Tervehdys Foorumilaisille,
Olen uusi täällä ja uutta on minulle myös metallintyöstö. Olen perehtymässä pikkuiljaa aiheeseen ja sain hankittua verstaalleni Elokuussa vuosimallia 1971 olevan f. Zimmermann merkkisen, fz 5 mallisen, jyrsinkoneen. Viime viikolla sain hankittua käytetyn koneruuvipuristimen, Röhm rb-4. Viime päivinä olen harjoitellut koneen käyttöä ja eteen on tullut seuraava ongelma: jyrsinterä joustaa aavistuksen ylöspäin työstettäessä. Olen päätellyt tämän seuraavista asioista:
- tasojyrsimen perä leikkaa niin että lastua tulee kun etureuna on kappaleen yli. Sama tapahtuu 20mm jyrisintapilla kun se on ylittänyt kappaleen reunan. Eli ongelma toistuu eri työkalunpitimillä.
- taso- ja tappijyrsin leikkaavat usealla ajolla vaikka pöytää ei liikuteta tai pinolia lasketa. Neljännellä ajolla samasta kohtaa tulee vielä lastua.
- kun nostan jyrsinpäätä ylös ja tunnustelen samaan aikaan akselin yläpäätä (tanko hihnapyörän sisällä olevan putken keskellä) tunnen ihan pienen liikkeen. Eli pinoli ei jousta ylöspäin vaan jyrsinterästä nostamalla liike tuntuu ihan koko koneen huipulla olevan hihanpyörän sisällä. Kone ei luonnollisestikaan ole käynnissä.
Voin olla väärässäkin, siten että vika on jossain muualla, mutta sitten olen ymmälläni.
Kysymys nyt kuulukin: mitä tehdä? Voinko jotenkin kirsitää tuota akselia vai mikä sen nimi onkaan, vai onko kutstuttava korjaaja paikalle. Tulen tarvitsemaan konetta jokapäiväsessä työssäni, joten rahallinen investointi sen korjaukseen on mahdollinen. Olin siihen varautunut käytettä konetta ostaessani. Jos korjaaja pitää tilata, olisiko täällä kenelläkään vinkkejä yrityksestä joka korjaisi vanhoja manuaalikoneita?
Terve,
Mikäli oikein ymmärsin, kuulostaa siltä kuin karan laakerointi olisi löystynyt. Luultavasti kiristämällä häviää. Toivottavasti laakerointi muuten kunnossa.
Pikainen googletus näytti minkälaisesta koneesta todennäköisesti on kysymys. Kai siinä mukaan tuli konekirjat, siis varaosaluettelot ja kooonpanopiirustuksia. Semmoiset on välttämättömiä.Ilman niitä vain mestaristekijät, kokeneet voisivat purkaa konetta. Siis purkaminen ja karan laakerien säätö tai uusiminen on tarpeen ja sen takia kuvat on tärkeitä. Karalaakerien toimitusajat on joskus merkittävän pitkiä, joten niiden tilaus ennakkoon on tärkeätä. Tekstin perusteella et itse ehkä tee hommaa. Siinä tapauksessa työn tekijän ammattitaito on oleellisen tärkeä. Tuo Prove koneistus on yksi osaava arvioija/tekijä. Kysyppä sieltä. Kyllä minäkin sen varmaankin osaisin tehdä mutta aikataulu venyy niin että bisneksesi ehkä kuolee sen takia. Rahan vuoksi en hommaa tekisi. Missäpäin Suomea konekin sijaitsee? Sitäpaitsi omien koneidenkin kunnostus on ihan liikaa. Bridgeportin karalaakerointi kaipaisi kunnostuksen, samoin Arboga GM-2508 porakonekin karalaakerointia pitäisi säätää. Vielä ei ole tullut niin tarkkoja hommia, että olisi ihan välttämätöntä.
Muuten, kun ajelet työkiertoja, varmaankin olet kiristänyt pinolin lukituksen. Tosin tuossa jutussa suljet sen vaihtoehdon pois.
Kiitos vastauksista. Nyt ymmärtää taas hieman enemmän.
Mukana ei tullut kirjallisuutta, mutta sain tilattua manuaalin ja kuvat valmistajalta Saksasta. Tekevät edelleen jyrsinmiä, joten toivoisin varaosienkin olevan saatavilla. Pistin sinne tänään kyselyn aiheesta, joten nähtäväksi jää. Nykyisessä manuaalissa on kokoamispiirtuksen ja osat numeroituina, mutta taulukko jossa numero ja osan nimi ovat vierekkäin puuttuu, joten niitä kuvia on toistaiseksi vähän hankala ymmärtää. Olen myös pyytänyt tarkempia kuvia valmistajalta.
Karalaakerien säädön tai vaihdon teen itse jos mikään muu vaihtoehto ei onnistu. Minulla ei ole kokemusta asiasta, joten mielelläni jättäisin sen jonkun osaavamman käsiin.
Kone on Fiskarsissa, eikä vielä tuotantokäytössä. Ensin pitää opetella käyttämään sitä. Eli kiire asialla ei sinänsä ole. Olen opettelemassa puisten käsihöylien ja peritneisten puusepäntalttojen valmistusta ja jyrsinkonetta tarvitaan metalli- ja puutöihin. Ennen kuin tuotanto alkaa, niin on vielä hankittavana jonkinmoinen läjä muita koneita.
Pinolin lukitus on ollut kiristettynä ja pinoli yläasennossa. Tuntuu, että pöytyiä on joskus ajettu lukitukset päällä kun liikkuu silloinkin kun olen ne namiskat unohtanut kiinni ja liikuttanut pöytää, saakohan niitä jotenkin kiristettyä?
Tervetuloa palstalle!
Ensimmäiseksi tuosta terän "persiillä" leikkuusta tulee mieleen karapään hieman vinossa oleminen. Sen saa asetettua suoraan mittakellon avulla, esim. tässä näytetään miten: http://www.youtube.com/watch?v=JfANyiS8Hs4
Toinen mikä kannattaa tehdä on kiilalistojen säätö, sillä saa koneen liikkeistä ylimääräiset välykset pois. Ihan kaikkea väljää ei saa pois mikäli kone on hyvin kulunut, sillä johteet kuluvat aina epätasaisesti. Jos kiristät kiiloja liikaa niin liikkeet saattavat liikkua turhan nihkeästi ääriasemissaan.
Tässä taas ohjevideota aiheesta. http://www.youtube.com/watch?v=nqQ3HzoSnUc
Ennen kiilalistojen säätöä kannattaa johteet puhdistaa ja öljytä hyvin. Mikäli johteissa on pinttynyttä tahmaa, toimii sen irroittamiseen teräsvilla ja johdeöljy hyvin. Oikea johdeöljy on on melko paksua (VG68 on yleisimmin käytetty). Ei siis ompelukoneöljyä, wd-40:ta, crc:tä tahi muuta leluöljyä. Missään nimessä ei vaseliinia, se tuhoaa johteet keräämällä lastuja!
Karanlaakerien välyksen voi testata asettamalla mittakellon teränpidintä vasten ja koittamalla vääntää pidintä vaikkapa lankunpätkän avulla. Mitään kohtuutonta voimaa ei tarvitse käyttää. Muutaman sadasosamillin välys on vielä kelvollinen, mutta jos klappaa yli 0.05mm niin kannattanee harkita laakerien kiristystä tai vaihtoa.
Kiitoksia taas avusta ja lisätiedoitsta. Nyt on johteiden välykset mitattu ja taitaa olla ensi viikolla kiilapalojen kiristystä luvassa. En ihan tuosta videosta ymmärtänyt testataanko johteiden väljyys lukot kiinni vai auki, tein molemmin tavoin. Väljyydet olivat seuraavat:
X-akseli: 0,02mm auki
Ei välystä lukko kiinni
Y-akseli : pöytä liikkuu kun nitkuttamalla heiluttaa. Käsipyörä kääntyy. Lukko auki.
0,05mm lukko kiinni
Z-akseli: 0,01mm lukko auki tai kiinni
W-akseli (pinoli): 0,02 lukko auki.
0,015 lukko kiinni. Syy taisi selvitä kun avasin lukitusmekanismin. Sieltä on kierretanko poikki. Pitänee tilata uusi.
Eli olisiko niin, että tuo y-akseli kaipaisi kiristystä?
Sitten kai se isoin ongelma: kun mittakellon asettaa er-holkin alapintaan ja nostaa terästä, niin liike on 0,17mm ihan käsivoimin (en ole mikään voimamies). Kuinkakohan paljon joustaa kun jyrsii isoa lastua, varmaan aika lailla. Ja siis tuo liikentuntuu ihan karan yläpäässä, eli joustoa ei ole holkissa tai työkalupitimen kartiossa. Pitää varmaankin ruveta säästämään korjaukseen.
Kellotin myös jyrsinpään ettei ollut vinossa kun tuo perä viisti, mutta ei ollut. Tosin lastua tulee vielä neljännellä ajolla samasta kohtaa ja samalta korkeudelta, mun järjen mukaan vinon jyrsinpään ei pitäisi vaikuttaa enää toisella ajolla.
Kuulostaa siltä, että karan laakerointi on kulunut. Luulisin sen karan laakeroinnin alapäässä olevan kaksi viisto-/urakuulalaakeria, joiden avulla aksiaalivälys asetetaan välirenkailla sisä- ja ulkorenkaiden välillä. Noin suuri aksiaalivälys täytyy näkyä myös radiaalivälyksen kasvuna. Kuvia kehään.
Otan kuvia heti homenna kun olen verstaalla. Aloittelijan tyhmänä kysyksenä kysyn seuraavaa: otanko kuvia koneesta vai skannaanko kokoamispiirustukset? Jos kuvaan konetta niin millaisista kuvista olisi apua? Eli mitä kuvissa olisi hyvä näkyä?
Sellainen kokoonpanopiirustus, jossa näkyy karan laakerointi.
Mulla on jyrsin, jossa karalla on liukulaakerointi ja sitä pääsee säätämään melko helposti, tosin säätö ei ole hirveen helppo.
PekkaNF
Terve,
Pistin liitteksi ne leikkauskuvat mitä nykyisestä manuaalista löytyy. Olen pyytänyt tänään valmistajalta tarkempia kuvia, nähtäväksi jää mitä sieltä tulee. Noi on vähän epäselviä kun eivät meinaa mahtua tuohon 150kb tiedostorajoihin, voin lähettää tarkempia skannauksia sähköpostilla.
