Soveltuisiko Polymeeribetoni valu jyrsinkoneen rungoksi ?
Luin netistä, että ko. ainetta käytettäisiin suurnopeus jyrsinkoneissa :P
ACO Polymeeribetoni kostuu pääosiltaan luonnossa esiintyvistä mineraaleista kuten esim. kvartsista, basaltista ja graniitista. Nämä hiekka- tai soramuodossa olevat raaka-aineet sidotaan määrätyiksi raekokoyhdistelmiksi synteettisellä hartsimatriksilla.
Erityinen materiaaliyhdistelmä ja kaikkein nykyaikaisimmat valmistusteknologiat antavat ACO polymeeribetonille sen loistavat ominaisuudet:
· Taivutusvetolujuus: >22 N/mm²
· Puristusvoima: >90 N/ mm²
· Kimmokerroin: n. 25 kN/ mm²
· Tiiviys: 2,1-2,3 g/cm³
· Vedenläpäisevyys: 0 mm
· Kemikaalienkestokyky: Korkea
· Karkeuskerroin: Ca. 25 µm
Tarkoitatko että valat betonin levystä hitsatun runkon sisään?
Tarkoitin, että tekisin muotin johon valaisin polymeeribetonia samalla istuttaisin valuun metalli "laataan/kiskon" johonka jyrsittäisiin pinnnat johteille. :)
Vähän epäilen.... Voi betonissa olla NM:ä vaikka kuinka paljon painelujuutta, mutta ei se tarkoita että siinä pultit pysyy.
Betonissa on niin paljon hiovia aineita, se ei lastua, milläs meinasit tehdä jengoja betoniin? En usko että onnistuu...
Kyllä se onnistuu, nimenomaan kuvaamallasi tavalla. Johteiden pohjat istutetaan ja ankkuroidaan betoniin. Valun jälkeen koneistus.
Parhaat koneiden rungot valmistetaan juuri polymeeribetonista.
Meillä on Monforts RNC700 sorvi, jonka runko on ko. ainetta. Sorvissa on myös hydrostaattinen X-johde ja on älyttömän tarkka. http://www.monforts-machinetools.com/website/fileadmin/tmpl_3/pdf/produktuebersicht.pdf (http://www.monforts-machinetools.com/website/fileadmin/tmpl_3/pdf/produktuebersicht.pdf)
Tässä vielä linkki aktiiviseen säikeeseen CNCZonessa
http://www.cnczone.com/forums/showthread.php?t=30155&highlight=polymer (http://www.cnczone.com/forums/showthread.php?t=30155&highlight=polymer)
Sauli
Edit: Hydrostaattinen laakerointi oli siis Z-akselissa
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä :)
Joo, toihan onkin aika pirun hyvä idea, kun noita linkkejä vähän luki, mistä tota betonia suomesta? Ja onko se kuinka hinnakasta?
menee pikkase ot, mutta väliäkö siilä. löysin osotteen jossa on jyrsinkoneen runkorakenteet hyvin seitetty.
http://www.clausing-industrial.com/Products/CNC/StormVMC/construction.htm
Lainattu Peters CNC-Ecke foorumilta
"Ich habe folgende Mischung verwendet:
30% Basaltsplitt 2-4 mm, 30% Fugensand 0-2 mm, 30% Quartzsand 0,1-0,4 mm und 10% Epoxyharz L von R&G."
En osaa yhtään Saksaa kai tuo on jotekin oikein käännetty. :D
Polymeeri betoni:
30% Basalttisepeli raekoko 2-4mm
30% Graniitti?/saumaus? hiekka raekoko 0-2mm
30% Kvartsi hiekka raekoko 0.1-0.4 mm
10% epoxihartsi + BYK A-525 http://www.byk.com/output/download/D504_EN.pdf (http://www.byk.com/output/download/D504_EN.pdf)
Oliskohan tuossa toimiva seos? Mistähän tuota basalttia saisi :P
----------------------------------------------------------------------------------
Lainattu Cnczone foorumilta sekoitus ohje.
