CNC-Harrastus

Tässä vastauksena ram:in kyselyyn jotain ajatuksia sähköisen vaihdelaatikon elektroniikan, erityisesti piirikortin tiimoilta.

Prosessoriksi on maalailtu Xmega128A1:tä joka onkin oikein messevä kapine. Jussi esitti yhdeksi vaihtoehdoksi Olimexin AVR-HX128A1 headerboardia joka olisi siitä hyvä, että vältytään TQFP-paketin jyrsimis- ja juottamisyrityksiltä. Tuossa tulee vielä mukana JTAG-liitin ja reaaliaikakello. Lisäksi kortti on hyvin dokumentoitu Olimexin sivuilla. Tosin kortilla on vain 8MHz oskillaattorikide vaikka prosessori kestäisi 16:kin. Toisaalta ehkä ihan OK, prosessoria voi aina ajaa sisäisellä 32MHz RC-oskillaattorilla ja käyttää tuota hitaampaa kidettä ajastuksiin. Ääni siis tälle vaihtoehdolle.

Käyttöliittymästä on keskusteltu ja keskustelu varmaan jatkuu vielä. Tällainen ehdotus minulta:
Laitetaan näyttölaitteiksi LCD-näyttö ja 3 kpl merkkivalolähtöjä (vi, ke, pu ledi tms). Näytöksi riittää 2-rivinenkin, joskaan 4-rivinen ei maksa paljoa enempää. LCD tulisi olla HD44780-standardin mukainen, eli 16-pinnisellä liittimellä. Näytöä ohjataan 4-bitin moodissa jolloin 1 portti riittää sen ohjaukseen.
Olen käyttänyt Peter Fleuryn toteuttamaa kirjastoa hyvällä menestyksellä. Siitä löytyy toteutusdokumentaatiota täältä: http://homepage.hispeed.ch/peterfleury/avr-lcd44780.html

Syöttölaitteiksi on ehdotettu koodikytkimiä joilla voidaan suoraan napista kääntämällä syöttää haluttu kierteen nousu. Oma ehdotukseni on ollut paneelienkooderi + painonappi. Kun prosessorissa riittänee I/O hyvin, niin miksipä ei laitettaisi molempia. Kuitenkin ennekuin tämä osa saadaan valmiiksi, pitää kyllä konseptoida vähän tarkemmin miten arvojen syöttö ja koneen toiminnan ohjaus missäkin tilanteessa toimii ja mitä vaihtoehtoja eri asioille on.

Syöttölaite josta ei tätä ennen liene puhuttu on analogipotikka. Sillä olisi näppärää ohjata syöttöliikettä käsinajossa. Kortille voisi piirtää tuloliitännät parille kanavalle, niin voi ohjata sekä X- että Y-akselia erikseen, jos haluaa.

Sarjaliittymää on myös toivottu kiinteiden parametrien syöttöön, eikä prosessorin resurssit ainakaan aseta rajaa, joten miksipä sellaista ei voisi piirisuunnitteluun sisällyttää. MAXilla ainakin on hyviä tasonmuuntimia sarjadatan ja modeemisignaalien tuottamiseen.

Digitaalituloja sekä lähtöjä kannattaa olla "riittävästi". Ainakin yhden portin kumpaankin suuntaan voisi varata. Suojaukset kannattaa olla kunnossa, olisiko optoerotus poikaa? Sekä tulot että lähdöt voisi miettiä toimimaan sekä aktiivisina että passiivisina ulkoa syötettyinä. Lähdöille sen verran potkua jollain ULN- tms voimistimella, että jaksavat vetää pientä relettä.

Karan enkooderituloon pitää saada kvadratuurisignaalit sekä indeksipulssi, tällä hetkellä C-portti tuntuu sopivalta. Häiriönsieto pitää olla kunnossa - varmahko ratkaisu olisi siirtää data differentiaalisena. Pitääkö tähän varautua linjavastaanottimin, esim RS485 tms?
Stepperilähdöt samoin timeriin kytketyiltä porteilta, esim D ja E. Pitää vielä tarkistaa oliko porteissa tietyt bitit varattu noille funktioille vai voiko ne mapata vapaasti.

Stepperivahvistimet voisi minusta integroida samalle kortille kun ne tarvitaan joka tapauksessa. Tässä haluaisin vielä vähän tarkemmin tutustua XMegan AWM-toimintoon eli tuohon kehittyneeseen aaltomuodon generointiin. On mahdollista, että prosessorin rauta pystyy suoraan generoimaan lähes mielivaltaista mikrosteppausta, jolloin voitaisi matkia inverttereiden käytämää PWM-tekniikkaa ja saada ylivoimaisen juohea askellus kaikilla nopeusalueilla. Jos tämä onnistuu niin vahvistimeksi riittää pelkät H-siltaan kytketyt tehofetit gate-drivereineen.

Olisko Jonnella aikaa miettiä tuota käyttöliittymää oman ehdotuksena pohjalta, huomioiden että nyt olemme ymmärtääkseni "päättäneet" toteuttaa sekä kartion että kierteen sorvauksen. Tarvitaan joku ihmisen ymmärrettävissä oleva (s.o riittävän ergonominen ja ei-virhealtis) tapa kertoa koneelle kumpaa ollaan tekemässä ja sitten syöttää kaikki tarvittavat tiedot sisään (tai valita ne talletetuista vakioarvoista).

Tämmöisiä alkuun. Kommentoikaa niin päästään keskustelemaan.

Atmelin example koodissa D portti ja timer/counter D0 on laitettu encoderin lukuun.

Lainaus käyttäjältä: jussi - 06.01.10 - klo:00:01
Atmelin example koodissa D portti ja timer/counter D0 on laitettu encoderin lukuun.

Kannattaa tarkistaa onko tähän jokin erityinen syy. En ole niin tarkasti läpikäynyt kaikkia rekisterikuvauksia että osaisin olla jotain mieltä; onko joku muu? Semmoinen vaikutelma on jäänyt, että kaikki timerit ovat suunnilleen samanlaisia, mutta ellei niin se on syytä huomioida.

Jollain perversillä tavalla tuo C alkaa tuntumaan hyvältä, kun sitä on ronkkinut... Kiitos Kremmen muuten pikakurssista, laitan sulla kohta "kiperiä" kysymyksiä C:stä...

Mutta tuosta analogipotikasta, siinä on sorvin käyttö ajatellen yksi ongelma. Sorvia ei syötetä mm/min, vaan mm/rpm. Jolloin jos halutaan tietyn pinnanlaatu, kelkan on seurattava karaa orjallisesti. Muutoinhan voi laitaa oskillaattorin askelmoottoriohjaimen perään ja ajaa sillä. Eli jos ajetaan esim. rouhintaa, syöttöä on 0.23mm/1rpm, eikä potikka jossain "4"-asennossa, mikä tarkoittaa jotain 300mm/min. Oppivat vielä uudet sorvarit huonoille tavoille tuollaisilla potikoilla  ;D

...Mutta saatoin kyllä ymmärtää jotain väärin tuosta ideastasi...

Oma mielipiteeni on koko keksinnöstä, että se muistuttaisi "oikeaa" mekaanista syöttövaihteistoa kaikin puolin, ainakin normaalien syöttöjen osalta, joten sitä ei tarvi ihmetellä. Kartionajo ja kierreautomatikka voisivat kyllä toimia suoraan näytöltä, mutta itse näkisin nuo ihanat kiertokytkimet ratkaisuna kaikkiin ongelmiin (tuskin kyllä auttaa Lähi-Idän kriisiin, akneen tai nalkuttavaan vaimoon...), helppo asettaa arvot (tosin vehje voi silloin muistuttaa 50-luvun "sähköaivoja"...), kuittauspainikeella sitten data sisään. Tuonkin voi tietysti pistää valmiudeksi, ei pakollisena systeeminä, eikös sinne jää I/O:ta vapaaksi kuinka ja paljon? Lisäksi jos laitteeseen tulee pulssipyörä, sitä voisi käyttää valikoissa liikkumiseen, olen tälläistä systeemiä ideoinnut yhteen keksinöistäni, mutta siitä myöhemmin lisää, se on ihan oman topicin arvoinen juttu...

Joo, ja LCD:ksi 4-rivinen, ehdoton homma, jos hintaero ei kerran ole iso.
Mieluiten tietysti graafinen integroidulla toshiban piirillä (T6963, hyvin yleinen ja protokolla aikalailla sama kuin Hitachilla. Sisäinen sivumuisti, fontit sun muu skeida valmiina, varmaan Kremmenille tuttu?), nuo ei juuri maksa mitään, voin vaikka kysellä esim täältä: http://www.lcd-china.com/product.asp?bclassname=product&sclassname=LCD%20MODULE&txtid=83 (http://www.lcd-china.com/product.asp?bclassname=product&sclassname=LCD%20MODULE&txtid=83)

Noita tuli joskus pistettyä Amigan printeriportin kautta eloon (silloin kun 128x64 maksoi Suomessa melkein 1000 mk  ;) ), simppelä hommaa, vähän kuin lapsen teko  :P

Olisiko mitään saumaa graafiseen vaihtoehtoon, jos saadaan hinta jonnekin 30 kympin luokkaan, esim. 240x128:lle..? Pistää alfanumereelista LCD:tä 10 - 0 miten päin vaan...

Tästä tulikin mieleen: paljos siinä Xmegassa on muistia?


Sitten nm. Taurulle kuularuuvista: laita harva ruuvi, pyörii kelkan mukana aika kivuttomasti. Se onkin sitten toinen juttu, millä saat stepperin irti ruuvista siksi aikaa kun käytät kelkkaan käsin...

By to way, kiertokytkimiksi ajattelin tälläisiä Sylvanian bitti-koodaavia versioita, ei niitä juotettavia muovileluja mitä saa Bebekistä:
http://i215.photobucket.com/albums/cc21/jonne_photo/IMG_0042-1.jpg (http://i215.photobucket.com/albums/cc21/jonne_photo/IMG_0042-1.jpg)
http://i215.photobucket.com/albums/cc21/jonne_photo/IMG_0043-1.jpg (http://i215.photobucket.com/albums/cc21/jonne_photo/IMG_0043-1.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 06.01.10 - klo:00:08
Jollain perversillä tavalla tuo C alkaa tuntumaan hyvältä, kun sitä on ronkkinut... Kiitos Kremmen muuten pikakurssista, laitan sulla kohta "kiperiä" kysymyksiä C:stä...

Tauti leviää ;D Anna tulla vaan kysymyksiä. Laita niille vaikka oma otsikko tälle alueelle niin ei mene kaikki maailman asiat tähän yhteen ja samaan pötköön.

Lainaa
Mutta tuosta analogipotikasta, siinä on sorvin käyttö ajatellen yksi ongelma. Sorvia ei syötetä mm/min, vaan mm/rpm. Jolloin jos halutaan tietyn pinnanlaatu, kelkan on seurattava karaa orjallisesti. Muutoinhan voi laitaa oskillaattorin askelmoottoriohjaimen perään ja ajaa sillä. Eli jos ajetaan esim. rouhintaa, syöttöä on 0.23mm/1rpm, eikä potikka jossain "4"-asennossa, mikä tarkoittaa jotain 300mm/min. Oppivat vielä uudet sorvarit huonoille tavoille tuollaisilla potikoilla  ;D
...Mutta saatoin kyllä ymmärtää jotain väärin tuosta ideastasi...

Totta. Tuo oli vain ajatus eikä ole minulle mikään keppihevonen. Toisaalta, jos se muuten hyvältä tuntuu niin ei ole ongelma sitoa syöttöä sekä potikan asentoon että karan kierroslukuun.
Mitään isoa ideaa siinä ei ollut takana.

Lainaa
Oma mielipiteeni on koko keksinnöstä, että se muistuttaisi "oikeaa" mekaanista syöttövaihteistoa kaikin puolin, ainakin normaalien syöttöjen osalta, joten sitä ei tarvi ihmetellä. Kartionajo ja kierreautomatikka voisivat kyllä toimia suoraan näytöltä, mutta itse näkisin nuo ihanat kiertokytkimet ratkaisuna kaikkiin ongelmiin (tuskin kyllä auttaa Lähi-Idän kriisiin, akneen tai nalkuttavaan vaimoon...), helppo asettaa arvot (tosin vehje voi silloin muistuttaa 50-luvun "sähköaivoja"...), kuittauspainikeella sitten data sisään. Tuonkin voi tietysti pistää valmiudeksi, ei pakollisena systeeminä, eikös sinne jää I/O:ta vapaaksi kuinka ja paljon? Lisäksi jos laitteeseen tulee pulssipyörä, sitä voisi käyttää valikoissa liikkumiseen, olen tälläistä systeemiä ideoinnut yhteen keksinöistäni, mutta siitä myöhemmin lisää, se on ihan oman topicin arvoinen juttu...

I/O tämmöiseen varmaan riittää. Olisko sinulla aikaa miettiä noiden kiertokytkimien käyttölogiikka? Sen ohella voi siten olla pulssipyörä ja näyttö, joilla voi tehdä muita juttuja ja jos joku haluaa niin vaikka samat kuin kiertokytkimillä. Saadaan kaikki onnellisiksi  :P Kytkimille jos tarvitsee jotain apunappeja tms niin voi ajatella että sitä pulssipyörää ja sen painiketta voisi käyttää apuna, tai sitten erillisiä kytkimiä tai painikkeita. Voidaan sitten keskustella kun on pöydässä ehdotuksia.

Lainaa
Joo, ja LCD:ksi 4-rivinen, ehdoton homma, jos hintaero ei kerran ole iso.
Mieluiten tietysti graafinen integroidulla toshiban piirillä (T6963, hyvin yleinen ja protokolla aikalailla sama kuin Hitachilla. Sisäinen sivumuisti, fontit sun muu skeida valmiina, varmaan Kremmenille tuttu?), nuo ei juuri maksa mitään, voin vaikka kysellä esim täältä: http://www.lcd-china.com/product.asp?bclassname=product&sclassname=LCD%20MODULE&txtid=83 (http://www.lcd-china.com/product.asp?bclassname=product&sclassname=LCD%20MODULE&txtid=83)

Noita tuli joskus pistettyä Amigan printeriportin kautta eloon (silloin kun 128x64 maksoi Suomessa melkein 1000 mk  ;) ), simppelä hommaa, vähän kuin lapsen teko  :P

Olisiko mitään saumaa graafiseen vaihtoehtoon, jos saadaan hinta jonnekin 30 kympin luokkaan, esim. 240x128:lle..? Pistää alfanumereelista LCD:tä 10 - 0 miten päin vaan...

Ei mitään estettä noin periaatteessa. Toki graafinen näyttö pesee merkkinäytön menne tullen, että jos sille käyttöä keksitään niin voidaan hyvin laittaa.

Lainaa
Tästä tulikin mieleen: paljos siinä Xmegassa on muistia?

128 kB flashia johon saa koodia ja vakiotekstejä yms aitoja vakioita.
8 kB staattista rammia muuttujille ja pino(i)lle
2 kB EEPROMia parametreille

Ram-muistia on tänä päivänä hyvin saatavilla joten sitä voi vaikka jatkaakin jos noita portteja vielä jää. Toisaalta kyllä tuo 8k jo johonkin riittääkin. Jos me ruvetaan piirtelemään kuvia näytölle niin sitten... hmmm.

Ooooops, täähän tuli väärään topiciin, mutta ei anneta sen häiritä...

Tuo graafinen ei kyllä sen enempää vie muistia kuin alfanumereelinen, jollei käytetä grafiikkaa, mutta miksipä ei, jos tuollaiseen päätyy.

Muuten, aika olikin kullannut muistot tuosta T6963:sta, eihän siinä ole kuin yksi fontti (tosin chartergeneraattori löytyy), sotkin tuon uudempiin "intelligent"-LCD:hin, jotka osaavat vaikka mitä temppuja. Nyt kun aloin oikein muistelemaan, ajoin siitä Amigan printteriportista tavu kerrallaan grafiikkaa näytölle, vauhti ei päätä huimannut, johonkin 10 frameen vissiin pystyi ilman että vilkkui. Mutta kyllä tuollainen vilkkuminen toimi ihan kivasti 3d-grafiikan kanssa, samoin grafiikkan aloitus- ja lopetusosoitteen muokkaaminen lennosta sai aika makeita efektejä aikaiseksi. Tuo prokkis liittyi auton MP3-soittimeen (Amiga 1200 + 68030 turbo + kiintolevy + MP3-dekooderi + graafinennäyttö), mutta aika meni minun keksinnöistä ohi, ennenkuin seoli valmis  :'( ...


Toisaalta, eihän yksivärinen grafiikka paljoa muistia vie (tuskin ruvettaisiin jpeg-purkajaa rakentamaan tälläiseen keksintöön...), kerralla piirretään koko ruutu ja sitten tekstit päälle.

Muuten, jos tuo T6963 ei ole tuttu, tsekkaas täältä:
http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/toshiba/1908.pdf (http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/toshiba/1908.pdf)

Mutta voisin metsästää jonkun vielä paremman vaihtoehdon, aika on syönyt tuota T6963:aa kohtalaisen pahasti. Kun tuota datasheettiä äsken luin, tuli mieleen, että oliko tämä todellakin näin alkeellinen... Eli kyselen maailmalta hiukan vaihtoehtoja. Xmegassa oli UARTti, joten sarja väylällinenkin näyttö kävisi..?

Piirtelen jossain vaiheessa ehdotuksia noista namiskoista, mutta yksi kytkin voisi olla "master switch", millä valitaan toimintatila.

Joo xmegassa on uartteja vaikka lampaat söisi, 8 kpl kaikkiaan :) Tosin ne jakaa aina saman portin timerin, twi:n ja spi:n kanssa, ettei kaikki ole yhtä aikaa käytettävissä. Mutta varmaan löytyy tarvittaessa.

Lainaus käyttäjältä: jussi - 06.01.10 - klo:00:01
Atmelin example koodissa D portti ja timer/counter D0 on laitettu encoderin lukuun.

AWEX eli Advanced Waveform Generation Extension on toteutettu timereihin TCC0 ja TCE0. Portit C ja E (tarvittavat bitit) on siis varattava stepperilähdöiksi ja enkooderitulo voisi olla esimerkin mukaisesti TCD0.