Muokkaus: radiaalivälystä karassa oli 0,02mm. Karan ja pinolin välistä tulee 1mm paksuisen jyrsinnän jälkeen myös pieni öljyvana, ei liene hyvä asia.
Kuvan leikkaus 2 oikeanpuoleisessa piirroksessa näkyy karan laakerointi,joka on samantyyppinen kuin omassani TOS FN 22 jyrsinkoneessa.
Alempi laakeri on 2-rivinen tarkkuusrullalaakeri jonka reikä on todennäköisesti lievä kartio niin kuin karakin sallien aksaalivälyksen poiston.
Karan ylemmän laakerit näyttäisivät viistokuulalaakereilta,niiden yläpuolella pitäisi olla mutteri (osan 263 yläpuolelle)josta karapaketin saa kiristettyä.
Kaksi ylempää kuulalaakeria No:512 ovat karan hihnapyöran laakereita.Karaa ei välttämättä tarvitse purkaa laakereiden kiristystä varten,Omasani käänsin pystypään vaakasuoraan,poistin karan lukituksen ja pinolin hammaspyöran,jonka jälkeen kara ulkoputkineen pullahtukin ulos.Karaputken yläpäässä oli riittävästi tilaa naputtaa auki karamutterin lukituslevy,ja naputella karamutterista sopiva tiukkuus laakereille.Välystä ei saa olla,mutta ei liian tiukkakaan.
Viilari jo kertoikin oleellisen. Tuossa on ammattitason laakerointisysteemi. Siis kestää suuriakin leikkuuvoimia ja välykset on hallittavissa. Ihan kunnon kone pienellä säädöllä. Tuon suurehkon aksiaalivälyksen syntymiseen on oletettava joko ylimpien laakerien kuluminen, mikä on epäuskottavaa, koska leikkuuvoimat eivät ole suuria alaspäin tai alimmaisen aksiaalilaakerin kuluminen. Ylimpien laakerien päällä olevan mutterin löystyminen ei myöskään tunnu todennäköiseltä. Varmaankin öljyä on tai sitten sitä ei joskus ole ollut, kun se valuu pois ja se selittäisi, että painelaakeri on kulunut. Kuvasta en ihan varmaan erota, onko se pallomainen painerullalaakeri, kartiomainen painerullalaakeri tai lieriömäinen painerullalaakeri, jonka vierintäominaisuudet ovat "ei parhaita".
Osaluettelo kertoisi varman päälle. Saisiko valokuvan ihan tuosta karan alalaakereista jotta näkee tarkasti.
Tuon painelaakerin kunnon voisi tarkastaa sillä tavalla, että kuormittaa vaikkapa laakerin avulla karaa aksiaalisesti suurehkolla voimalla ja suurilla kierroksilla. Ruuvitaltan avulla, asettamalla terä pinolin kylkeen ja kädensija korvaan, kuunnellaan onko laakerin ääni terve. Jos terve, niin kiristää vain yläpään mutteria. Jos on liikaa tärinää, laakeri on vioittunut ja se pitää uusia. Samalla muutkin laakerit voisi tarkastaa. Onpas mielenkiintoista.
Viilari ja Tapani- Kiitos paljon avusta.
Skannasin tuohon tarkemman kuvan karan alapäästä ja liitin mukaan myös valokuvan. En tiedä näkeekö valokuvasta mitään, sillä en suoraan sanoen osaa purkaa tuota masiinaa paljoakaan. Siis työkalunpitimen ja sen kiristysmutterin saan tottakai pois, mutta siitä eteenpäin menee vaikeaksi. Toivottavasti näistä on johnki. Ilmoittelen osaluettelosta heti, jos sitä saksasta saan.
Ohessa kuva TOS FN 22 karasta ja tässä pikäkäännös sen kiristämisestä:
Poista suojamutteri 1270 ja löysää mutteria 1266.Taivuta auki mutterin 1357 lukituslevy ja kiristä kara välyksettömäksi mutterista 1357.
Kokoonpano päinvastaisessa järjestyksessä.
Näyttää siltä, että pitäisi saada myös karan yläpään laakeroinnista tuommoinen tarkennettu osakuva, koska kiristys tapahtuu siellä, päinvastoin kun tuossa viilarin Tossissa. Tuon Tossin tiivis, lyhyt paketti on lämpölaajenemisen vuoksi optimiratkaisu. Zimmermannin ratkaisussa kiristys on yläpäässä, siksi siitä tarkennusta kaivataan.
Tapani- Mä skannaan tarkennuksen huomenna kun olen pajalla. On työmaapäivä ja aamulla en välttämättä ehdi, mutta iltapäivällä ainakin.
Liitteinä pari tarkennusta. En ollut ihan varma kummassa kuvassa ne laakerit on, kun en näistä mitään tiedä, joten laitoin tarkennukset koko karan yläpäästä. Erona kuvista mun koneeseen on se, että minulla ei ole portaatonta nopeudensäätöä vaan hihnasäätö, joten ihan tuolla yläpäässä on hihnapyörä. Nää kuvat on vähän kehittyneemmästä mallista. En tiedä vaikuttaakko laakerointiin. Tuosta FZ5:stä on kaksi mallia, minun FZ5-V "unimill" joka on hieman yksinkertaisempi ja sitten FZ5, jossa mm. portaaton nopeudensäätö ja vähän eri lailla toteutettu keskusvoitelu.
Kyllä nuo kuvat on edelleen hieman epäselviä. Enemmän pikseleitä ehkä tai sitten piirustus/kuvatkin on rappeutuneita.
Voisiko olla niin helppo juttu, että pinoliputki tulisi pois altapäin ja pääsisi kiristelemään karalaakereita sillä yläpään mutterilla. Tietysti pitää poistaa syöttöhammasakseli ja lukituskara ja onko yläpäässä joku lukituslaatta tai semmoinen rajoittaja. Laitappa perempaa kuvaa noista kriitillisistä kohdista vaikka YV:llä.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Rinne - 24.11.13 - klo:21:29
Sitten kai se isoin ongelma: kun mittakellon asettaa er-holkin alapintaan ja nostaa terästä, niin liike on 0,17mm ihan käsivoimin (en ole mikään voimamies). Kuinkakohan paljon joustaa kun jyrsii isoa lastua, varmaan aika lailla. Ja siis tuo liikentuntuu ihan karan yläpäässä, eli joustoa ei ole holkissa tai työkalupitimen kartiossa. Pitää varmaankin ruveta säästämään korjaukseen.
Kellotin myös jyrsinpään ettei ollut vinossa kun tuo perä viisti, mutta ei ollut. Tosin lastua tulee vielä neljännellä ajolla samasta kohtaa ja samalta korkeudelta, mun järjen mukaan vinon jyrsinpään ei pitäisi vaikuttaa enää toisella ajolla.
En ihan hahmota noita mittauksia, välillä on mitattu ylhäältä pullrodin liikettä, välillä ER holkin liikettä.. Kannattaisi mitata, liikkuuko oikeasti kara ylös/alas, vai vaan irto-osat (holkki, pullrod)..
Jotenkin minusta tuntuisi, jos kara hölskyisi ylös/alas 0.2 mm KÄSIN NOSTAEN, että siellä olisi jotain aika pahasti rikki, eikä vaan löysällä.. IMHO jos laakeri on oikeasti kulunut 0.2mm, niin se menee varmasti vaihtoon.
Tuossa on siis (karan-alapää.jpg mukaan)
1. karan alapäässä kartio, johon tulee ylhäältä pullrod, jolla on tarkoitus kiristää työkalupidin kartioon.
2. Kartiossa kiinni joku osa, missä on valtava ulkokierre
3. Ulkokierteessä kiinni joku osa, minkä alapäässä holkki-istukka
4. Holkki-istukassa kiinni tappijyrsinterä.
Vai mitä tuossa on? Tietääkö joku?
Olisiko fiksua nyt ensimmäiseksi ottaa nuo 2-4 osat pois (tai yleensäkin kaikki pois niin että vain kartio näkyy alhaalla), ja mitata sillä heittokellolla liikkuuko KARA KARTION ALAPÄÄSSÄ ylös/alas ihan oikeasti, vai ei?
Kara voi olla yllättävän löysällä,Tossi piti jyrsiessä ihmeellistä helinää ja samantyyppisiä työstöongelmia kuin Tuomolla.Helinä johtui siitä kun 2-leikkuisen jyrsimen hammas aloitti leikkuun ja leikkuuvoimat käänti karaa sivuun niin paljon että se kilahti vetohammaspyörän holkkia vasten.Laakerin kiristys paransi koneen. Uusi NN XXXX laakeri olisi maksanut satoja euroja.
En tiedä tarkalleen noiden osien nimikkeitä, mutta alla olen tarkentanut mitä tekevät mun ymmärrykseni mukaan
osa 3- kiristää työkalupitimen haka-avainta vääntämällä kartioon. Vaikka työkalupitimissä on yläpäässä kierteet, ei tässä ole mitään R8 holkin tyylistä vetotankoa, joka ruuvattaisiin suoraan pitimeen. Kun katson lampulla kartion yläpäätä, on se umpinainen.
Liitteenä myös karan alaosa niin riisuttuna kun sen melko helposti saa. Tuosta eteenpäin en ole ennen koittanut purkaa. Kellotukset myös näkyvissä. Ihan 0,17mm ei noussut kun piti kameran kanssa säätää, mutta kun testasin uudestaan ilman ajastinlaukaisimen kiirettä, niin liikkuu sen 0,17mm
Tuo "koneen yläpää" kuva näyttää karaa pyörittävän hihnapyörän. Kuvan keskellä on sen osan yläpää missä liike tuntuu kun toisella kädellä pitää sormea siinä ja toisella nostaa alapäästä. Osa on siis n. 30mm hihnapyörän yläpintaa alempana.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Rinne - 26.11.13 - klo:13:59
En tiedä tarkalleen noiden osien nimikkeitä, mutta alla olen tarkentanut mitä tekevät mun ymmärrykseni mukaan
osa 3- kiristää työkalupitimen haka-avainta vääntämällä kartioon. Vaikka työkalupitimissä on yläpäässä kierteet, ei tässä ole mitään R8 holkin tyylistä vetotankoa, joka ruuvattaisiin suoraan pitimeen. Kun katson lampulla kartion yläpäätä, on se umpinainen.