Designed by Cameron, at $0.90/lb with Shopmaninc 635 Thin Epoxy System, BYK A-525 air release additive and food wrapper as mold release agent. Mixture sourced at Agsco Inc (quartz, aluminum oxide) and The Cary Co. (zeeospheres):
1 part #6 Agsco Brown Aluminum Oxide
1 part #4 Agsco Quartz
1 part #2 Agsco Quartz
1 part #2/0 Agsco Quartz
1 part G850 Zeeospheres
2 parts G800 Zeeospheres
Originally designed with G200 zeeospheres (check out post #1705). I'm using what I have in stock.
http://www.cnczone.com/forums/showpost.php?p=323244&postcount=1840
(http://www.cnczone.com/forums/showpost.php?p=323244&postcount=1840)
----
Here a link to a small Excelsheet for the computation of the aggregates according to the Fuller formula.
http://www.thomas-zietz.de/downloads/gradingcurve.xls (http://www.thomas-zietz.de/downloads/gradingcurve.xls)
----
Pdf laatu dokumentti polymeeribetonista Ranskaksi :P
http://www.usinages.com/download.php?id=14677 (http://www.usinages.com/download.php?id=14677)
----
Yleistä ultralujista betoneista http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2078.pdf (http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2078.pdf)
http://vsites.unb.br/ft/enm/metro/papers/cobef1_03.pdf google käännös http://tinyurl.com/ybwh29u (http://tinyurl.com/ybwh29u)
----
Lisäksi betonin pitäisi saada mahdollisimman tiiviiksi tärypöydällä tai kiinnittämällä muottiin tärymoottorit
www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1889.pdf (http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1889.pdf)
Materiaaleja:
- Kvartsihiekka ( 40 kg säkki ) raekoot 0.7-1.2mm , 0.5-1.0mm , 1-2mm ,2-3mm ja 3-5mm ,noin 20 euroa säkki
käytetään suodatinhiekkana (uima-altaat)
- Alumiinioksidi löytyy ainakin 1,2mm raekokoo puhallushiekkana.
- Basalttisepeli löytyy akvaariokaupoista raekoko ??
- piikarbidi 900g 7-4 euroa riippuu karkeudesta
Betoni on mielenkiintoinen runkorakenne. Rakennuspuolen kokemuksella voin sanoa muutaman
sanan tällaisesta projektista.
Kiveä käytetään runkoaineena ja sementtiä/hartsia sideaineena, joka pitää rakenteen koossa.
Sideaine on aina kallein osa-aine, siksi sitä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän.
Tähän päästään suhteuttamalla runkoaine siten että erilaisia raekokoja on sopivasti.
Murskattu kiviaines on parempaa kuin pyöreäksi kulunut.
Sementtibetonilla vetolujuus on vain 10% puristuslujuudesta, siksi joudutaan käyttämään
teräksiä rakenteissa. Kaikilla hartseilla tätä ongelmaa tuskin on mutta kannattaa selvittää etukäteen.
Hartseja ja sementtiä voidaan vahvistaa myös kuiduilla esim lasi-,hiili-, muovi- tai teräskuitu.
Tuo saksalainen kaava suhteutuksen osalta vaikuttaa varsin toimivalta.
Basalttisepeli on pehmeää, eikä siten periaatteessa suositeltavaa, tosin kestää varmasti näissä
rakenteissa. Suomalaiset kovat kivilajit käyvät varmasti ja niitä löytyy vaikka kotipihalta.
Basalttisepelin tilalle esim hiekoitussepeli. Kvartsin käyttöä on alettu rajoittamaan sen
syöpävaarallisuuden takia. Sitä käytettiin puhallushiekkana ja muistaakseni kaikkia noita raekokoja
oli myynnissä tosin erilailla pakattuna.
Tässä yksi linkki hiekan myyjään, saattaa olla kallista hiekkaa ostaa pienissä erissä.
http://www.karvianhiekkamylly.com/html/hiekat.html.
