Jyrsijäni on atomeina ja tarvitsisin projektiini
1) Kuusi (6) kpl laakeripukkia
- Tällaiselle laakerille
http://www.vxb.com/page/bearings/PROD/Kit1085
- kts. "laakeripukki" -liitetiedosto
- Ulkomuoto voi olla vapaavalintainen, pääasia pukin saisi kiinnitettyä ruuveilla
2) Kaksi (2) kpl T-muotoista palaa
- kts. "paatypala.jpg"
- alumiinilevystä jonka paksuus voisi olla 8mm -- 20mm
- palassa on reikiä, näiden sijoittelun mittaan vielä uudestaan. (siksi puuttuvat kuvasta)
Kaikissa näissä osissa viimeistely ja toleranssit saavat olla "jotain sinnepäin". Koetan saada oman koneeni tietokoneohjattavaksi, uusilla ruuveilla + laakereilla, ja pääasia on että saisin koneen leikkaamaan. Teen sitten myöhemmin uudet.
Jos pystyt tekemään vain toiset osat, niin laakeripukit olisivat enemmän tarpeelliset.
YV:lla tavoittaa... kiitos!
Eli laakeripukit voi olla myös pyörötangosta sorvatut, eli ulkomuoto pyöreä?
Kyllä pyöreä olisi ihan yhtä hyvä kuin nelikulmio.
Pääasia olisi että n. 10mm +/- muutama milli syvään koloon menisi 32mm laakeri, mutta niin että laakeri ei pääse kolosta läpi (eli joku porras oltava).
Pultit joilla laakeripukki tulee kiinni olisi hyvä olla 4-6mm, eli jos kehälle saisi 2-4 kiinnitysreikää.
Moi
samahan nuo on ajaa toleransseille kun kerran tekemään rupeaa? Mietiskele nuo loput mitat. Tarjous YV:ssä
ja eiku postin hukattaviksi.. :D
Nämä ovat todella, todella hienot. :D
Muiden mutkien kautta toimeksianto tuli Tontsalle vasta ihan hiljan, nämä olivat parissa päivässä valmiit. Muutenkin asiointi oli mukavaa ja helppoa, suosittelen lämpimästi kaikille!
Nyt harrastelemaan tallille uusien osien kanssa..
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 09.10.12 - klo:22:21
Moi
samahan nuo on ajaa toleransseille kun kerran tekemään rupeaa? Mietiskele nuo loput mitat. Tarjous YV:ssä
Osui tämä silmään, kun selailin.
Laakeripukku.pdf, reiän mitoitus on ristiriitainen.
32h8 on akselin toleranssi, 32H8 olis reiän. Akslissa ja reiässä toleranssi alue on eripuolella nimellismittaa. Toleranssialue on 0,039, eli oikea mitoitus olisi:
Ø32 H8 (+0,039/-0)
Mikäli haetaan laakerisovitteelle kuvan tiukkuutta, mitoitus pitäisi olla esim.
Ø32 N8 (-0,003/-0,042)
Tämä nyt oli tälläistä pilkun viilausta. ISO-sovitejärjestelmä on erittäin hyvä erilaisten sovitteiden valintaan ja takaa mm. osien vaihtokelpoisuuden. Kannattaa tutustua tarkemmin.
No periaatteessahan asiasta voi saivarrella sinne sun tänne. Mikäänhän ei liene silti estä käyttämästä "pikku" ja "iso" toleransseja mitalle kuin mitalle??
Toleranssin valintaanhan sinällään voinee vaikuttaa käyttötarkoitus, asennustapa, käyttölämpötilat, materiaaliparit, ainevahvuudet, käytössä olevat työkalut, asetelman merkityksellisyys, soviitteen liikkuvuus jne jne.
Sovitesuositukset sanoo mitä sanoo, mutta jos työnantaja tai tilauksen tekijä määrää että osat on saatava uralin takan asennettua ja purettua massavasaran ja lankun pätkän avulla niin minkäs sille voi
skf:n 600 sivuinen paperipainos on käytössä n. Joka kolmas viikko ja sovitteita tulee mitoiteltua työssä lähes päivittäin. Eli takana mulla henkilökohtaisesti on suunnittelutoimistohommia lähinnä metsolle kohta 11 vuotta. Periaatteelliseen tarjouskuvaan voi hakata mitä sylki suuhun tuo, ns kilpailijoiden eliminointitaktiikka 8) sinällään ois helkatin typerää lähettää metson täydellisesti mitoitettu superkalanterin ulosottotelan limityslaite tarjouspyyntöön 8:lle alihankintakonepajalle...vai lähettisitkö itse vasta allekirjoitttujen sopimusten jälkeen?? Itsekin on joutunu allekirjottamaan salassapitosopimuksen metsolle.