Silloin aiemmat rakennekuvat eivät ole tuosta koneesta. Leikkaus 2.pdf näyttää selvästi karan läpi pullrodin,
joka on kartion pohjassa..
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Rinne - 26.11.13 - klo:13:59
Liitteenä myös karan alaosa niin riisuttuna kun sen melko helposti saa. Tuosta eteenpäin en ole ennen koittanut purkaa. Kellotukset myös näkyvissä. Ihan 0,17mm ei noussut kun piti kameran kanssa säätää, mutta kun testasin uudestaan ilman ajastinlaukaisimen kiirettä, niin liikkuu sen 0,17mm
Tuo "koneen yläpää" kuva näyttää karaa pyörittävän hihnapyörän. Kuvan keskellä on sen osan yläpää missä liike tuntuu kun toisella kädellä pitää sormea siinä ja toisella nostaa alapäästä. Osa on siis n. 30mm hihnapyörän yläpintaa alempana.
Mistä päättelet, että kara liikkuu, eikä pinoli? Aiemmin kirjoitit jo, että pinolin lukitus on rikki.
Tuo boorattu (uritettu) akseli, mikä ylhäällä keskellä näkyy, lienee voiman välitykseen karalle/pinolille, eli tuo booraus ottaa pyörimisen voiman variaattorilta.. Yleensä tuo boorattu osuus nimenomaan liikkuu pinolin mukana ylös/alas, siis mahdollistaen pinolin liikkeen ylös/alas. Jos tarkoitat, että tämä liikkuu tuon 0.17mm myös, veikkaisin kovasti, että pinoli liikkuu tuon 0.17mm..
Liikuta siis pinolia ylös/alas, ja katso liikkuuko tuo boorattu akseli mukana! Helppo kokeilla.
Ainakin minulle tuo ylös/alas välys 0.17mm, sivuttaisvälys 0.02mm, laittaisi ensin epäilemään, että pinoli liikkuu ylös/alas suunnassa..
Pinolin alapäässä näkyvät haka-avaimen kolot näyttäisivät ruhjoutuneilta, että niitä ainakin on jossain vaiheessa yritetty kiristää. Näyttää muutenkin aika eksoottiselta tuo karan työkalun kiinnitys.
Itse en osaa päätellä onko vika karassa vai pinolissa. Suoraan sanoen en edes tiedä mistä etsiä karan laakerointia. Olen täällä huomattavasti viisaampien käsissä näissä koneasioissa. Kellotin kuintenkin pinolin pohjan (jos se nyt on oikea termi) ja se liikkui pöydästä kellotettuna ylöspäin 0,02mm lukko auki ja 0,015mm lukko kiinni. Lukituksen päättelen olevan epäkuntoinen katkenneesta kierretangosta jonka lukitusmekanisista löysin. Pinoli joustaa ylä-asennossa 0,01mm, eli kaippa siinäkin kulumaa on. Tuo karan liike on vain suurin minkä olen huomannut. Tuntuu ja näkyy tosi selvästi. Pinolissa ei taas klappia näy eikä tunnu.
En tosiaan tiedä onko työstöongelmani monien pienten epätarkkuuksien summa vai kiinni tuosta karasta. Sen vain olen huomannut, että usealla ajolla samasta kohtaa tulee lastua joka ajolla. Ja vierekkäisissä tasojyrsimen ajoissa on selvää korkeuseroa, luokkaa 0,5mm. Taso- ja tappijyrsin leikkaavat myös kun ensimmäinen puoli on ylittänyt kappaleen.
Ja tosiaan, nuo kuvat on fz5 merkkisestä vehkeestä. Mulla on fz 5V, jonka kuvia en ole vielä löytänyt. Eroja on ilmeisesti muitakin kuin se hihnaveto minun koneessani ja keskusvoiteluero. Siis työkalukiinnitys myös ilmeisen erilainen
Muokkaus: Tuo uritettu akseli liikku pinolin mukana. Tosiaan klappi tuntuu sen yläpäässä, muttei pinolin alapäässä vaikka se on sitä kellottamaani kohtaa ylempänä. Eikö välyksen pitäisi näkyä myös pinolin alapäässä?
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Rinne - 26.11.13 - klo:14:52
Muokkaus: Tuo uritettu akseli liikku pinolin mukana. Tosiaan klappi tuntuu sen yläpäässä, muttei pinolin alapäässä vaikka se on sitä kellottamaani kohtaa ylempänä. Eikö välyksen pitäisi näkyä myös pinolin alapäässä?
Kyllä se alkaa siltä tuntua, että tosiaan kara liikkuu ylös/alas pinolin suhteen. Paha juttu. :/ Tulee helposti kallis korjauskeikka.
Kara on siis laakeroitu pinolin suhteen. Karan ei pitäisi liikkua ylös/alas pinolin suhteen kuin hyvin vähän (laakerivälys).
Itse purkaisin siitä seuraavaksi variaattorin pois, että näkisi pinolin/karan yläpäähän. Valokuvia paljon, että osaa kasata takaisin. Jos on mieletön säkä, sieltä on vaan löystynyt joku kiristysmekanismi, niinkuin on ehdotettu. Kuvat on huonot, mutta niissä voisi näkyä "rajattu leikkaus3.pdf" kuvassa alemman kahden kartiokuulalaakerin päällä (karan päässä) kiristysmutteri, jossa on ylöspäin haka-avaimen rei'ät. Tuon kireyden kokeilu olisi eka oma kokeiluni. Sen löystyminen selittäisi välyksen.
Tuosta pitäisi lähteä koko pinooli alakautta pois,kunhan ensin poistaa pinoolin syöttöakselin ja muut mahdolliset pidäkkeet.Ensimmäisenä hoitona karan kiristys välyksettömaksi,sitten kuuntelemaan miten kara ääntää ja lämpeneekö liikaa.
Pinoolin purku aloitettu, saatta mennä tovi. Päivittelen heti kun homma etenee.
Homma on lähtenyt suht hyvin käyntiin, mutta nyt näyttäisi taas olevan pientä ongelmaa edessä. Olen purkanut jonkun verran osia, jotta saisin tuon pinolin syöttöakselin pois ja pinolin irti. Laitoin mukaan kuvia alkutilanteesta, yleiskuvan, osat mitkä tähän mennessä on irti sekä alkutilanteen. Latitoin myös mukaan leikkauskuvan jossa minun ymmärrykseni mukaan näkyy tuo pinolin syöttöakseli.
Sitä tässä mietin, että kun sen syöttöakselin poistaa niin tuleeko tuo kuvissa näkyvä jousi sieltä syliin ja onko se vaikea laittaa takas. Mua aina pelottaa asiat jotka purkautuu itsestään ja sitten saa olla pähkimässä, että kuinka ne kasataan...
Täytyykö tuota pinolin syöttöhammasakselia ollnkaan poistaa kun siinä pinolissa on hammastus ylös saakka. Kiertää vain hammasakselia niin kauan, jotta lyö tyhjää ratas. Näin päättelin kuvista.
Täytyykö tuota pinolin syöttöhammasakselia ollnkaan poistaa kun siinä pinolissa on hammastus ylös saakka. Kiertää vain hammasakselia niin kauan, jotta lyö tyhjää ratas. Näin päättelin kuvista.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Rinne - 27.11.13 - klo:18:26
Homma on lähtenyt suht hyvin käyntiin, mutta nyt näyttäisi taas olevan pientä ongelmaa edessä. Olen purkanut jonkun verran osia, jotta saisin tuon pinolin syöttöakselin pois ja pinolin irti. Laitoin mukaan kuvia alkutilanteesta, yleiskuvan, osat mitkä tähän mennessä on irti sekä alkutilanteen. Latitoin myös mukaan leikkauskuvan jossa minun ymmärrykseni mukaan näkyy tuo pinolin syöttöakseli.
Sitä tässä mietin, että kun sen syöttöakselin poistaa niin tuleeko tuo kuvissa näkyvä jousi sieltä syliin ja onko se vaikea laittaa takas. Mua aina pelottaa asiat jotka purkautuu itsestään ja sitten saa olla pähkimässä, että kuinka ne kasataan...
Jousi tulee ja on todennäköisesti haastava laittaa takaisin. Suojalasit on hyvä idea. Laske kierrokset ennenkuin purat. Tuo on "vakiovoimajousi", eli tietyllä kierroslukumääräalueella tuo antaa aika vakion vääntövoiman akseliin. Lisäksi siellä on syöttöakseliin jotenkin kytketty pinolin automaatti/hienosyötön mekanismi.. Tämän jälkimmäisen purkamisesta olisin etenkin huolissani. Kuvista ei hahmota, miten nuo liittyvät toisiinsa.
Sinullahan ei ole edes variaattoria tuossa, vaan hihnaveto. Luulisi olevan helppoa purkaa se yläkerta pois, verrattuna tuon pinolin syöttömekanismin onnistuneeseen purkamiseen rikkomatta mitään.. Mutta, ei ole tuosta koneesta kokemusta, joten voihan se pinoli alakautta tulla pois nätistikin. Joku lukitus siinä on, joka estää pinolin tippumisen vahingossa alas, joten tuon lukituksen (pinolin alaraja) vapautus olisi ensimmäinen etsittävä juttu. Jos olet oikein onnekas ja kone suunniteltu huoltoystävälliseksi, pinoli vaan tipahtaa paikaltaan.
Tosiaan, nämä ihan yleisiä havaintoja ja mielipiteitä. Ei mitään kokemusta tuosta koneesta.
Jos vielä ei ole vapautettu liikaa osia, kuten jousta ja muita, kannattaneee tosin katsoa voisiko sen yläosan ottaa pois ja säätää välys sieltä yläkautta. Jos taasen haluaa tarkastaa laakeroinnin kunnon, tuon pinolin irroittaminen on tarpeen. Muuten, mikä kierrejousi tuohon pinolin oikealle puolelle on piirretty. Tuollaisen jousen kelpoisuus ei ole oikein hyvä mutta sen käyttökelpoisuutta/ominaisuutta voidaan mahdollisesti säätää sillä tavalla että pinolin kyljessä olevan palikan läpi kulkevan jousen lukitus asetetaan sopivaan kohtaan jousta, riippuen työstöalueesta.
Vai onko siellä vääntöjousi kuten kellon jousi ja sen vaatima lieriömainen kotelo. En huomannut semmoisesta merkkiä.
