Hei
Nyt servohemmoilta mielipiteitä!!
Ongelma on, että X liikkeen servon rattaissa on pikkasen välystä ja sitä ei voi kokonaan poistaa. Tästä johtuu että x liike varsinkin hitaasti liikkuessaan nykii eteenpäin liikkuessa ja suuntaa vaihtaessaan jättää selvän jäljen valmiiseen pintaan. Nyt myöskin paikoittaessaan x:n paikoilleen voi jäädä heilumaan halutun arvon ympärille jopa +- 0,1mm:n verran jopa useiksi minuuteiksi ennenkuin asettuu.
Huonoksi onneksi konetta ei pääse vaihtamaan(ostamaan uutta) eikä vain hukkaamaan pois, joten jotain olisi tehtävä.
Olen kuullut isommista uudemmista koneista joissa on myöskin hammasratas välitys, että niissä on kaksi servoa x:lle ja ne ajetaan käynnistettäessä pikkaisen vääntämään toisiaan vastaan jolloin välys poistuu.
Siitä ideoiden tuli ajatus josko sitä laittaisi esimerkiksi hydraulimoottorin x:lle joka vääntäisi vakoivoimalla toiseen suuntaan jatkuvasti. Silloin servo joutuisi jatkuvasti vääntämään takaisinpäin ja välys poistuisi.
Hydraulimoottorin voima tarvitsisi tietysti olla paljon pienempi kuin servon maksimivoima mutta silti riittävän suuri liikuttamaan x:ää
Ai niin hydrauliikkaa löytyy koneesta jo vakiona.
Aika mahdotonta tuohon on mitään kunnollista vastata kun et kerro mitään tarkempaa voimasiirrosta.
Jos kyseessä on lieriöhammaspyörät, niin joissakin välyksettömissä systeemeissä välys poistetaan käyttämällä yhden hammaspyörän sijasta kahta ohuempaa rinnakkain ja toisella poistetaan välys kiertämällä pyörän asentoa.
/Risto
Joo siis tarkennusta, X:n servo pyörittää ensin kierukkavaihdetta joka pyörittää tavallista hammasratasta hammaskiskoa pitkin. Joskus aikojen alussa siellä on ollut jousi joka on painanut servo kierukkavaihteistokokonaisuutta hammaskiskoa vasten. Päivityksessä se jousi on poistettu ja nyt on pakko pitää pientä välystä hammaskiskoon päin ettei esim lastu mennessään väliin hajota mitään.
Tuo hydraulimoottori oli tarkoitus laittaa ihan omalla rattaalla tuohon hammaskiskoon menemään , koska silloin se poistaisi kaikki välykset näistä vaihteista.
Laakerointina x:lle on tuollaiset lieriörulla "tankit".
Jos se hydraulimoottori vääntää koko ajan toiseen suuntaan, niin vasten sen pyörimissuuntaa välys on pois ja kaikki ok. Mutta kun ajetaan samaan suuntaan niin jollain nopeudella saattaa välystä esiintyä. Eikö sitä jousitoimista voi palauttaa käyttöön.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 20.03.12 - klo:17:29
... Eikö sitä jousitoimista voi palauttaa käyttöön.
Niin, komppaan kyllä tuota. Onko pakko ruveta muuttamaan valmistajan ratkaisua, jos se on toiminut? Jousiahan voi teettää ihan minkälaisia vain, jos alkuperäinen on rikki tai kadonnut tms. Jos valmistaja on vielä olemassa, sieltä tietysti pitäisi saada tietodot jousesta tai jopa varaosan. Ulkomaiden palstoilta kannattaa myös kysellä.
Enempää kuvia näkemättä on nuoren insinöörin alunkaan hankala ehdottaa mitään. Olen joskus pohtinut välyksettömän matoruuvin rakentamista neljännen akselin tarpeisiin. Ajatuksena olisi ollut laittaa kaksi matoruuvvia vasen ja oikeakätinen. Näiden välille sitten hammashihna, jonka hammashihnapyörät kiinnitettään kartiolla niin että välykset voidaan poistaa. Huononapuolena on se että välykset pitää poistaa aina käsin, ruuvien kuluessa. Vastaava varmaan toimis kahdella hammaspyörällä ja hammastangollakin?
Uuden jousen saa kyllä, mutta sillä ei poista kierukkavaihteen välystä ja modernisoinnin yhteydessä on lisätty mittasauva x:lle jota ohjaus nykyään seuraa. Ennen oli vain mitattu servon paikkaa ja kun se oli kohillaan niin "kaikki" oli hyvin oli sitten välykset missä vaan.