Hartsia voi kysyä http://www.tkr-coatings.fi/tkr-coatings_fi/index_f.htm.
Muitakin tuottajia varmasti löytyy googlettamalla molemmille tarvikkeille.
Muutamia vinkkejä vielä
Suurin raekoko saa olla enintään 1/3 rakenteen paksuudesta mieluummin pienempi (ohuissa rakenteissa).
Kiviaineksen tulee olla kuivaa.
Hartsin kulutusta voidaan pienentää lisäämällä hieman kuivattua savea betoniin.
Kannattaa sekoittaa ensin hienoimmat kiviainekset ja siten karkeammat.
Huolellinen sekoitus => koko kiviaines kastuu.
Huolellinen tiivistys => ei jää ilmakuplia heikentämään rakennetta.
Kovettuminen yleensä aiheuttaa lämmönmuodostusta => voi aiheuttaa ongelmia paksuissa rakenteissa.
Lyhyt työstöaika.
Lue ja noudata käyttöohjeita.
Varmasti helpompi ja turvallisempi kuin valaa metallista.
Monimutkaisia muotoja helpompi tehdä kuin hitsaamalla.
Terve
Tälläinen idea / havainto oli tehty cnczonen keskusteluissa.
Monet ovat haaveilleet epoksi graniitista. graniitti murskaa 0-16mm sekoitettuna esim. SikaDur-31 joka on kutistumaton epoksihartsi tarkoitettu betoninkorjauksiin.
Murtolujuuksiltaan tulisi parempi kuin betonin.
Pitänee kysellä ko. epoksin hintoja.
Noi hemmot http://www.epucret.de/en/home/ tekee mm. eräälle suurelle sakemannityöstökonevalmistajalle koneen runkoja. Tuolla kuva http://picasaweb.google.com/hpaakko/Osia# yhdestä rungosta kasauslinjan alkupäässä. Käyttämällä uutta menetelmää saavat koneen rungon melko nopeasti työn alle eikä tartte odottaa 6-12 kk valurautarungon tekeytymistä.
Tässä kun on omissa kelailuissaan päätynyt aivan samanlaiseen ideointiin eli valaa epoxiin kiviaines ja sopivassa muodossa niin nyt tietysti kiinnostaa mitenkäs tämä projekti on sulla edistynyt? Minkälaiseen muotoiluun ja seokseen olet päätynyt?
Oon nyt etsinyt käsiini n. 5-6 erilaista epoksia.. (tilasin myös tuota sikadur 31:stä mutta hinta oli kyllä aika suolainen ainakin minun budjettiini), kivimateriaalia muutamia eri tyyppejä (mm. pesty, tavallinen hiekoitushiekka) sekä alumiinioksidia parilla eri raekoolla jne.
Tarkoitus olisi vielä tehdä pari rigiä joilla saisi testattua lujuusominaisuuksia eri sekoitussuhteilla ja selvittää mitkä suomessa saatavilla olevista tavaroista ovat hinta- laatusuhteeltaan parhaimpia kotinikkareille.
Aikomus olisi tehdä koesauvoja lähemmäs 100kpl pelkästään testejä varten. Aikataulu on mallia "kesäksi valmista ehkä".
Lisäksi löytyy vielä modattu kompura josta saan alipainetta ja pari pientä DC-moottoria epäkeskopainoilla joilla saan säkällä ilmakuplatkin ulos aineesta.
Ensimmäinen sample:
(http://www.cnczone.com/gallery/data/500/medium/IMG_0383.JPG)
Kyseessä siis ihan huvin vuoksi tehty kokeilukappale valettuna sähköputken sisälle.
Kappaleen kolme viivamaista valkoista jälkeä tuli kun yritin kärkipihdeillä puristaa niin kovaa tuota kappaletta kuin osasin.