Kiitos taas paljon neuvoista. Jätän toistaiseksi syöttöakselin rauhaan ja koitan saada pinolin muuten ulos. Yksi osa (nro 188, kuvassa leikkaus 2) estää ainakin pinolia vielä toistaiseksi. Yritän saada sen ensin pois ja katsoa tulisiko koko homma kiertämäkkä ulos niinkuin Tapani ehdotti.
Muokkaus: Tarkoitatko Tapani tuota pinolin syöt leikkaus.pdf kuvassa olevaa osaa nro 25, se näkyy mielestäni kuvassa pinolin syötön toinen pää. Se jousi siis.
Muokkaus 2: käyn myös tuon yläpään kimppun. Pitää vaan saada jyrsinpää pukeille, että voi pinoojalla nostaa yläosan pois.
Mikä on osa 306? Siellä lieriömäisen osan sisällä ei näytä olevan jousta, eikä se akseli ole hammastettu akseli, pinolin käyttö.
306 on paljemainen muovi joka suojaa ettei pinolin ulkopintaan mene saastaa työstön aikana. Niitä on 2kpl, yksi osan 118 ylä- ja alapuolella. Eli sen pinolin laskun mitta-asteikossa on keskellä ura jonka tuo 306 peittää.
ihan vaan tyhmä kysymys, että mittasithan heittokellolla nimenomaan karalaakeroinnin aksiaali heittoa ?? eli magneettijalka kiinni tuohon kirkkaaseen pinooliputkeen ja heittokello kara akselin päätä vasten ja sitten hetkuttelua ylös alas??
mikäli pinoliputkessa on "hammastanko" ylös asti saattaa se tipahtaa alakautta läpi ilman että käyttöhammasakseli tarvitsee purkaa osa 79. syvyysosoitin /rajoitin runko osa 118 varmaankin tarvii ottaa irti. onko pinooliputkessa pituussuuntaisia uria jos niin kieli että urassa voinee olla kiila tai pidätinruuvi joka estää putkea tulemasta läpi.
yleisesti: palautusjousen purkuun / kasaukseen auttaa sopivan kokoinen putki johon on ajettu päähän ura. kierrä kammesta pinoli alas että jousi kiristyy. hahloputki päälle jousen pää uraan , pieni kiertoliike että saa taivutetun pään pois hahlosta
yleisesti: ihmiset nää vempaimet on kasannu, miksei purkas ja kasais uudelleen?? a/o on se että purat osat kronologiseen järjestykseen vaikka pahvin päälle riviin ja purkamis suunnassa järjestelmällisesti aina samoin päin. leikkauskuvista on hillitön apu kun otetaan se asennusvasara käteen ja aletaan purkaa esm olakkeellista akselia oikeaan suuntaan :)
pääsääntösesti nää vanhat koneet kannattaa aina purkaa putsata ja kasata uusilla rasvoilla, sen sijaan että kiristelee... varmaan olet paskan ja metallihilun määrästä todennu sen itsekin
tää on vähä sellane virtuaalinen poikien autotalli ilta, yhtä vaan paleltaa ja kädet paskaantuu.
käsi ylös kellä on se karhu tölkki kourassa siellä ruudun takana ;)
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 28.11.13 - klo:12:53
tää on vähä sellane virtuaalinen poikien autotalli ilta, yhtä vaan paleltaa ja kädet paskaantuu.
käsi ylös kellä on se karhu tölkki kourassa siellä ruudun takana ;)
Moikka!
Virtuaalinen talli-ilta loistava ajatus. Vielä kun lisäis IP-kameran, sais seurata livenä askartelua ja äänekkäitä kommentteja.
ttontsa- Kellotin tuon akselin alapään suhteessa pöytään. Nyt ymmärrän, että olisi ollut parempi jos olisi ollut magneettijalka pinoliptukessa, voihan se jousetaa vaikka koneen rungosta jyrsinpään jälkeen. Epäilen kyllä tätä, sillä runko osat ovat niin tajuttoman painavia, että tuskin jaksan niitä noin paljon nostaa. Teen kuitenkin sen oikean kellotuksen tänä iltana kun pääsen taas koneen kimppuun.
Pinoliputkessa ei näy pystysuuntaisia uria. Voisin kuvata sen illalla ja pistää kuvat tänne, jotta näykmä selvinisi.
Olet täysin oikeassa tuon kasaamisasian suhteen. Lähinnä mua pelottaa tässä se, että en ole ennen tälläistä tehnyt. Onneksi on tälläinen paikka, missä on todella ystävällistä ja avuliasta porukkaa joka viitsii opastaa. En olisi itse päässyt tähän asti ikinä. Saastaa on koneesta tullut vaikka millä mitalla, joten olen siinä mielessä totsi tyytyväinen, että tulee puhdistettua samalla. Ja onhan tämä todella kiinnistavaa puhaa ja samalla oppii todella paljon työkoneensa kokoonpanosta. Seuraavaan huoltoon ei tod. näk ole yhtään niin suuri kynnys ruveta. Harmi kun pitää vaan käydä töissä välillä eikä voi puuhata tän kanssa pitkin päivää.
NiVa- Mulla ois tossa kyllä webbikamera, joten eiköhän virtuaali-iltakin järjestyisi. On tosi kiva huomata, että porukalla on näin paljon kiinnostusta auttaa yhtä tyyppiä koneongelmissaan :)
todennäköisesti pinoliputken hammastangossa ja sitä käyttävässä hammaspyörässä ja akselin laakerissa on jonkulainen välys, eli joustaa sen takia AINA ylös alas. todennäkösesti sulla on joku käsiruuvi jolla pinoliputken saa lukittua runkoon. jyrsinnässä on syytä lukita käsiruuvilla pinoli ylä asentoon ja säätää z korkeus pöydällä. myös lukitsimen rakenteesta riipphuen siinä itsessään voi olla kulumaa/klappia.
edelleen tietty siin karalaakeroinnis voi olla se klappi
onkos karassa rasva vai läpi virtaava öljyvoitelu eli x ml öljyä työpäivässä joka lopulta löytyy koneistajan rinnasta vaaka raitana?
jos rasva niin laatuun ja määrään on syytä vähän keskittyä. kasatessa ei liikaa rasvaa. katot vaan ettet kiristä laakereita liian tiukalle.
laakerit on todennäkösesti kohtuu tiukalla sovitteella akselilla eli jos kiristät karvan liika tiukalle niin pelkästään mutteria löysäämällä laakeri ei löystykkään, tällön mutteria löysälle ja lauta+ moska tai kumimassavasara ja muutamalla napsulla vastasuuntaan ja taas uus kiristys
Perjantai illan puuhalstelun aikaansaannokset:
Pinolin laskun rajoitin poistettu. Pinoli tuli pois hampailtaan, ei liiku ylös eikä alas. En tiedä uskaltaisiko koputella jollain messinkivasaralla tms. jotta tulisi ulos. Enpä taida uskaltaa. Kasasin pinolin automaattisyötön takaisin ja sen akselin toisessa päässä olevan käsikammen. Jotenkin siinä rytäkässä tuli sitten väännettyä se jousi poikki, siihen pitää varmaan palata tuonnenpana.
Tuo yläpään purku tyssäsi melko lyhyeen kun en saa hihnapyörän päällä olevaa osaa pois (kuvassa "yläpään purkua"), onko tuo sellainen osa joka vaatii haka-avaimen. Jos on niin taitaa olla kauppareissu edessa kun ei ole kuin yksi iso.
Laitoin kuvan myös pinolin nykytilanteesta. Etuosasta näkee sen uritetun tangon siellä sisällä, mut nyt ei järki auta, että miten lähtisi alemmas.
Nyt taidan mennä kotiin ja ottaa viskin, jatkuu huomenna....
no pannahinen, orggis jousi taitaa olla kiven takana.
leikkauskuva kielis kyllä ettei hihnapyörän laakerointia tarvis välttämäti purkaa. booriakselin pitäs luistaa läpi.
ota vähän pakkia päydän väliin rotia ja lankulla nostaa , jotai wd40 joka rakoon ja jokunen kerta kammena kanssa ylös alas jos on pikeentymiä mitkä puree kiinni.
minkäslainen tos on kartion lukitus, leikkaukses on vetopultti, mut valokuvis umpiakseli
Tuossa kuvassa näkyy pinoliin kiinnitetty palikka jossa pari reikää olisko syvyyden osoittimen kiinnitys. Sen kun saisi irrotettua pinolista niin sitten se ehkä putoaisi pois.
ttonsta - joo muakin jurppii se jousi, mutta katkesi onneksi ihan siitä liitoksesta missä menee akselin sisään. Et jos vaan asentaisi uudestaan niin ei lyhenis kuin 5-9mm. Voisiko se niin toimia?
Tuo kartion lukituskysymys menee multa yli. Siis meinaatko sitä karan alapäässä olevaa kartiota johon työkalunkiinnitn tulee? Sen kiinnityksestä ei ole aavistustakaan. Siellä pinolin alapäässä on vain se ihme rengas jossa on kai haka-avaimen kolot ja niitä vähän ronskisti joskus käsitelty., näkyy mielestäni kuvassa "karan alapää."
mpr- Tuo pinoolin syvyysrajoitin on viimeisessä kuvassa irti. Ne reiät jotka näkyy on kiinnitysreiät kuusiokolruuveille. Pinoli kuitenkin paikallaan.
Olen tänään ehtinyt vähän purkaa tuota yläpäätä ja moottori ja koppa jossa käynistin on kiinni lähtivät melko kivasti. Liitteenä kuvat edestä ja takaa. En saa tuota hihnapyörän alustaa vielä irti kun kuusiokoloavaimeni eivät suostu taipumaan hihnapyörän reunan ohi. Pallopäiset on vaan sen pitkän varren päässä, eikä mulla silloin riitä voimat vääntämään niitä auki. Pitää siis modata avaimia tai löytää jostain sellainen pallopää, että saisi enemmän vipuvartta.
Tuossa takakuvassa näkyy hammasrattaiden ympärillä melko paljon rasvaa. Ilmeisesti on niin, että nuo vanhat kannattaa kaapia pois ja laittaa uutta tilalle? tuonne yläkerran hammaspyörille kun ei mielestäni mikään rasvanippa vie.
Nyt tulee koneremonttiin pieni tauko kun huomenna alkaa kahden viikon työreissu. Pitää opetella asiat mihin tuota konetta tullaan tulevaisuudessa käyttämään, eli puisten höylien tekoa on luvassa. Tuo tulee mulla metalli- ja puuntyöstöön niissä höylissä. Tarkoitus ois koneistaa myös talttoja ja raspeja.