Tosion että hydraulimoottori poistaa toiseen suuntaan välyksen ja toiseen suuntaan välttämättä ei, mutta tilanne on suurinpiirtein sama kuin yleensä z:lla elikkä servo tappelee maan vetovoimaa vastaan ennenkuin painetaan tarpeeksi alaspäin.
Täytyy painottaa että tämä ongelma on juurikin hitaassa nopeudessa ja paikoituksessa ilmenevä hapuilu, vaikkakin suuremmilla nopeuksilla voisi alkaa ilmenemään esim. tärinää tästä virityksestä johtuen.
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 20.03.12 - klo:18:40
...Ajatuksena olisi ollut laittaa kaksi matoruuvvia vasen ja oikeakätinen. Näiden välille sitten ...
Kierukkaruuveillekin löytyy halkaistuja vastapyöriä. Hintaa nillä tietysti on.
Itse asiassa mieti tuota samaa ratkaisua kuin mitä esitit, mutta sitten päädyin ostamaan Jenkkilästä pienen ja halvan karan kierukkaruuvilla 4. akselille ensimmäiseen hätään. Siinä välykset on poistettu ihan vaan siten, että ruuvia voi kiristää lähemmäksi pyörää. Kierukan pesä lepää hiottua seinää vasten, joten säädössä kierukan keskiviiva sentään pysyy pyörän keskellä. Pyörän ja ruuvin pitää tuossa ratkaisussa olla todella tarkasti valmistettuja ja heitottomia, muuten rupeaa panttaamaan säädössä. Itselläni kävi juuri niin, mutta sain valmistajalta takuuna uuden kierukan ja sillä sitten korjaantui. Riippuu ihan mitä tarkkuuksia hakee ja minkälaisia halkaisijoita koneistettavailla kpleilla. Tuollakin systeemillä päästään jonkinlaisiin tarkkuuksiin kehämatkassa kun pysytään pienehköissä halkaisijoissa.
Lainaus käyttäjältä: Jamiko - 20.03.12 - klo:18:43
Uuden jousen saa kyllä, mutta sillä ei poista kierukkavaihteen välystä ja modernisoinnin yhteydessä on lisätty mittasauva x:lle jota ohjaus nykyään seuraa. Ennen oli vain mitattu servon paikkaa ja kun se oli kohillaan niin "kaikki" oli hyvin oli sitten välykset missä vaan. ...
Ai jaa, tuo onkin sitten hankalampi homma, jos itse ongelmaa ei korjauksessa poistettu. :) Melkeen tulee mieleen kierukkavaihteen ja muiden kuluneiden osien peruskorjaus selkeimpänä ratkaisuna ...
Lainaus käyttäjältä: ftec - 20.03.12 - klo:19:47
Ai jaa, tuo onkin sitten hankalampi homma, jos itse ongelmaa ei korjauksessa poistettu. :) Melkeen tulee mieleen kierukkavaihteen ja muiden kuluneiden osien peruskorjaus selkeimpänä ratkaisuna ...
PS. Yksi vaihtoehto on, että tosiaan teetät siihen kieruvaihteeseen halkaistun vastapyörän. Suomessakin on varmaan koneistamoja, jotka taitavat kierukkapyörien koneistuksen. Ensi sorvataan aihioksi yksi pyörän puolisko, jossa on napa ja joka istuu vaihteeseesi. Sitten toinen puolisko pyörästä välyksettömällä melko tiukalla sovitteella siihen navan päälle pyörimään. Osat pultataan yhteen ja sorvataan hammastus molempiin pyuoliskoihin paketin ollessa tiukasti kasassa. Jonkinlainen näppärä kiristyssysteemi sitten tarvitaan myös, joilla ne välykset saa kiristettyä pois. Jos olisi mahdollisuus tarkkaan laskentaan - tietäisi koneen liikkuvien osien massat ja kiihtyvyydet ja koneistuksessa ilmenevät voimat ym. - voisi ehkä onnistua sellainenkin ratkaisu, että napaan koneistetaan paksut kielekkeet jousiksi (tai käytetään lautasjousia) ja toinen pyörä pyrkisi kiertymään jousivoimalla pitäen välykset poissa.
PS. Myös kierukka kannattaa samalla tietysti uusia ja laakerit.