8 UARTia? Hmmm, mielenkiintoista... Alkaa nämä Atmelit aina vaan tuntumaan aika päteviltä vehkeiltä...


Sitten ihan jotain muuta; jos ajatellaan että käytetään tuota 2x16 LCD:tä, niin miten toteutetaan sen kirjoittaminen ilman että se häiritsee itse ohjelmaa? Tuo LCD lukee aika hitaasti muistaakseni datan portistaan, eli CS (oliks se nyt toi?) pitää olla ylhäällä jonnin aikaa ennen kuin menee jakoon LCD:lle, samoin alhaalla, että se tajuaa jonkun muuttuneen. Joten mites me toteutetaan tuo siten, ettei datan lukuun tarvittava odotusaika häiritse encoderin lukua & pulssitusta (toki onhan noita tapoja...)? Joku bufferi datalle ja "ajastin" main loopissa CS:lle? Vai kylmästi keskeytykset kaikelle hyödylliselle ja tulkoon näyttö & nappulat toimeen sillä ajalla mitä jää?

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 06.01.10 - klo:01:43
Sitten ihan jotain muuta; jos ajatellaan että käytetään tuota 2x16 LCD:tä, niin miten toteutetaan sen kirjoittaminen ilman että se häiritsee itse ohjelmaa? Tuo LCD lukee aika hitaasti muistaakseni datan portistaan, eli CS (oliks se nyt toi?) pitää olla ylhäällä jonnin aikaa ennen kuin menee jakoon LCD:lle, samoin alhaalla, että se tajuaa jonkun muuttuneen. Joten mites me toteutetaan tuo siten, ettei datan lukuun tarvittava odotusaika häiritse encoderin lukua & pulssitusta (toki onhan noita tapoja...)? Joku bufferi datalle ja "ajastin" main loopissa CS:lle? Vai kylmästi keskeytykset kaikelle hyödylliselle ja tulkoon näyttö & nappulat toimeen sillä ajalla mitä jää?

Äläpä huoli, tähän löytyy kyllä oikein hyvä ratkaisu. Et varmaan juuri tätä ajatellut kun joskus ihan tämän harjoituksen alussa heitit, että tehdään niin tehokkaalla prosessorilla, että on millä mällätä. Tuossa Xmegassa kun riittää puhti, niin porttasin jo sille FreeRTOS-reaaliaikakäyttiksen http://www.freertos.org/ (http://www.freertos.org/). Mulla ei ole tälllä hetkellä Xmega rautaa käytössä niin porttasin saman tien Mega32:lle joka mulla on stk500-laudassa kiinni ja komeasti pelittää. Tänään töiden jälkeen raapustin demon joka lukee painikkeita ja kellon tikityksiä ja päivittää niitä lankun ledeille ja lähtöportin kautta 4-riviseen lcd-näyttöön, kaikki toiminnat päällekkäin yhtä aikaa. Näyttö saa rauhassa olla melkein kuinka hidas vaan, se ei häiritse muita taskeja. Xmegassa noita kellojakin riittää, voidaan käyttikselle ottaa vaikka se 32kHz reaaliaikakello taskien skedulointiin, enkooderi-stepperikeskeytyksille (eli säätöluupille) 8MHz kide ja varsinainen prosessori saa juosta sisäänrakennetulla 32 MHz RC-oskillaattorilla.
FreeRTOS antaa vielä määritellä taskeille prioriteetit niin voidaan sitäkin kautta varmistaa, että koneenohjauksen taskit saa ajoaikaa ennen joutilaampaa tekemistä.

Jaha... rauta näyttääkin jo suunnitelleen itsensä  ;D

Eihän mulle jääkään kuin pari pikku juttua. Olen piirrellyt jo hieman IO:ta enempi asioita on piirrettynä kuitenkin päässäni. Seuraava tylsä vaihe on piirtää tuon prosessorin symbooli... vai onkohan se vielä vaihtumassa?
Jos ei, niin sattuuko kellään olemaan sellaista Eaglelle piirrettynä?
No jos ei löydy, niin onpahan illaksi ohjelmaa. Tuon prosessorin piirtäminen / valinta ei ole kyllä ihan ekoja juttuja minulle... vaan pikemminkin viimeinen. Se on tarpeellinen ainoastaan "motivation boostingiin". Saisin tänne postattua hienoja kuvia  :o

Kuinkas on encooderin laita... Ajattelin laittaa encooderille käyttöjännitteen valittavaksi joko 5 V tai 24 V. Käyttöjännite purkille voisi myös olla 24 V, se kun on standardi näissä teollisuusympäristöissä. Toki moottorin virrotus erikseen.

Entäs peruspolitiikka osavalintoihin... Käytetäänkö joka maitokaupasta löytyviä traktorin osasia joita jokainen voi voimavirtakolvillaan lautaan liittää, vai tehdäänkö levystä 2000 luvun näköinen?
Oma mielipiteeni olisi, että ei mentäisi 0805 osasia pienempiin hippuihin. Nuo on sentään helposti vielä krapulassakin juotettavissa. Ainakin jos omistaa juotospastaa, hyvät pinsetit, kuumailmapuhaltimen ja stereoluupin kuten minä.

En ole vielä prosessoriin tutstunut, mutta olikos sillä raudan tuki luoda PWM:llä sinimuotoista aaltomuotoa halutulla taajuudella? ja montako tällaista kanavaa siinä on? Entä onko ajoitus prosessorin raudassa.. Eli ettei mene kummankin puolen kivet samaan aikaan päälle, vai tarvitaanko ajoituschippi erikseen?
Noissa DSP:ssä jotka aiemmin mainitsin on PWM kuudelle kanavalle ja ajoitus rakennettu prossan sisään. Eli ne on tehty 3-vaiheisen noottorin ohjaukseen. Niissä tosiaan rauta hoitaa itsekseen moottorin pyörityksen ja prossalla voi sitten vaikka pelata pasianssia.

Noh.. yritän lukea iltasella ne prossan prujut, toivoen ettei sitä enää vaihdeta.

Lainaus käyttäjältä: ram - 06.01.10 - klo:12:31
Jaha... rauta näyttääkin jo suunnitelleen itsensä  ;D

Eihän mulle jääkään kuin pari pikku juttua. Olen piirrellyt jo hieman IO:ta enempi asioita on piirrettynä kuitenkin päässäni. Seuraava tylsä vaihe on piirtää tuon prosessorin symbooli... vai onkohan se vielä vaihtumassa?
Jos ei, niin sattuuko kellään olemaan sellaista Eaglelle piirrettynä?
No jos ei löydy, niin onpahan illaksi ohjelmaa. Tuon prosessorin piirtäminen / valinta ei ole kyllä ihan ekoja juttuja minulle... vaan pikemminkin viimeinen. Se on tarpeellinen ainoastaan "motivation boostingiin". Saisin tänne postattua hienoja kuvia  :o

Ei kai me enää sitä prosessoria vaihdettaisi - minusta kaikki on vähintään epäsuorasti tuntuneet kannattavat Xmega128A1:tä.

Lainaa
Kuinkas on encooderin laita... Ajattelin laittaa encooderille käyttöjännitteen valittavaksi joko 5 V tai 24 V. Käyttöjännite purkille voisi myös olla 24 V, se kun on standardi näissä teollisuusympäristöissä. Toki moottorin virrotus erikseen.

Kyllä noiden pitäisi riittää vaihtoehdoksi. Ainoa mikä tulee mieleen on 12V mutta en mä oikeasti tiedä onko se yleinen...

Lainaa
Entäs peruspolitiikka osavalintoihin... Käytetäänkö joka maitokaupasta löytyviä traktorin osasia joita jokainen voi voimavirtakolvillaan lautaan liittää, vai tehdäänkö levystä 2000 luvun näköinen?
Oma mielipiteeni olisi, että ei mentäisi 0805 osasia pienempiin hippuihin. Nuo on sentään helposti vielä krapulassakin juotettavissa. Ainakin jos omistaa juotospastaa, hyvät pinsetit, kuumailmapuhaltimen ja stereoluupin kuten minä.

Ei mentäisi ihan mikroskoppisiin kun ei se sitten enää tuppaa onnistumaan ja ainakin alkaa v..tuttaa kun tärvää 10:nnen kärpäsenpaskan eikä vieläkään...
Olisko toi 0805-koko hyvä sitten? Niitä kai vielä jotenkin käsinkin asentelee. Onko tuon koon komponenttien pinnivälit vielä jyrsittävissä vai pitääkö syövyttää?

Lainaa
En ole vielä prosessoriin tutstunut, mutta olikos sillä raudan tuki luoda PWM:llä sinimuotoista aaltomuotoa halutulla taajuudella? ja montako tällaista kanavaa siinä on? Entä onko ajoitus prosessorin raudassa.. Eli ettei mene kummankin puolen kivet samaan aikaan päälle, vai tarvitaanko ajoituschippi erikseen?
Noissa DSP:ssä jotka aiemmin mainitsin on PWM kuudelle kanavalle ja ajoitus rakennettu prossan sisään. Eli ne on tehty 3-vaiheisen noottorin ohjaukseen. Niissä tosiaan rauta hoitaa itsekseen moottorin pyörityksen ja prossalla voi sitten vaikka pelata pasianssia.

Joo on siinä. Xmegassa ei ole kuutta kanavaa, mutta onpa kaksi ja enempää me ei tähän tarvitakaan. Dead-time lagin saa ohjelmoitua suoraan rautaan joten sitä ei tarvii huomioida erikseen. Lisäksi modulaattorilähdössä on kanavien invertointimahdollisuus mutta sitä en muista oliko se biteittäin, ja sullehan se jää mietittäväksi tarvitaanko ollenkaan siihen siltaan mitä olet meinannut suunnitella.

Lainaa
Noh.. yritän lukea iltasella ne prossan prujut, toivoen ettei sitä enää vaihdeta.

Alkaa olla myöhäistä vaihtaa enää. Aika paljon paukkuja on jo tuon valinnan eteen pantu :)
Mä olen lukenut tätä prujua http://www.atmel.com/dyn/resources/prod_documents/doc8067.pdf (http://www.atmel.com/dyn/resources/prod_documents/doc8067.pdf). Sillä laitan, että puhutaan varmasti samasta kekottimesta...

LainaaTuossa Xmegassa kun riittää puhti, niin porttasin jo sille FreeRTOS-reaaliaikakäyttiksen http://www.freertos.org/.

Mihin tämä kehitys menee, mikrokontrollereissakin moniajokäyttis...? Olen ollut kellarissani liian kauan...

Mutta näytöistä hintoja. Alustavasti voisin luvata rahteineen Suomeen 10 kpl satseissa kökkö-T6963-pohjaisia (kaipa tollekin kirjasto löytyy..?) seuraavasti:

ERM25664SBS-1 256x64pix 20 - 25 euroa

ERM320240SBS-1 320x240pix 50- 60 euroa

Eipä ole pahan hintaisia, ainakaan tuo pienempi, ja ovat sinivalkoisella näytöllä, eli kivasti näkyy valossakin.

Lisäksi löytyi tälläinen:
http://www.lcd-china.com/offer.asp?bclassname=special%20offer (http://www.lcd-china.com/offer.asp?bclassname=special%20offer)
(tekee noin vajaan kympin Suomeen kuskattuna, mikäli tuo hinta on todellakin yhdelle kappaleelle)


Jonne jatkaa etsintää, jos vaikka löytyi joku sarjaväylällinen "älykäs"&halpa näyttö...

http://www.lcd-module.com/produkte/edip.html
olisko noi sellaisia. Elfan hinta 128x64 18,80€ vois löytyä halvemmalla jostain?

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 06.01.10 - klo:13:41
...
Mutta näytöistä hintoja. Alustavasti voisin luvata rahteineen Suomeen 10 kpl satseissa kökkö-T6963-pohjaisia (kaipa tollekin kirjasto löytyy..?) seuraavasti:
ERM25664SBS-1 256x64pix 20 - 25 euroa
ERM320240SBS-1 320x240pix 50- 60 euroa
Eipä ole pahan hintaisia, ainakaan tuo pienempi, ja ovat sinivalkoisella näytöllä, eli kivasti näkyy valossakin.
Lisäksi löytyi tälläinen:
http://www.lcd-china.com/offer.asp?bclassname=special%20offer (http://www.lcd-china.com/offer.asp?bclassname=special%20offer)
(tekee noin vajaan kympin Suomeen kuskattuna, mikäli tuo hinta on todellakin yhdelle kappaleelle)
Jonne jatkaa etsintää, jos vaikka löytyi joku sarjaväylällinen "älykäs"&halpa näyttö...

Lainaus käyttäjältä: jussi - 06.01.10 - klo:14:09
http://www.lcd-module.com/produkte/edip.html
olisko noi sellaisia. Elfan hinta 128x64 18,80€ vois löytyä halvemmalla jostain?

Ihan softasuunnittelun näkökulmasta kaikki vaikuttavat kelvollisilta. Noissa näytti olevan erilaisia resoluutioita joten pitäiskö ennen päätöstä miettiä, mitä kaikkea sillä näytöllä halutaan esittää? Teksti ja koordinaatit isoilla merkeillä onnistuu varmasti kaikilla, mutta jos kuvia meinataan niin sitten pienimmät voi olla jo vähän ahtaita.
Joissakin noista oli SPI ja I2C -liittymiä. Niillä saisi tehtyä I/O:ta säästäviä ratkaisuja.

Joo, SPI tai 2C olisi kova sana. Jatka osien metsästystä..

Asiaan hiukan sivuten, (tätä tuskin kannattaa käyttää projektissamme)
oletkos nähnyt tälläistä vekotinta aikaisemin, saat VGAn kiinni omin
kötöksin helpost:

http://www.4dsystems.com.au/prod.php?id=15 (http://www.4dsystems.com.au/prod.php?id=15)

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 06.01.10 - klo:16:09
...
Asiaan hiukan sivuten, (tätä tuskin kannattaa käyttää projektissamme)
oletkos nähnyt tälläistä vekotinta aikaisemin, saat VGAn kiinni omin
kötöksin helpost:
http://www.4dsystems.com.au/prod.php?id=15 (http://www.4dsystems.com.au/prod.php?id=15)

Olen minä tuollaisista kuullut, mutta en koskaan nähnyt yhtään elävänä. Tuohon perään vielä pieni lattanäyttö niin siin olisi aika kova käyttöliittymä.
Ruokahalu vaan kasvaisi heti niin paljon, että tarvittaisi yksi prosessori lisää laskemaan grafiikkaa  :P

Joo, ahneeksihan tässä tulee, pitäisiköhän palata lähtöruutuun, eli 2x16:sta...
Ainakin sitä saa joka "Bebekistä"...

Noissa näytöiisä on hinnan kohdalla sellainen paradoksi, että true-color TFT VGA on halvempi suhteessa kuin yksi värinen LCD-moduli.

Mulla on ihan uusi innovaatio odottamassa piirustuspöydän laatikossa, siihen ehkä tulee jotain tuon Picasan kaltaista, mutta annetaan sen idean vielä muhia... Selviää sitten seuraavassa jaksossa  ;D...

Pakko osallistua keskusteluun.

Jäitä kypärään tuon näyttöpuolen kanssa. Tekstinäyttö on kuitenkin nopeammin luettava. Ainakin noissa valvomoissa joita on askarreltu käy niin, että pikkuhiljaa siihen päänäyttöön kerätään ne tarpeelliset numeroarvot ja hieno grafiikka jää toisarvoiseksi.

-Jussi-

Eiköhän tämä ollutkin enemmän tämmöistä ääneen ajattelemista tms. Isompaan näyttöön saa helppolukuisempaa tekstiä, siinä kai sen suurin anti. Oikealle grafiikalle tällaisessa sovelluksessa on lopulta kai aika vähän tarvetta.

En ihan hahmottanut tota arkkitehtuuria ihan suoraan, mutta silti olisi pari kysymystä:

Onko suunnitelmissa laittaa langoitettuna äärirajat (pysäytysrajat - sen jälkeen rikkoutuu jotain) stepperin/servon enable-tuloon, jolloin se pitää ohittaa HW painonapilla (rinnakkain tämän aukeavan äärirajan kanssa) ja paneelilta ohjaus rajasta poispäin vai pelkästään softarajat?. Vai onko tähän joku parempikin systeemi? Minua kovasti miellyttää erilliset softarajat ja erikseen langoitettu pysäytys joka pysäyttää akselin pääteasteen.

PekkaNF

Eikös erilaisten työkalujen/pitimien käyttö hankaloita kiinteiden rajojen käyttöä ainakin pakan päässä?
Tai sitten niidenkin pitäisi olla säädettävät ja sitten ne ovatkin melkein softarajat.

-Jussi-

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 15.01.10 - klo:14:16
En ihan hahmottanut tota arkkitehtuuria ihan suoraan, mutta silti olisi pari kysymystä:

Onko suunnitelmissa laittaa langoitettuna äärirajat (pysäytysrajat - sen jälkeen rikkoutuu jotain) stepperin/servon enable-tuloon, jolloin se pitää ohittaa HW painonapilla (rinnakkain tämän aukeavan äärirajan kanssa) ja paneelilta ohjaus rajasta poispäin vai pelkästään softarajat?. Vai onko tähän joku parempikin systeemi? Minua kovasti miellyttää erilliset softarajat ja erikseen langoitettu pysäytys joka pysäyttää akselin pääteasteen.