Tuossa kuvassa näyttää kovasti siltä että syvyysrajoittimen kiinnityspalikka tulisi pinolin pyöreänpinnan ulkopuolelle ja toimisi myös "kiilana" estämässä pinolin pyörimisen, jos näin niin se pitäisi nypätä pinolista irti ennen kuin pinoli pääsee alas. Mutta kuten sanoin se näyttää kuvassa siltä, joten siksi sitä ehdottin.
Tänään tullut hieman edistystä asiaan: Lähettivät valmistajan toimesta tarkemmat kuvat jyrsinpäästä, pistän ne tähän liitteeksi. Asioita hieman monimutkistaa se, että eri mallin jyrsinpäässä näyttäisi olevan melko erilainen rakenne karan sisällä. Hihnavetoisessa on mun pienen ymmärrykseni perusteella ihan erilainen laakerointi. Mutta se mikä pistää mua ihmettelemään onko mun koneessa tuon hihnavetoisen karaa, on kuvassa "pinoli-poissa-hampailtaan" näkyvä talttakantaruuvi tuossa pinolin etukyljessä. Jos tulkitsen eri jyrsinpäiden leikkauskuvia oikein, niin tuossa hihnavetoisen pinolissa ei näyttäisi moista olevan. No pitää saada se pinoli irti tai yläkautta auki, niin eiköhän sitten selvine.
Toinen asia minkä tänään selvitin oli ohjerkirjan voiteluohjeissa oleva varoitus (käännän sitä google translatella, joten on hieman hidasta): Siinä varoitettiin, ettei pinolia saa öljytä kara alhaalla, sillä voiteluöljy huuhtoo karan laakeroinnista rasvat pois ja laakerit saattavat vaurioitua. En tiedä kuinka herkkä järjestelmä tuollaiselle on, mutta ei kai siitä ihan turhaan ohjeissa varoitella? Se pinolin voiteluöljy on melko juoksevaa, CLP 32 oli DIN standardin koodi.
Muokkaus jatkoa ed. kappaleeseen: En nimittäin muista ollenkaan olenko voinut itse voidella sitä rasvanippaa pinoli alhaalla, tai onko niin voitu tehdä edellisten omistajien toimesta.
Positiivisena asiana voisin pitää sitä, että valmistaja on melko avulias etsiessään varaosia, vaikkei takaa niitä löytyvän noin vanhaan koneeseen. Ja tältä foorumilta saatu apu on ihan korvaamatonta.
Moikka!
Noiden kuvien perusteella näyttäis, että sulla on toi syötön rajoitinkappale vieläkin kiinni pinolin kyljessä.Uusissa kuvissa se irtoaa pinolista ja sinne jää selkeä "potero" kun pala on kokonaan pois. Tietysti eroja löytyy jos ei sama karapaketti kyseessä.
Sri! olikin jo kerrottu asia edellä :-[
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Rinne - 07.12.13 - klo:05:50
Mutta se mikä pistää mua ihmettelemään onko mun koneessa tuon hihnavetoisen karaa, on kuvassa "pinoli-poissa-hampailtaan" näkyvä talttakantaruuvi tuossa pinolin etukyljessä. Jos tulkitsen eri jyrsinpäiden leikkauskuvia oikein, niin tuossa hihnavetoisen pinolissa ei näyttäisi moista olevan. No pitää saada se pinoli irti tai yläkautta auki, niin eiköhän sitten selvine.
Tuossa ylemmässä leikkauskuvassa se talttapäinen ruuvi on kuvattuna, joten sun kone saattaa olla ylempi versio.
Oliskohan tulppa minkä kautta saa lisättyä voiteluainetta karan alimmille rullalaakereille.
Eilen tuli paljon edistystä asiaan. Tapahtumat lyhyesti:
-Pinoliputki tuli ulos kun sitä koputteli hellästi uritetun akselin yläpäästä messinkivasaralla ja kierretangolla. Olit Tapani oikeassa, hammastus oli ylös asti eikä pinolin syöttöakselia tarvinnut purkaa.
- Pinoliputkesta tuli myös kara lakereineen ulos, kun uritetta akselia koputteli messinkivasaralla.
Liitteinä on kuvia nykytilanteesta sekä valmistajalta tulleet kuvat karasta. En tiedä näkevätkö osaavammat ihmiset suoraan mistä osista on kyse, mutta alla kuvaukset osista.
A- Uritettu akseli joka liikkui ylös-alas hihnapyörän sisällä. Se 0,17mm klappi tuntui siis tämän yläpäässä kun alapäästä nosti sormivoimin.
B- Seuraava osa alaspäin osaa A pitkin, mun ymmärryksen mukaan tuon ylälaakerin joku lukitusrengas tms.
C- Lukkorengas ylälaakerin yläpuolella.
D- Metallirengas
E- Ylälaakeri. Kyljessä teksti: Czechoslovakia PKPS ZKL 6206(tämän jälkeen lisätty merkintä TPH tai TP4, piirretty tussilla tms., niin en voi olla varma)
F- Metallirengas
G- Osa menee kierteisiin osan H yläpuolella ruuvit kiristävät irtonaiset metallinpalat kiinni kierteisiin. Ymmärrykseni mukaan alalaakeroinnin kiristys.
H- Laakeri, kuulia näkyvissä
välissä taas metallirengas
I- Laakeri, ei kuulia näkyvissä toistaiseksi
välissä metallikevy
J- Laakeri, näykivssä rullia.
K- kirsitysrengas jonka kierteet menee pinoliputken alapäähän.
Sitten huomioita ja kysymyksiä/ajatuksia tilanteesta:
- Osa E (ylälaakeri) rahisee pyörittäessä ja pitää mielestäni vähän outoa ääntä. Pyöritksen ääninäyte liitteenä. Pitääkö ostaa uusi? Laakerin sisä- ja ulkorenkaan välillä on selvä sormilla tuntuva välys.
- Voisiko tuo alalaakereiden kirsitys tapahtua seuraavasti: Kiristä osa G melko kireälle alalaakereita vasten. Kasaa kara ja pinoli kiinni koneeseen, suorita lopullinen kiristys Koneen ulkopuolelta osasta K. Pinoliputken alapäässä on myös pieni kierteistetty reikä joka on osan K kierteiden kohdalla, jos laakereiden kiritys tehdään osasta K, niin voisiko tuohon kuulu pieni ruuvi ja sen alle metallipala, kuten osassa G. Ikäänkuin kiristämään osan K, jottei se aukea koneistuksen aikana ja laakerointi löysty. Siinä reiässä ei ole ollut mitään osaa kun kone on minulle tullut, joten olisiko syytä hankkia siihen kiristysruuvi?
- Mun käsityskyvyn mukaan kumpikaan noista leikkauskuvista ei vastaa todellisuutta, eikä tässä ole alaosassa kolme laakeria? 2kpl (jos osa I on myös kuulalaakeri) ja 1 kpl Rullalaakeri (osa J). Voisiko olla jostai toisesta koneesta koko kara vai onko tämä tavallista, että kuvat on mitä sattuu?
- Kannattaako vaihtaa alalaakerit samalla kun kara on purettu vai yrittää ensin kiristystä ja mahdollisesti tuota ylälaakerin vaihtoa ensin?
Seuraava viesti, jotta saan tarvittavat liitteet mukaan. Mulla on vielä lähikuvat osan H kuulista ja osan J rullista, onko niille mitään tarvetta? Tuo pyörintä-ääniäyte ei liitykkään mukaan kun on *.mp4 muotoa, yirtän kääntää *.avi muotoon jos siitä on apua.
Ylimmäinen laakeri ei juurikaan vaikuta itse karan "joustamiseen" toki kanattaa vaihtaa jos ääntää. Vika on noissa alemmissa laakereissa tai mutterin G- löyhtymisessä jolloin karalle tulee päittäis välys, jos taas säteisvälys alimmainen rullalaakeri kulunut.
Mun silmiin kuvat ja piirrustukset ei vastaa toisiaan.Kuvien mukaan karan yläpäässa on yksi kuulalaakeri (näyttää kalliilta erikoislaakerilta)
ja alapäässa näyttäisi olevan rullalaakeri + 2 kpl kuulalaakereita. Ensin kannattaa pestä ja tarkastaa onko tarvetta uusimiseen.
räjäytyskuvat on kyllä höpö höpöä. Ylälaakeri tuntus olevan ihan normaali urakuulalaakeri 6206 tarkkuusluokassa P4 valmistaja www.zkl.cz/en. Löytyy varmaan joka laakeriliikkeestä vastaava skf tai fag, hintaa nostaa karvantarkkuusluokka.
Alin laakeri on tod näkösesti kartiomaisella sisärenkaalla oleva rullalaakeri joka siis kantaa radiaalikuorman. Sitten on parettain asennetut viistokuulalaakerit jotka kantaa kaiken aksiaalikuorman. Joko ala paketti löysällä tai viistokuulat sököt. Jos alin laakeri on kartiolla niin uusiminen voi vaatia shimmauksen että saa radiaalivälyksen kuntoon. Vålys siis säädetän laakerin alla olevien renkaiden/sovitelevyjen paksuudella.
Joko pääsit käsitykseen kuinka kara voidellaan??
ttontsa - Tuo karan voitelu on yhä mysteeri. Jyrsinpään rungossa on yläosassa yksi rasvanippa, mutta se on ymmärtääkseni pinolin voitelu. Päättelin tämän siitä, että ohjekirjassa sanotaa, että pinoli pitää voidella ylä-asennossa, muuten öljy huuhtoo laakereista rasvan ja ne voivat vaurioitua. Tuossa rasvanipassa käyettävä öljy on myös juoksevampaa kuin koneen missään muussa voitelupaikassa.
Voisiko karan laakereissa olla vaan rasvat, eikä muuta voitelua ollenkaan? Tai voisiko karan voitelu tapahtua pinoliputken kyljessä olevasta aukosta? aukko vie karassa osan H yläpuolelle, siitä pääsee myös kiristämään osan G ruuveja.
Voin myös skannata tänne voitelukaavion ohjekirjasta, jos siitä näkee joku viisaampi jotain tuohon karaan liittyvää.
Viilari- Mitä tarkoitat laakereiden pesemisellä? Yritänkö irroittaa ne karasta ja pesen rasvat pois? Miten sen jälkeen, voiko niistä jotenkin päätellä ovatko vaihtokuntoisia?