PPS. Ja luulisi, että tuollaisessa systeemissä, jossa aina voi vähän ilmetä klappia, että pulssianturin pitäisi olla servon ensiöakselilla. Muuten voisi kuvitella tapahtuvan kaikelaista värähtelyä säätöpiirissä, kun servo jo pyörii, mutta pulssianturilta ei tule pulsseja hetkeen...
Ja vielä tämmöinen: Jos satut tarvitsemaan suunnitteluapuja, niin olen sellainen yhden vanhan :) miehen pieni insinööritsto (DI), jolta kannattaa myös kysäistä privalla.
t.
/Risto
Lainaus käyttäjältä: ftec - 20.03.12 - klo:20:06
PPS. Ja luulisi, että tuollaisessa systeemissä, jossa aina voi vähän ilmetä klappia, että pulssianturin pitäisi olla servon ensiöakselilla. Muuten voisi kuvitella tapahtuvan kaikelaista värähtelyä säätöpiirissä, kun servo jo pyörii, mutta pulssianturilta ei tule pulsseja hetkeen...
Niinhän siinä on, luulen että silloin on haettu sitä tarkkuutta tuolla mittasauvalla sillä sitähän ohjain varsinaisesti seuraa mutta servo-ohjain katselee tuota servon perää.
Tosi on, että jos korjaisi kaikki niin tulisi hyvä MUTTA Burkhart+Weber nimi takaa että hintaa löytyy niinpaljon että huh! :'(
Siksipä sitä suunnitteli että jos tuollaisella halvalla hydraulimoottorilla sais punnattua välykset pois, sillä lopputulos voisi olla täysin välyksetön :-X
Ai niin konehan muuten on tuollainen pieni 6m x:llä varustettu.
Ai niin, tuolla alussa kerroin tuollaisesta kahden servon järjestelmästä jolla nykyään hoidetaan pitkissä koneissa joissa on ratasvälitys (esim. kiheung).
Siinä on se hyvä puoli että vaikka välykset kasvaa vanhetessa niin se kompensoituu koko ajan itsekseen.
Lainaus käyttäjältä: Jamiko - 20.03.12 - klo:20:53
...
Ai niin konehan muuten on tuollainen pieni 6m x:llä varustettu.
No niin aattelinkin, että joku muskelikone sulla täytyy olla kun on tuollainen "rack & pinion" systeemi ja puhelet jo hydrauliikan ymppäämisestäkin, :) ruuvillakin kun pääsee jo aika pitkälle... Mekaniikan peruskorjaus saattaa kuitenkin olla edullisempi ja se ongelmattomin, jos vain löytäisi osien tekijän Suomesta, joka laskuttaa tehdyn mukaan eikä jotenkin muuten. Jopa halvempi kuin toinen servo ja ohjaukset ja viritykset ym. ym. tai kenties jopa hydrauliikkakin... varsinkin jos laskee puljaamiseen kuluvalle ajalle ja vaivalle jotakin kustannushintaa ...
Toimisikohan ? että laittais toisen hammastangon vanhan rinnalle ja se joko jäykällä jousella tai mekaanisesti säädettävä ja tämä sen verran eri jakoon kun vanha siten että välys poistuu. Eli + liike vanhalla ja - liike uudella rinnalla olevalla hammastangolla. Vaatii tietysti toisen tai leveämmän hammaspyörän.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 21.03.12 - klo:01:41
Toimisikohan ? että laittais toisen hammastangon vanhan rinnalle ja se joko jäykällä jousella tai mekaanisesti säädettävä ja tämä sen verran eri jakoon kun vanha siten että välys poistuu. Eli + liike vanhalla ja - liike uudella rinnalla olevalla hammastangolla. Vaatii tietysti toisen tai leveämmän hammaspyörän.
Piti oikein lukea ketju uudestaan. Eli siellä on siis välystä sekä hammaspyörässä että kierukkavaihteessa. Sitten jousi joka poisti välykset pyörän ja tangon välistä on poistettu ja nyt paketti voi jumittaa lastujen takia. Lisäksi moottorilla oleva pulssianturi on (asiantuntemattomasti) korvattu lineaaripulissianturilla, mikä tietysti aiheuttaa värähtelyä paikoituksen säätöpiirissä välysten takia
Kysessä täytyy kuitenkin olla aika kalliista koneesta, jota ei kyllä kannattaisi pilata paukkulankavirityksillä. Kyllä mä ottaisin lusikan kauniiseen käteen ja tekisin sen mitä pitää, eli peruskorjaisin takaisin valmistajan tarkoittamiin ratkaisuihin:
Pulssianturi takaisin moottorin ensiöakselille. Sitten, kierukkavaihteessa on täytynyt olla jokin systeemi, jolla se on alunperin säädetty välyksettömäksi. Vaihde kylmästi perusremonttiin joko OEM osilla tai sitten koneistamalla korvaavat. Jousi takaisin paikalleen ja jotain ylimääräistä lastunsuojaa tai -poistoa vielä sinne hammastankoon, etteivät hammaspyörän väliin menevät lastut pääse pilaamaan koneistettavia osia.