Onko tuossa samplessa käytetty nimenomaan tuota Sikaduria? Mitä maksoi ja mistä ostit? Tai mistä olet yleensäkkin hankkinut noita muita epokseja?
Lainaus käyttäjältä: mkuivamaki - 08.04.09 - klo:11:33
Onko tuossa samplessa käytetty nimenomaan tuota Sikaduria? Mitä maksoi ja mistä ostit? Tai mistä olet yleensäkkin hankkinut noita muita epokseja?
Saa rautakaupasta tilaamalla.. (k-rauta) makso joku 30-35€ per 1,2kg purkki.
Tulen ainakin kokeilemaan hiilikuidun ja lasikuidun laminointiin tarkoitettuja hartseja.. myös bilteman halppistavaraa.
Sitten sai tilattua vielä yhtä toista betonihartsia/-liimaa rautakaupasta pari euroa halvemmalla kuin tuota sikaa.
Laitan selvityksiä ja laskelmia tässä kun ehdin..
Rakennan parhaimmillaan "giljotiinia" iskulujuuden testaamiseksi ja alkeellista vetolujuudenmittauslaitetta joilla nyt alkuun lähden testailemaan.
moi, oletko ajatellut kokeilla sikadur 42 valukamaa? saa ainakin isompia paketteja. Hinnasta ei tosin mitään tietoa, mutta voisin tiedustella hintatieoa parista paikasta.
poikkeaako nuo jotenkin peristeisestä epoksihartsita, jota saa "ihan kohtuu" hinnallakin ainakin jos ostaa isoja määriä 200ltr tynnyreissä, mutta kyllähän tuota tarvitaankin aikapaljon
http://www.arsalin.fi/Epoksihartsit/Epoksihartsi%20hinnasto.htm
tai sitten polyesteriä, joka on vieläkin halvempaa
http://www.terpol.fi/tuotteet.htm
Itse käytin tota arsalinin perus epoksia kun "liimasin" noi johteet paikoilleen. Sekaan laitoin mikropalloja ja alumiinisilikaattia.
seuraavaksi olis tarkoitus täyttää noi portaalin päädyt ja yläpalkki. tuohon lisään vielä 3-6mm mursketta.
Toimisikohan kivituhka massana siinä olisi valmiiksi sekaisin erittäinhienoa ja karkeempaa kivimassaa?
Onko tästä aiheesta kenelläkään uutta tietoa? Eli onko kukaan tehnyt koneensa runkoa tällä valumenetelmällä ja millaisia materiaaleja olette käyttäneet? Kuinka 'stenberg'in projekti etenee?
Ja toiseksi: Olisiko jollakin foorumia lukevalla halukkuutta ryhtyä asiaa perusteellisemmin selvittämään ja kokeilemaan kohtalaisen pikaisella aikataululla?
Terve
Mulla on yksi teräslevystä tehty runko joka täytetty betonilla.
Runko tuntuu todella jäykälle, mutta työ- ja vapaa-ajan kiireiden vuoksi vielä puolitiessä.
oletteko kokeilleet tämän valmistajan massaa? http://www.acodrain.fi/Tuotteet/Materialer/Polymerbeton.aspx
Lainaus käyttäjältä: panttu - 12.08.09 - klo:18:25
oletteko kokeilleet tämän valmistajan massaa? http://www.acodrain.fi/Tuotteet/Materialer/Polymerbeton.aspx
Olin yhteyksissä tuonne projektimyyntiin ja sain vastaukseksi, että heillä ei ole tietoa massan koostumuksesta eivätkä sitä myy. Joko tuovat myymänsä tuotteet valmiina jostakin taikka jos valavat itse, niin massan aineet tulevat jostakin hartsin sekoitusta vaille valmiina. Luulen lisäksi, että tuon heidän tuotteensa massassa hartsin osuus voi olla 30% tai enemmänkin, koska noiden tuotteiden ominaispaino on vain 2,1...2,3 kg/l ja kiven (esim. kvartsi, graniitti) ominaispaino on kuitenkin suuruusluokkaa 2,7 kg/l. Tuo >30% on kuitenkin liian paljon tähän tarkoitukseen.