Vai kannattaisiko ensin yrittää kiristää laakeripakkaa ja katsoa pääseekö siitä välyksestä eroon. Nyt kun sain tuon purettua tuohon asti niin sen kasaaminen on melko yksinkertaista.
Mahtaisikohan tuon karanlaakerointi olevan oheisen luonnoksen kaltainen. Ensinnäkin, mahtaako tuon alimmaisen radiaalilaakerin sisärengas olla kartiomaisella sisäreiällä. Voisi se ollakin mutta silloin sen alapuolella olevan laakerin alla pitäisi olla säädettävä/hiomalla ohennettava välirengas vielä, jota vastaan koko nippua voidaan mutterilla kiristää alaspäin. Tosin tuommoisen mutterin kiristysmomentti on melkoisen suuri ja epäilen sen olevan tuommoisella mutterilla kovin työlästä. Meneehän se jollakin prässilläkin, varsinkin jos noita välirenkaita on laakerien väleissä. Tuon alalaakerin alapuolella olevia piirteitä en ole turhaan toistanut. Siinä kun alalaakerin ulkorenkaan kiristysholkkia lasketaan alaspäin, niin syntyvästä välistä voidaan kammeta laakerin sisärenkaan alapuolella olevaa rengasta ylöspäin ja samalla kaikkia muitakin laakereita. Näyttäisi siltä, että laittamalla täytettä suurenevaan rakoon, voidaan kammeta laakerit vallan pois.
Kyllä nyt olisi järkevää purkaa koko paketti, tarkastaa laakerien kunto ja tehdä se mitä pitää. Laakerit pitää pestä täysin puhtaaksi jotta kunto voidaan todeta.
Epäilisin tuon aksiaalisen laakeroinnin muodostuvan kahdesta viistokuulalaakerista. Ne on piirretty O-asentoon mutta voidaan ne asentaa myös X-asentoon. Aksiaalinen välys säädetään laakerien välissä olevien välirenkaiden paksuuserolla. Mikäli laakerit on tarkkuusluokkaa P4...5ja akselin toleranssi on j(h)5, niin laakerinvalmistajan valmiit välirenkaat antavat halutun välyksen. Myös koneenvalmistaja voi tehdä soviterenkaan oman maun mukaan.
Kommentteja kehään. Miten tuo purkautuu? Esitin oman ehdotukseni. Esitä sinä omasi, ehkä oikeampi.
Nyt on alimpien laakerien ylin yksilö irti ja sen alapuolella oleva palasina. Tuo ylempi lähti kun sisärengasta kampesi ylöspäin tukien ruuvitalttoja laakerien välissä olevaa rengasta vasten. Tiukka oli sovit, mutta tuli sieltä ehtjänä. Samaa kun yritin sen alapuolella olevalle, niin ulkorengas irtosi vaikken vääntänyt läheskään niin kovaa kuin sitä ylintä. Mulla on siitä keskimmäisestä kaikki osat kyllä tallessa, mutta voiko niitä koota? jos voi niin kannattaako vai kannattaako suorilta hankkia uusi. Hajonnut on myös ZKL:n valmistama, muut merkinnat PMPS 7207A ( ja taas haalealla käsinkirjoituksella jotain joka muistuttaa ZbP4). Se ehjänä lähtenyt ylempi laakeri on myös saman merkkinen.
Jos laakeri pitää uusia, niin voiko sen sisärenkaan kaivaa irti karasta vaikka putkitongilla jos varoo vahingoittamasta rullalaakeria siinä alla? Vai voiko kara vaurioitua jos käyttää pihtejä?
Huomenna varmaan ohjelmassa sen ehjän laakerin puhdistus ja toivottavasti rullalaakerin irroitus.
Asia minkä myös huomasin oli, että laakereiden ulkokehien välissä olevissa metallirenkaissa oli melko paljon kulumaa, siis ihan silminnähtävä ura. Yritin valokuvata sen ja pistin tähän liitteeksi. Onko tuollainen kuluma ihan normaalia ja tulisiko nuo välirenkaat myös vaihtaa?
Liitteenä myös yleiskuva nykytilanteesta.
Voi voi sentään. Ei se paljon ilahduta vaikka laakerointi on kuten hahmottelin. EI OLISI SAANUT irrottaa laakereita niin, että voima kulkee laakerikuulien kautta. Olisi pitänyt kammeta sen alimman laakerin alla olevasta olastetusta renkaasta, jos mahdollista. Silloin voimat olisi mennyt laakerien sisärenkaiden kautta.
Laakeri on varmaankin pilalla, ehkä ylimmäinenkin. Mietintäaika tarpeen.
koitin kovasti kammeta neuvosi mukaan, mutta tuo ruuvimeisseli lipsahti aina sen olakkeen yli. Siinä oli leveyttä melko vähän ja jouduin nostamaan kaikkia kolmea laakeria jolloin ei voima/kordinaatio omissa käsissä riittänyt. Rupesi pelottamaan, että jos se lipsahdus tapauhtuu kun väännän täysin voimin niin voiko jotain mennä rikki. No nyt taisi mennä, harmi sinällään. Sain kyllä mielestäni sen ylimmän irti niin, että kampesin nimenomaan laakerin sisärengasta, mutten tietenkään voi olla varma.
Yritän kammeta sitä alinta laakeria niin, että voimat tulisi sisärenkaalle.
Kannattaa ehkä hakea tuommoinen ulosvetolevy ja ulosvedin: http://biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Tyokalut-ja-korjaamon-varustus/Ulosvedin/Irrotustyokalut-20352/ (http://biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Tyokalut-ja-korjaamon-varustus/Ulosvedin/Irrotustyokalut-20352/) sen saanee tiukattua akselille jääneen sisäkoolin ja rullalaakerin väliin ja sitten vaan pidemmät vetopultit ulosvetimeen. Minulla on tuo bilteman... siinä oli noitten kahden vetoruuvin kierteet jotkut omituiset... M10, mutta ei ihan toleransseissa... tavara oli ikävän lujaa ja rikoin kierretapin siihen. Noh voihan tuota ulosvetolevyäkin käyttää pelkästään, kun sen tukee vaikka ruuvipenkin leukoihin ja koputtelee akselia päästä... tai prässissä tms.
- Timo
Laakerin sisärengas lähtee tässä tapauksessa vaivattomimmin hiomalla siihen Dremelillä tai vingulla kapea ura,johon terävä napautus taltalla halkaisee renkaan.Uusiahan tuo jokatapauksessa pitää.Suojaa rullalaakeri hiomapölyltä,se voi olla vielä kayttökelpoinen ja on kalliimpi uusia kuin kuulalaakerit.
Tuossa hieman luettavaa : http://www.laakerikeskus.fi/laakerivaurio.html
Kyllä se tuo viilari osaa löytää hyödyllisiä linkkejä vaikkapa noiden laakerien vaurioista.
Mitä tulee noiden laakerien irrotuksesta, kannattanee irrottaa laakerit vielä kuitenkin ehyenä kun ulosvetimenkin saa tuonne alimmaisen lieriörullalaakerin taakse. Rakenne on kuulemma aivan kuin hahmottelemassani piirustuksessa, on kunnon olake.
Vaikka tuo toinen laakeri muljahtikin irti osille, se ei ole tavatonta koska se on kokoonpantukin muljauttamalla kuulat yli sen pienen pykälän yli, joka estää laakerin menemisen osiin sitä käsitellessä. Tuossa vaiheessa ei tule pysyviä muodonmuutoksia vierintäelementtien aktiivipintoihin. Puhdistuksen ja tarkastuksen jälkeen muljautus taas kotipesään. Ohut öljy on tietysti tarpeen kosketuskohdissa. Toivottavasti irrotuksessa ei tullut lisävaurioita.
Joulumieltä Tuomolle, kyllä se siitä.
Timo- Kiitos neuvosta, en tiennyt tuommosia olevankaan. Sain tänään hankittua vastaavan kuin linkissä kun oli paikallinen IKH vielä auki.
Viilari- Kiitos linkistä. Paljon on hyvää iltalukemista mulle.
Lähdin hommiin tänään vähän varovaisemmin kuin eilen ja sain sen sisärenkaan ehjänä irti käyttäen ulosvedintä. Täytyy sanoa että oli todella tiukassa. Mulla ei riitä ulosvetimessä mitta käyttämään sitä kierretankoa akselin päästä, joten pistin puupölkkyjen väliin ja koputtelin messinkivasaralla karan päähän. Noiden sisärenkaiden välissä on muuten myös soviterenkaat, niin kuulalaakereiden välissä, kuin alimman kuulalaakerin ja rullalaakerin välissä.
Tuosta rullalaakerista lähti ulkokehä irti ihan pienellä nostolla. En usko käyttäneeni liikaa voimaa kun nostin sitä ihan sormivoimin jotta saisin ulosvetäjän rullalaakerin alla olevaan pykälään. Ulkorengas vaan lähti irti ja sen sai myös ihan hellää voimaa käyttäen takaisin. Rullalaakeri on vielä paikallaan jatkan sen kanssa huomenna. Rullalaakerin yläpinnassa on muuten osittain kulunut teksti, joka on minulle hepreaa. Laitoin kuvan liitteeksi, että jos se jollekin jotain kertoo.
Toisena liitteenä on kuva rullalaakerin alapuolella olevasta olakkeesta, josta ajattelin ulosvetäjällä nostaa. Haluaisin vaan varmistaa, että onhan tuo nyt oikea kohta.
Tapani- Joulumieltä myös sinulle ja kiitokset taas puhelinkonsultaatiosta.
Nuoli on oikeassa kohtaa. Siitä laakerin alta ulosvetimellä. Kun oli kuulalaakeri noin tiukassa, oliko akselissa/laakerin sisärenkaan sisäpinnalla korroosiotuotteita (fretting)?
Oleellisin tieto tuosta rullalaakerista on tuo C2-merkintä. Siinä on normaalia pienempi välys. Tosin tuommoinen välys vaatii normaalia tarkemmat toleranssit, siis olisikohan tuo P4. Tyypillinen karalaakerin tarkkuusluokka.