/Risto
PS. Ja nuo mainitsemani halkaistut pyörät ovat oikeasti harkitsemisen arvoinen juttu jos voimansiirto kestää hampaan leveyden pienentämisen. Näitä käytetään mm painokoneiden telojen välityksissä. Mulla oli joskus linkki englantilaisen valmistajan sivulle, yritän jossain välissä löytää linkin.
Ja sellainen vaihtoehto on kokonaan jäänyt huomaamatta, että jos tilaa muutoksille on riittävästi, niin vaihtaa tilalle huomattavasti tehokkaamman servomoottorin, jossa riittää vääntöä niin, että kierukkavaihteen voi jättää kokonaan pois. Silloin ongelmaksi jää enää hammaspyörän ja -tangon välinen välyksettömyys.
PS. Muistan nähneeni rack & pinion ratkaisuja joissa iso motti ja ensimmäinen alennus ennen hammaspyörää on tehty hammashihnavälityksellä.
Lainaus käyttäjältä: ftec - 21.03.12 - klo:13:46
Ja sellainen vaihtoehto on kokonaan jäänyt huomaamatta, että jos tilaa muutoksille on riittävästi, niin vaihtaa tilalle huomattavasti tehokkaamman servomoottorin, jossa riittää vääntöä niin, että kierukkavaihteen voi jättää kokonaan pois. Silloin ongelmaksi jää enää hammaspyörän ja -tangon välinen välyksettömyys.
PS. Muistan nähneeni rack & pinion ratkaisuja joissa iso motti ja ensimmäinen alennus ennen hammaspyörää on tehty hammashihnavälityksellä.
mikähän mahtaa kierukkavaihteen välitys olla?, jos riittävän pieni niin muuttaminen hammashihnalle on hyvä idea.
Hammastangon välyksen poistossa juosi systeemi paras, koska se myös eliminoi kulumisesta johtuvaa välystä ja kone toimii myös niissä kohdissa jotka ei ole kuluneet.
On ollut mielenkiintoista lukea ajatuksia eri ratkaisuista ja haluaisinkin nyt kerrata hieman koneiden tarkkuuksia.
Siis, eka vaihtoehto on laittaa askelmoottorit ilman asentotunnistusta.
Koneistusjälki tarkastetaan silmämääräisesti että ei ole päässyt hukkaamaan pulsseja tai mitään muutakaan ihmeellistä ei näy.
Parempi vaihtoehto on laittaa pulssianturi askelmoottorin persuksiin jolloin ei pulssit pääse karkuun ja muutenkin pitäisi olla parempi.
Koneistusjälki voidaan tarkistaa jo metrimitalla.
Sillä vieläkin kaikki klapit nousuvirheet ja vääntymät vaikuttavat itse kappaleeseen tulevaan jälkeen.
Tästä parannettu versio jota käytetään myöskin halvemmissa koneistuskeskuksissa on että hankitaan paremmat johteet (hiotut ja esijännitetyt) ja tehdään koneen rungosta huomattavan jäykkä. Nyt päästään oikeesti satasiin, kunhan kone ei ole kulunut sillä sitten mikään ei vieläkään kompensoi kulumia.
Viimeinen vaihe on että lisätään edelliseen mittasauvat jotka mittaavat SUORAAN pöydän/liikkuvan osan liikettä. Tällä päästään siten oikeasti tonniluokkaan mutta hinta on myöskin sen mukainen. Tällä järjestelyllä päästään ensikertaa mittaamaan itse koneella voimansiirrossa olevia välyksiä.
Nyt sitten takaisin itse aiheeseen, elikkä tuohon nurkassa seisovaan muinaisjäänteeseen.