Olis ihan kiva aina tietää että minkä kokoisesta koneesta, johon runkoa tuumaillaan, on kyse.
Jos kyse on harrastevehkeestä (kuten palstan nimi antaa ymmärtää...) niin järjen käyttö ei ole kielletty....vai betonista LOLOLOLOL ;D
Jos kyse on ammattilaislaitteesta niin enpä juuri harrastepalstalta kyselisi....
Lainaajärjen käyttö ei ole kielletty....vai betonista LOLOLOLOL
Kiellettyä ei ole myöskään harrastaa järeitä koneita, joihin ei riitä rungoksi puinen kehikko.
Sulla näyttää olevan kannustavia ajatuksia eri aiheista muissakin topiceissa.
Eipä tunnu "ammattilaisella" olevan paljon annettavaa. Ei olisi eka karta.
Seuraava pultillekin opiksi.
Tuota polymeeribetonia on käytetty jo aika pitkään erään toisen harrasteeni perusmateriaalina. Samaa massaa käytetään nimittäin lasikuitumuottien täytemateriaalina, jolloin muoteista tulee elämättömät ja jäykät (ja samalla todella painavat). Tällaista täytettä käytetään, kun halutaan oikein hifistellä ja kun kappaleiden pitää olla erittäin muototarkkoja eikä sinne päin suoruus riitä.
Hartsia tarkoitukseen voi ostaa vaikkapa Kevrasta. Aikaisemmin tällä palstalla olleet reseptit, joissa on käytetty eri kokoisia kiviaineksia ovat varmasti ihan päteviä. Samanlaisia on käytetty muottien jäykistämiseen.
Muottien jäykistämiseen käytetään myös tarkoitukseen myytäviä lasipalloja (mikropalloja) joita saa erilaisilla raekokoja. Palloja saa esim. lähes veden tapaan käyttäytyvästä mikropallosta aina 5 mm kokoon.
Tämäkin homma on ihan tekemistä vaille valmis ::)
PS. Kiinassa voi itseään kutsua insinööriksi jos on pari vuotta tehnyt jotakin hommaa. Eli jos on pari vuotta seissyt työstökoneen vieressä voi sanoa itseään alan insinööriksi.
Lainaus käyttäjältä: ram - 29.12.09 - klo:12:28
......
Tuota polymeeribetonia on käytetty jo aika pitkään erään toisen harrasteeni perusmateriaalina. Samaa massaa käytetään nimittäin lasikuitumuottien täytemateriaalina, jolloin muoteista tulee elämättömät ja jäykät (ja samalla todella painavat). Tällaista täytettä käytetään, kun halutaan oikein hifistellä ja kun kappaleiden pitää olla erittäin muototarkkoja eikä sinne päin suoruus riitä.
Hartsia tarkoitukseen voi ostaa vaikkapa Kevrasta. Aikaisemmin tällä palstalla olleet reseptit, joissa on käytetty eri kokoisia kiviaineksia ovat varmasti ihan päteviä. Samanlaisia on käytetty muottien jäykistämiseen.
Muottien jäykistämiseen käytetään myös tarkoitukseen myytäviä lasipalloja (mikropalloja) joita saa erilaisilla raekokoja. Palloja saa esim. lähes veden tapaan käyttäytyvästä mikropallosta aina 5 mm kokoon.
Tuohon yllä kirjoittamaasi liittyen... Oletko kokeillut jotakin tiettyä hartsia ja kiviaines-seosta? Minulla menossa olevassa tuotekehitysprojektissa olisi tarkoitus tulevan kevään aikana kokeilla koneen alarungon valamista polymeeribetonista niin, että valumuottiin asetetaan ennen valua kierrre-insertit johteiden ja yläpuolisen rungon kiinnittämistä varten. Olisi tarkoitus saada jäykkyyttä ja massaa koneeseen, jonka muu rakenne on kevyempi.