Tosta pesän valintaan "normi suositukset":
http://www.skf.com/skf/productcatalogue/jsp/viewers/tableViewer.jsp?tableName=1_0_t30&maincatalogue=1&lang=en
SInällään on ihminen erehtyväinenkin, viimeksi eilen lähetin revisiokuvan peltolan metalille vaihdemoottorin holkkiakseliin tulevalle akselille, meinas livetä valmistukseen 70H6 kun vaihteen mittakuvassa seisoo 70h6
Siis Saulihan oli ihan oikeassa.
Nuorison kannattaisi muutenkin perehtyä kuinka asiat oikeasti esitetään.
Ehkä vanhanaikaista, mutta tututustukaa esim. Aimo Peren koneenpiirrustusten oppikrjoihin, siitä se lähtee.
Lainaus käyttäjältä: petko - 01.12.12 - klo:21:38
Siis Saulihan oli ihan oikeassa.
Nuorison kannattaisi muutenkin perehtyä kuinka asiat oikeasti esitetään.
Ehkä vanhanaikaista, mutta tututustukaa esim. Aimo Peren koneenpiirrustusten oppikrjoihin, siitä se lähtee.
Niistä löytyy työpöydän laidalta osa 1 ja 2. Kuluneella viikolla tuli valittua kyseisitä opuksista välisovitepari teollisuusrobotin siirtoradan hammaspyörälle ja akselille..
Edit: ..kiilauraan pyydettiin 20P9 ja mitä saatiin konepajalta 20,14..missä meni metsään, urhomatti.
Voihan näitä selitellä.
Olen myöskin töissä konepajalla yli 20 v erilaisissa tehtävissä suunnittelussa, projektipäällikkönä, myyjänä, työn suunnittelussa jne, eikä tulisi mieleenkään lähettää tarjouspyyntökuvana jotain puppua (ellei niin erikseen sovita). Jokainen yksityiskohta vaikuttaa hinnoitteluun ja eri piirustus verrattuna tarjouspyyntöön mitätöi kyllä tehdyn tarjouksen. Jos on jotain salaista, sitä varten on sitten omat sopimuksensa. Näin se yleensä menee.
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 01.12.12 - klo:23:03
Edit: ..kiilauraan pyydettiin 20P9 ja mitä saatiin konepajalta 20,14..missä meni metsään, urhomatti.
Vaihda konepajaa.
Noh, sattuuhan näitä. Sinällään on hyvin pahoillani jos joku on peitonnut minun tarjouksen ja mennyt valmistamaan osat minun tuhtaaksipiirtämilläni tarjouskuvilla ja saanut virheistä reklamaatiota itselleen. Sen verran tervehenkinen yhteisö etten ihan vittumaisuuttani ole h7 menny laittamaan sori.
Itsellä sattuu olemaan taipumus piirtää asiat hahmotelmiksi ja esittää asiakkaalle jollei hän tähän itse kykene. Piiirtäminen on sentään ammattini. Hyvä luonnos asiasta auttaa asioiden ymmärtämistä ja luo hyvän yhteisymmärrettävän pohjan jota voidaan täsmentää homman edetessä kaupaksi.
Lainaus käyttäjältä: saulij - 01.12.12 - klo:23:16
eikä tulisi mieleenkään lähettää tarjouspyyntökuvana jotain puppua
Sinällään kyllä hassua jos on ollut raavaassa konepajayhteisössä eikä ole havainnut että tarjouspyyntökuvat on hyvinkin usein pelkkää kukkua. Varsin usein itsekin harjoitamme moista jonkun uuden konstruktion hinnan määritykseen, ja kun todetaan että liian kallista koko konstruktio roskiin ja muutetaan suunnittelulinjaa.Tälläisten kuvien piirtäminen täydellisiksi on silkkaa energian haaskausta. Tarjouskuvassa on ihan sama onko reiässä h7 vai G7. Hinnoittelija saa kuitenkin informaation että kyseessä on koneistettu ja toleroitu reikä. Tarjouspyyntökuvaan riittää siis varsin hyvin pintamerkit toleroidut reiät, päämitat, kierteiden koot ja kappalemäärä. Reikien sijaintimitat ja jakohalkaisijat on siis toisarvoisia ja voinee jättää tässä vaiheessa tyystin poiskin.
Lainaus käyttäjältä: petko - 01.12.12 - klo:21:38
Siis Saulihan oli ihan oikeassa.
Nuorison kannattaisi muutenkin perehtyä kuinka asiat oikeasti esitetään.
Ehkä vanhanaikaista, mutta tututustukaa esim. Aimo Peren koneenpiirrustusten oppikrjoihin, siitä se lähtee.
