Myydään: CNC Sorviprojekti


Myydään ajan ja tilan puutteen vuoksi keskeneräiseksi jäänyt CNC sorviprojekti.
Projektin on aloittanut JHQ jo vuonna 2006(?), se siirtyi minulle 2009, ja olen lähinnä sähköpoulta ehtinyt suunnittelemaan ja osia hankkimaan sillointällöin.

Kuvia: https://goo.gl/rGyDvn
Osat listattuna: https://goo.gl/xghUkz
Video: https://www.youtube.com/watch?v=G6DvE_xfbP4

Varvovaisen arvion mukaan (osalista) hintapyyntö on 2000 euroa hintapyyntö on 1500 euroa. hintapyyntö on 1200 euroa. hintapyyntö 1000 euroa.
Myyn yksityishenkilönä, ei ALV-sotkuja.
Kohtuulliset tarjouksen huomioidaan myös.
Jos kiinnostuneita koko projektista ei ole laitan osat jossainvaheessa yksitellen ebay:hen.

Toistaiseksi siis myyn vain kaiken yhdessä erässä.
Raskaat osat vain noudettuna, Helsinki tai Espoo. (myös toimituksesta pk-seudulle voi neuvotella)
Jalusta vaatii ison auton tai peräkärryn, muuten menee henkilöautoon kaikki osat. Sorvin runkoa siirrettäessä on hyvä olla 2 henkilöä nostamassa.

Kysymykset ja kommentit joko tänne tai spostilla anders.e.e.wallin "at" gmail.com

Katso koko ilmoitus

https://www.youtube.com/watch?v=g_jxh0Qe_FY

alle 1MHz sini-signaalilla terminoinnin voi varmaan unohtaa ja vetää 50-ohm koaksia 1MOhm skooppisisäänmenoon.

jos tarkoitus on probata HV hakkuri/invertteri signaaleja ja nähdä niiden nopeita reunoja yms. tarkasti/oikein skoopin ruudulla niin skeman 50R vastus, 50-ohm kaapeli, ja skoopin päässä 50R terminointi saattaa olla ihan tarpeellinen. Jos skoopissa ei ole 50R asetusta niin T-haara skooppiin, toisesta signaali sisään ja toiseen 50R terminaattori.
Jokatapauksessa systeemi kannattaa kalibroida jollain tunnetulla signaalilähteellä niiin ei tule 2x (tai isompia!) mittausvirheitä.
Spektrianalysaattoreissa ei yleensä ole muuta asetusta kuin 50R input.

Liitin ei vaikuta (paljoa) tähän pohdintaan, jos juotat suoraan koaksin omalle levylle 50R sarjavastus on myös se oppikirjan mukainen tapa 'lähettää' RF signaali kaapeliin.

Muissa probe-skemoissa olen nähnyt että otetaan probelle +5V USB-piuhalla - näin se voidaan kytkeä usein skoopin etupanelissa olevaan USB-liittimeen. Jos tuo skema vaatii oikeasti +/- 5V pitäisi USB:in +5V vielä ajaa DC/DC muuntimen läpi joka tekee probevahvistimille +/-5V...

kaikissa on omat piirteensä ja hyvät/huonot puolet.
100x160mm eurokortille mahtuvia, tai pienempiä, erilaisia 1-2 puoleisia analogiakortteja olen tehnyt ehkä 5-10kpl KiCAD:lla ja se on siihen ihan tarpeeksi hyvä. Vähintään samaa tasoa mitä PADS vm ~2005 mitä käytin joskus aikoinaan.

github:ssa majailevat footprint-kirjastot toimivat hyvin, erityisesti jos on aikaisempaa git kokemusta ja haluaa pitää omia osiaan git:ssä, editoida kortteja monella eri koneella jne.
git toimii vain footprint:eille toistaiseksi, skema-puolen symboleille ollaan samaa juttua suunnittelemassa ja tämä muutos tulee ehkä 1-2 vuoden sisällä.