PekkaNF

Ei sitä arkkitehtuuria ole vielä hahmottanut loppuun asti kukaan muukaan :) Mutta vastauksia: On ollut ajatus, että liikkeiden äärirajakytkimille on tulot, ja että ne toimivat osapuilleen kuten kuvailitkin. Nythän käyttöliittymä on vielä alkuvaiheessa, joten joten nappulatekniikan yksityiskohdat varmaan vielä muototutuvat. Kuitenkin ohjaimen softan puolesta äärirajatoiminto estää liikkeen toimineen rajan suuntaan, mutta ei peruutusta. Se, pitääkö tuohon kytkeä jokin manuaalinen namikka jolla enabloidaan moottorinohjaus peruutusta varten ei ole huono ajatus. Itse olen tähän  asti suhtautunut asiaan siten, että ääriraja ei ole ihan yhtä "kriittinen" kuin hätäseis jolloin se ei aiheuttaisi totaalista pimennystä. Mikäli näin kuitenkin pitää olla, niin sitten se tehdään niin ja laitetaan manuaalinen peruutuksen sallinta. Tällöin olisi hyvä kuitenkin viedä rajakytkintieto myös ohjaimelle, jotta se osaa muuttaa ajotilaansa vastaavasti. Voi olla luvassa hankaluuksia jos ohjain painaa innolla eteenpäin mutta stepperit on mykkinä. Sitten kun käyttäjä enabloi stepperivahvistimen niin räiskis ja kolari. Eli suunnitellaan toimiva kokonaisuus, miten sen sitten pitääkin toimia.
Ja softarajat siis tietenkin mukaan myös. Niiden puutteena vaan on, ettei ne säily virtakatkon yli. Tai siis raja-asemat toki voi siirtää pysyvään EEPROM-muistiin mutta kun askelmoottorin liikkeistä ei tiedä kun systeemi on virrattomana niin absoluuttiasema ei säily. Jos systeemistä halutaan "hieno" niin tehdään niinkuin oikeissa koneissa - erillinen kotiasema-anturi ja kalibrointisekvenssi. Sillä saadaan kyllä softarajatkin tarkoiksi eikä enää tarvii kolistella päätyrajoja. Vaatii vaan taas pari inputtia mutta jos niitä riittää niin mikä ettei, onhan noitakin tehty...

Lainaus käyttäjältä: alfred_j_kwak - 15.01.10 - klo:16:29
Eikös erilaisten työkalujen/pitimien käyttö hankaloita kiinteiden rajojen käyttöä ainakin pakan päässä?
Tai sitten niidenkin pitäisi olla säädettävät ja sitten ne ovatkin melkein softarajat.

-Jussi-

Kyllä se voi hankaloittaa. Joissakin operaatioissa rajan tarkka paikka on ihan terän asennosta kiinni. Itse olen miettinyt semmoista ratkaisua jossa on jonkinlaisessa holkissa liukuva puikko, minkä saa kiristää sormiruuvilla paikalleen. Kelkka tökkää puikkoon joka työntää holkin irti rajakytkimestä. Nyt kun ajaa kelkan ääriasentoon, siirtää puikon koskettamaan kelkkaa niin raja on about asetettu. Jotain hienosäätöä vielä kytkimen aukeamisvälykseen tarvii mutta siihen löytyy konsti. Jos ohjain vielä auttaa näyttämällä vaikka merkkiledillä koska raja on auki/kiinni niin asetuksen saa aika tarkaksi eikä mene kauaa. Tai sitten jotain ihan muuta  ::)
Nuo softarajat kuitenkin otettaisi mukaan ihan sen takia, jos joku ei lähde tekemään ollenkaan mekaanisia rajoja koneeseensa.

Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 16.01.10 - klo:15:37
Ei sitä arkkitehtuuria ole vielä hahmottanut loppuun asti kukaan muukaan :) Mutta vastauksia: On ollut ajatus, että liikkeiden äärirajakytkimille on tulot, ja että ne toimivat osapuilleen kuten kuvailitkin. Nythän käyttöliittymä on vielä alkuvaiheessa, joten joten nappulatekniikan yksityiskohdat varmaan vielä muototutuvat. Kuitenkin ohjaimen softan puolesta äärirajatoiminto estää liikkeen toimineen rajan suuntaan, mutta ei peruutusta. Se, pitääkö tuohon kytkeä jokin manuaalinen namikka jolla enabloidaan moottorinohjaus peruutusta varten ei ole huono ajatus. Itse olen tähän  asti suhtautunut asiaan siten, että ääriraja ei ole ihan yhtä "kriittinen" kuin hätäseis jolloin se ei aiheuttaisi totaalista pimennystä. Mikäli näin kuitenkin pitää olla, niin sitten se tehdään niin ja laitetaan manuaalinen peruutuksen sallinta. Tällöin olisi hyvä kuitenkin viedä rajakytkintieto myös ohjaimelle, jotta se osaa muuttaa ajotilaansa vastaavasti. Voi olla luvassa hankaluuksia jos ohjain painaa innolla eteenpäin mutta stepperit on mykkinä. Sitten kun käyttäjä enabloi stepperivahvistimen niin räiskis ja kolari. Eli suunnitellaan toimiva kokonaisuus, miten sen sitten pitääkin toimia.
Ja softarajat siis tietenkin mukaan myös. Niiden puutteena vaan on, ettei ne säily virtakatkon yli. Tai siis raja-asemat toki voi siirtää pysyvään EEPROM-muistiin mutta kun askelmoottorin liikkeistä ei tiedä kun systeemi on virrattomana niin absoluuttiasema ei säily. Jos systeemistä halutaan "hieno" niin tehdään niinkuin oikeissa koneissa - erillinen kotiasema-anturi ja kalibrointisekvenssi. Sillä saadaan kyllä softarajatkin tarkoiksi eikä enää tarvii kolistella päätyrajoja. Vaatii vaan taas pari inputtia mutta jos niitä riittää niin mikä ettei, onhan noitakin tehty...

Kuvailemasi ongelma SW rajoissa ja inkrementaaliaintureiden kanssa toimiessa on todellinen ja vaatii miettimistä. Manuaalisorvissa ei ole selkeetä kotiasemaa, mutta jos sellainen luodaan niin se on varmaan aikalailla lähellä pakkaa? Ehkä käsin ohjattuna ilman työkalua/terää.

Jos kone joutuu pysäytysrajalle, niin periaateessahan kyseessä on aina jonkun sortin virhe, joka pahimmillaan kohtuu sw/hw ongelmasta, vaikkapa servon takaisinkytkennän ongelmasta? Tällöin olisi varmaan järkevää olla joku keino pistää peli pois mahdollisimman lähellä "ulointa luupia" ja riitävän hw:nä, ainakin mun mielestä. Se että kappale menee hylkyyn on useinmiten pienempi ongelma kun se että työkalunpidin törmää pakkaan.

Jos tämä olis lähtökohta niin joku servon/stepperin ennable vois riittää?

Pitääpä kaivaa yhden muutman vuoden vanhan laitteen piirikaavio esille ja katsoo miten siinä oli servon kanssa tehty, tais olla kummatkin mekaaniset rajat kytketty servon ennableen sarjassa ja servolta joku signaali PLC:lle. Rajat ohitettiin painonapilla ja ideana oli se että käyttäjä kyllä näkee kumpaan suuntaan servoo pitää ohjata että saa laitteen pois pysäytysrajalta (vähemmän kun 5 mm lisää ja homma menee hevimetallihommiksi). Moodina oli siis automaattiajon tiputus pois päältä, jolloin vain käsinojaus toimii ja mikään ohjaus ei toimi jos sormen nosti pois "ohitus" painonapilta kun laite oli äärirajalla. Tosin eräs käyttäjä onnistui hermostuneena käsinajolla ajamaan laitteen väärään suuntaan. Varaosapuoli oli iloinen.

Pysäytysrajasta tosiaan tarvitaan tieto ohjaimelle käytännössä jotain kautta. Onko näissä kaikissa steppereissä halvoissa servoissa joku status joka tippuu pois päältä kun servo ei ole valmis/virhetilassa/ei_enabloitu? Sitä kauttahan se vois tipauttaa kaikki auttomaattimoodit päältä ja pysäyttää sekvenssin/kaikki akselit jos jonkun akselin servo ei tykkää työskennellä?

PekkaNF

Vastailen paremmalla ajalla pidemmin, mutta ihan yleiskommenttina tämä: Alkuperäisessä ajatuksessa ei ollut mietitty erillisiä stepperin/servon ohjainpurkkeja, vaan koko toiminnallisuus olisi nyt toteutettavassa yksikössä kompaktina kokonaisuutena. Sittemmin on keskusteltu erilaisista variaatioista, mutta lähtöajatuksen mukaan ei ole mitään erillisiä yksiköitä joita voisi disabloida / enabloida ohjaimesta riippumatta. Rautatason lukitukset voi kompaktiohjaimeen tietenkin rakentaa, mutta silloin niitä pitää varmaan huomioida jo elektroniikkasuunnitelussa.

Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 18.01.10 - klo:12:55
Vastailen paremmalla ajalla pidemmin, mutta ihan yleiskommenttina tämä: Alkuperäisessä ajatuksessa ei ollut mietitty erillisiä stepperin/servon ohjainpurkkeja, vaan koko toiminnallisuus olisi nyt toteutettavassa yksikössä kompaktina kokonaisuutena. Sittemmin on keskusteltu erilaisista variaatioista, mutta lähtöajatuksen mukaan ei ole mitään erillisiä yksiköitä joita voisi disabloida / enabloida ohjaimesta riippumatta. Rautatason lukitukset voi kompaktiohjaimeen tietenkin rakentaa, mutta silloin niitä pitää varmaan huomioida jo elektroniikkasuunnitelussa.

Ok, muistelin vaan lukeneeni että ohjaimesta tulee "modulaarinen" ja oli keskustelua tuosta rajapinnasta.

Se on kyllä tarkemmin ajateltuna oikeastaan hyvä lähestymistapa laittaa mahdollisimman kompakti "yksikkö". Miten fataalia on ehdottaa ohjainasteelle enable-tuloa ja (ehkä laajennuksen varalta piikkiliitintä pulssi/suunta signaaleille)?

Jos ei haluta lähtöasteelle kohtuullisen HW (Enable) tuloa + tietoa ohjaimelle, niin sitten varmaan vaihtoehdoksi jää tavaalla tai toisella stepperiä ennen oleva erotusrele? Johon taas on kiusaus käyttää hätä-seis-piirin relettä.

Mietin vaan että jos labrais tota esimerkinomaista hätä-seis-piiriä jos "sattuis" löytämään yleisesti käytössä olevan hätäseisreleen ja vaihtoehtoisesti normaaleilla releillä jne?

Käytetäänkö muuten mieluummin C-kiskolle menevää kamaa vai suosivatko kaikki piirilevylle menevää matskua? Steppereiden virta/jännite varmaan pitää huomioida, mutta se ei ole hillitön tässä sovelluksessa.

PekkaNF

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 18.01.10 - klo:15:17
Ok, muistelin vaan lukeneeni että ohjaimesta tulee "modulaarinen" ja oli keskustelua tuosta rajapinnasta.

Se on kyllä tarkemmin ajateltuna oikeastaan hyvä lähestymistapa laittaa mahdollisimman kompakti "yksikkö". Miten fataalia on ehdottaa ohjainasteelle enable-tuloa ja (ehkä laajennuksen varalta piikkiliitintä pulssi/suunta signaaleille)?

Kyllä tällaista modulaarikeskustelua on käyty eikä mikään poissulje sen mahdollisuutta. Elektroniikkasuunnittelijamme ram ei ole vielä asiaa kommentoinut, mutta noin yleisesti ottaen modernille tieteelle pitäisi olla täysin mahdollista laittaa sopivaan kohtaan toimintoketjua juurikin esim piikkirimaliitin tai muu sopivaksi katsottu katko. Ohjelmistoon voidaan toteuttaa tavalla tai toisella versiot joissa katkon takana oleva toteutus huomioidaan. Näin voidaan hyvin aloittaa tekemällä yksinkertainen pulssi/suuntaohjaus niille joilla on nurkat täynnä stepperivahvistimia.

Lainaa
Jos ei haluta lähtöasteelle kohtuullisen HW (Enable) tuloa + tietoa ohjaimelle, niin sitten varmaan vaihtoehdoksi jää tavaalla tai toisella stepperiä ennen oleva erotusrele? Johon taas on kiusaus käyttää hätä-seis-piirin relettä.

Mietin vaan että jos labrais tota esimerkinomaista hätä-seis-piiriä jos "sattuis" löytämään yleisesti käytössä olevan hätäseisreleen ja vaihtoehtoisesti normaaleilla releillä jne?

Käytetäänkö muuten mieluummin C-kiskolle menevää kamaa vai suosivatko kaikki piirilevylle menevää matskua? Steppereiden virta/jännite varmaan pitää huomioida, mutta se ei ole hillitön tässä sovelluksessa.

PekkaNF

Tässä alkaa olla ilmiselvästi vaara, että kohta sälytämme näiden asioiden suunnittelun sinulle  :P :P :P. Meillä ei ole mekaniikasta vastaavaa gurua vielä nimettynä (eikä sen puoleen "sähköistyksestä"kään, joten jollet hetikohta kieltäydy niin tarjoan noita hommia sinulle.
Omasta puolestani C-kiskoratkaisu on ihan käypäinen, mutta vaatii vähän aivotyötä jotta siitä saa hyvän, tukevan ja siistin. Onnistuessaan saakin varmaan tosi hyvän sitten. Piirikorttitoteutus pitäisi koordinoida ramin kanssa jotta lopputulos toimii myös mekaniikkamielessä.

Miten on - onko meillä suunnittelija tälle osalle?

Vielä tuohon miksi saattaa näyttää, että ajan tätä kompaktiratkaisua kuin käärmettä pyssyyn. Olen laskeskellut askelmoottoreilta tarvittavia kierroslukuja ja pulssitustaajuuksia eri lähtöparametreilla. Voin laittaa lakanat tänne niin saatte leikkiä, kunhan ensi teen vielä kunnolliset virhetarkastelut, ettei tule liikaa laskentamokia. Kuitenkin, jos ajetaan hyvin loivaa kartiota, niin teränsyötön liike voi olla todella hidas. Sinänsähän se ei ole askelmoottorille tietenkään mikään ongelma, mutta saattaa muodostaa ongelman kappaleen pinnanlaatuun. Jollei moottorin välitys ole übertiheä niin askeleita tulee aika harvakseen ja ne saattavat näkyä sorvattavan pinnan porrastumisena. Tietty ihan riippuu mihin pinnanlaatuun pyritään, että haittaako tuo. Joka tapauksesa, mikäli moottorin käämejä syöttävät H-sillat ovat prosessorin suorassa kontrollissa, voidaan ajaa rankoillakin mikroaskelluksilla, esim 256 mikroaskelta / sykli. Tuo ei ole mahdollista jos annetaan vain askel- ja suuntatieto. Tai siis OK on mahdollista joissain ohjaimissa, mutta sitten tulee kysymys siitä, kuinka mikroaskellusta moduloidaan. Jos vauhtia tarvitaankin lisää niin mikroaskelien määrää per sykli pitäisi tasaisesti pudottaa vääntömomentin säilyttämiseksi. Jos aletaan hienostella, niin jossain vaiheessa pitäisi sillan syöttöjännitettäkin päästä nostamaan jotta saadaan jonkinlaisia virran nousunopeuksia käämeihin nopealla askelluksella.
Kaikki tuo on "helppoa" jos kontrolleri saa suoraan ohjata siltaa. Ja XMegassa on rauta joka on nimenomaan tehty H-sillan suoraan ohjaukseen, joten sitä kautta tuntuu haaskaukselta valita hyvä piiri eikä sitten käyttää sen ominaisuuksia. Vaikka eipä se montaa euroa maksa, käytti niitä ominaisuuksia tai ei.

En asetu vastustamaan mikäli projektissa halutaan ensin toteuttaa pulssi/suuntalähtö. Se on ihan OK ja voi olla jopa hyvä kokemuksen keräämiseksi ennen haastavampaan tapaan lähtemistä. Kuitenkin haluaisin tuon suoran ohjauksenkin toteuttaa jotta olisi olemassa myös "yhden luukun" kokonaisratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 18.01.10 - klo:09:57
Kuvailemasi ongelma SW rajoissa ja inkrementaaliaintureiden kanssa toimiessa on todellinen ja vaatii miettimistä. Manuaalisorvissa ei ole selkeetä kotiasemaa, mutta jos sellainen luodaan niin se on varmaan aikalailla lähellä pakkaa? Ehkä käsin ohjattuna ilman työkalua/terää.

Jos kone joutuu pysäytysrajalle, niin periaateessahan kyseessä on aina jonkun sortin virhe, joka pahimmillaan kohtuu sw/hw ongelmasta, vaikkapa servon takaisinkytkennän ongelmasta?

Automaattiajossa joo, ei pitäisi tapahtua ja jos tapahtuu niin on virhe. Mutta entäs käsiajossa? Mikäli ohjain tarjoaa mahdollisuuden, kuten on jo keskusteluissa maalailtu, joustavasti ajella terää ja kelkkaa käsiohjauksella niin sitä mahdollisuutta varmasti käytetään. Silloin rajalle ajo ei mielestäni ole samanlainen virhe ohjelmassa, vaan käyttäjän virhe tai ahneutta.
Jos toteutetaan oikeas servo-ohjaus niin silloin pitää vakavasti miettiä eroarvon tarkkailurutiinia joka katkaisee liikkeen jollei asemavirhe pysy kurissa. Ei ole mitään iloa yrittää ajaa systeemiä joka ei pysty tai halua seurata ohjearvoa. Sehän taas voi johtua monesta syystä joista takaisinkytkentä väärinpäin on niitä ilkeimpiä, se kun ajattaa extra nopeasti seinään.

Lainaa
Tällöin olisi varmaan järkevää olla joku keino pistää peli pois mahdollisimman lähellä "ulointa luupia" ja riitävän hw:nä, ainakin mun mielestä. Se että kappale menee hylkyyn on useinmiten pienempi ongelma kun se että työkalunpidin törmää pakkaan.

Jos tämä olis lähtökohta niin joku servon/stepperin ennable vois riittää?

Raja voi hyvin katkaista moottorin toiminnan jollain ohjelmasta riippumattomalla menetelmällä, kunhan ohjelmaankin menee siitä tieto jotta ajotila pysyy hanskassa. Tuota kannattaa sen verran miettiä, ettei tule tehdyksi systeemiä jonka saa rajalta pois vain käsin kiskomalla.

Lainaa
Pitääpä kaivaa yhden muutman vuoden vanhan laitteen piirikaavio esille ja katsoo miten siinä oli servon kanssa tehty, tais olla kummatkin mekaaniset rajat kytketty servon ennableen sarjassa ja servolta joku signaali PLC:lle. Rajat ohitettiin painonapilla ja ideana oli se että käyttäjä kyllä näkee kumpaan suuntaan servoo pitää ohjata että saa laitteen pois pysäytysrajalta (vähemmän kun 5 mm lisää ja homma menee hevimetallihommiksi). Moodina oli siis automaattiajon tiputus pois päältä, jolloin vain käsinojaus toimii ja mikään ohjaus ei toimi jos sormen nosti pois "ohitus" painonapilta kun laite oli äärirajalla. Tosin eräs käyttäjä onnistui hermostuneena käsinajolla ajamaan laitteen väärään suuntaan. Varaosapuoli oli iloinen.

