellainen kone, että onnistuu isompikin oikaisu hionta...
Monessa sorvissa on kaksi prismajohdetta ja kaksi tasojohdetta. Yleensä poikkikelkka liukuu etupuolen prisman ja takapuolen lattajohteen päällä.
Kärkipylkkä taas takajohteella olevan prisman ja etummaisen lattajohteen päällä. Jos sorvi vaaitetaan noista lattajohteista, niin ei ole takuuta että kelkka liikkuu suoraan, koska prisma voi olla kulunut. Ja jos kelkka laitetaan kulkemaan vaaterissa, niin ei ole takuuta, että kärkipylkkä kulkee koko matkan samalla linjalla, koska johteet voi olla käännetty vinoon kuluneisuuden verran... Eli, pitää aina vanhassa sorvissa tehdä kompromissi.
Paras vaihtoehto on kuitenkin laittaa kone suoraan. Ja jos tietää, että ei koskaan sorvaa pitkää akselia yli 100mm matkalta, niin silloin ei ole satkuista kiinni tuo johteiden kierous. Se sorvaus pakassa 300mm matkalla kannattaa säätää menemään nollaan, eli sen verran johteita/karalaatikkoa säätää ainakin tarkasti, jos siihen on mahdollisuus. Ja tietysti aina parempi jos kone on aina suorassa, niin ei tapahdu mitään ylimääräistä kulumista johdepinnoissa.
Jussi