Sitten tuo K-kirjain. Ei kai se ole kartioreikäinen laakeri, en usko vielä. Tietysti laakeri on N-tyyppinen, siis rullien ohjaus sisärenkaalta. Kuluttavat partikkelit eivät jää jauhamaan rullien sekaan. Laakerin kokoluokka ei näkynyt selvästi mutta sehän voidaan määrittää vanhan mitoista, jos nyt yleensä sitä täytyy uusia. Laakerin välys voidaan mitata/tarkastaa ohuella metalliliuskalla rullien ja ulkorenkaan välistä. Minulla on liuskoja alkaen 0.01 mm ja 0.01 mm välein. Joutaa tuohon hommaan.
Lainaus käyttäjältä: Tapani Honkanen - 22.12.13 - klo:21:40
Nuoli on oikeassa kohtaa. Siitä laakerin alta ulosvetimellä. Kun oli kuulalaakeri noin tiukassa, oliko akselissa/laakerin sisärenkaan sisäpinnalla korroosiotuotteita (fretting)?
Oleellisin tieto tuosta rullalaakerista on tuo C2-merkintä. Siinä on normaalia pienempi välys. Tosin tuommoinen välys vaatii normaalia tarkemmat toleranssit, siis olisikohan tuo P4. Tyypillinen karalaakerin tarkkuusluokka.
Sitten tuo K-kirjain. Ei kai se ole kartioreikäinen laakeri, en usko vielä. Tietysti laakeri on N-tyyppinen, siis rullien ohjaus sisärenkaalta. Kuluttavat partikkelit eivät jää jauhamaan rullien sekaan. Laakerin kokoluokka ei näkynyt selvästi mutta sehän voidaan määrittää vanhan mitoista, jos nyt yleensä sitä täytyy uusia. Laakerin välys voidaan mitata/tarkastaa ohuella metalliliuskalla rullien ja ulkorenkaan välistä. Minulla on liuskoja alkaen 0.01 mm ja 0.01 mm välein. Joutaa tuohon hommaan.
Mitä luokkaa normaalilaakerin välys on ja mitä C2 välys tuolla lailla mitaten, välys riippuu tietysti laakerien koosta mutta tuo suhde kiinnostaisi.
rullalaakeri on kaksirivinen tarkkuusrullalaakeri kartiosisäkoolilla veikkaus NN3009 K. eli radiaalivälyksen säätö tapatuu juuri shimmaamalla eli laakerin alla hiottava rengas tai soviteprikkoja. Hintaa varmaan satasen ja kolmen välissä..
tosta rullalaakerit:
http://www.skf.com/group/products/bearings-units-housings/super-precision-bearings/cylindrical-roller-bearings/crb-double-row-super-precision/index.html
tosta halvemman kaavan mukaan viistokuulalaakerit:
http://www.skf.com/group/products/bearings-units-housings/ball-bearings/angular-contact-ball-bearings/single-row/index.html
Ja jos pätäkkää riittää laittaa oikeat tarkkuuslaakerit:
http://www.skf.com/group/products/bearings-units-housings/super-precision-bearings/angular-contact-ball-bearings/acbb-skf-high-and-super-precision/index.html
Varovaisuutta tuon rullalaakerin poistossa,jos se on kartioreijällä se voi lähteä lujaa paikoiltaan.Miltä näytti rullalaakerin ulkorenkaan vierintäpinta ?
Viilari- Ulkotrenkaan vierenitäpinta näyttäisi seuraavalta: kun pesun jälkeen liu'utan sormea sitä pitkin ei tunnu minkäänlaisia epätasaisuuksia. Rullien kohdalla on silminnähtävät muutokset pinnan kiiltävyydessä, mutta mitään pykäliä ei tunnu
Rullalaakerin ulkorenkaassa on muuten tuo P4-merkintä. Rullat pyörivät pesun jälkeenkin nytkähdellen sisärenkaan varassa, eli jotain siellä on joka vastustaa niiden liikettä. Olisiko järkevää irroittaa rullat ja puhdista tuo sisärengas erikseen vai onko noilla rullilla tietyt paikat tai pitääkö ne aina laittaa tietyn päin? voiko ylä ja alakehän rullia sekoittaa? Vai kannattaako suoraan vaihtaa uteen jos noin pykii pyöritettäessä?
Rullalaakeri lähti ehjänä ulosvetäjällä, mutta epäilen että siinä saattoi tulla muutakin. Laitoin kuvan tuohon mukaan kun luullakseni siinä on laakerin lsiäksi joku karan soviterengas tms, kun sisäpuolelta katsottuna siellä on sauma. Ja se ulosvetäjä oli tosiaan kiinni siinä nuolen osoittamassa paikassa, eli nyt sieltä alapuoleta tuli jotain mukaan. Vai voiko rullalaakerissa olla tuollainen alapään levitys?
Liitteenä on myös kuva karasta kaikki osat purettuna, nyt se on vain pelkkä yksi mötikkä. Karassa on kulumaa sen rullalaakerin kohdalla. Sellainen pieni pyörintäsuunnan mukainen roso. kannattaako se viilata tai hioa pois?
Liitteenä on myös kuva pinoliin kiristyvän renkaan sisäpuolesta. Tuohana oli sen rullalaakerin alla siten, että sen sai vasta nyt pois ja sisäpuolelta paljastui tuollainen ura. Urassa oli paljon mustaa öljyä. En tiedä onko sillä mitään merkitystä tässä asiassa.
Muokkkas: Tapani- laakerien sisärenkaiden sisäpinnat ovat melko puhtaat, karan ulkopinnassa on mielestäni jotain kuvailemasi kaltaista pinttymää.
Muokkaus2: Nyt olen pessyt nuo molemmat olemmat kuululaakerit ja koonnut sen purkautuneet. Öljysin sen jälkjeen kevyesti WD-40:llä. Kun pidän ei-purkautuneessa sisäkehää paikallaan ja pyöritän ulkokehää kuuluu melkoista räminää ja käynti on epätasaista, siis selviä nytkähdyksiä ja pyörintänopeuden muutoksia. Purkautunut pyörii rämisten ja sisäkehää pitelevissä sormissa tuntuu pientä tärinää. Molemmat ilmeisesti uusittava?
Ny menee kinkkisen näköiseksi. Jollei tuo rullalaakerin alapuolella oleva mötikkä ole irto osa niin et saa laakeri muutakuin orig konevalmistajalta eli spesial made sisäkehä. Epäilys olisi että rullalaakerin sisällä on vielä kartiosoviteholkki.
Viimosen päälle pesu liuottimella bensalla+paineilmalla puhaltelu , ohut öljyäminen ja ulkokehä paikalleen ja pyörittelyä (Ulkokehän pitäisi olla puristettuna pinoliin jotta oikea välys näkyy) Jos edelleen rahisee/pykii niiin vaihtoon. Rullien purkua / sekoittelua en kyllä suosittelisi.
apautappas joutessas muovivasaralla tuohon rullalaakerin alapuolella olevaan mötikkään ettei oo nyt ihan vallan kiinnipikeytynyt irto-osa.
Laita nyt erilliset kuvat tuosta rullalaakerin sisärenkaasta ja ulkorenkaasta. Ei näin jouluhötäkässä osaa rauhassa ajatella Mihin se nuolen osoittama ainekeskittymä kuuluu?
Kyllä rullatkin voisi ottaa irti mutta onkohan tarpeen? Näyttää vielä käyttökelpoiselta. Pitää tarkastaa sisärenkaan vierintäradan kunto. Suurimmat pintapaineet on rullien ja sisärenkaan kosketuskohdissa kun kaarevuussäteet on samanmerkkiset. Koska rullien kovuus on hieman suurempi, tulee vaurio todennäköisesti sisärenkaaseen. Tuossa jyrsinnässä ulkorenkaan kosketuskohtakin vaihtelee, joten sen vauriot on todennäköisesti viimeisenä. Puhdistuksen pitää poistaa lika, niin ettei takertele.
Mikä osa tulee siihen karan uritetun osan yläpuolelle, ennen laakeria. Onko laakerin alapuolella erillistä soviterengasta?
Tuo rullalaakerin alapuolella oleva kitkakorroosio, eli fretting-jälki tulee siitä, kun tiukahkolla sovitteella oleva holkki=laakerin sisärengas on akselissa kiinni ja akselin vaihtotaivutusjännityksestä aiheutuva aksiaalinen liike sovitepinnassa on paljon isompi kuin holkin venymä. On siis suhteellista liikettä ja pintapaineen vaihtelua. Syntyy frettinkiä siinä.
Onko tuo rullalaakerin kohta kartiomainen vai onko optinen harha tuon jäljen ansiosta. Jännäksi menee kuten ttontsa totesi. Ihan kädet tärisee kuin ennen aarteen löytymistä.
Rullalaakerin kohta selkeästi kartiomainen.
Liitteenä kuvat rullalaakerin ulko- ja sisärenkaista. Tuolla sisärengaskuvassa näkyvä sauma on n. 1mm alimman rullarivin alapintaa alempana.
muokkaus: kirjoitusvirheitä.
Muokkaus2: Tuo karan kartio-osuus rullalaakerin kohdalla loppuu siten, että sen alaosassa on yhtnäinen halkaisija ennen tuota suurempaa pykälää. Yhtenäistä halkaisijaa on n. 10mm korkeussuunnassa
Kyllä tuon viimeisissä kuvissa näkyvän laakerin alla olevan renkaan pitäisi irrota,ja suht helposti luulisin.
muovivasaralla naputteluiei rroittanut osaa. Sieltä laakerin sisärenkaasta näkyvästä saumsta tulee nyt wd-40:stä ulos kun kasasisn laakerin ja kääntelin sitä ja naputtelin, että eikös sen silloin luulisi irto-osa olevan. Pistän sen joulupäiviksi bensakylpyyn jos auttaisi irtoamaan. Nyt täytyy lähteä auttamaan kotona valmisteluissa.
Viilari- oli vaan niin pirun tiukassa kun ulosvetäjä oli sen yläpuolella kiinni ja silti tuli mukaan. No katotaan jos bensakylpy auttaa.
Rauhallista joulua foorumin väellä ja tuhannet kiitokset avusta, ootte huippuporukkaa!