Joku tuollainen se voisi olla. Jos rajatieto menee myös ohjaimelle, se voi hyvin kieltäytyä ajamasta päin rajaa, joten peruutuksen saa ohjemoitua vaikka yhdelle napille ja ohjain valitsee kumpaan suuntaan pitää peruuttaa. Tällöin siis molemmat päädyt pitää tietenkin tulla omiin inputeihinsa.

Lainaa
Pysäytysrajasta tosiaan tarvitaan tieto ohjaimelle käytännössä jotain kautta. Onko näissä kaikissa steppereissä halvoissa servoissa joku status joka tippuu pois päältä kun servo ei ole valmis/virhetilassa/ei_enabloitu? Sitä kauttahan se vois tipauttaa kaikki auttomaattimoodit päältä ja pysäyttää sekvenssin/kaikki akselit jos jonkun akselin servo ei tykkää työskennellä?

PekkaNF

Tietämättä liikoja veikkaan että kaikissa ei ole. Jos ei ole, niin esim. rajakytkin pudottaa releellä servon/stepperilähdön enablen pois ja sama releen toinen kosketin langoitetaan ohjaimen inputtiin. Ja muitakin vaihtoehtoja lienee useita...

Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 18.01.10 - klo:17:52Tässä alkaa olla ilmiselvästi vaara, että kohta sälytämme näiden asioiden suunnittelun sinulle  :P :P :P. Meillä ei ole mekaniikasta vastaavaa gurua vielä nimettynä (eikä sen puoleen "sähköistyksestä"kään, joten jollet hetikohta kieltäydy niin tarjoan noita hommia sinulle.

Miten on - onko meillä suunnittelija tälle osalle?

Terve

Kiitos tarjouksesta. Tosta mekaniikkapuolta mulla ei ole niin paljon osaamista että uskaltaisin luvat. Voisin tota paksusähkö/hätä-seis/turvallistamisosioo yrittää tutkia. Toi jälkimmäinen olis lähinnä mun osaamista tämän projektin osalta.

PekkaNF

Lisää hätä-seissistä....

Olen miettinyt "suuria linjoja" (yleensä virhe....) ja siitä tuli mieleen pari peruslähtöoletusta, jotka haluaisin saada selville:

1) Tarkoitus on varmaan suunnitella systeemiä joka "mahtuu" yhden pistokkeen taakse, eli kaikki ovat yhden syötön perässä? Luullakseni on sellainen vaatimus että yhdelle pitokeliitännäiselle laitteelle ei saa olla useita syöttöjä, koska pistoke toimii "erotuskytkimenä" ja homma on vaarallisempi jos pistokkeen irrotuksen jälkeen jossakin liittimissä on toisen syötön (vaikkapa 3-vaihe) jännite.
->
1) "Ryöstetään syöttö" ELS:lle yksinkertaisen sorvin liitäntäjohdon välistä, eli joku "paksuvirtalaatikko" tulee pitotulpan ja sorvin väliin.
2) Sorvin paksuvirtapiirille ei tehdä muutoksia, vaan sen karamoottorille menevää syöttö katkaistaan "paksuvirtalaatikossa" olevalla releellä jota hoitaa yhteinen hätä-seis-painike. Sorvin omat ON/STOP suunnanvaihto jne. napit toimivat "normaalisti". Ja ainakin alussa perulähtökohtana on se ettei sovin karalle ole invertteriä, muuten on erittäin todennäköistä että sorvin sähköjä pitää sörkkiä.

2) Hätä-seis-painikkeesta tipahtaa sekä ELS että karamootori pois päältä? En usko että kukaan pitää turvallisempana sellaista systeemiä että samalla laitteella on useita eritavalla (tai eri kohteisiin) vaikuttavia hätäpysäytys/pysäytys nappeja?
-> Tämä ei enää monimutkaista rakennetta jos kohta 1 toteutuu.

3) Pysäytyskategoria ja turvakategoria (erotusreleet tai turvarele ja valvotut releet jne) selvitetään kun on riittävästi tietoa. Mistä lähtäkohdasta lähdetään eteenpäin.

4) Ym. tekijoiden kanssa kanattaa huomioida se, että jos systeemin tulee isompia releitä, viralähteitä yms. niin tarvittavan kotelon koko alkaa kasvaa sellaisiin mittoihin että ainakin kokeiluvaiheessa vois olla perusteltua tehdä "paksuvirtalaatikko" erillään "hituvirtalaatikosta" eli ohjaimesta.

Protoon voisin etsiä kotelon joka mahtuu hyvin "makaamaan" pöydällä ja johon varmasti mahtuu tekemään kivasti muutoksia ja testauksia.

Nämä alussa tehdyt "linjaukset" vaikuttavat melko paljon suunnitteluun ja lopputulokseen, mutta jos moduloidaan oikein, niin kukaan ei tee toisen hommaa mahdottomaksi.

Onko tämä lähestymistapa kaukana tavoitteesta?

PekkaNF

Muut vastaavat omasta puolestaan, minä puolestani, että kaikki edelläoleva kuullostaa järkevältä. Ehdottomasti niin, että hätäseis napin painamisen jälkeen mikään ei liiku. Tuskin kukaan muuta ehdottaa.

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 19.01.10 - klo:12:22
Terve

Kiitos tarjouksesta. Tosta mekaniikkapuolta mulla ei ole niin paljon osaamista että uskaltaisin luvat. Voisin tota paksusähkö/hätä-seis/turvallistamisosioo yrittää tutkia. Toi jälkimmäinen olis lähinnä mun osaamista tämän projektin osalta.

PekkaNF

Tämä on sitten sinun heiniä. Ole hyvä ja työn iloa :)

Pitää sitten varmistaa, että sorvissa on nollakytkin.
Sitten se vasta on vaarallinen, kun hätäseis kuittauksen jälkeen on täysi rähnä taas päällä.

-Jussi-

Lainaus käyttäjältä: alfred_j_kwak - 19.01.10 - klo:15:01
Pitää sitten varmistaa, että sorvissa on nollakytkin.
Sitten se vasta on vaarallinen, kun hätäseis kuittauksen jälkeen on täysi rähnä taas päällä.

-Jussi-

a: Niin pitääkin.

b: Siksi tieto myös ohjaimelle, että sekin tietää siirtyä pois ajotilasta jolloin se ei edes yritä häiriköidä. Tähän ei tosin luoteta aukottomasti, sen takia a).

Jep, em. syistä pitää tehdä jonkinlainen "riskinarviointi":
Jossa yritetään arvioida riskit ja niiden vakavuus
Poistaa suunnittelun keinoilla ne riskit jotka ovat poistettavissa
tiedotetaan jäännösriskistä

Eli jotain tämäntapaista:
Riski: Odottamaton käynnistyminen:
Selitys: Odottamaton karamoottorin käynnistyminen kun sorvi on ollut pyörimässä ja syöttö katkeaa odottamatta.
Suunnittelu: (cat x) mukainen Hätä-seis-piiri....(selitystä) + pääkontti (mahd. kahdennettu ja/tai valvottu kontakti tai ei) joka katkaiseen syötön sorvin karan virtapiirille + SW lukitus joka estää uudelleenkäynnistyksen
Jäännösriskit:
Odottamaton käynnistyminen: Hätä-seis-piirin resetoinnin jälkeen pääkontti vetää (haluttu toiminto) ja sen takana oleva 0-jännitekatkaisia puuttuu tai on viallinen jolloin karamottori käynnistyy odottamattomasti
-> Ohje: Vaaditaan 0-jännitekytkin sorvin ohjauksessa (ei kuulu tähän "toimitukseen")
-> Ohje: Tarkistetaan ennen jokaista työrupeamaa (vähintään kerran vuorokaudessa), että 0-jännitekytkin toimii käynnistämällä karamoottori ja aktivoimalla Hätä-Seis-painike. Kun Hätä-Seis-piiri resetoidaan, niin karamottori ei saa käynnistyä. Jos käynnityy, niin korjaa vika.

Ei välttämättä tarvitse olla näin laaja, mutta oleellista on se että riskit tunnistetaan ja sitten päätetään missä määrin ja miten niiltä suojaudutaan.

PekkaNF

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 20.01.10 - klo:09:55
Jep, em. syistä pitää tehdä jonkinlainen "riskinarviointi":
Jossa yritetään arvioida riskit ja niiden vakavuus
Poistaa suunnittelun keinoilla ne riskit jotka ovat poistettavissa
tiedotetaan jäännösriskistä

Eli jotain tämäntapaista:
[...]
Ei välttämättä tarvitse olla näin laaja, mutta oleellista on se että riskit tunnistetaan ja sitten päätetään missä määrin ja miten niiltä suojaudutaan.

PekkaNF

Ei tuo minusta vielä mitenkään liioitellun laaja ollut, tuollainen voisi olla juuri hyvä.
Olisiko järkeä jos jotenkin kuvattaisi minimitaso jota ei sovi alittaa turvallisuuden kärsimättä, sekä suositeltu taso jossa varmuus ja ergonomia ovat "hyvällä / kohtuullisella" tasolla. Jokainen saa sitten tykönään tehdä semmoisen tai huonomman tai paremman, mutta tietää ainakin suunnilleen mitä on tekemässä.

Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 20.01.10 - klo:21:22
Ei tuo minusta vielä mitenkään liioitellun laaja ollut, tuollainen voisi olla juuri hyvä.
Olisiko järkeä jos jotenkin kuvattaisi minimitaso jota ei sovi alittaa turvallisuuden kärsimättä, sekä suositeltu taso jossa varmuus ja ergonomia ovat "hyvällä / kohtuullisella" tasolla. Jokainen saa sitten tykönään tehdä semmoisen tai huonomman tai paremman, mutta tietää ainakin suunnilleen mitä on tekemässä.

Tarkoitus oli nimenomaan tehdä minimi/riitävä esimerkit ja selvittää siinä turvallisuus/koko/kustannuskysymykset.

Jos joudutaan käyttämään turvareleitä yms, niin sitten samaan laatikkoon tule yhden kontin (karamottorille) ja steppereiden erotusreleiden lisäksi helposti erillinen 24VDC poveri + turvarele + lisää riviliittimiä yms. Tästä seuraa tilan tarpeen kasvu ja myös kotelon tarpeen kasvu. Kustannukset on kuitenkin tarkoitus pitää kurissa, joten yhtään tarpeettoman pitkälle ei ole tarkoituksenmukaista mennä.

Proto nyt kuitenkin on vaan proto, joten tarkoitus on kerätä/arvoida sen vaatimat kustannukset ja koota jossain vaiheessa taulukkoa "projektoidusta kustannuksista". Joten siihen voin varmaan ottaa vapauksia autotallsita löytyvän tarpeettoman suuren kotelon muodossa ja tutkia työnantajan ylijäämähyllyjä, jos sieltä löytyy protoon timinnalisesti sopivia komponentteja, jotka eivät ehkä kuitenkaan ole niitä joita lopulta valitaan "look and feel" esimerkkikytkentään.

En muuten huomannut misään tehovaatimuksia tms. kirjattuna ylös.

Olettaisin että tarkoitus on tehdä yksivaihe pistokkeeseen sopiva laite.

Karamoottorin maksimi mitoitusteho (vaikuttaa mahdollisen pääkytkimen ja kontin mitoitukseen? 1,5KW?
Steppereiden virtalähde? 24VDC 10A?
Steppereiden maksimi katkaisujännite/virta?
Ohjaimen jännitesyötöt?
Muita jännitesyöttöjä?

PekkaNF

Terve

Keräillyt tämän viikon muun elämän ohessa vähän matskua ja tietoa.

Kovasti syyhyttäis päästä rakentamaan protoon (kenelle muuten tulee) koteloo ja hätä-seis-piiriä yms. siihen liittyvää jotta päästään eteenpäin ja HW/SW suunnittelijoilla olis sopiva alusta.

Ei varmaankaan ole tarkoituksenmukaista jotta tulee hyvin monen kotelon sillisalaatti.

Tähän asti keskustelussa on ollut lähinnä
* Kauko-ohjain
* Pääyksikkö, jossa ymmärtääkseni olisi "logiikka"

VRT:
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=1197.0;topicseen
JuhaV:
"PÄÄYKSIKKÖ" , jossa olisi
* näyttö
* mode-kiertokytkin, jossa asennot "KYTKETTY KIERRE", "KYTKETTY KARTIO", "EI KYTKETTY NOPEUS, "ASETUKSET"
* pyöritettävä kooderi jossa painamalla "ENTER" ja jolla valitaan kulloisessakin moodissa toiminto valikkoa selaamalla ja jolla myös voi syöttää parametreille numeroarvoja sitä pyörittämällä (tämän tilalla tai lisäksi voi tietenkin olla myös muita syöttönappuloita esim. numeronäppäimet yms.)

"KAUKO-OHJAIN" jossa olisi
* keskittävä vasen-oikea joystick tai vastaava keskittävä potentiometrirulla
* 2-asentoinen kiertokytkin asennoilla "KYTKETTY" ja "EI-KYTKETTY"


Mulla on taas halu tehdä vielä yksi laatikko, jossa on verkkovirta kamat:
* Siis verkkopiuha sisään ja pistoke sorville, jotta helppo testata
* Hätä-seis piiri releineen jne. Jos nappi viedään ulos, niin mielellään 24 VDC piiri, joten ohjausjännitevirtalähde.
* Varmaan kannattais sijoittaa stepperin ja ehkä "logiikan" viralähteet tähän samaan. Mitä jännitteitä vaaditaan ja minkä kokoluokan virtoja? Riittäkö 24VDC 10A steppereille?

Mietin aluksi steppereille erotusrelettä, mutta eikös sähkösuunnittelu onnistuis tekemään sillat siten että niillle saadaan erillinen hätä-seis-piirin perässä oleva syöttö? Helpoittais johdotusta ja pienentäsi releproblematiikkaa huomattavasti. Tuleeko tästä komlikaatioita sillan ohjaukseen? Etteivät vaan motit potki EMF:ää takas tai fetit tykkää huonoo jos releellä tipauttaa jännät pois.

Jos saisi tehtyä siten että sillan syöttöö katkotaan hätä-seis-piirillä, niin se pitää vielä suunnitella siten että tämä hätä-seis-piirin releen kärkein yli ei sitten tule häiriönpoistoo. Ei olisi tarkoituksenmukaista laittaa kärkien rinnalle mitään mikä teoriassa voisi oikosulkeutua ja tehdä sen releen toiminnasta turhan. Joten suojaukset pitää olla sillan businespuolella.

Tosiaan vähän tarviin jännitetasoja ja virtoja....

Ja minkälaista laatikkoleikkiä halutaan leikkiä? Miten isn tilan "logiikka" tarvii?

Ostin jo joutessani omronin kontin, joka pitäis riittää 5kw 3v moottorille, joten eiköhän sillä turallisella ylimitoituksella joku KW motti futaa.

PekkaNF

Multa löytyy jostain pari turvarelettä. Yritän huomenissa kaivella tyypit ja merkit.
Voisin lainata jos haluat testailla - eipä niissä tietty mitään ihmeellistä ole.
Myymään en suostu, mutta testikäyttöön tämän projektin puitteissa voisin lainata.

-Jussi-

Lainaus käyttäjältä: alfred_j_kwak - 31.01.10 - klo:21:13
Multa löytyy jostain pari turvarelettä. Yritän huomenissa kaivella tyypit ja merkit.
Voisin lainata jos haluat testailla - eipä niissä tietty mitään ihmeellistä ole.
Myymään en suostu, mutta testikäyttöön tämän projektin puitteissa voisin lainata.

-Jussi-

Kiitos tarjouksesta. Mikä rele sulla on. Mulla olis A-B:n MSR127RP
http://www.ab.com/en/epub/catalogs/3377539/5866177/5985760/4444281/4444293/4444628/
Mutta onko toi "kaikille" saatavilla.

Carlo Gavazzin releitä kuulemma saa halvalla jostain päin suomee? NES02D?

Ajattelin tehdä "laatikon" suhteellisen normaalisti saatavilla olevilla ja/tai helposti löydettävillä samantapaisilla komponeneteilla ja luovuttaa sen projektin ajaksi testaukseen, mutta omistusoikeus pysyis mulla. Haluan nimittäin rakentaa itselleni samanlaisen laitteen. Tosin jos joku tekee mulle "ohjaimen" eli sen "elektroniikan" niin voin tehdä vastavuoroisesti tämäntapaisen "mekaniikan" mutta mitä enemmän mä tutkin tätä, niin sitä enemmän variaatioita löytyy.

Kenelle ja milliaseen sorviin nämä kamat muuten tulee testaukseen?

T: PekkaNF

Tuo, että kenelle ja millaiseen sorviin proto rakennetaan pitää vielä erikseen keskustella ja päättää.
Juurikin siksi kun kyseessä on proto jossa varmuudella tulee sen seitsemän säätämistä, kone pitää sijaita sellaisella paikkakunnalla jonne on ainakin periaatteesa mahdollista projektiryhmäläisten päästä ilman liian raskaita matkakustannuksia. Jotenkin veikkaan, että ihan kirjekurssina tätä harjoitusta ei alusta loppuun asti saada.
Proton rakentamisessa olisi tärkeää, että mekaniikan toteutus on hanskassa, sen takia oma ehdotus olisi joku sellainen jolla on "kunnollinen" metallipaja siinä protosorvin ympärillä. Ja mielellään täällä etelämpänä kun itsekin satun oleilemaan Uudellamaalla :)

Löytyykö hommaan vapaaehtoisia?

Varmasti nopeuttaisi projektia jos nenäkkäin pääsisi jonkun kerran suunnittelemaan asioita projektiin osallistuvien kesken.
Minä asun Vantaalla joka lienee jossain Uudenmaan alueella.

Mä asun Jokelassa (Tuusula, muttei lähelläkään Hyrylää). Joten uudellamaalla sitä ollaan tääläkin.

PekkaNF

Vaikka nyt Kiinassa taas olenkin, niin Mäntsälässä nykyään asustan. Eli lähellä kaikkia, sekä Tuusulaa, että hyrylää ja vantaata.