Olimex oli tehnyt aika ison designin kicadillä äskettäin:
https://olimex.wordpress.com/2016/01/22/a64-olinuxino-routing-completed-but-we-still-have-to-final-touch-this-and-that/

tästä oli live-esitys FOSDEM:ssä eilen joka meni minulta ohi, mutta nauhoitetut puheet pitäisi tulla aikanaan tuonne:
http://video.fosdem.org/2016/aw1121/

jos on linux, python, git taustaa niin ilmanmuuta voi KiCAD:ia suositella. Jos taas vain windows-taustaa ja pientä taskurahaa riittää niin hanki Altium.

Tuossa melko tuore asiaan liittyvä tarina:
http://waset.org/publications/10001003/improvement-on-a-cnc-gantry-machine-structure-design-for-higher-machining-speed-capability

en ehtinyt vielä lukea tarkemmin mutta tuossa tehdään sekä harmonista värähtely analyysiä että staattista taipuma-analyysiä jos ymmärsin oikein.

jos katsoo FIG2:sta niin onko tuossa haettu pitkää X-liikettä sekä liikkuvalla pöydällä että gantry:llä?

lähtökohdiltaan taipuva rakenne tuo.

jos pitää olla tarkka, apinoi tätä Hermle:n ideaa missä johteet on tuotu ylös:
http://swissinstruments.com/images/litz-lu800-axis-display.jpg
http://www.hermlemachine.com/ablage_tmp/534fbc0cc3233.jpg
http://www.zerspanungstechnik.de/wp-content/uploads/2010/05/k055_100504_03.jpg

tuossa paikallaan olevasta U-rakenteesta jonka pohjalla kappale on kiinni voidaan tehdä mielivaltaisen painava/jäykkä.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 01.01.16 - klo:13:24
Mutta sitten asiaan...
Korjatkaa jos insinööri opiskelija on tehnyt laskuja väärin :D
Pitääkö paikkansa että mikäli rakennan gantryn teräksestä, jolloin materiaali paksuus on ohuempi verrattuna alumiiniin.
Tällöin runko tulee joustamaan enemmän johtuen materiaalin poikkipinta-alasta? Vaikka materiaali olisi lujempaa vs alumiiini.

Käytännön lähestymistapa: mennään kattelemaan teräksestä, alumiinista, titaanista, hiilikuidusta, bambusta tehtyjä polkupyörän runkoja. Pohditaan putkien halkaisijan seinäpaksuuden painon ja jäykkyyden suhdetta toisiinsa eri materiaaleilla.

Teoreettisempi: mallinnetaan FEM:llä (comsol, openFOAM, jne) rakenne.

ilman tarkempaa kuvaa suunnistelmistasi tästä eos muuta..

Ubuntu:ssa riitti että qglviewer kirjasto löytyi, itse koodia ei tarvinnut muuttaa mitenkään.

Laitoin tuubiin esimerkin:
https://www.youtube.com/watch?v=aSwDVi8W2XM

esimerkki on karkealla resoluutiolla ja pyörii aika hitaasti - mutta onpa ainakin alku...

Lainaus käyttäjältä: awallin - 14.01.12 - klo:13:40
3. Cutsim, eli leikkaus-simulaation (https://github.com/aewallin/cutsim)
-- Tämä vaatisi enemmän OpenGL-osaamista (peliohjelmoijat!) kuin mitä olen ehtinyt opiskella.
-- Käyttää EMC2-projektin G-koodi tulkkia.
-- parhaassa tapauksessa tämä saataisiin integroiduksi kiinteäksi osaksi EMC2:ta.

Japanilainen Kasuyasu niminen hemmo oli löytänyt tämän ja viritellyt siitä hieman toimivampaa leikkaussimulaatiota:
https://github.com/KASUYASU/cutsim

Käykää katsomassa screenshots hakemiston kuvia. Näyttää siltä että 5-akselinen simulaatio toimii. En ole testannut itse joten eos simulaation nopeudesta tai tarkkuudesta.

Oma aika ei ole riittänyt open-source CAM projekteihin viimeaikoina - mutta tuossa näyttää nyt olevan aika lähellä toimiva 5-akselinen leikkausimulaatio joten sopivalla c++/python/yms taustalla + ohjelmointi-innostuksella tuosta saisi varmaan ihan hyvän...