Sinällään olen pohtinut josko postais yhden threadin jossa käsittelisi kuvien avulla perus piirustustekniset seikat. Kuvantojen käännöt. Viivatyypit ja merkitykset. Perus mitoitukset, ketju ja perusmitta. Pintamerkit ja perus toleroinnit. Merkitykselliset mitat ja perusmittapintojen valinta kappaleiden yhteenliittämisen eli funktionaalisuuden kannalta. Eli sellanen supistettu ja tiivistetty aimo pere.
Erinäisten harrastelijoiden kanssa on tullu painittua 7v "konepaja" toiminnan merkeissä ja täytyy todeta etten ole saanut tänä aikana ensimmäistäkään täydellistä konepiirustusta. Liekö sitten että koneinssit ei harrasta vai onko kaikilla omat masiinat?? Jonkinasteista piirustuksenlukusilmää on kuitenkin vuosien kuluessa karttunut. Jonkunlaista ristiintarkastustakin tuli harrastettua satoja tunteja rautpohjan sym- ja imu telalasuunnittelun lenkkinä kun laakeripukin pelkkä valuaihio kustansi 37 000,- mummoa ja koneistukset a 20 000,-. 4 tunnin käyttö yhden laakeripukin koneistuskuvan tarkastukseen on aikaa halpaa verrattuna korjaamattomiin virheisiin koneistuksessa. Kaiketi löytyy puumerkit yhdestä suurimmista imuteloista maailmassa, vaippapituus 11800mm ja halkaisija 1900mm paino muistaakseni 42t. Saattoi tehä vähän jyväskylän rampeissa tiukkaa kun lähti maailmalle :D
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 02.12.12 - klo:01:42
Sinällään olen pohtinut josko postais yhden threadin jossa käsittelisi kuvien avulla perus piirustustekniset seikat. Kuvantojen käännöt. Viivatyypit ja merkitykset. Perus mitoitukset, ketju ja perusmitta. Pintamerkit ja perus toleroinnit. Merkitykselliset mitat ja perusmittapintojen valinta kappaleiden yhteenliittämisen eli funktionaalisuuden kannalta. Eli sellanen supistettu ja tiivistetty aimo pere.
Kannatetaan, olisi tällaiselle laiskalle harrastelijalle jotain tietopuoltakin. Kun tulee usein tehtyä ihan mututuntumalta näitä hommia. Ei sen puoleen, tuskin näillä itsetehdyillä tai käytettyinä lähes romuttamo kuntoisina hankituilla laitteilla mihinkään toleransseihin pääsisi. Olisi kuitenkin jonkinlainen ymmärrys mitä siinä piirrustuksessa haetaan. Tahtoo olla niin että kappale tehdään niin monta kertaa että onnistuu tai sitten ei :). Tosin tottunu hakee netistä jos ite ei tiedä. Mutta ei löydä eikä osaa hakee jos ei ymmärrä mitä hakee...
timi
Lainaus käyttäjältä: saulij - 01.12.12 - klo:12:14
Osui tämä silmään, kun selailin.
Laakeripukku.pdf, reiän mitoitus on ristiriitainen.
32h8 on akselin toleranssi, 32H8 olis reiän. Akslissa ja reiässä toleranssi alue on eripuolella nimellismittaa. Toleranssialue on 0,039, eli oikea mitoitus olisi:
Ø32 H8 (+0,039/-0)
Mikäli haetaan laakerisovitteelle kuvan tiukkuutta, mitoitus pitäisi olla esim.
Ø32 N8 (-0,003/-0,042)
Tämä nyt oli tälläistä pilkun viilausta. ISO-sovitejärjestelmä on erittäin hyvä erilaisten sovitteiden valintaan ja takaa mm. osien vaihtokelpoisuuden. Kannattaa tutustua tarkemmin.
Minun mielestä tuo on yksiselitteinen kuva, vaikka toleranssimerkki onkin vaihtunut reiästä akseliin. Mutta kun kuvassa ei ole kuin reikä joten eihän siihen voi akselin toleranssia käyttää vaikka piirrustukseen niin olisi vahingossa merkitty.
Toisaalta hyvä silti että näitä nostetaan esille luulempa että joka tämän theadin lukee on vastaisuudessa tarkempi merkinnöissä.
Kannatan lämpimästi tuollaisen oman säikeen luomista TÄRKEIMMISTÄ piirrosmerkinnöistä.