Ensi viikolla pääsen taas tekemään lumitöitä  ;D

Lainaus käyttäjältä: Tauru - 02.02.10 - klo:08:46
Varmasti nopeuttaisi projektia jos nenäkkäin pääsisi jonkun kerran suunnittelemaan asioita projektiin osallistuvien kesken.
Minä asun Vantaalla joka lienee jossain Uudenmaan alueella.

Piti vastailemani jo aiemmin. Meikäläinen siis asustelee täällä Uudenmaan keskustassa eli Vihdissä, kirkonkylän laidalla.
Projektiryhmän pitää kyllä kokoontua naamakkain ainakin joitakin kertoja ja jonkinlaisen tosiaikaisen yhteyden kautta myös silloin tällöin. Yksi mahdollisuus on järkätä Skype-puhelinpalavereja jos kaikilla on sellaiseen mahdollisuus. Sehän ei maksa mitään jos on sopiva kone ja yhteys käytettävissä.
Olen tässä kyhännyt jonkinlaista projektin tehtävälistan tapaista. Jahka saan sen jonkinlaiseen raakilekuntoon, pistän sen tänne kommentoitavaksi. Tähän nyt sisältyy sellainen ajatus, että mukana olijoiden pitäisi kohtuullisella tasolla sitoutua edistämään ottamiaan tehtäviä. Mitään tiukkoja aikatauluja ei ruveta asettamaan juurikin sen takia, että tämä on vapaaehtoistoimintaa joka on altis tekijöiden muille kiireille. Tehtävät kuitenkin pitää saada tehdyksi jonkin ohjaavan suunnitelman puitteissa ja sellaista olen työstämässä.
Eli perästä kuuluu sanoi torventekijä.

ääh mulla ei ole skypee ja muutenkin olen tottunut tekemään enempi etänä. Mulle melkein toinen vaihtoehto on nenäkkäinpalaveri, mutta siinä menee ensin tunti tms. toiseen tutustumiseen ja vasta siten päästään asiaan, muuten koko palaveri on tunnustelua.

Eikös tämä ole jo jaettu aika itsenäisiin osiin, puuttuu vaan "systeemisuunnittelu" ja loppuspeksaus. Kaikki meistä on ilmoittanut mitä odottaa ja mitä on valmsi tekemään, ehkä välissä on viellä cäppejä. Eri ratkaisujenkin kustannuksiakin pitäis vähän haarukoida, mutta protoon nyt voidaan kerätä mitä kaapista löytyy. Onko meillä tarvetta saada "tuotantoversio" mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vai aluksi vaan look-and-feel tai proof-of-concept?

Mitä pitää olla tehty ekana?

Mä voisin tosiaan koota jonkun lodjun aluksi jossa on:
* Pääkatkaisin, testauksen helpottamiseksi, tarvittiinmpa sitä tai ei lopullisessa muodossa
* Turvareleellä tehty hätä-seis-piiri, jotain pitää olla kuitenkin, joten tämä vois olla se 0-sarjan kokeilu, perinteinen releellä tehty on helpompi ymmärtää, mutta vaikeempi skaalata.
* PSU:t (tarviiko kukaan muuta kun 24VDC/5-8A?)
* moottorikontit ja releet syötön katkaisuille
* sulakkeet + stotsit

Oletuksena että hituvirralle on oma kotelonsa, jossa on kaikki merkkivalot, painikket jne. tänne ei sitten tule verkkovirtaa, joten kotelon suunnittelussa on enempi vapauksia.

Mun mielestä mun osuuden pitäis olla ensin valmiina, jotta on joku alusta valmiina elektroniikan testausta varten ja sitten se kulkeutus SW:n tekijälle jotta hän voi tehdä toiminnallisen testauksen todellisella hardiksella. Lopuksi testaus jonkun sorvissa ja testiajojen jälkeen kamojen palautus omistajilleen.

PekkaNF

RIIIGHT!

Ostin sitten lounastunilla pari AEG:n minikontaktoria. Vastaavia minikontteja näyttää löytyvän useammalta valmistajalta ja tämä näyttäisi melkoisen sopivalta enemmistön sorveihin. AEG:n sivut ovat ihan pyrsästä, ei edes työllä löydä valmistajan speksiä. Jos joku löytäis muuta kun gringgohapatusta chikin-foot-mikey-mouse-yksiköillä, niin olisin kiitollinen.

AEG minikontaktori LS07 (Type LS 07.01) eli kannessa lukee 01E, siis muuten sulkeutuvat kontakti, mutta avautuva valvontakontakti. Pakkotoiminen. AC3 1,5KW/230V ja 3KW/400V.

Gringo yksiköt ja ruuvilittimen numerot (sivun oikea alalaita)
http://www.eecontrols.com/documents/p.75.pdf

Sivu 3 (paperi 38) sähköiset speksit
http://rad-online.com/pdfs/AEG/AEG%20contactors.pdf

Sille löytyy myös sisarmalli (*Type LS 07.10) eli kannessa lukee 10E, kaikki kontaktit sulkeutuvia, kätevää jos tekee perinteisen langoitetun yksikanavaisen hätä-seis-piirin.

Maksoin 14€ per kappale paikallisessa sähkötalossa normitallaajalle, joten ei kannanta optimoida sen pidemmälle. C-kiskokiinnitys, joten sekin on kondiksessa.

Olisiko kellään noista tarvittavista muista jännitteistä ja virroista jotain arvausta tai edes rumia vitsejä, muuten rupeen laittamaan koekapplaeeseen 24VDC/10A hakkuripoveria, joka tosin olisi hyvä downgradeta umpikotelossa. Ja melkein toi siitä siis jää loppusysteemille. Silvuplee? Optimointi mittauksen jälkeen?

PekkaNF

* korjattu kirotusvihreitä 5.2.2010 23:05. + releen tyypiä

Minulla on toiveita saada Emco compact 5 CNC -sorvin 'raato' käyttööni. Mekaniikka ilmeisesti toimii, mutta ohjauspaneeli on kokenut kovia. Kun siinä on askelmoottorit valmiina paikoillaan niin sillä olisi helppo kokeilla proton toimintaa. Asia varmistuu ensi viikolla.
Miten on, onko tämän laitteen käyttö protossa toimiva ajatus? 

Lainaus käyttäjältä: Tauru - 05.02.10 - klo:21:05
Minulla on toiveita saada Emco compact 5 CNC -sorvin 'raato' käyttööni. Mekaniikka ilmeisesti toimii, mutta ohjauspaneeli on kokenut kovia. Kun siinä on askelmoottorit valmiina paikoillaan niin sillä olisi helppo kokeilla proton toimintaa. Asia varmistuu ensi viikolla.
Miten on, onko tämän laitteen käyttö protossa toimiva ajatus?

Onko siinä karalla joku pulssianturi? Mulle ei ole väliä kenen sorville protoo viritetään, kunhan homma etenee.

PekkaNF

LainaaOnko siinä karalla joku pulssianturi?

En osaa sanoa, mutta sen lisäys lienee pienimpiä ongelmia tässä projektissa. Ilmoitan kun asiasta selviää jotain.

Minullekin sopii hyvin jos kone on muuten sopiva.

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 05.02.10 - klo:14:22
Olisiko kellään noista tarvittavista muista jännitteistä ja virroista jotain arvausta tai edes rumia vitsejä, muuten rupeen laittamaan koekapplaeeseen 24VDC/10A hakkuripoveria, joka tosin olisi hyvä downgradeta umpikotelossa. Ja melkein toi siitä siis jää loppusysteemille. Silvuplee? Optimointi mittauksen jälkeen?

PekkaNF

Jos oikein asiallisesti toteutettaisi, niin elektroniikalle saisi olla oma moottoreista erillinen virtalähteensä jottei stepperisiltojen kytkentäpiikkejä tarvitse vaimennella elektroniikan syötössä. Joillekin steppereille tuo 24V voi myös olla vähänlaisesti mutta se riippuu ihan siitä, millaisia askellusnopeuksia niistä joutuu saamaan. 10A virtaa riittänee varmasti, mutta tuolla jännitteellä voi tulla pientä haastetta saada sitä ajettua käämeihin kovin lyhyillä pulsseilla. No, jääköön nähtäväksi, voidaan me aloittaa tuolla, toimimaan homma saadaan kyllä.

Jännitetasoista:

230VAC tsm. verkkosähköä en mieluusti lähtisi kierrättämään tarpeettoman moneen paikkaan. Turvareleitä tosin tälle jännitteelle löytyy, mutta sitten koko piiri olis pienjännitteen ulkopuolella, niin sitten ei ole niin paljon vapauksia hätä-seis-tatin sijoituksessa jne.

Powerit olisi kiva niputtaa samaan koteloon konttien kanssa, niin saadaan kaikki pahatpojat samaan laatikkoon.

24VDC poveri tarvitaan protoon turvareleelle, joten sitä voisi käyttää muuhunkin. Ei vaan sattunut oitis käsiin sellaista poweria joka olisi oleellisesti pienempi. Marginaalia riittää sulakkeiden paukutteluun turvapiirissä ainakin. Siitä siis riittäisi johonkin muuhunkin virtaa, ehkä jopa elektroniikalle, mitäs se syö 5vdc ja jotain ämpärin? Eikös noi selvii ihan hyvin kortille juotetulla normi lineaariregun perässä?

Tarkoitin tolla em. heitolla:"24VDC/10A hakkuripoveria, joka tosin olisi hyvä downgradeta umpikotelossa. Ja melkein toi siitä siis jää loppusysteemille. " sitä ettei toi turvarele syö siitä kun 2W + merkkivalot (ledit) ja ehkä  joku rele, mutta ihan tolla sitä ei uskalla mitoittaa koska muuten poweri on polvillaan ennenkuin sulakeet on paukuteltu turvapiiristä. Pitäis vähän vielä tutkia tota miten alas voi mennä jos 24VDC:lle ei ole muuta käyttöä. Toisaalta se 10A on teollisuuden normiolosuhteissa vapaalla ilmankierrolla, joten pitäsi labrata toteutuneita virtoja ja kotelon sisälämpötiloja ennekun uskaltaa sanoo että miten paljon sitä lopulta on. Suurin osa kuitenkin.

Mitäs muita jännite/virta tasoja? Ihan suunnilleen tilantarpeen takia.

Steppereille siis 24 VDC on matala, mutta 10A vastaavasti ei. Minkä kokoisia noi mötikät on? Ei kai mitään lineaareja, sitten alkaa jo kaappikoko kasvamaan. Oliko kellään sähköstiikan vastaavalla sopivaa kaapissa?

PekkaNF

*typox, tanan nakkisormet otassa kiinni

24VDC olisi hyvä jännite releistykselle, ei missään tapauksessa 230VAC.
Prosessori tarvitsee 3,6V ja muu logiikka ehkä 5V hyvin reguloidun syötön jossa ei sovi olla häiriöitä. Viimeinen regulointi tehdään varmaan lineaarikomponenteilla itse kortilla, joten kortille menevä syöttö on jotain muuta, esim 12V, tai jopa se 24V.
Stepperien staattorikäämien syöttö ei välttämättä tarvitse tulla reguloidusta lähteestä. Se voi myös olla vain tasasuunnattu ja ripple hallittu suotokondensaattoreilla. Tästä seuraa vääntömomentin heilahtelua 100Hz ripple-taajuudella mutta se tuskin haittaa kunhan suodatus on riittävä. Eli stepperien virtalähteet eivät juuri lämpiä näin toteutettuna. Jännitteestä sen verran, että 24V riittää varmasti hitailla nopeuksilla. Käämien nimellisjännitteethän ovat volttien luokkaa moottorin seisoessa paikallaan. Jännitetarve tulee siitä, että käämien induktanssi yhdessä syötön siltapiirin impedanssien kanssa muodostaa virran nousua hidastavan RL-piirin. Nopeasti askellettaesa pulssit ovat lyhyitä ja jotta staattorikäämiin saataisi virtaa kulkemaan ja sitä kautta vääntömomenttia, täytyy jännitettä nostaa. Näin syöttöjänniteet saavat olla montakin kertaa käämin nimellisjännitettä korkeampia. Hitailla nopeuksilla ylivirta rajoitetaan sitten pulssinleveysmoduloinnilla.
Sitten nuo H-siltojen yläpuolikkaat tarvitsevat hiloille avausjännitettä yli stepperipowerien syöttöjännitteen. Tässä ratkaisu jää elektroniikasta vastaavalle ramille, mutta kaupasta saa gate-drivereita joissa on sisäänrakennettu varauspumppu juuri tätä varten. Eli oletettavasti selvitään ilman ylimääräistä jännitelähdettä näille.

Noniin... Taas pari viikkoa olen täällä nauttimassa ruisleipää.

Käyttöjännitteet ovat kyllä aika yhdentekevät minulle. Paras ratkaisu omasta mielestäni on käyttää 24V teollisuuspoweria erotiikan, releiden, encoodereiden yms. voimaksi. Jos 24V riittää sovelluksessa myös moottoreille, niin käyttäköön sitten sitä, mutta joku 80V voisi olla aika hyvä normijännite moottoreille??

Noh... alan viikolla selvitellä vaihtoehtoja moottorin voima-asteeksi. Jos löytyy valmiita ratkaisuja, niin hyvä juttu. Jos aste tehdään diskreeteillä niin silloin jää jokaiselle rakentajalle vielä pientä viilausvaraa "tweak", mutta toisaalta valmiilla asteella ei tarvitse sellaisia edes miettiä. No katotaan.

Jos nyt piirtelen noita IO:ta ja laitan tänne, niin kattellaan niitä sitten yhdessä.
Ekana varmaan moottori, encooderi ja kytkintiedot.
Kai muutaman optonkin voi kumpaankin suuntaan ylimääräisiin OI:hin laittaa, vaikka tässä sovelluksessa lienevät tarpeettomia.

Lainaus käyttäjältä: ram - 07.02.10 - klo:20:42
Noniin... Taas pari viikkoa olen täällä nauttimassa ruisleipää.

Käyttöjännitteet ovat kyllä aika yhdentekevät minulle. Paras ratkaisu omasta mielestäni on käyttää 24V teollisuuspoweria erotiikan, releiden, encoodereiden yms. voimaksi. Jos 24V riittää sovelluksessa myös moottoreille, niin käyttäköön sitten sitä, mutta joku 80V voisi olla aika hyvä normijännite moottoreille??

Noh... alan viikolla selvitellä vaihtoehtoja moottorin voima-asteeksi. Jos löytyy valmiita ratkaisuja, niin hyvä juttu. Jos aste tehdään diskreeteillä niin silloin jää jokaiselle rakentajalle vielä pientä viilausvaraa "tweak", mutta toisaalta valmiilla asteella ei tarvitse sellaisia edes miettiä. No katotaan.

Jos nyt piirtelen noita IO:ta ja laitan tänne, niin kattellaan niitä sitten yhdessä.
Ekana varmaan moottori, encooderi ja kytkintiedot.
Kai muutaman optonkin voi kumpaankin suuntaan ylimääräisiin OI:hin laittaa, vaikka tässä sovelluksessa lienevät tarpeettomia.

Tervetuloa ruisleivän pariin :)
Powereihin en halua sekaantua sen enempää, koetetaan löytää ratkaisu joka on sovellettavissa mahdollisimman joustavasti.
Moottorilähdöt voi tehdä diskreeteillä tai moduleilla miten parhaaksi näet. Tällä hetkellä koodipuolella suunnitelma on hyödyntää prosessorin PWM-generointia jolla toteutettaisi askellussekvenssit alusta loppuun, eli tehopuolelle ei ole siihen tarvetta. Sen sijaan tehofettien tai bipolaarien driveripiirit pitää toteuttaa prosessorin lähtöjen logiikkatasoista alkaen. Myös virranrajoitus on ajateltu ulkoiseksi, eli askelluksen PWM:n päälle vielä erillinen modulointi ulkoisella elektroniikalla - ehkä oskillattori + D-kiikku kuten useissa ohjainpiireissä, tai muu vastaava. Prosessorilta saa tarvittaessa oskillattoritaajuuden ja virtakomparaattorin vertailujännitteen (pitää olla ohjattavissa jotta momenttia/lämpiämistä voidaan hallita ajotilanteen mukaan).
CPU coren kellotaajuudeksi on suunniteltu 32MHz mikä edellyttää prosessorin käyttöjännitteeksi 2,7 - 3,6V. Joku 3,5V voisi ehkä olla hyvä, mutta sen saat päättää muun elektroniikan vaatimusten mukaan.

Enkooderituloista ja moottorilähdöistä on jo keskusteltukin, tässä vielä ajatuksia sen ja muun I/O:n tiimoilta (tästä dokkarista voi katsoa tarkemmin: XMEGA A1 Microcontroller: http://www.atmelchips.com/dyn/resources/prod_documents/doc8067.pdf (http://www.atmelchips.com/dyn/resources/prod_documents/doc8067.pdf))
-Portit A ja B varattu A/D ja D/A-muunnoksille. D/A-muunninta ajatus käyttää moottorin paikallaan seisontavirran rajoitukseen. A/D ehkä käsiajo-ohjaimelle.
Portit C ja E varattu moottorilähdöille (vain näissä AWEX dead-time generointi. Kts dokkarista pinnien merkitys)
Portit D ja F varattu enkooderituloille - sorvin kara sekä mahd. ohjauspaneelin pulssipyörä (joka tosin on niin hidas, että menee kyllä ihan parilla tavallisella inputillakin). Jos toteutetaan joissakin keskusteluissa pyörinyt sarjaliitäntä niin siihen tarvitaan portista F jokunen bitti.
Portit H,J,K varattu kosketin- ja rele I/O:lle ja käyttöliittymän tarpeisiin.
Muistakin porteista kuin H,J,K jää todennäköisesti vapaita I/O-linjoja joita voi käyttää eri tarkoituksiin.
Optinen erotus "kentälle" meneviin signaaleihin olisi kyllä iloinen asia.
Muuta mitä tulee mieleen:
- Jossain välissä oli keskustelua että mahdollisesti käytettäisi Olimexin adapteripalikkaa jolla TQFP:n saisi sovitettua 4 piikkirimaan eikä tarvitsisi yrittää juotella tuota v-mäistä TQFP100-pakettia kortille. Jos päätös on kuitenkin, että prosessori laitetaan suoraan kortille, niin siihen pitää saada sekä PDI- että JTAG-liittimet in-circuit ohjelmointia ja debuggausta varten. Nämäkin löytyy tuosta ylläolevasta dokkarista (PDI - portti R, JTAG, portti B). Sitten siinä Olimexin modulissa oli 32 kHz kideoskillaattori reaaliaikakelloa varten. Se pitäisi myös olla koska käyttiksen ajastus perustuu nyt siihen.