AW

Olisi tarvetta kahdelle molybdenitangosta sorvattavalle pienelle tarkkuusosalle.

ensimmäinen on halk. 4mm h6(tai parempi) tolerannssin sylinteri joka kapenee 0.75mm halk. toisesta päästä. kokonaispituus n. 12mm. Sorvauksen jälkeen 4mm sylinteripintaan vielä työstettävä tasainen kohta pidätinruuvia varten.

toinen haastavampi osa on sorvattava esim 25mm pyörötangosta - molemmilta puolilta sisä/ulko kartio-muotoa, lopullinen osan paksuus 6mm. keskelle taas tarkka reikä 1.15mm H7 tai parempi.
sorvauksen jälkeen ympyräsymmetrisestä kappaleesta leikattava suorakaiteen muotoinen ja lisättävä vielä M2 läpikierre. Kolleegat ulkomailla olivat kuulema kipinätyöstöllä leikanneet.

tarve on 4kpl + 4kpl näitä osia, kustannustehokkaasti mutta ennenkaikkea tarkasti ja hyvällä pinnanlaadulla.

kuvat tarjouksia varten saa vastaamalla tähän suoraan tai spostilla anders.e.e.wallin "at" gmail.com

viimeisin yhteenveto mitä ratoja/geometrioita opencamlib ja openvoronoi suurinpiirtein osaavat laskea:
http://www.anderswallin.net/2014/02/opencamlib-and-openvoronoi-toolpath-examples/

nuo ovat C++ kirjastoja joissa on python-rajapinta. GPL lisenssillä. kääntyy helposti linux ympäristössä ja enemmän tai vähemmen helposti mac:lla tai windowsilla.
Heeks/FreeCAD forumeilla on keskusteltu myös monista muista geometriakirjastoista: boost.polygon, CGAL, libarea, jne.jne. Jotkut ovat käyttäneet pelejä varten kehitettyä "törmäys"-kirjastoja joissa sekä työkalu että kappale ovat kolmiomalleja (blenderCAM tekee näin??)
"yksinkertaisen" 2D offset-radan laskeminen ei sitten ole niin yksinkertaista kuin luulisi - koodiesimerkkejä jotka laskevat esim tuon otetaan vastaan: :)
http://www.anderswallin.net/wp-content/uploads/2014/02/freecad_offsets.png

kokonaisen cad/cam ohjelman teko on laajalti erilaisten isojen kirjastojen opiskelua ja niiden kutomista yhteen, sekä käyttöliittymän/käyttölogiikan tekoa.
3D grafiikkaan kannattaa käyttää jotain korkeampaa tasoa kuin OpenGL, itse olen tehnyt VTK:lla. OpenCascade:lla (jota FreeCAD ja Heeks käyttää) on todella hankala lisenssi ajatellen LGPL/GPL kirjastojen käyttöä.
Qt on luultavasti suosituin käyttöliittymäkirjasto - pitäisi toimia win/mac/linux.
Jokapojan tietokoneessa on nykyään 6 ydintä tai enemmän + tehokas grafiikkakortti - joten ohjelman säikeistäminen niin että raskas laskenta pyörii taustalla ja käyttöliittymä/3D-näkymä pysyy sujuvana on myös haaste.

joskus olen miettinyt myös työstön simulointia, pääsin suurinpiirtein näin pitkälle:
https://www.youtube.com/watch?v=1DAvgLCj_RQ
tuo pitäisi yhdistää esim linuxcnc:n G-kooditulkkiin, ja säikeistää niin että malli päivittyy suurinpiirtein livenä samalla kun laskenta on taustalla.
Tästä on ollut muutama linuxcnc-kehittäjä hieman kiinnostunut, joten toivoa on että tuo simulointi olisi osana linxucnc:tä joskus tulevaisuudessa.

