Lainaus käyttäjältä: Isto - 03.11.13 - klo:22:22
Jos jollakulla on tiedossa sopivia ohjaimia niin vinkki kelpaa aina...

DC-servojen kanssa käytössä Jon Elsonin pico-systems PWM servovahvistimet (max 120V 20A)
http://pico-systems.com/pwmservo.html
tuo on pelkkä tehoaste, takaisinkytkentä ja ohjaus LinuxCNC + mesa FPGA-kortti

Lainaus käyttäjältä: saulij - 19.09.13 - klo:18:27
elmom innostamana latasin kaikki relevantit DIY600 piirustukset sivuilleni. Ne ovat sieltä vapaasti ladattavissa pdf muodossa zip-paketteina.
Saa käyttää vapaasti ja vastailen kysymyksiin täällä, että jokainen tarvitseva saa saman tiedon.

Toivottavasti joku saa joskus tästä oikein kunnolla toimivan koneen rakennettua.

Terve,
Olen katsellut googlen löytämiä ISO30 karavaihtoehtoja ATC:lla, mutta maksavat yleensä siinä 4-5 keuroa ja ylöspäin.
Miten hyvin sait tuon oman karan toimimaan? (lämpeneminen, heitto, vaihtaja-mekanismi, jne)
Miten haasteellisena pidät karan tekemistä, esim jos käytössä on kohtuulliset manuaalikoneet (sorvi+jyrsin). Vai olisiko järkeä teettää kriittiset osat (mitkä) ja veivata itse muut?

AW

Lainaus käyttäjältä: Nail_Eye - 08.08.13 - klo:15:59
Terve,

Sattuisiko kenelläkään olemaan tietoa mistä saisi tilattua pienen ja edullisen cnc jyrsimen piirilevyn jyrsintään?

Itse löysin seuraavan laitteen: http://www.imodela.co.uk/.

Olisin kuitenkin kiinnostunut tietämään muita vaihtoehtoja ja toki aina parempi mitä edullisempi kun harrastus käyttöön tulee.

pro vehkeitä myy http://isoproto.fi/
siellä on käytettyjen LPKF jyrsimien sivu myös - mutta ei ehkä sovi budjettiin...   
Jos löydät käytetyn LPKF:n ebay:stä halvalla se on ehkä paras lähtökohta omaan rakenteluun.

Lainaus käyttäjältä: Ilari - 23.07.13 - klo:17:03
Onko joku jo tehnyt sellaisen, tai olisiko muita jotka haluaisi tehdä saman.
Voisi tehdä / teetätyttää / hankkia osat kimpassa.
Eli jos joku osaa sanoa että millä muilla rinnakkais nimillä tuota on tehty niin saattais löytyä internetin syövereistä jo valmiita mittakuvia osille.

Taitaa olla aika samanlainen kuin "Optimum Maschinen BF20" ?

minulla on blogissa tuolle koneelle tehdystä tuunauksista tarinaa:
http://www.anderswallin.net/?s=bf20

Jari postaili myös aikoinaan tästä samasta projektista kuvia ja tarinaa cnczone foorumille:
http://www.cnczone.com/forums/benchtop_machines/40018-heavily_computer-numeric-control_converted_opti_bf_20_vario.html

AW

Onko tiedossa suomalaista myyjää Menzerna:n tuotteille?   (Motonetin tuotteista ei oikein selviä mikä menzernan koodin mukainen tuote on myynnissä...)

Vai pitääkö käyttää englantilaista: http://www.thepolishingshop.co.uk
(ainakin laikkojen hinnat olivat ilman suomi-lisää tuolla :)

EDIT3: tässä selitetty asioita:
https://www.youtube.com/watch?v=_SidCppOfJY

EDIT2: hmm tuolla käytetään sahaa kangaslaikan puhdistamiseen:
https://www.youtube.com/watch?v=4VENnWmQnRQ

EDIT: senverran ainakin opittu että mustaksi/tukkoon mennyt kangaslaikka lähinnä vain naarmuttaa ja huonontaa pintaa kun päästään lähelle kiiltävää pintaa. Hionjakoisempi sieni+farcla tms. on ehkä kuitenkin parempi loppuvaiheessa?? tai huopalaikka??

Muutamilla eri kiilotusvahoilla/laikoilla mitä löytyi hyllystä olen nyt kokeillut - mutta hieman hitaasti tuntuu etenevän...

A-palojoen sivulla suositellaan karkeakiillotuksen
sisal-laikka + Schmidt's 3F vahaa
ja viimeistelyyn
kangaslaikka + Ultrapol 76
Oliko näistä kokemuksia? Jossain suositeltiin myös lamellilaikkaa..

Kierrosluku? Ilmeisesti mitä enemmän sitä enemmän? Eli pitää hommata/lainata kiillotuskone joka on tarkoitettu tuohon eikä käyttää porakonetta?

Nykyään löytyy paljon avointa (ilmaista!) ohjelmistoa jonka hyvä osaaminen saattaisi olla kilpailuetu. Perinteinen meinikihän on että ajetaan sitä samaa 1980 hankittua DOS-sovellusta koska se on ainoa mitä osataan käyttää :)

esim:
- oikein hyvät CAD piirtäjät ovat varmaan aika harvassa. monimutkaiset 3D pinnat, kokoonpanot, liikkuvat mallit jne.
- FEM/lujuuslaskenta analyysi osille. miksei myös lämmönjohtavuus jne.
- CAM osaaminen sille tasolle että voi tarjota 3D-pintoja tai jopa 4/5-akselikoneistusta.

Jep, kiitos kommenteista.