Olet varmaan näitä jo löytänytkin, mutta laitanpa piruuttani kumminkin:
AVR Hardware Design Considerations: http://www.atmelchips.com/dyn/resources/prod_documents/doc2521.pdf
XMEGA A Schematic Checklist: http://www.atmelchips.com/dyn/resources/prod_documents/doc8278.pdf

Herääkö tästä kommentteja?

Lainaus käyttäjältä: ram - 07.02.10 - klo:20:42Käyttöjännitteet ovat kyllä aika yhdentekevät minulle. Paras ratkaisu omasta mielestäni on käyttää 24V teollisuuspoweria erotiikan, releiden, encoodereiden yms. voimaksi. Jos 24V riittää sovelluksessa myös moottoreille, niin käyttäköön sitten sitä, mutta joku 80V voisi olla aika hyvä normijännite moottoreille??

Tervetuloa takaisin kekkosslovakiaan.

Hyvä, tämä helpottaakin kovasti rajausta: siis:
* joku 24VDC normi teollisuuspoweri normi sähköjakeluun ja anturointiin, luokkaa muutama amppeeri
* erillinen poveri steppereille, tämän powerin ja stepperin välille tule kärjet katkaisemaan syöttö hätä-seissiä painettaessa.

Mulla olis kaksi kosketintuloa:
1) Hätä-seis-releeltä kosketintieto
2) Hätä-seis-reset kosketintieto, RESET-painikkeesta erillinen kosketinelementti.

Lähdöt, jos halutaan:
* Erillinen punainen merkkivalo (led, 24VDC) = hätä-seis?
* hätä-seis:n RESET-painikkeessa merkkivalo (led, 24VDC) = ohjaus ohjelmallisesti, vaikkapa siten että päällä kun e-stop ja sammuu kun kuittautuu kun logiikasta lätsi kuittautunut? Antaa siis mahdollisuuden indikoida kovon (hätä-seis-releen) ja pehmon (mahdollisesti lukituksia erillsitä I/O:ta) tilat erillisinä.

PekkaNF

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 08.02.10 - klo:09:29
[...]
Mulla olis kaksi kosketintuloa:
1) Hätä-seis-releeltä kosketintieto
2) Hätä-seis-reset kosketintieto, RESET-painikkeesta erillinen kosketinelementti.

Mitenkäs näiden tulee käyttäytyä, jos on erillinen hätäseis-tieto ja erillinen hätäseis-kuittaus-tieto?
Selvää on tämä:
- kun hätäseistulo on aktiivinen, kone on hätäseis-tilassa
- kun hätäseistulo ei ole aktiivinen ja reset-tila aktivoituu, kone poistuu hätäseis-tilasta
Miten tila käyttäytyy seuraavissa tapauksissa:
- hätäseis-tulo ei ole aktiivinen, mutta resettiä ei kuulu. Pysytäänkö vaan hätäseis-tilassa sitkeästi.
- hätäseis-tulo on aktiivinen ja saadaan reset. Ilmeisesti reset jätetään huomiotta?

Minulle ei ole ilmiselvää miksi erillinen reset-tulo lisää systeemin luotettavuutta. Jos tuohon on hyvä peruste ja toimintalogiikalle löytyy vakiintunut käytäntö niin tehdään ihmeessä niin, mutta juuri nyt en keksi tätä syytä. Erillisillä signaaleilla saadaan aikaan J-K -kiikkumainen toiminta jossa voidaan pysyä hätäseis-tilassa vaikkei kumpikaan tulo ole aktiivinen. Minusta se ei kuitenkaan paranna vaan enemmänkin huonontaa systeemin ymmärettävyyttä. Toki jos ohjain näyttää punaista hätäseis-valoa niin onhan sen tila selvä, mutta lisääkö erilliset signaalit siltikään toiminnan varmuutta?
Siis varmuudeksi totean, että varsinainen hätäseis-rele saa hyvinkin toimia lukittuvasti jolloin sille tarvitaan erillinen reset. Riittäisikö ohjaimelle sieltä vain yksi tieto kuitenkin? Relehän pakottaa systeemin virrattomaksi ja ohjain menee perustilaan heti kun vaan näkee hätäseis-signaalin.
Tulipa sekava kirjoitus mutta koetakaa saada selvää...

Lainaa

Lähdöt, jos halutaan:
* Erillinen punainen merkkivalo (led, 24VDC) = hätä-seis?
* hätä-seis:n RESET-painikkeessa merkkivalo (led, 24VDC) = ohjaus ohjelmallisesti, vaikkapa siten että päällä kun e-stop ja sammuu kun kuittautuu kun logiikasta lätsi kuittautunut? Antaa siis mahdollisuuden indikoida kovon (hätä-seis-releen) ja pehmon (mahdollisesti lukituksia erillsitä I/O:ta) tilat erillisinä.

PekkaNF

Joo..luulen ymmärtäväni ja sitten taas en, mun pitää vähän piirtää tota piirikaavioo varmaan auki :)

Toimintalogiikasta oltiin samaa mieltä. Hälyytyksellä on aina prioriteetti ja HW katkoo/palauttaa virrat softasta huolimatta.

Siis:
1) Hätä-seis-releeltä (takoitan tässä erillistä cat-4 lodun tietoa. Tämä rele ohjaa karan ja stepperit erottavia releitä (kaksi peräkkäin) ja tästä tulee erillinen hätä-seis-tilatieto eli kosketintieto ulos. Koko ruljanssi tehdän HW:nä ja vain HW:n tilatieto, ei hätä-seis-painikkeen tieto tulee ulos. EN lähtis tämän tilan muutoksesta arvaamaan logiikassa kuittausta.

2) Hätä-seis-reset kosketintieto, RESET-painikkeesta erillinen kosketinelementti. Siis painikkeessa kaksi eri kontaktitietoa, toinen kontakti menee cat4:n releelle ja toinen tulee logiikkan hälytyksen kuittaamiseen.

Tässä on toki mahdollisuus luoda tilanne, jossa HW-piiri kuittautuu, kun kaikki on HW puolella ok, mutta sw puoli ei kuittaudu, jos 1 tai 2 kohdan piuha on poikki tai inputti ei lue; tai joku SW lukitus estää (ehkä halutaan joitakin valvontoja SW-kuittauksen puolelle?).

Mun mielestä on turvallisempaa rakentaa systeemiä joka tipahtaa "automaattisesti" pois päältä hälytyksen kera ja joka vaatii Manuaalisen kuittauksen, kun jos siinä olisi "automaatti" kuittaus jossakin.

Suotavaa olisi että logiikka tietää milloin olla puskematta askelia virtalähteestä erotetulle stepperille (siis kun hätä-seis-tila on päällä).

Minusta näyttää erilaisilta mielipiteiltä mutta tarkoitetaan samaa?

PekkaNF

Jos koetan selittää toimintaa ohjelman puolelta. Oletetaan, että on vain 1 hätäseis-input piirikortille ja tämä input siis vaikuttaa vain ohjelman toimintaan, ei muuhun. Kaikki muu tapahtuu releistyksen toimesta piirikortin ja ohjelman ulkopuolella.
Siis ohjelman toiminta:
1. Ohjelman käynnistyessä hätäseis-tulo EI AKTIIVINEN.
-Ohjelma käynnistyy ja toimii "normaalisti".
2. Hätäseis-tulo ei aktiivinen --> AKTIIVINEN. Välittömästi:
-Ohjelman ajotila siirtyy hätäseis-tilaan (kts tilakaavio jossain aiemmassa keskustelussa).
-Kaikki moottorinohjaukset lopetetaan, lähdöt siirretään passiiviseen tilaan
-Kaikki apuohjaukset mitä ehkä on, vaihdetaan passiiviseen tilaan. (jäähdytysnesteen kierto pysähtyy jne jne)
-Aktivoidaan hätäseis-tilan merkkivalo
3. Hätäseis-tulo aktiivinen --> EI AKTIIVINEN
-Ohjelman ajotila siirtyy perusvalmiustilaan. Mikään lähtö ei aktivoidu tämän tilasiirtymän perusteella.
-Ohjelma EI JATKA keskeytyneestä kohdasta.
-Hätäseis-merkkivalo sammutetaan
-Ohjelma siirtyy rajakytkintuloja vastaavaan valmiustilaan (tila siis joko "valmis" tai "liikerajalla" mutta EI "ajossa").
-Muut merkkivalot aktivoidaan nyt vallitsevan tilanteen mukaan (rajakytkimet jne)
-Ohjain on valmis ottamaan vastaan uusia käskyjä.

Hätäseis-tiedon poistuminen ei siis tarkoita, että ohjelma yrittäisi jotenkin jatkaa kesken jääneestä kohdasta. Tässä ei ole mitään mieltä ylipäänsäkään, koska kaikki tahdistus on varmasti menetetty ja työkappale kelpaa vain verkonpainoksi jos siinä on sopiva reikä. Ellei ole, ei kelpaa edes siihen.
Erillinen reset-tulo ei muuttaisi tuota toimintaa mitenkään joten sitä ei mielestäni tarvitse piirikortille asti tuoda. Riittä, etä reset-painikkeen painaminen kuittaa hätäseis-releen ja vasta se poistaa hätäseis-tilan kortin liitimistä, mikä ajaa saman asian.

Joo...mä luulen ymmärtäväni ton logiikan ja se käy mulle. Mä vaan olen tottunut sellaisiin systeemeihin, joissa halutaan tietää että haluttu lopputulos on saavutettu (varmsitetaan anturoinnilla tms.) ennenkun sallitaan siirtyminen eri tilaan. Tässä käyttäjä tekee ratkaisun kiertämällä tatin ja painamalla RESET-painiketta.

Mä luulen ymmärtävinäni tässä olevan halun siinä, että tietty signaalin tila on suoraan koneen tila. Se kyllä yksinkertaistaa logiikan tarkastelua mukavasti. Jäin vaan vähäksi aikaa aprikoimaan tilan vaihdon ehtoja verrattuna siihen mitä inputtia on käytettävissä SW ja HW systeemillä ja nehän eivät ole tässä samat.

PekkaNF

No niin, tovi sitten varmistui että Emco on käytettävissä. Noudan sen lähiaikoina (ehkä jo tänään) ja sitten minnekkäs toimitan sen edelleen proton rakentamista varten?

Osanneeko kukaan sanoa saako sorvista (siis Emco compact 5 CNC) helposti irti takana olevan ohjauspaneelin. Sitä tuskin tässä tarvitaan ja on aika huonossa hapessa. Olisi vain hieman helpompi siirrellä paikasta toiseen mitä vähemmän on roinaa kiinni.

Mielipiteitä kaipaisin siitä kuinka idioottivarmaksi IO:t pitää suunnitella?

Esim. 24V releen ohjaus tai optoerotettu vastaava ohjaus. Mitkä ovat enemmistös vaatimukset sen suhteen?
Riittääkö jos homma toimii oikein kytkettynä?
Pitääkö IO:n kestää jatkuvaa oikosulkua yms?
Pitääkö IO:n kestää satunnaiset räpsyt 400 volttiin?

Joko meillä on kustannuspoliisi  ;)

Noniin.... Vietettyäni tovin aikaa netin syövereissä, löysin mielestäni helmen.

NCV8403

Ei tarttee itte tusailla.... Tolla releet räpsyy hyvästi oikosulkujen sun muiden haittaamatta.

Kertokaa toki, jos eteen on parempia osunut... tuskin on  ;)

Lainaus käyttäjältä: ram - 11.02.10 - klo:20:47
Noniin.... Vietettyäni tovin aikaa netin syövereissä, löysin mielestäni helmen.

NCV8403

Ei tarttee itte tusailla.... Tolla releet räpsyy hyvästi oikosulkujen sun muiden haittaamatta.

Kertokaa toki, jos eteen on parempia osunut... tuskin on  ;)

No joo, aika pippurinen kapine ollakseen noinkin pikkuinen. Tuollehan luvatiin jopa 14A virrankestoa, joten sillä nyt korvaisi melkein releen kuin releen tässä sovelluksessa suoraan. Ehken turvasyistä ihan sitä kuitenkaan ehdota, mutta ohjauslähdöt taitaa joka tapauksessa ratketa tuolla.
Kytkintulopuolella annan oman ääneni optoerotukselle. Olkoon vaikka muutaman euron kalliimpi, mutta pysyy savu paremmin sisällä niissä mustissa nokareissa... Aina jossain on silloin tällöin näkynyt virityksiä, missä voi jumppereilla syöttää kosketinsilmukan kortilta tulevalla oikosulkusuojatulla sähköllä, mikäli ei ole ulkoista syöttöä käytettävissä opton valaisemiseen. Tuskin tuollainen olisi paha tehdä kun ei niitä tulojakaan niin mahdottoman montaa ole. Jos menee ahtaaksi niin voi toki jättää poiskin, mutta minä siis tykkäisin optotuloista.

... niin ja kustannuspoliisi ei ole vielä ilmoittautunut. Vapaaehtoiset voisivatkin jättää hakemukset täällä.
Ihan oikeasti, olisi arvokasta jos jäsenistöstä löytyisi joku joka ottaisi tämän hoitaakseen. Kai meillä nyt muutama kaveri omaa hankintakokemusta niin paljon, että hanskaa suoraviivaisen kustannuslaskennan? Ei tämän ohjaimen hankintaluettelo mikään kuuraketti ole, kyllä sen perusidean ymmärtävä kasaa ihan harrastetoimintana samalla tavalla kun me loput tehdään oma osuutemme. Paniikkikiirettähän tässä ei ole. Kuka ehtii ensimmäisenä?

Eikö olisi reilua jos jokainen kerää proto/arvioidut kustannusket omalta osaltaan? Mulla on tarkoitus tehdä pikkuinen excell-taulukko ja sitä varten kerään kuiti ostamsitani komponenteista, lisäksi olen googlettanut muutamia kohteita.

Mun mielestä hyvä, normaali suunnittelu/komponenttivalinta on varmin tapa onnistua. Alispeksus on turhauttavaa ja ylispeksaus tuo omat ongelmansa.

Tarkoitus on varmaan erottaa eri jännittelillä toimivat piirit, joten input/putput systeemi on matalajännitepuolella ja siellä olis optot ja muut normaalikamat.

Jos steppereille tulee suojajänniteen ylittävät syötöt, niin niihin on käytettävä riittäviä johtimia ja sähkömenkaniikaa. Ihan normiteknikkaa.

Verkkovirta olisi varmaan protossa käytännöllistä erottaa omaan boksiinsa, johon tulee hätä-seis-rele(et) joilla erotetaan karamottori ja steppereiden syöttä. Tässä on vielä se etu, että voidaan ainakin yksi kierros tehdä töitä samaan aikaan ja oletetaan että "koneturvallisuus" tehdään kovolangoitetusti (cat B, 1, (3) tai 4. Onko tämä se lähtökohta, msitä lähdetään liikkeelle?

Tämän voisi rakentaa hyvin edullisesti B-kategorian suunnittelulla/komponenttivalinnoilla ja päätin sittenkin tutkia sitä vielä tarkemmin. Jos rakentaa koko "turva-puolen" valmiilla turvareleillä, niin rahaa alkaa upota n. 150 - 200 €/toiminto, eli kerrotaan tämä sitten HS-piirillä, suojilla, kahdenkäden käytöillä, nopeusvalvonnalla jne. Aivan mahdoton yhtälö. Sen takia yritän selvittää vielä rajauksia. Ei ole mitään järkeä suunnitella systeemiä joka olisi viimeistä piirtoa myöten valmis myytäväksi tuotteeksi ja palkallisen työvoiman käyttöön sopiva, mutta niin kallis että kukaan ei käytännössä rakentaisi sitä niin omaan harrastekäyttöön, vaan jumpaa ko. tulot.

T: PekkaNF

Mulle on ihan hämärän peitossa steppereiden pysäytys turvallisesti ja luotettavasti.

Releistyksen kannalta olis edullista jos yksi katkottava syöttö driverille riittäisi, ei vaan taida riittää mihinkään suunnitelukategoriaan? Eipä näytä helposti riittävän tamuissakaan. Valmsitajt suosittelee melkein kaikille releitä lähdössä, paitsi joisakin tapauksissa USA:ssa riittää syöttöjännitteen katkominen ja joissakin servovahvitimissa sillan ohjaus on ilmeisesti kahdennettu ja niisä riittää kategoriat? Mikähän on noissa stepperi/silta/driveri yhdistelmissä vaurioitusmoodi, voiko ne rikkoutua siten että stepperi liikkuu?

Montako kärkee tarvitaan releestä katkomaan virta, jos kärjet joudutaan laittamaan stepperin ja driverin väliin? Neljä vielä onnistuu jotenkuten.

PekkaNF

Jaa-a

Stepperi kyllä pysähtyy siihen paikkaan, kun syötön pääteasteelle katkaisee. En ole missään nähnyt että olisi kontti driven ja moottorin välillä? Niiden kanssa kuitenkin työkseni tusailen, enkä ole ikinä nähnyt moista...

Joo, mä mietin tota kanssa. Se on stepperin kanssa ihan yks ja hailee jääkö johonkin vaiheeseen virta vai ei ja ja jos useampi fetti vetää, niin silta tussahtaa tai stozi laukee tms.

Kuitenkin kun katsoo tamuja tai AC-servoja, niin periaateessa juttu on sama hyvin pitkälle. Jos sillasta fetti jäätyy, niin ei se oikosulkumottori minnekkään karkaa. Kuitenkin fettien jälkeen tarvitaan käytännössä releet. ABB sinnitteli pitkään, mutta jopa suurissa ja kalliissa /sekä hyvin valvotuissa) AC-moottorien lähtöasteiden jälkeen on kontit. Ideana liene että jos säädin tms. sekoo, niin mottori voi rynnätä.

Mutta minusta kyllä pitäis riittää sillalle menevän syöttöjännitteen katkominen, kun on stepperien ohjauksesta kyse.