Jos tuo rullalaakeri on NN3009K http://www.zkl.cz/en/cat/drcrb/nn3009k
niin ei siihen tuota alaholkkia kuulu.
mystinen on vähän rakenne. Mihinkään vakiolaakeriin tuo alla oleva holkki ei kyllä kuulu. Miten sitten laakeriin liitetty? Hiottu soviteolake, kitkahitsaus, kovajuotto, liimaus. Suuri kysymysmerkki myös miksi holkki olisi pitänyt liittää kiinteästi laakeriin. No enivei tuon holkin tulisi juuri rajoittaa sitä kuinka syvälle rullalaakerin kartio pääsee uppoamaan karan kartioon. Upotessaan tietty sisärengas venyy eli halkaisija kasvaa ja laakerin säteisvälys pienee. Tuollaista laakeroinnin säteisvälystä ei siis säädetä tuon akselimutterin tiukkuudella, toki sillä on joku asennus/kiristysmomentti. Holkin pituuden tulee stopata liike mekaanisesti. Uuden laakerin vaihto voi siis vaatia useampaan otteeseen tuon holkin shimmaamista. Ammattimies osaa varmaan taulukoiden ja käppyröiden mukaan laskea paikalleen kiristetystä ja mitatusta laakerivälyksestä oikean shimmin tarpeen. Tuurillahan se on kohdallaan.
Mulla on TOS:n työkalujyrsimen vaakakarassa vastaavanlainen laakerointi ja olen sen kertaalleen purkanut ja kasannut. Laakeri on joko karvan liian tiukalla tai rasvaa on liikaa, tämä ilmenee laakeroinnin lämpenemisenä. 15min 3000rpm ja karakartion sisäpinnassa ei kärsi sormea pitää. 1000rpm:llä ei lempene nimeksikään eli epäilen liian suurta/ karvan vääränlaista rasvalaatua. Piti olla super rasva mutta viimeinen tietämyksen huippu kasauksessa uupui.
Tos:n opuksesta löytyy laakeroinnille säätö ohje ja se menee osapuilleen näin: x millimetrin päähän karakartiosta asetetaan työkalutuurnalle 35kg:n massa ja heittokellolla mitataan karalaakeroinnin jousto ja tämän tulee olla tietyssä min -max ikkunassa. sulla näytti valmistaja olevan melko hövelillä päällä datan suhteen, vaikka karvan irrelevanttia näytti olevankin, niin sieltä vois kysäsätä myös jos löytys ihan lontooksi laakerin asennus säätö ja voiteluohje.
Lähti se alaholkki irti siitä rullalaakerista kun varovasti käytti ulosvetäjää. Sain sen holkin kiinni koneruuvipuristimeen ja laakeri irtosi melko helposti. Jotenkin se holkki oli kiinnitetty siihen laakeriin, sillä ne ei mene sisäkkäin toisiinsa nähden ollenkaan vaan sauma oli ihan puskusauma. Molempien sisäreiän halkaisija on siis sama. Molempiin jäi kontaktipintaan vaaleanharmaata ainesta, en osaa sanoa onko liimaa. Pistin kontaktipintojen nykytilanteesta kuvan liitteeksi jos se kertoo jotain.
Nyt on sitten purkutyöt toivottavasti takanapäin. Karan kaikki osat on irti ja laakeritkin irroitettu holkeista sun muista. Seuraavaksi pitäs varmaan pystyä päättelemään jostain, että onko noista laakereista mihinkään ja ruveta säästämään uusia varten jos tarvis. Asennustyö menee kyllä jollekkin siitä veloittavalle ammattilaiselle, sillä vaikuttaa mulle vähän liian vaikealta. Yritän vaan saada sieltä saksanmaalta jotain ohjetta asiaan.
kannatanee ilmeisesti putsata tuo pinoliputkikin sisäpuolelta tämän huollon yhteydessä?
Laitoitko sen irtihajallepullahtaneen laakerin kasaan takaisin? Kaippa puhdistit ja öljysit sen hyvin ennen laittoa?
Pitäisi varmaankin käydä katsomassa, millaiset niiden laakerien kunto onkaan. Voisiko ne käyttää vielä?
Koska sopisi käydä siellä?
Tapani- Pistin purkautuneen laakerin kasaan ja tein kuten sanoit: putsaus, öljyäminen, kasaus.
Olen pajalla 6.1.2014 asti arkisin ja lauantaisin. Jos olet sunnuntaina (joko 29.12 tai 5.1) liikkeellä, niin olen paikalla silloinkin. Asun ihan verstaan lähellä, joten voin olla paikalla periaatteessa joka päivä paitsi uudenvuodenaattona ja -päivänä. Tervetuloa.
Muokkaus: Tänään (28.12) pajalla vasta klo 16 jälkeen.
Vähän päivitystä tähänkin projektiin:
Laakerit on nyt hankittu ja ovat yhdellä tutulla koneistajalla asennuksessa. Se mikä on vielä epäselvää, että mitä rasvaa niille pitäisi laittaa? Koneen kierroslukualue on56-4500rpm ja rasva on nimenomaan tuolle viistokuulalaakeriparille. Rullalaakeri oli kunnossa ja se pistetään takaisin.
Sain valmistajalta myös sen jousen mikä oli poikki, mutta voi olla että jätän asentamatta kun pitäisi ehkä muuten purkaa se pinolin syöttöakseli. Kaverin mukaan se vain palauttaa pinolin yläasentoon, eikä se mun mielestä ole kovin hankala veivata ylös.
Muuten on kaikki varaosat paikoillaan, eli kun saan karaan rasvat niin pian pääsee taas työstämään.
Muokkaus: Rasvaongelma ratkaistu, SKF:ltä löytyi vastaus ja rasva.
Homma lähenee loppuaan. Nyt on kara kasattuna uusilla laakereilla ja odottaa vain pinolin syvyysrajoittimelle uutta nahkaista johdesuojaa jonka jälkeen saan pinolin paikalleen.
Positiivisena yllätyksenä olikin tuon pinolin nostojousen poisto yllättävän helppoa. Koko jousi oli kierretty pyöreän holkin sisään joka taas oli vain painettu kiinni koneessa olevaan aukkoon. Kuvassa "jouset ja holkki" näkyy hyvin tuo osa jonka sisällä jousi oli. Toisesta päästään se oli kiinni kupariniitillä tuossa holkissa ja toisesta ruuvilla pinolin syöttöakselissa. Holkin paikka näkyy toisessa kuvassa.
Nyt on ihmetyksen aiheena uuden jousen asentaminen. Tuossa vanhassa on nimittäin aikamoinen mutka pinolin syöttöakselin päässä ja olettaakseni vastaava pitäisi tehdä myös varaosajouseen. Hieman asiasta tietoa etsineenä olen siinä ymmärryksessä, että jousta pitäisi kuumentaa ennen taittoa, jottei se katkea. Jos täällä olisi joku jolla on asiasta kokemusta tai tietoa, olisin taas erittäin kiitollinen avusta. Uuden jouse päät näyttäisi olevan päästetty ainakin värin perusteella, en tiedä onko koko jousi karkaistu.
Tarkoituksena olisi taitoksen jälkeen liittää jousen päät paikoilleen ja vierittää se jännitykselle holkin sisään pinolin asennuksen yhteydessä. Kun saan pinolin hampailleen, kiinnitän jousiholkin paikalleen jousen pitäisi auttaa pinolia nousemaan ylä-asentoon.
Olenko menossa metsään?
Juttelin tänään yhden tutun koneistajan kanssa ja hän oli sitä mieltä, että kuvassa näkyvä mutka jousessa ei siihen kuuluisi. Ilmeisesti väännetty väärään suuntaan kun pinoli on ollut poissa hampailtaan. Täysin mahdollisesti, että minun toimestani. Kuitenkin kuoleentunut se vanha jousi oli, koska pinoli ei noussut vaikka lukitus oli auki, joten en taida asiasta hirveästi ahdistusta ottaa. Uusi jousi kannattaa kuulemma asentaa löysänä sisään ja kirisitää pyörittämällä tuota holkkia. Koska holkin voi lukita jokaisen pyörityksen jälkeen ja testata kuinka nopeasti vaiko ollenkaan pinoli nousee, niin voi jousen voiman säätää rauhassa kokeilemalla. Sopiva olisi kuulemma rahallinen nousu ala-asennosta yläasentoon kun lukitusvivun irroittaa.
Eli nyt kun saan sen syvyysrajoittimen johdesuojineen niin alkaa kasaus. Ihan näpit syyhyää kun pääsis kohta jyrsimään....
Nyt on kara kasassa ja paikoillaan. Myös jousen sain kierrettyä paikalleen ja jännitettyä, muttei se tuota pinolia ylös nosta korkeintaan keventää vain. Ei riitä voima mitenkään tai jos kierrän tiukemmalle niin ei pinoli mene alas asti.
Jyrsin toimii ja ketjun alussa mainitsemani ongelmat ovat poissa. Ei enää nouse kara sormivoimin ja useiden ajojen välille ei tule pykäliä. Myös persiillä leikkuu loppui. Nyt vain sitten opettelemaan koneen käyttöä.
Suuret kiitokset kaikille ketjuun osallistuneille auttajille, en olisi uskaltanut lähteä tähän urakkaan ilman näin ystävällistä ja auttavaista porukkaa. Erityiskiitos sinulle Tapani lukuisista tiedontäyteisistä puhelinkeskusteluista ja kärsivällisestä aloittelijan opettamisesta.
Alla kuva koneestä käytössä. Piti saada yhteen pikkuhöylään parempi terä ja tuossa se on työn alla. Seuraavassa kuvassa valmiina vanhan terän vasemmalla puolella.
Mulla on TOS FN 22 jyrsinkoneessa myös palautusjousi pinolille.Pinolin ollessa pystyssä se vain keventää,mutta kun pinolin kääntää vaaka-asentoon jousi vetäisee rivakasti pinolin sisään.Onkohan näin ollut jo alunperin?
Ei kuulosta yhtään hullummalta, pitääpä testata. Tutkiskelen myös manuaalista kun saan sitä pikkuhiljaa käännettyä. Lueskelin jotain englannikielisiä forumeita hakusanalla "quill spring" ja siellä oli monissa koneissa puhuttiin kevennyksestä ja tasapainotuksesta pinolin ollessa pystyssä, kukaan ei kyllä maininnut tuota vaakajyrsintää, sehän ei tietenkään tarkoita etteikö niin voisi olla.
Minua hieman ihmetytti jo jousta paikalleen kiertäessä, että miten ihmeessä se jaksaa nostaa melkein viidentoista kilon pinolin joka on vielä melko tiukalla sovitteella rungossa. Uudenkin jousen sai nimittäin viiltosuojhanskat kädessä kierrettyä paikalleen ihan käsivoinmin, eikä tullut kovakaan hiki.