Luulen että vesihiontaa yritän tuollaisella paineilma koneella - sähkökäyttöisellä ei ehkä vesihiontaa viitsi tehdä..
http://kauppa.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=75-1010

Sen jälkeen kiillotusta lumppulaikalla + kiillotusvahalla (kaksi eri laatua). Pitää vielä opiskella lumppulaikan puhdistus/pesu kun se näyttää menevän tukkoon käytössä.
Myös Fareclaa on jos siitä on hyötyä hienomman kiillotusvahan jälkeen.

AW

Pitäisi hioa ja kiillottaa "peilipinnaksi" muutamia alumiinilevyä suurin n. 500x200 mm ja pienin 100x100mm. (paksuudet vaihtelee 20mm ja 5mm)

Teinkin jo kiinnitysjigin jolla levyt saa kiinnitettyä pöytään.

Kokeilin käsin P320 vesihiomapaperilla ja jonkunaikaa saa hioa mutta sillä saa tehdaspintakuvion/koneistusjäljen kyllä poistettua.

Mitä konetta ehdottaisitte jos haluaisi koneellisesti (vesi)hioa levyt?

Mihin karkeuteen kannattaa hioa ennen kiillotukseen siirtymistä? 800? 1000? 1200?

Kiillotustahnaa on muutamia erilaisia "tankosaippua"-mallisia joita ajattelin kokeilla.
Kangas-laikalla ja kulmahiomakoneella? biltemalla on myös jotain lamelli-laikkaa..
kierrosluku?
vai onko levyille jotain parempaa konstia jolla tasomaisuus säilyisi paremmin?


Anders W

Mistä saa Invar (myös "nilo 36") terästä?

pitäisi tehdä  20x6 mm latasta 6kpl n. 70-80mm pitkää osaa.

25.04 postatussa INI/HAL tiedostoissa ei näy mitään ulkoista E-stop signaalia joka olisi kytketty parport-palikkaan ?

vain charge-pump ulostulo parport pinnissä 1.

uusimmat/käytössä olevat *kaikki* INI + HAL + classicladder(?) tiedostot on nähtävä jotta tuosta voisi sanoa mitään.

tuolla mainitaan kaksi eurooppalaista kauppaa:
http://wiki.linuxcnc.org/cgi-bin/wiki.pl?Mesa_Cards

itse olen ostanut mesa kortit suoraan mesalta, mutta silloin tulee maksettavaa ehkä hieman korkeampi rahti ja suomen päässä tulli + ALV.

Vanhin ja suosituin kortti lienee 5i20 joka menee PCI paikkaan. Uudempaan PCI-E väyläänkin on ratkaisu - mutta selvästi kalliimpi. LinuxCNC käyttöön kaikkien korttien FPGA:t riittävät hyvin - suurin ero korttien välillä on IO pinnien määrässä.

FPGA-korteista tulee ulos vain TTL digitaalisignaaleja. Yleensä FPGA:n/PC:n ja teho-asteiden välille halutaan optinen erotus/eristys (saattaa olla jo servo-ohjaimen sisäänmenossa). Myös jotkut servo-ohjaimet ottavat suoraan STEP+DIR tai PWM+DIR komentoa, mutta vanhemmanmalliset analogista +/-10V signaalia jolloin tarvitaan erillinen DAC-lisäpalikka.

Olisi tarvetta tarkalle kulma-säädölle noin 100kg painavalle laitteelle jonka 'jalanjälki' noin 600 mm x300 mm.
Idea on laittaa alle esim 45x270x700 mm alumiini rakenneprofiili jonka alle tulee kolme säätöjalkaa.

Löysin googlella tällaisia (mutta eivät muutamassa päivässä vastanneet spostiin):
http://www.nutech-eng.com/english/precision/overview/index.asp
esim M20x1 jengalla oleva D32 säätöjalka joilla 20mm säätövaraa h=35..55mm

Löytyykö muita valmistajia? Maahantuojaa?

AW

http://www.linuxcnc.org/docs/2.5/html/config/ini_config.html#sub:TRAJ-section

yhdeksän mahdollisen akselin nimet ovat X, Y, Z, A, B, C, U, V, W

Rinnakkaisportin kautta päästään kyllä lukemaan myös enkoodereita (kunhan pinnit riittää..), mutta käyttöjärjestelmä ehtii lukea luokkaa 1 kHz nopeudella tulevia pulsseja, mikä on yleensä liian hidas vauhti.

Käytännössä kaikki käyttävät jotain ylimääräistä elektroniikkaa/korttia enkoodereiden lukuun. Näissä on joko mikrokontrolleri tai FPGA joka osaa lukea+laskea 1 MHz tai nopeammalla taajuudella tulevia enkooderipulsseja.
Suosittuja ovat esim Mesa:n fpga-kortit, tai Jon Elsonin pico-systems rinnakkaisporttiin kytkettävät lisäkortit.

Arduino osaa itsessään kyllä lukea nopeaa enkooderipulssia, ja päivittää jotain sisäistä laskuria sen mukaan. LinuxCNC käyttöön tämä tieto pitää saada noin 1 ms välein luettua sisään LinuxCNC:hen. Mesa kortin tapauksessa tämä luku tapahtuu PCI-väylän yli, pico-systems:in korteilla rinnakkaisportin kautta.
Arduinot tulee yleensä USB-liitännällä jota käytetään ohjelmointiin - tämä on kuitenkin huono valinta LinuxCNC käyttöön USB:n epämääräisten viiveiden takia.

Servo-ohjaukseen kuuluu enkooderin lukemisen lisäksi moottorin väännön/nopeuden/paikan komentaminen. Tämä tehdään yleensä saman kortin kautta, ja myös 1 ms välein (tai useammin).

AW