AW

Lainaus käyttäjältä: Teppo Leinonen - 01.03.14 - klo:09:26
Jos kaupallisen 45x90 alumiiniprofiilin sisään laittaisi epoksi+hiekka -valun?
Olisiko siitä mainittavaa hyötyä tärinöiden eliminoinnissa?

nimenomaan vaimennus paranee. jäykkyys (viestin otsikossa) tuskin paranee lainkaan tai huononee!

lisätty paino toisaalta madaltaa resonanssitaajuutta, joten toinen lähestymistapa olisi ehkä jättää profiilit täyttämättä ja toivoa että rakenteen resonanssitaajuudet sijoittuvat jonnekin korkealle ja terävoimat/tärinät olisivat alemmilla taajuuksilla.

"jyrsinkone työalaltaan 2500x1250x100mm" ei vielä kerro paljoa. Karateho? Materiaalit? syöttönopeudet?

polkupyörien rungoista voi ehkä katsoa mikä on sopiva putken koko jos tekee teräksestä/alumiinista ja haluaa saman jäykkyyden?
Eli isompaa halkaisijaa vaan peliin!

Lainaus käyttäjältä: jjude - 24.01.14 - klo:07:55
Olisko esim. nämä:
http://www.ebay.com/itm/Laser-Protection-Goggles-Safety-Glasses-for-808nm-830nm-850nm-IR-Infrared-Laser-/161109091440?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item2582d9a470#ht_2210wt_1302
Meinaako tuo OD-luku jotenkin lasien suojausominaisuuksia vai mitä se meinaa?
OD4+ / OD 6+

OD = optical density
http://en.wikipedia.org/wiki/Optical_density

OD4 vaimentaa siis tehon 1/10000 osaan
ja OD6 miljoonasosaan.

lasit päässä jos aikoo sädettä säätää tarvitset sitten "ir-kortin" jolla saat beamin näkyviin:
http://www.thorlabs.de/newgrouppage9.cfm?objectgroup_id=296

Lainaus käyttäjältä: SO - 06.01.14 - klo:15:25
Tuohon pitäisi saada varmuutta, kun niitä virheitä käytännössä aina silloin tällöin tulee. Kannattaako suoraan vaihtaa servot vai pystyykö askelmoottoreihin lisäämään jonkun enkooderin tjsp? Riittää hienosti niinkin, että kone pysähtyy jos paikkatieto jonkun virheen takia katoaa.
Nopeuksilla ei ole mitään väliä. Tarkkuus ja varmuus tärkein.

Tuo askelmoottorit + enkooderit on ainakin linuxcnc listalla sellainen ikuisuus aihe josta väitellään aina ajoittain. Jos se olisi jotenkin helposti toimiva yhdistelmä olisi varmaan kaupallisilla toimijoilla (geckodrive, mach, jne) jo ajat sitten hyvät tuotteet tähän.

Suosittelisin siis servoja. Sopivasti (yli?)mitoitettuna ne voi suorakytkeä suoraan kiinni kullaruuviin niinkuin kuvan askelmoottori. Jos haluaa pärjätä pienemmällä moottorilla tarvitaan 1:3 tms. alennusvaihde (esim hihna+pyörät) koska servo tykkää kierroksista (toisin kuin stepperi!)
Ohjaukseksi Linuxcnc jos on aikaa ja taitoa opiskella sen toimivuutta, tai sitten jokin kaupallisempi ratkaisu jos on rahaa:)

vaikea sanoa yhtään mitään ilman kokonaiskuvaa koneesta/projektista - aloittaisitko sellaisella?

onko suunnittelussa lähdetty jostain vaatimus-listasta (tarkkuus, nopeus, taipumat yms) - sen kautta simuloitu eri runkorakenteita/materiaaleja - jne.
vai mennäänkö enempi "mutu" suunnittelumenetelmällä.

pikkukoneiden yleisin puute on minusta työkalunvaihtajan puute - mitkä ovat karasuunnitelmat? Joku jos tekisi järkevänhintaisen (1-2keur?) ISO30 karan vaihtajalla niin monet hobby-koneet saataisiin aivan uudelle tasolle...

google ehdottaa
http://www.graphitestore.com/cat.asp/spcat_id/1

ympäristön ja itsensä suojaamista pölyltä kannattaa miettiä kun tuota lähtee koneistamaan  :D