Tai onko muilla tiedossa
itse kokeiltuja reseptejä, joiden ainesosat olisi ostettu Suomesta?
( Tammi - helmikuussa 2010 voin julkistaa täällä tuon projektin ensimmäisen vaiheen ensimmäisiä tuloksia. No... tämän verran tässä vaiheessa: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/SISU/fi/system/projekti.html?id=9872448&nav=Projekti - Jos asia kiinnostaa, niin olen käytännön yhteyshenkilö tuossa jutussa. )
----------
P.S. KBoltin tyylinen kommentointi ei kuulu tälle foorumille, eli suljin ko tunnuksen, sähköpostin ja IP-osoitteen tänne pääsyltä.
Saan vain puuroa aikaseksi. Ainakin jos vertaa alumiiniinkin jo. Pitää kyllä hommata laadukkaampia hartseja kuin noita halpoja kiinan tekeleitä. Epoksi muuten vanhenee aika nopeata jos se seisoo käyttämättömänä kauan. Testiriginä on ollut pelkkä momenttiavain, ruuvi ja kulmarauta. Tuloksia on vain vertailtu keskenään eikä mihinkään standardiin. Ilman tyhjiöpumppua (ultimatemarket, 99€) ei saa mielestäni kuplia pois tyydyttävästi tarpeeksi vähäisellä hartsimäärällä. Lämmittämällä voisi onnistua. En ole keksinyt tarpeeksi hyvää tapaa lämmittää koko peliä puolessa tunnissa tarpeeksi halvalla. Raudoitus kierretangoilla taisi olla aika onnistunut kokeilu veto- ja taivutuskestävyyden kannalta.
Tulen täyttämään tercon alumiinisen C-pilarin tässä pikku hiljaa "parhaimmalla" seoksella. Siihen tulee n. 20 metriä M6 kierretankoa ja parisenkymmentä litraa betonia.
Hiekkoina on käytetty ainakin pestyä hiekoitushiekkaa ja lasipuhalluskvartsia sekä Poraver palluroita. Tähän runkotarkoitukseen ainakin minä käyttäisin hiekkaseosta jossa raekoko olisi about 4-16 mm, tietty riippuen minkä kokoista runkoa ollaan tekemässä. Joku muu järkeilee koon tietty joksikin muuksi.
Lasikuitumuottien täyteaineen kanssa on tietty eri vaatimukset/ei juurikaan vaatimuksia, muita kuin täyttäminen ja jäykkyys.
Ensi kesänä seulon hieman maaperää hallin takana ja kokeilen systeemiä.
Vanha lasikuituveneiden "paklaus" massa..Hartsia ja talkkia. Siitä tulee kova massa mutta ei kestä murtumatta taivutusta. Mutta profiilin sisässä kylläkin luulisi kestävän. Jonkin "pitkäkuituisen" sideaineen kun siihen lisäisi..
Toinen mikä tuli mieleen niin miten juotosbetoni mahtaa toimia? Laajenee kuitenkin 9% ja kohtuu notkeana menee joka paikkaan!
Itsellä portaalikone suunnitteilla, alumiinirunkoisena, joten massat kiinnostaa täytteenä!
Mulla ainakin tuo juotosbetoni väänsi aluprofiileista tehdyn t-uratason kuperaksi.
Ilmeisesti massan tulisi olla mahdollisimman laajentumaton ja kutistumaton. Lasikuitutöissä käytettävä Polyesteri on halpaa, mutta kutistuu aina kuivuessaan. Kutistumista voi pienentää sekoittamalla hartsiin runsaasti mikrolasipalloja.
Kutistumattomia valumateriaaleja ovat vaikkapa valukäyttöön tarkoitetut polyuretaanit. Nämä ovat komponenttimateriaaleja ja kovettumisvaiheessa voi olla voimakasta lämmönmuodostumista. Näissäkin voi kokeilla mikrolasipalloseosta.