Ei sulla sattuis olemaan mitään linkkiä, jossa asiaa tarkastellaan? Yritin aamulla etsiä, mutta vaihtoehdot olivat hyvin harraselijamaiset kyhäykset ja sitten teollisuuskenttäväylien kautta.

Mihinkä väliin sulle tulee tämä syötön katkaisu? Sillalle vai siltojen driverit +sillat tms? Onko siinä jotain koplikaatioita?

Jos laitan 1-3 kpl kontteja sarjaan ja yhdet kärjet (kustakin kontista), niin riittääkö? Ymmärtääkseni virtaa oli tarjolla <10A ja jännitettä DC:nä alle 80 V?

Ideana laittaa samaan konttiin, sekä karan (N&L) ja stepperin (Vcc sillalle) syöttö. Koska kyseessä ei ole suojajännitesyöttö, niin en näe siinä ongelmaa.

Selviis vähemmällä määrällä releitä ja niiden valvonta olisi elegantimpi.

Piirtelin aamulla alustavasti cat3 systeemiä ja siinä tarvittais PLC:n I/O näin:
2 kpl kara ja pääsuojuksen rajakytkimet
1 kpl hätä-seis-painike
2-3 kpl releiden valvontakontaktien tulot
2 kpl lähtöjä

Näillä saadaan kovolangoitettu ja PLC:llä kaksikanavainen, jonka toiminta voidaan tarksitaa joka käynnistyksen yhteydessä erillisellä sekvensillä ja johon voi laatia testejä, joilla havaitaan useimmat vaaralliset vikaantumiset.

Tälle vaihtoehto olisi n. a´150 €  1 - 2 kpl turvareleeseen, jolloin PLC:n I/O:n määrä vähenisi ja rakenne tulisi yksinkertaisemmaksi sekä softa vähenisi diagnostiikan verran. Käyttäjän lisäksi ei tarvitsisi tehdä suojus/E-stop koreografiaa aina kun PLC:lle laitetaan virrat (tai muu vastaava testiehto tehdään...). Musta kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä deali.

Löysin roskalavalta pari aikalailla sopivaa koteloa pienelle systeemille, kanteen mahtuis oikein hyvin painonappeja ja sisälle riviliitintä sekä muutama rele, eli olis oikein kiva proton alusta. Polttelee päästä alkuun...jotta sais testattua oman osuuden, eikä tulis paljoo elektroniikka/SW puuolta sumutettua.

PekkaNF

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 20.02.10 - klo:19:26
Joo, mä mietin tota kanssa. Se on stepperin kanssa ihan yks ja hailee jääkö johonkin vaiheeseen virta vai ei ja ja jos useampi fetti vetää, niin silta tussahtaa tai stozi laukee tms.
Kuitenkin kun katsoo tamuja tai AC-servoja, niin periaateessa juttu on sama hyvin pitkälle. Jos sillasta fetti jäätyy, niin ei se oikosulkumottori minnekkään karkaa. Kuitenkin fettien jälkeen tarvitaan käytännössä releet. ABB sinnitteli pitkään, mutta jopa suurissa ja kalliissa /sekä hyvin valvotuissa) AC-moottorien lähtöasteiden jälkeen on kontit. Ideana liene että jos säädin tms. sekoo, niin mottori voi rynnätä.

Stepperi ei voi rynnätä. Ohjauksen seotessa tai sillan kytkinelementin vaurioituessa askellussekvenssi pysähtyy ja niin tekee moottorikin. Stepperi päinvastoin pyrkii pitämään paikkansa (pull-out -momentti). Se, että ABB:n moottorilähdöt on erotettu kontaktorein johtuu ihan muista syistä. Tehdasasennuksissa moottori voi olla satojen metrien päässä sähköhuoneesta jossa syöttöryhmät sijaitsevat. Esim. 3-vaihemoottorin tyypillinen häiriömekanismi on sellainen jossa jumitilanteessa palaa 2 sulaketta 3:sta. Se kolmas ei pala, koska ei ole enää virtapiiriä joka sen polttaisi. Näin 1 vaihe jää jännitteelliseksi ellei sitä katkaista erillisellä kontaktorilla. Tästä on omakohtaista havaintoa mm. Sunilan sellutehtaalta niiltä ajoilta kun olin Strömbergin leivissä. Pultti massapumppuun aiheuttaa juuri tuon vian :)

Lainaa
Mutta minusta kyllä pitäis riittää sillalle menevän syöttöjännitteen katkominen, kun on stepperien ohjauksesta kyse.

Aivan varmasti riittää ja muuta on turha miettiä, koska mitään kenttäväyliä ei kukaan tule näihin rakentamaan.
Me ollaan nyt jo aika kaukana siitä ajatuksesta, että koneessa on 1 hätäseis-piiri joka katkaisee syötön painettaessa hätäseis-nappia. Kannattaa ihan oikeasti asettua potentiaalisen rakentajan asemaan mietittäessä näiden turvajuttujen tuomaa lisäkustannusta. Jos parin hammasrattaan korvaaminen askelmoottorilla edellyttää koneen muuttamista tehdastuotantokoneeksi siihen liittyvine kustannuksineen niin ei tämä hanke ala ketään kiinnostamaan. Silloinhan voi säästää vaivojaan ja ostaa koneen kaupasta.
Jälleen kerran: minusta meidän ei tarvitse ryhtyä direktiivipoliisiksi; jokainen tekee kuitenkin itselleen sellaisen koneen kuin häntä huvittaa. Tärkeintä on, ettei toteutus tee konetta sen turvattomammaksi kuin se jo oli.

Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 21.02.10 - klo:12:32
Me ollaan nyt jo aika kaukana siitä ajatuksesta, että koneessa on 1 hätäseis-piiri joka katkaisee syötön painettaessa hätäseis-nappia. Kannattaa ihan oikeasti asettua potentiaalisen rakentajan asemaan mietittäessä näiden turvajuttujen tuomaa lisäkustannusta. Jos parin hammasrattaan korvaaminen askelmoottorilla edellyttää koneen muuttamista tehdastuotantokoneeksi siihen liittyvine kustannuksineen niin ei tämä hanke ala ketään kiinnostamaan. Silloinhan voi säästää vaivojaan ja ostaa koneen kaupasta.
Jälleen kerran: minusta meidän ei tarvitse ryhtyä direktiivipoliisiksi; jokainen tekee kuitenkin itselleen sellaisen koneen kuin häntä huvittaa. Tärkeintä on, ettei toteutus tee konetta sen turvattomammaksi kuin se jo oli.

Tässä vaiheessa, ennekun on HW suunniteltu ja SW sisällä, niin kannattaa nimenomaan käydä läpi noi reunaehdot. Jos tehdään TAKE II heti alun jälkeen, niin voi mielenkiinto laantua....

Tässä on selkeesti muutama vaihtoehto:

1) Lähdetään liikkeelle siitä, että tehdään perinteinen B/1 luokan HS-piir + mahdollisesti 1-2 kpl suojuksiin kytkettyjä rajakytkimiä. Tämä voidaan edelleen toteuttaa 230 VAC tai 24 v piirillä.
+ yksinkertainen
+ helppo ymmärtää toiminta
+ HALPA, parhaimmillaan vain yksi 14 € minikontaktori + HS-painike + mahd. rajakytkin karasuojalle
+/- komponenttien valinnasta riippuu puhutaanko B vai 1 kategoriasta
- ei valvontaa, kahdennusta, diagnostiikkaa, joten voi vikaantua vaarallisesti
- kaikki 230 VAC kamat ja kytkimet sitten yhteen boksiin, ei mitään muita ohjaimia
- ei kaikin osin välttämättä direktiivien mukainen, eikä helposti rakennettavissa sellaiseksi jälkikäteen

2) Lähes yhtä yksinkertainen rakentaa on cat4 turvareleellä suoritettu hätä-seis piiri
+ Luotettava, sekä HS-painikkeet, että kontakotorit on valvottu, kahdennettu, piiri on kokonaisuudessaan turvallisesti vikaantuva.
+ jos joutuu tekemisiin kymeenlaakson turvamurvelin tai vakuutusyhtiön kanssa, niin tältä osin on aika vahvoilla
+ Miellyttävä käyttää, viat havaitaan, ei tarvita monimutkaista suojajumpaa aluksi
+ voidaan lisätä helposti monta HS-painiketta
+ ei juuri vaadi enempää I/O-ta PLC:ltä kun cat 1/B laite.
- Kallis, pelkästään HS-piiri on n. 100 - 150€ turvareleen verran + kahdennettu kontaktori. Jos lisätään suojuksia ja niille tehdään vastava piiri, niin se on suunnillen saman verran lisää
- Jos paukauttaa turvareleen, niin kallis korjata ja kone joko jumpattuna tai alhaalla tilauksen toimituksen ajan.
+/- PLC:n I/O suunnitelta sellaiseksi, että koska tätä moni ei rakenna, niin voidaan tarvittaessa jumpata kohdan 1-tasolle.

3) Siinä välissä on cat3, jossa sähkömekaanikan puutteita (tai oikeastaan puusilmäistä käyttäjää) pyritään kompensoimaan tarkistuksilla (ohjelmalla), joten I/O kasvaa samaten ohjelma, mutta releet ovat tavanomaisia ja se on hyvä ratkaisu jos on aikaa ja huolellisuutta enemmän kun rahaa.
Toi on kuitenkin näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta vähän tollainen taktinen ratkaisu, eikä skaalaudu hyvin yksinkertaisempaan tai monimutkaisempaan järjestelmään. Jos se suunnitellaan yhdelle HS-painikkeelle ja kahdelle suojukselle, niin se on siinä ja pysyy, ne pitää olla kytketty.


Mihinkä päätyyn kallistutaan?

Jos ehdoton vaatimus on se että toimitaan viimeistä piirtoa myöten direktiivien mukaisesti ja/tai että ohjausjärjestelmä suunnitellaan mahdollisesti vieraalla työvoimalla käyttöön, niin vaihtoehdot ovat vähissä. Sama juttu, jos ohjauspaikkoja pitää olla useita tai useita eri tavalla lukittuja suojuksia.

Jos taas tyydytään siihen että käyttäjän tulee havaita suojuksen rajakytkimen viallinen toiminta ja testata HS-piiri jne. niin ainakin minä tekisin itselleni cat 1 luokan laitteen.

Välimalli on cat 1/3 luokan viritys jossa on sekä kovolangoitettua kontaktoriakrobatiaa, että SW:llä tehtyä diagnostiikkaa, voi vikaantua harvakseltaan, mutta yleisimmät viat havaitaan.

Pistetäänkö äänestys pystyyn, millä jalalla lähdetään liikkeelle, vai miten edetään ton jyrähdyksen jälkeen? Multa puuttuu vielä kokemus tän laudan toimintatavoista, enkä todellakaan halua olla tulppana.

PekkaNF

Ei kai kukaan jyrähtänyt ole ;) ?

Hyviä pointteja olet tuonut tähän hommaan... Sellaista mietin, että olisiko loppukäyttäjän mahdollista päättää turvataso?

Lainaus käyttäjältä: ram - 21.02.10 - klo:20:00Sellaista mietin, että olisiko loppukäyttäjän mahdollista päättää turvataso?

Loppukäyttäjällä on lopulta mahdollisuus päättää turvataso, mutta helpointa se on jos saadaan aikaa esim. kaksi yhteensopivaa skenaariota, jota zydeemi tukee mahd. hyvin.

PekkaNF

Juurikin samaa mieltä olen. Eli olisiko laitteen syytä tukea kohtien 1 ja 2 mukaista rautaa??

Alan olla kallistumassa sille kannalle, ihan käytännön syistä.

Jos ajatellaan ihan pelkästään laatikossa, niin cat3 olisi "täydellinen" ratkaisu, jos kyseessä olisi kailla samanalinen "tuote", siinä ei karkaa hinta eikä kompleksisuus.

cat4 on vähän overkilli meidän tarpeeseen käytännössä. Harkitsemisen arvoinen pelkästään jos rahaa on kuin rakennusmestarilla tai hyllyssä sattuu olemaan pari turvarelettä joutilaana.

cat1 on vähän sellainen taito- ja arvostelulaji. Tekijällä on korostettu vastuu komponenttivalinnoissa, toteutuksesta, huollosta ja valvonnasta, joten periaateessa sen pitäis olla juuri sopiva tarpeeseen.

Tässä on vaan se vaara, että joku ostaa halvimmat rajakytkimien ja painikkeiden näköiset luokittelemattomat komponentit sekä asentaa ne rautalangalla sekä purukumilla juuri suojaamattoman karan viereen ja sen lisäksi virittelee pari varaohjauspaikkaa soittokellon johdolla ja valitsee 230 VAC ohjausjännitteeksi....ainoa peloite olisi riittävän monimutkainen ja kallis kytkentä, niin virittelijät jäisi vähemmälle, en tiedä miten selvästi sitten pitää muotilla alkuun että lamppusähkö tappaa ja jollei ole riittävät tiedot ja taidot, niin älä edes yritä. Sekä suunnitelma olisi sittenkin se että ohjausjännite on 24VDC ja että verkkojännite olisi riittävän hyvin erotettu matalasta jännitteestä (julkaisuversiossa ehkä steppereiden jännite olisi taktisesti esim. 48 VDC?). Tästä tulee hieman komplikaatioita, mutta olisi havainnollisempi ja vähän enemmän harrastelijan taidoille sopivaa?

PekkaNF

Omasta puolestani en vastusta turvallisuutta. Mietin vain koko ajan sitä, että tästä ollaan kuitenkin tekemässä jonkinlaista rakennussarjaa jonka lopullisen toteutuksen päättää alkuperäisen koneen omistaja. Jos ainoa meidän esittämämme vaihtoehto koetaan ylimitoitetuksi niin toteuttaja yksinkertaisesti sivuuttaa sen ja tekee oman räpellyksen joka ei luultavasti ainakaan ole turvallisempi.
Sen takia voisi olla hyvä ajatus esittää sekä harrastelijatason että tuotantotason vaihtoehdot ja selkeästi kertoa mitkä ovat kummankin erot.

Alkaa jo poltella päästä kokomaan jotain. Joko lähdetään liikkelle jostakin valitusta sorvin raadosta. Monta suojusta ja monta hätä-seis-painiketta?

Yksinkertasimmillaan jos olis nolla tai vain yksi käyttön kytketty suojus ja yksi hätä-seis-painike, niin selviis aika hyvin yhdessä kotelossa olevalla 230 VAC piirillä ja kahdella minikontaktorilla. Kustannus olisi minimaalinen.

Jos kaapeloidaan enemmän rajakytkimiä ja ohjauksia kentälle, niin pakosta mennään 24 VDC systeemiin ja siitä tulee paljon monimutkaisempi.

PekkNF

Minähän vahän lupailin Emcon compact 5 CNC:tä tähän testiin, mutta siinä vaiheessa luulin että laite on raato. Sittemmin osoittautui että laite on toimiva, tai ainakin niin toimiva kuin 35 vuotta vanha härpäke voi olla. Jos jollain muulla on sopiva laite kokeilemiseen niin voisin toistaiseksi jättää vielä oman sorvin jemmaan. Mutta jos muuta ei löydy ja mitään peruuttamatonta muutosta laitteeseen ei tehdä niin sitten tämä on yksi vaihtoehto.

Wei

Nyt on kiinan kieli täysin hallussa ja voin taas keskittyä harrastushommiin. Skeman etovin osuus on tehty, eli atxmega128A1 symbooli luotu eagleen. Nämä tuhatjalkaisten komponenttien luomiset on niin etovaa hommaa ja niin kaukana luovasta toiminnasta, että niihin pitää ottaa vauhtia todella kaukaa.

Perusjutut olen prossalle jo tehnyt ja seuraavaksi voisi joku tehdä listaa tarvitsemastamme I/O:sta. Lista voi olla ihan tyyliin 2 * 24V inputtia, 3 * 24V outputtia ja 1 * kärkitieto...... Eihän lista tietty näin lyhyt ole, mutta olisi varmaan hyvä yhdessä tarvittava I/O miettiä.

Noniin

Olen tutkinut noita stepperiohjaimia ja paras tähän mennessä vastaan tulleista on ollut SLA7062
http://www.datasheetcatalog.com/datasheets_pdf/S/L/A/7/SLA7062.shtml
Se osaa itse tehdä mikroaskelluksen, siinä on sisäiset clamppidiodit ja se ymmärtää 3.3V ohjetta. 45V ja 3A riittänee tähän hommaan hyvin.

Tai ehkä tämä olisi vielä parempi... Ainakin nimi on hyvä... AMIS-30532.. Siinä on oikein SPI jolla valita step-modet jne...


Jos löytyy parempia, niin ei kun infoa minulle. Olen piirrellyt jo skemaa myös noilla iän-ikuisilla L298:lla sun muilla, mutta kun tuossa L298:ssa ei ole edes sisäisiä clämppidiodeita.... Noiden kanssa kun on lapsena leikkinyt, niin ei enää näin aikuisena jaksaisi...

Eiköhän vanha tuttu ULN2003 ole passeli noihin releiden ohjailuihin. Siinä ei mitään suojauksia ole, mutta on simppeli. Eihän tässä mitään ydinvoimalan ohjausta olla tekemässä.

Katselin tuon prosessorin datoja suurella mielihyvällä, koska I/O:n saattoi conffata vaikka minkälaiseksi. mm. open collector tyyppiseksi... Muttei lähtö sitten salli sen vetämistä viiteen volttiin. Olisi ollut kätevä liittää vanhan liiton piirejä prosessoriin kiinni.

Lainaus käyttäjältä: ram - 22.03.10 - klo:15:53
Noniin

Olen tutkinut noita stepperiohjaimia ja paras tähän mennessä vastaan tulleista on ollut SLA7062
http://www.datasheetcatalog.com/datasheets_pdf/S/L/A/7/SLA7062.shtml
Se osaa itse tehdä mikroaskelluksen, siinä on sisäiset clamppidiodit ja se ymmärtää 3.3V ohjetta. 45V ja 3A riittänee tähän hommaan hyvin.

Tai ehkä tämä olisi vielä parempi... Ainakin nimi on hyvä... AMIS-30532.. Siinä on oikein SPI jolla valita step-modet jne...


Jos löytyy parempia, niin ei kun infoa minulle. Olen piirrellyt jo skemaa myös noilla iän-ikuisilla L298:lla sun muilla, mutta kun tuossa L298:ssa ei ole edes sisäisiä clämppidiodeita.... Noiden kanssa kun on lapsena leikkinyt, niin ei enää näin aikuisena jaksaisi...

