Minulla on kaiken muun hyvän (roinan) lisäksi KT-325 lihavannesaha. Siinä käynnistysvivulla avataan vannejarru ja mikrokytkimellä suljetaan kontaktorin ohjausvirtapiiri. Koska haluaisin käyttää sahaa myös puun, muovien ja metallilevyjen, jopa nuorrutetun teräsohutlevyn sahaamiseen, niin moottorin pyörimisnopeutta pitäisi alentaa taajuusmuuttajalla (ABB ACS 300) noin 5...10Hz tietämiin. Leikkuuteho tai oikeastaan kuormitusmomentti pidetään riittävän pienenä. Terät tietysti tarpeen mukaan.
Miten toimii ja kytketään nämä laitteet? Äkkiseltään en osannut lukea ja ymmärtää TaMu:n ohjekirjasta tätä asiaa.
On minulla kivikautinen ratkaisu ongelmaani. Lisään toisen verkkokaapelin, joka kytketään kantaktorin moottooriin meneviin liittimiin. Jarru auki, pistoke seinään ja nopeus sopivaksi. Vaarana on tietysti pistokkeen piikkien jännitteellisyys silloin kun sahaa käytetään kontaktorin kautta mutta suojaksi voisi laittaa vaikkapa naaraspistoke. (Onkohan tuo enää luvallinen ilmaisu)
Toivon saavani neuvoja foorumilta kun en tunne sähkömiehiä yhtäkään.
Lainaus käyttäjältä: sepän poika - 13.11.11 - klo:10:11
Minulla on kaiken muun hyvän (roinan) lisäksi KT-325 lihavannesaha. Siinä käynnistysvivulla avataan vannejarru ja mikrokytkimellä suljetaan kontaktorin ohjausvirtapiiri. Koska haluaisin käyttää sahaa myös puun, muovien ja metallilevyjen, jopa nuorrutetun teräsohutlevyn sahaamiseen, niin moottorin pyörimisnopeutta pitäisi alentaa taajuusmuuttajalla (ABB ACS 300) noin 5...10Hz tietämiin. Leikkuuteho tai oikeastaan kuormitusmomentti pidetään riittävän pienenä. Terät tietysti tarpeen mukaan.
Miten toimii ja kytketään nämä laitteet? Äkkiseltään en osannut lukea ja ymmärtää TaMu:n ohjekirjasta tätä asiaa.
On minulla kivikautinen ratkaisu ongelmaani. Lisään toisen verkkokaapelin, joka kytketään kantaktorin moottooriin meneviin liittimiin. Jarru auki, pistoke seinään ja nopeus sopivaksi. Vaarana on tietysti pistokkeen piikkien jännitteellisyys silloin kun sahaa käytetään kontaktorin kautta mutta suojaksi voisi laittaa vaikkapa naaraspistoke. (Onkohan tuo enää luvallinen ilmaisu)
Toivon saavani neuvoja foorumilta kun en tunne sähkömiehiä yhtäkään.
Terve,
Minulla on juuri menossa "marsun" eli Jonnen yllytyksestä hankkimani Matsuura-jyrsimen sähköjen uudistus. Kävin taannoisena viikonloppuna vielä penkomassa Jonnen varastoja ja siltä reissulta on muun ohella nyt karan pyöritykseen tulossa miehekkään kokoinen Omronin tamu. Menossa on siis samat harjoitukset kuin mitä itsekin mietit. Autan mielelläni tuossa , eikäpä tamun toimintaan saaminen nyt mikään ihme kikka ole, ellei laitteessa itsessään ole jotain erikoista. Strömbergin SAMI-muuttajien kanssa tuli joskus aikoinaan pelattua, mutta nämä ABB:n kauden ACS:t on toki ihan eri pelejä, joten minäpä vähän kaivelen netistä tietoa ja palaan asiaan.
Noin yleisesti voisi todeta tähän tapaan:
- tamun eteen laitetaan kontaktori, ja jos tehoa on vähänkään enemmän, niin yleensä myös häiriösuodin on tarpeellinen.
- käsikäytössä tarvitaan jonkinlainen simppeli ohjauspaneeli, jossa on start/stop-napit, nopeuden asettelupotikka tms, ehkä suuntakytkin ja hätäseis-painike.
Kuvauksen perusteella jarru/mikrokytkin -systeemi voi toimia tamun pääkontaktorin ohjauksena, siihen pitää vielä nivoa nuo muut tarpeelliset nikaleet mikä ei onneksi ole kovin haastavaa.
P.S. Älä tee mitään takavirtakytkentöjä; joskus se kosketussuoja kumminkin jää pois ja juuri silloin joku menee sitä räpläämään. Mr Murphy pitää siitä huolen.
Muok: Kävin pikaiseen tsekkaamassa tuon ACS:n manuaalin netistä. Kytkentä on helppoa kuin hengittäminen, laitteessa on kaikki mitä tarvitaan. Tässä pikaohjeet, ja lisää tulee jos tarvitaan:
- Verkkosyöttö kytketään kontaktorin kautta tamun sisääntuloon (liittimet L1(L1), L2(N), L3). JOs syöttö on 1-vaiheinen, niin käytetään kahta ekaa liitintä, muuten tietty kaikkia kolmea.
- Moottori (3-vaihe!) kytketään liittimiin U2, V2, W2. Jos pyörii "väärin" päin niin vaihda 2 johdinta keskenään.
Ohjaus on syytä tehdä momenttipainikkeilla, ei asentoon jäävillä vipukytkimillä. Tämä siksi ettei moottori lähde yllättäen pyörimään verkkokatkon jälkeen. Tarvitset kaksi painiketta, sulkeutuvan Start-painikkeen ja avautuvan Stop-painikkeen. Lisäksi tarvitset nopeuden asettelua varten potikan, arvo 1kohm - 10 kohm., lineaarinen. Hyvä keskitie voisi olla 4,7 - 5 kohm, mitä nyt sattuu kaupasta löytymään + sille nuppi tietty. Kaikki nämä kytketään tamun kontrollerikortin X1-liittimeen seuraavasti:
-Start- ja Stop-nappien toiseen liittimeen johto X1 navasta 5
-Start-napin (siis se sulkeutuva painike) toinen liitin X1/6
-Stop-napin toinen liitin X1/7
-Nopeuspotikka kytketään näin takaa katsoen (kun liittimet ylöspäin):
-- oikeanpuoleinen liitin X1/1
-- vasemmanpuoleinen liitin X1/2
-- keskimmäinen liitin X1/3
Jotta kytkimet toimivat kuten halutaan, tamun ohjaustavan optio valitaan kontrollerikortilla liukukytkimellä S1 (3-osainen). Kortin ollessa siten, että liitin X1 on alhaalla, kytkinten asennot ylhäältä alas ovat oikealla (on), vasemmalla (off), vasemmalla (off), eli ns. "3 wire" ohjaus.
Jos haluat sahaan hätäseis-kytkimen täytyy sitä vannejarruun yhdistettyä mikrokytkintä soveltaa pääkontaktorin ohjaukseen. Ilman hätäseis-kytkentää mikrokytkin voi suoraan vedättää pääkontaktorin, eli sen ohjausjännite viedään mikrokytkimen kautta suoraan. Jos haluat hätäseis-piirin niin palataan siihen. Voin sen piirtää, mutta sanallinen selitys on turhan hankala.
Tämä isänpäivän ohjelma on niin kiireistä, etten ole vastausta ehtinyt lukea (ajatuksella) muutta aihetta kiitokseen on jo. Kiitos vaan