Polyuretaanit menevät hinnaltaan polyestereiden ja epoksien välimaastoon. Ei ihan halpoja, muttei huippukalliitakaan. Kuinkakohan suurista valuista tässä nyt puhutaan?
Lisätietoa:
http://www.jacomp.net/jacomp/
Itselläni ei tuo menekki päätä huimaa mutta en vielä ole saanut varmuutta siitä, että olenko edes oikeillä jäljillä valun suhteen. Alumiiniprofiilia löytyisi jo kotoa ja rauta neliöputkea kaupasta..Kummallakin vaihtoehdolla on puolensa. Mielessä oli jos sen 100*50 alu profiilin täyttäisi jollain massalla mutta kun kyseessä on kuitenkin puuroutteri niin onko rahan haaskausta. Tietty koskaan ei kone voi olla liian painava ja jäykkä..Ottakaahan kantaa!
* stana tuhoutui teksti välissä....
Siis Alumiini ja sementtipohjaiset aineet eivät sovi yhteen. Alumiini hapristuu. ALumiini ja epoksipohjaiset aineet sopivat yhteen. Alumiinista pitää poista oksiidi juuri ennen "valua", sitten bondaa hyvin. Voi poistua myös itsestään prosessin ohessa jos käyttä tärytystä ja abrasiivista täyteainetta?
Onko kukaan testannut/mittailut aika/lämpötila stabiilisuutta näillä materiaaleilla?
Tämä ketju on hyvä/pitkä/sekava:
http://www.cnczone.com/forums/epoxy_granite/30155-epoxy-granite_machine_bases_polymer_concrete_frame.html
Siinä on paljon toimivia linkkejä ja harhaanjohtavaa tietoa, mutta myös todellisia helmiä, kuten tämä linkki:
http://www.mech.utah.edu/~bamberg/research/PrinciplesOfRapidMachineDesign/Principles%20of%20Rapid%20Machine%20Design.pdf
PekkaNF
http://www.epucret.de/en/epument-machine-beds-made-of-mineral-casting/materials/
tuossa PB seosten valmistaja
Onko kukaan täälä vielä koittanut tehdä konetta tällä polymeeribetonilla? Jos on niin millä seoksella? Kauheasti kämmenpohjat syyhyäis koittaa sorvia tehdä tällä tavalla... :)
Jos joku on asiaan enemmänkin perehtynyt niin voisi vaikka laittaa pienen yhteenvedon tänne, tuo CNCZonen threadi kun on jonkin verran jo sekava...
Ymmärtääkseni näissä valuissa on väriaineena käytetty hiilimustaa (carbon black), voisiko tuossa käyttää aktiivihiiltä? Vai kuinka eri asioita nämä on? Olisiko lopputulos yhtä mustaa? Aktiivihiilellä olisi suuri pinta-ala kokoonsa nähden ja hyvä kaasun imukyky, tämä yhdistettynä alipaineavusteiseen valuun niin voisi kuvitella ettei kovin helpolla ilmataskuja syntyisi? Entäs jos värinä käyttäisikin titaanidioksidia? Saisiko kuinka valkoisen rungon?
Kysymyksiä, kysymyksiä...
Kävi vain mielessä kun MDF-runkoista suunnittelen rakentavani.
Mitenkäs jos Metalfusion:n käyttämän jo valmiiksi jäykän, onton rakenteen täyttäisi polymeeribetonilla?
Mikä tuossa massassa tekee tarkkuutta, noin yleisellä tasolla? Pelkästään F=ma kaavasta osaisin päätellä että jyrsimen karan tärinät eivät ainakaan johdu kaikkialle, yhtäsuurena. Mutta mikäli jyrsin tai sen kiinnitykset ovat huonot tai pääsevät väljistymään, tulee klappia, eikä mikään polymeeribetoni siihen ongelmaan auta... Pitääkin vissiin aloittaa uusi aihe toisaalle portaali-mallin jyrsimen kiinnittämisestä...