Tuo Sankenin piiri vaikuttaa aika fiksulta. Sankenista on muutenkin ollut hyviä kokemuksia jo kultaiselta 80-luvulta alkaen :). Pari juttua kuitenkin pistää miettimään.
- Piiri on tarkoitettu unipolaarimoottorin ohjaukseen. Silleen hankala, että se sulkee sitten kaikki bipolaarit pois kuviosta. Minusta ei ole oikein hyvä juttu.
- Toinen on se, että meillä on nyt valittuna prosessori joka osaa kaikki nuo hommat mitä tämäkin piiri tekee. Olen tänä aikana tehnyt vähän sormiharjoituksia ja minulta löytyy jo koodi joka tekee hallitun liukuvan mikrosteppauksen välillä full step -> 256 mikroaskelta.
XMegassa on lisäksi PWM- ja dead-time-generointi sekä virranmittaukseen tarvittavat A/D ja D/A -muuntimet. Ainoa syy käyttää ulkopuolisia piirejä olisi se, että prosessorin kapasiteetti tulee vastaan jossain vaiheessa jos se tekee kaiken mahdollisen. Kuitenkin 32 MHz kellolla ehtii kyllä yhtä ja toista varsinkin kun nuo perusjutut on rautatuettuja.
Jos toteuttaisi H-sillat ihan peruskomponenteista tyyliin driveri + fetit niin niistä saisi softalla rakennettua monenmoisia toimintoja joihin nuo valmispiirit ei taivu. Samalla saisi potkua lähtöihin jos sitä satuttaisi tarvitsemaan johonkin muuhun sovellukseen...
Kyllä minä suostun koodamaan jonkin tuollaisen piirin ohjauksenkin, mutta tämmöisiä on omat ajatukset tällä hetkellä.

Lainaa

Eiköhän vanha tuttu ULN2003 ole passeli noihin releiden ohjailuihin. Siinä ei mitään suojauksia ole, mutta on simppeli. Eihän tässä mitään ydinvoimalan ohjausta olla tekemässä.

Katselin tuon prosessorin datoja suurella mielihyvällä, koska I/O:n saattoi conffata vaikka minkälaiseksi. mm. open collector tyyppiseksi... Muttei lähtö sitten salli sen vetämistä viiteen volttiin. Olisi ollut kätevä liittää vanhan liiton piirejä prosessoriin kiinni.

Joo viiden voltin aika taitaa olla kohta ohi kun viivanleveydet menee niin pieniksi ettei läpilöntilujuudet riitä vai mistä se johtuu. Onneksi ajuripiirejä alkaa löytyä 3,3 voltille jo aika hyvin.

OK

Piirtelen sitten pääteasteen diskreeteistä.

I/O:n määrä on edelleen auki. Pääsisin hieman hahmottelemaan kokonaisuutta, jos sen saisi joku sormillaan laskettua... Jonkinlaista listaa tarvittavasta I/O:sta voisi vaikka päivittää tänne.

Täydentäkää kiitos

I/O LISTA:

POWER 24V
- käyttöjännite
STEPPERIOHJAUS * 2
- akseli Y
- akseli Z
ENCOODERI INPUT Aa + Bb + Ii JA SYÖTTÖ ENCOODERILLE * X
- sorvin pakka
JTAG * 1
- prosessorin depuggaaminen
PDI * 1
- mikähän tämä on?? sellainen siellä nyt kuitenkin on ;)
RESET * 1
- prossan kovoresetti
RELE KÄRKITIETO ULOS * X
- listaa kiitos
24V TILATIETO INPUT * X
- listaa kiitos
24V TILATIETO OUTPUT * X
- listaa kiitos
24V OPTOEROTETTU TILATIETO OUTOUT * X
- listaa kiitos jos tarvii
24V OPTOEROTETTU TILATIETO INPUT * X
- listaa kiitos jos tarvii
+/- 10V JÄNNITELÄHTÖ * 2
- mahdollisen ulkoisen servodriven ohjaaminen, olettaen, ettei täma rauta jaksa ohjata DC-moottoria :)
+/- 10V JÄNNITELÄHTÖ OPTOEROTETTU * X
- jos tarvii, niin hyvät perustelut :)
STATUSLEDI * X
- näitä on aina hyvä prossaa eloon herätellessä olla... ainakin vanhan liiton mies vilkuttaa aina ensin lediä :)
LCD NÄYTTÖ HEADER 14 PIN * X
- jos maailma on muuttunut kovasti viime aikoina, niin muutetaan tätä... ilmeisesti 4 bittinen dataväylä on riittävä?


Keksitte varmaan lisää... X:n tilalle jos saisi konsesuksen numeroista.. Jos prossan I/O:t loppuu, niin tehdään siirtorekistereillä lisää ;)

En tiedä mitä mieltä olette noista optoerotetuista I/O:sta. Mielestäni ne ovat pääsääntöisesti turhia. Jos koko tehtaan mittaukset ja ohjaukset saa Kiinassa toimimaan ilman optoerotusta niin, miksei yhtä sorvia? Kysymys on vain siitä, onko ne maajohdot kytketty vai ei.

http://search.digikey.com/scripts/DkSearch/dksus.dll?Detail&name=TLE5205-2GINCT-ND (http://search.digikey.com/scripts/DkSearch/dksus.dll?Detail&name=TLE5205-2GINCT-ND)
Mitenkäs tuollaset puolisillat toimis tässä?

Jooo... tuollainen bridge olisi varmaan just helppo ratkaisu. Hahmottelin jo sellaisen 600 voltin sillan, mutta ehkäpä voisin takaisin maan pinnalle palailla  :P

Tuo varmaan riittaa oikein hyvin meille. Virran mittaustakaan emme varmaan tarvitse.

Hyvä idea. Se discreeteistä tusaaminen antaa tietty paljon enemmän varaa viritellä, mutta virittelyvaraa tulee siitä, kun teemme tästä driveosuudesta oman modulinsa. Ja kuka nyt toimivaa vehjettä jaksaa viritellä  ;D

Lainaus käyttäjältä: ram - 23.03.10 - klo:19:25
OK

Piirtelen sitten pääteasteen diskreeteistä.

I/O:n määrä on edelleen auki. Pääsisin hieman hahmottelemaan kokonaisuutta, jos sen saisi joku sormillaan laskettua... Jonkinlaista listaa tarvittavasta I/O:sta voisi vaikka päivittää tänne.

Täydentäkää kiitos

I/O LISTA:

POWER 24V
- käyttöjännite

STEPPERIOHJAUS * 2
*kuitti
- akseli Y: lähdöt PC0 - PC3
- akseli Z: lähdöt PE0 - PE3


ENCOODERI INPUT Aa + Bb + Ii JA SYÖTTÖ ENCOODERILLE * X
- sorvin pakka
*kuitti. Tulot PD0 - PD3

JTAG * 1
- prosessorin depuggaaminen
* kuitti

PDI * 1
- mikähän tämä on?? sellainen siellä nyt kuitenkin on ;)
* kuitti, pitää olla. Programming and Debug Interface. Tätä minä käytän nyt yksinomaan tuon JTAGin sijasta. tämä on tosin Atmelin proprietary rajapinta joten JTAG kannattaa säilyttää.

RESET * 1
- prossan kovoresetti
*kuitti

RELE KÄRKITIETO ULOS * X
1: leikkuunestepumppu (optional)

24V TILATIETO INPUT * X
1: hätäseis
2: Y- ja Z-akselien rajakytkimet (4 kpl)
3: Y- ja Z-akselien kalibrointiasemakytkimet (2 kpl)
4: käyttöliittymän painiketulot (n. 5 kpl)

24V TILATIETO OUTPUT * X
- listaa kiitos

24V OPTOEROTETTU TILATIETO OUTPUT * X
- listaa kiitos jos tarvii
24V OPTOEROTETTU TILATIETO INPUT * X
- listaa kiitos jos tarvii
+/- 10V JÄNNITELÄHTÖ * 2
- mahdollisen ulkoisen servodriven ohjaaminen, olettaen, ettei täma rauta jaksa ohjata DC-moottoria :)
*kuitti
+/- 10V JÄNNITELÄHTÖ OPTOEROTETTU * X
- jos tarvii, niin hyvät perustelut :)
* nyt ei näy tarvetta

A/D mittaustulo siltojen virranmittaukseen. Koetan keksiä miten rajoituksen saisi rakennettua suoraan PWM-modulointiin sisään, ja kyllä sen jotenkin saa.

STATUSLEDI * 3
- näitä on aina hyvä prossaa eloon herätellessä olla... ainakin vanhan liiton mies vilkuttaa aina ensin lediä :)
*kuitti

LCD NÄYTTÖ HEADER 7 PIN * 1
- jos maailma on muuttunut kovasti viime aikoina, niin muutetaan tätä... ilmeisesti 4 bittinen dataväylä on riittävä?
*kuitti. 4-bittinen riittää, ohjaussignaaleja 3 = yht 7. datalinjat pitää voida ohjelmoida lennossa tuloiksi.

Lainaa

Keksitte varmaan lisää... X:n tilalle jos saisi konsesuksen numeroista.. Jos prossan I/O:t loppuu, niin tehdään siirtorekistereillä lisää ;)

En tiedä mitä mieltä olette noista optoerotetuista I/O:sta. Mielestäni ne ovat pääsääntöisesti turhia. Jos koko tehtaan mittaukset ja ohjaukset saa Kiinassa toimimaan ilman optoerotusta niin, miksei yhtä sorvia? Kysymys on vain siitä, onko ne maajohdot kytketty vai ei.

Enpä minäkään usko, että optot mitenkään välttämättömiä ovat kunhan maadoitus- ja nollakiskojärjestelyt ovat kunnossa ettei tule häiriövirtasilmukoita.

Nämä lukumäärät siis ihan alustavia, etenkin käyttöliittymän osalta, sehän on enempi Taurun hanskassa.

Lainaus käyttäjältä: jussi - 23.03.10 - klo:22:36
http://search.digikey.com/scripts/DkSearch/dksus.dll?Detail&name=TLE5205-2GINCT-ND (http://search.digikey.com/scripts/DkSearch/dksus.dll?Detail&name=TLE5205-2GINCT-ND)
Mitenkäs tuollaset puolisillat toimis tässä?

Sorry, tuota ei saa toimimaan XMegan PWM-modulaatiologiikan kanssa. Siinä tulee tuo piirin oma fettien ohjauslogiikka vain tielle tuomatta mitään lisäarvoa.
Jos joku haluaa ehdottaa integroitua siltaratkaisua niin se käy kyllä, mutta silloin kaikki muu on tarpeetonta, paitsi että virranrajoitusta en ole vielä lopullisesti ratkaissut ohjelmassa kun se riippuu siitä miten se silta lopulta toteutetaan. Eli mikrokontrolleri ohjaa suoraan fettien tilaa huomioiden kaikki tarpeelliset jutut kuten dead-time-generoinnin jne. Jonkinlainen driveri lienee tarpeen mutta siinä ei tarvita mitään omaa älykkyyttä eikä ohjauslogiikkaa, riittää kun se muodostaa tehofetin hilaohjauksen prosessorin lähtösignaalin komentamana.
Minusta olisi hyvä suunnitella systeemi niin, että sillassa on ronski jännitevara ja virran rajoitus. Silloin saadaan akselit potkaistua ripeästi liikkeelle vaikka staattiset kitkat olisi isojakin. Kärähtäminen estetään sitten fiksulla virran rajoituksella.
Tällä hetkellä modulaatiologiikka on ns. locked antiphase eli silta oskilloi PWM-taajuudella vastasuuntiin sinimuotoisesti moduloituna (modulaatioaste 3-97%). Tämä on ajateltu silmälläpitäen sellaisia siltadrivereitä kuin esim IR2110 tms. Mikroaskellus liukuu kulloisenkin kierrosluvun mukaan välillä 1-256 mikroaskelta. Mikroaskellusta pienennetään asteittain kierrosluvun noustessa ja kovaa ajetaan täysaskelluksella. Kiihdytyksissä ja hidastuksissa virtarajaa nostetaan, ja vastavaasti paikalla ollessa pudotetaan nimellisestä.

Työt ovat hieman sotkeneet harrastuksien aikatauluja, mutta taustalla käyttöliittymä on ollut mietinnässä. Simulaattori ei ole paljon edennyt eli pitää varmasti pian tehdä pelkkä perinteinen vuokaavio muille tutkittavaksi.
Olisiko paikallaan pitää pieni palaveri jossain keskimäärin keskeisellä paikalla asian tiimoilta? Saattaisi auttaa asioiden etenemistä.

Minulle sopii palaveri kyllä paikkana mikä vaan kohtuulähellä uudenmaan keskiakselia.
Kaikki muut ajankohdat käy periaatteessa, paitsi ei sunnuntaiaamupäivät ja maanantai-illat.

Ihan samaisella IR2110 piirillä olen jo hahmotellut hommaa. Useita variaatioita olen piirrellyt ja niiden ominaisuudet voi sitten poliisit laittaa järjestykseen. Mutta kuten jo aiemmin todettiin, modulaarisuus mahdollistaa kaikki perverssiot.

Listakin on alkanut elää. Kuinkans tuo käyttöliittymä olikaan tarkoitus toteuttaa? Oliko tarkoitus käyttää 24V I/O:ta vai teenkö satelliittilevyn siihen hommaan nappuloineen, LCD-näyttöineen ja encooderipainonappeineen.

Lainaus käyttäjältä: ram - 24.03.10 - klo:09:55
Ihan samaisella IR2110 piirillä olen jo hahmotellut hommaa. Useita variaatioita olen piirrellyt ja niiden ominaisuudet voi sitten poliisit laittaa järjestykseen. Mutta kuten jo aiemmin todettiin, modulaarisuus mahdollistaa kaikki perverssiot.

Tuon kanssa tullaan hyvin toimeen. Virranrajoitukseen lienee useita eri lähestymistapoja, koetetaan löytää mahdollisimman vähän normaalitoimintaa häiritsevä rajoitusmekanismi.

Lainaa
Listakin on alkanut elää. Kuinkans tuo käyttöliittymä olikaan tarkoitus toteuttaa? Oliko tarkoitus käyttää 24V I/O:ta vai teenkö satelliittilevyn siihen hommaan nappuloineen, LCD-näyttöineen ja encooderipainonappeineen.

Täältä ääni satelliitille.

Terve

Kuukauteen ei ole postausta tästä aiheesta. Missä mennään?

Minua kiinnostaa tämä aihe ja tulee rakentamisen suhteen ajankohtaiseksi myöhään syksyllä.

Oliko kenelläkkään protokonetta vai tehdäänkö useampaa hieman eri aikaisesti? Mukavampaa tehdä olemassa olevaan koneeseen piirejä kun yrittää arvata minkälaisia sovelluksia on liikkeellä.

Mulla olis kyllä puolijoutavan pieni 500w ranskalainen petit merde merkkinen sorvi, jota vois käyttää demoomiseen, mutta se ei sovellu oikein rautametallien koneistukseen.

http://www.lathes.co.uk/minilor/index.html

Se joutuu mulla joku kerta oikeen rebuildin kynsiin kuitenkin. Etuna se että se ei ole mulle hirveen kriittinen laite (mutta ei todellakaan ole tarkoitus romuttaa, vaan rakentaa osia uusiksi), se on kevyt ja siten helppo siirtää. Haittana se että sen trapetsiruuvit ovat aika marginaaliset, poikkikelkka ja työkalun pidin samaten.

PekkaNF

Minulla on kokolailla samankaltainen aikataulutoive eli kesä menee muissa projekteissa ja syksyllä voisin jatkaa sorvin tuunausta. Kun lupasin olla mukana koodaamassa softaa, varsinkin käyttöliittymää, niin tarpeen mukaan järjestän siihen aikaa vaikka välittömästi.
Käyttöliittymän toimintaa olen toki jo miettinyt, mutta pitäisi varmaan piirtää jonkinlainen vuokaavio jota muut voisivat kovalla kritiikillä kommentoida.

Minun Emco on samaa kaliiberia eli pieni kuin mikä eikä ole tarkoitettu kuin alumiinin ja messingin sekä muovin sorvaamiseen, siispä protoon voisi olla hieman järeämpi laite.

Toivottavasti homma saadaan etenemään kunniallisesti loppuun saakka.

Omalta osaltani homma jatkuu, aina kun vaan on siihen hetkinen aikaa. Syksy kuullostaa realistiselta.

Kyllähän minäkin olen vielä olemassa. Pientä hässäkkä tässä mutta jotain on saatu eteenkinpäin. Matalan tason mootorinohjaus toimii alustavasti, seuravana työlistalla on liikkeenohjauksen toteutus.
Syksy olisi realistisempi kun loppukevät ja alkukesä menee aika tarkkaan töiden merkeissä.

Shotrsit! Tässä se olikin, missä juteltiin viimeksi jatkosta ja aikataulusta.

Ketä mukana?
Jatketaanko?
Kiinnostaako?

PekkaNF

Kuitti siis tännekin vielä. Mukana ollaan.

Mukana edelleen.

Minulla on Einhellin pieni sorvi, jota myydään ympäri maailmaan. Googlettamalla hakusanalla  7x10  löytyy varmasti kuvia.
Sorvi on pieni ja nippa nappa sillä rautametallia sorvaa, olen 60mm akselia sillä silitellyt.
Tarvittaessa sitä voidaan käyttää protossa, mutta trapetsien tarkkuus ei ole paras mahdollinen. Ei noita ehdokkaita protokoneiksi ole kovin paljon tullut joten tässä on yksi.
Lieneekö tämä yhtään järeämpi kuin PekkaNF:n pikkulaite? Painoa on muistaakseni 35kg eli siirrettävissä kohtuuvaivalla.

Mulle toi käy modattavaksi. Jollei kellään ole omasta mielestä sopivampaa luovutettavaksi tieteelle.

Olen rontannut jonkin pikkuisen sähkökaapin protoiluun, pitää aktsoo löytyykö siitä pohjalevy vai pitääkö leikata plååtusta...

PekkaNF

Mitä kaikkea on nyt valmiina? Löytyykö askelmoottorit jostain ja teenkö jo pohjatöitä modausta varten?