Ei siksi että olisin suunnitelmia lähettämässä koneistettavaksi, mutta olisi tosi kiva jos omaankin harrastelukäyttöön piirretyt koneistuskuvat olisivat edes suunnilleen oikein. Omasta lyhyestä "konepiirustuskurssista" kun on jo yli 30 v. Niin paljon kun siitä aikoinaan pidinkin, kovin on pyyhkiytynyt jutut mielestä.
Toivoisin myös käytännön vinkkejä mukaan, siis sellaisia, miten joku kappale kannattaa mitoittaa jotta työstö olisi helpompaa (myös käsiohjauksella).
Huomasin itse että esim. keskireiän suhteen tehty mitoitus ympäröiviin työstöihin oli kaikkea muuta kuin optimaalinen koska reikä piti työstää sorvissa ja muut jyrsimessä. Eihän sitä keskikohtaa sitten ollutkaan, ja kappaleen työstöoli lopulta helpompaa kun mitoitin kuvan uudelleen siten, että jyrsintään tarvittavat mitat oli esitetty kappaleen ulkopinnasta. Näin saatoin käyttää DRO-mittoja helpommin.
Onko tähänkin joku sääntö? CNC:ssä tuolla ei kait ole enää merkitystä koska ohjelmat hoitaa haasteen.
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 02.12.12 - klo:01:21
Sinällään kyllä hassua jos on ollut raavaassa konepajayhteisössä eikä ole havainnut että tarjouspyyntökuvat on hyvinkin usein pelkkää kukkua. Varsin usein itsekin harjoitamme moista jonkun uuden konstruktion hinnan määritykseen, ja kun todetaan että liian kallista koko konstruktio roskiin ja muutetaan suunnittelulinjaa.Tälläisten kuvien piirtäminen täydellisiksi on silkkaa energian haaskausta. Tarjouskuvassa on ihan sama onko reiässä h7 vai G7. Hinnoittelija saa kuitenkin informaation että kyseessä on koneistettu ja toleroitu reikä. Tarjouspyyntökuvaan riittää siis varsin hyvin pintamerkit toleroidut reiät, päämitat, kierteiden koot ja kappalemäärä. Reikien sijaintimitat ja jakohalkaisijat on siis toisarvoisia ja voinee jättää tässä vaiheessa tyystin poiskin.
Olet kyllä oikeassa ja toimintatapa on ihan järkevä kehitettäessä "sarjatuotteita", jossa hinnalla on oleellinen merkitys. Olen yrityksessä jossa tehdään kohtuullisen vaativia työkaluja asiakkaan speksien mukaan, kiinteällä toimitusajalla, joka on aina liian lyhyt. Sorrumme kyllä joskus pyytämään tarjouksia vajaasti mitoitetuilla periaatekuvilla, kun aikataulu ei anna muuta mahdollisuutta. Näin alihankkija pääsee jo tekemään materiaalihankintoja ym.
On varmasti tarvetta tehdä säie koneen piirustuksen perusteista. Se auttaa laittamaan "paperille" omia ajatuksia ja ymmärtämään toisten ideoita. Tämä helpottaa siten esim ongelmien ratkaisussa. Tämähän voisi olla yksinkertaisimmillaan piirustus, jossa on eri elementit esitelty. Lisäksi linkkejä sopiviin lähteisiin kuten pintamerkit, hitsausmerkit, sovitteet geometriset toleranssit jne. Näihin varmaan löytyy apuja netistä.
Lainaus käyttäjältä: Seppo K - 02.12.12 - klo:10:01
Toivoisin myös käytännön vinkkejä mukaan, siis sellaisia, miten joku kappale kannattaa mitoittaa jotta työstö olisi helpompaa (myös käsiohjauksella)
Konepiirrustus ei ole helppoa, parhaat piirrustukset tulee yleensä piirtäjältä/ suunnittelialta jolla on kokemusta myös kappaleen valmistuksesta. Osaa ottaa huomioon kappaleen kiinnityksen eri työvaiheissa ja tosiaan mitoituksen toiminnalisuuden ja valmistuksen kannalta olleeliset mitat.
Kannatetaan myös säiettä piirrustuksen perusteista ja ihan perusasioista. Pintamerkeillä, toleranssiluokilla yms. apumerkinnöillä hifistelyn voisi jättää vaikka säie kakkoseen.
olis kyllä hienoa jos saatais joku wikiohjelmisto tähän sivun yhteyteen, kun foorumi ei yksinkertaisesti oikein sovi tietosanakirjaksi. Pakkaa muutenkin hukkumaan tarpeellisia tietoja foorumin syövereihin, ja oikean haku komennon keksiminen on vaikeaa...
:)Jep, siitä onkin jo aikaa kun tekun piirustuslaudalla kuvia väännettiin.........varmaankin joku tehokertauspaketti ei olisi yhtään haitaksiiiiiiiiiii.........................