Silloin 70 luvulla kun tuo kone rakennettiin, niin työvoima ja rauta olivat "halpaa" ja elektroniikka helvetin "kallista" toisaaltaan mittatarkkuusvaatimukset eivät voineet olla juuri kymppiä parempia vaikka koneet tehtiin hyvin vielä nykypäivänkin mittapuun mukaan. Silloin suosittiin mahdollisimman tarkkoja sovitteita ja mekaniikkaa jolla haluttu tarkkuus saavutettiin. Johteissa ei vielä nykyäänkään ole muuta mahdollisuutta, mutta ajomoottoreissa sen sijaan on paljon parannusta suorastaan mullistus käynyt. Ei niinkään pienissä koneissa joissa on mahdollista ostaa kohtuuhintaisia kuularuuveja vaan isoissa koneissa joihin nykyään saa "kohtuu hintaan" pitkiä mittasauvoja. Ennen oli tehtävä mekaniikka niin hyväksi kuin pystyi ja se siitä, mutta nyt voi mekaniikassa olla välystä mutta silti se ei vaikuta tarkkuuteen, mittasauvan ansiosta. Silti se välys täytyy poistaa jotta ei värähtele, mutta se voidaan hoitaa halvalla esim kahdella servolla ja rattaat voivat olla halpaa peruskamaa.
Tätä uutta ajatusta noudattaen siis meinasin sitä hydraulimoottoria. Moottori ei siis tule vanhan vaihteiston yhteyteen vaan suoraan hammaskiskolle, ja kun hydraulimoottori yrittää jatkuvasti siirtää x:ää joutuu servo punnaamaan vastaan jolloin välyksiä ei ole.
Koska jos servo "päästää tyhjää" niin hydraulimoottori siirtää heti x:ää ja toiseen suuntaan servo vääntää väkisin hydraulimoottoria ympäri, jotenka hammaskosketuksen suunta ei muutu missään vaiheessa ja välystä ei ilmene.
Millä lopullinen vastavoima toteutetaan niin hydrauliikka on halpuutensa puolesta vahvoilla koska koneessa on jo hydrauliikka valmiina.
Sekä tällä vastavoimaperiaatteella ei tarvitsis tehdä mitään koneessa oleviin vaihteistoihin.
Tulipa taas oikeen madonluvut :P
Jos joku jaksoi lukea kaiken niin saa papukaijamerkin ja kymmennen pistettä ;)
Lainaus käyttäjältä: Jamiko - 22.03.12 - klo:18:52
Tätä uutta ajatusta noudattaen siis meinasin sitä hydraulimoottoria. Moottori ei siis tule vanhan vaihteiston yhteyteen vaan suoraan hammaskiskolle, ja kun hydraulimoottori yrittää jatkuvasti siirtää x:ää joutuu servo punnaamaan vastaan jolloin välyksiä ei ole.
Koska jos servo "päästää tyhjää" niin hydraulimoottori siirtää heti x:ää ja toiseen suuntaan servo vääntää väkisin hydraulimoottoria ympäri, jotenka hammaskosketuksen suunta ei muutu missään vaiheessa ja välystä ei ilmene
Periaatteessa toimii ja ehkä käytännössäkin. JOS työstöön tarvittava voima ei ylitä hydraulimoottorin vääntöä. Kun ajetaan hydraulimoottorin väännön suuntaan servo vain päästää mutta kun hydraulimoottorin voima ei riitä siirtämään niin servo ottaa välyksen pois ja alkaa auttamaan hydraulimoottoria.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 22.03.12 - klo:21:03
Periaatteessa toimii ja ehkä käytännössäkin. JOS työstöön tarvittava voima ei ylitä hydraulimoottorin vääntöä. Kun ajetaan hydraulimoottorin väännön suuntaan servo vain päästää mutta kun hydraulimoottorin voima ei riitä siirtämään niin servo ottaa välyksen pois ja alkaa auttamaan hydraulimoottoria.
Juurikin noin selkokielellä sanottuna :)
Täytyy alkaan vaan laskeen kuinka paljon voimaa tarvis liikutteluun. Itse koneistus ei kauheesti voimaa tarvii mutta kun tuo x painaa noin 10t (juurikin 10 tonnia!).
Koottaessa tuota konetta sitä liikuteltiin x:n servon kiinnitysakselista ja silloin tuntui varsin kevyeesti liikkuvan. Ihmetytti vaan tuon servon koko silloin. Äkkiseltään saman kokoinen kuin 11/15kw karamoottori.
Olisikohan kiihdyttämisreserviä varten momenttia. Ihan uteliaisuudesta kysyn, missä hommassa tuota konetta onkaan käytetty. Kone on varmaankin alkuperäisellä paikallaan vai oletko haalannut sen kotiverstaaseen.
TH
Ei ole alkuperäisellä paikalla vaan omalla työmaalla nykyään, jossa sillä harjoitetaan "hyväntekeväisyyttä" kun se ei aivan tarkkaan ottaen täytä tutantokoneen määrettä. Poiskaan ei ikävä kyllä voi laittaa (pitkä stoori päämiehen kanssa).
Harmi ettei tänne saa helpolla kuvaa ilman jotain nettipaikkaa :(
Lähinnä sillä koneistetaan palkkeja ja ei mitään kauheen tarkkaa sekä jollei mahdu pienempiin koneisiin.
Lainaus käyttäjältä: Jamiko - 22.03.12 - klo:21:14
kun tuo x painaa noin 10t (juurikin 10 tonnia!).
Ei siinä ole sähköistä välyksenkompensointia (backlash) jolla sais paikotusta tarkemmaksi.
Aika rajusti saa jo työstää että 10t pöytä alkaa värisemään.
Kyllä sen kuvan saa tätäkin kautta aika helposti, tuosta "lisää kuva" painikkeesta (vastaa sivulla). Olisi kyllä tosi mielenkiintoista kuva nähdä. :)
Ei se varsinaisesti ala värise/tärise vaan vauhdin hidastuessa alkaa "hypähdellä" 2-3 kympin mittaisia matkoja, elikkä välyksen mitta. Elikkä laakerit pikkasen hannaa vastaan ja sitten kun liikahtaa niin menee sen välyksen eteenpäin.
Ei toi kuva nyt ilmesty perrr...
Miten sen saa hakemaan kiintolevyltä??
Alhaalla lisätoiminnot klikkaa auki niin löytyy liite.
Vihdoinkin tuli laitettua se kuva.
Kone jatkuu vielä 3m kuvan ulkopuolellekin.
Hep.
Näyttäs mahtuvan pöydälle jonoon kellosepän sorveja jokunen kymmentä jonoon...
Juhlavan kokoinen laitos!
-eemeli-
Moi
Kyllä tuo kuva paljon kertoo, itse kuvittelin koneen aivan toisen malliseksi.
Kyllä tuon varmasti kannattaa kunnostaa.
Niin siitä hydraulimoottorilla toteutetusta välyksen poistosta vielä, kannattaa ehkä kiinnittää huomiota myös öljyjen mahdolliseen lämpenemiseen kun siinä joudutaan ajamaan vasten paineenrajoitus venttiiliä ?? silloin kun ajetaan vasten hydraulimoottorin vääntösuuntaa. Ei ehkä ongelma, tuli vaan mieleen.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 29.03.12 - klo:11:34
Niin siitä hydraulimoottorilla toteutetusta välyksen poistosta vielä, kannattaa ehkä kiinnittää huomiota myös öljyjen mahdolliseen lämpenemiseen kun siinä joudutaan ajamaan vasten paineenrajoitus venttiiliä ?? silloin kun ajetaan vasten hydraulimoottorin vääntösuuntaa. Ei ehkä ongelma, tuli vaan mieleen.
Hyvä huomio :)
Täytyy vielä tarkastaa tuo pumppumalli, toisaaltaan näyttäisi mittareiden mukaan olevan se 70bar painetta koko ajan nytkin ja ölpät jonkin verran lämpimät.
Y:n kevennyssylinteri tarvii kokoajan paineen jotta toimii mikä viittais ettei tarttis välttämättä tehä mitään parannuksia ja x:n ja y:n yhteiset pikaliikkeet ovat aikas harvinaisia et ei välttämättä ole edes tarve lisätä ölpän tuottoa 8)
Paineensäätö saattaa olla toteutettu muuttuvatuottoisella pumpulla. Omassa työstökeskuksessa ainakin on sellainen; hukkalämmöntuotto on paljon pienempää kuin säädettäessä painetta venttiilillä.
Terve
Tuleeko välys kierukkaruuvissa vai itse hamastanko välityksessä?
Jos kierukka ruuvissa niin päivitä sinne esim alpha gearin servovaihde, saa myös 90 asteen kulmalla.
Jos välys hamastangon ja rattaan välissä laita sinne kaksi vaihteistoa ja niitä vetämään servo hammashihnalla.
Esijännitys hammashihnan päähän, tällöin esijännitys voima kertaantuu vaihteiston läpi.