Hätäseis-piirin toiminta

[essoo]

Osaako täällä joku antaa vastausta seuraavaan ongelmaan: pitääkö hätäseis-painikkeen painalluksen pimentää koko laite? Vai riittääkkö, että esimerkiksi jyrsimemme tapauksessa sähköt katkeavat karalta, imurilta, kompuralta ja servojen virtalähteeltä. Laitteesta löytyy Sickin turvarele, eli kun hätäseis vapautetaan, pitää se vielä kuitata erillisestä napista. Hätäseissin lauettua virrat jäävät antureiden (samalla turvareleen) virtalähteelle ja edingin virtalähteelle.

Sickin turvareleen käyttöjännite on 24v ja sillä ohjataan kontaktoria jonka kautta edellä mainitut "isommat" komponentit saavat sähkönsä.

Koulun opettajien mukaan hätäseis-kytkimen painalluksen pitäisi pimentää koko kone (ohjaukset yms myös). Tuolloin en vain käsitä, että miten voisi rakentaa piirin kuittauisineen, koska itse turvarele vaatii toimiakseen sähköä...

Auttakaa viisaammat pöljää pulassa.

[ttontsa]

"opettajat" :D

Eiköhän hätä stopin tarkoitus ole pysäyttää "turmiollinen" liike ja de energisoida (paineilma, hydrauliikka, sähkö, höyry etc) käyttölaitteet ja tarvittaessa suorittaa hätäjarrutus. En ymmärrä miksi ohjaus pitäisi pimentää. Ei ensimmäinenkään kohtaamani teollisuusrobottikaan pimene hätäseissillä.

Energian katkaisevat kontaktorit tulisi kaiketi olla turvaluokiteltuja eli pakko avautuvat kärjet. Omaan koneeseen tuli normaali kontaktorit kahdennettuna.

Pilz:n sivuilta vois löytyä riskianalyysistä, vaaran vakavuudesta, turvaluokista, suojaetäisyyksistä ja turvalaitteiden valinnasta.

[Konemies]

Rohkenisin nyt kyllä väittää, että opettajilla on hieman vanhentunutta käsitystä hätäseis -kytkimen vaikutusalueesta, jos noin sanovat. Asiahan on noin joskus ollutkin, mutta se on muuttunut oleellisesti muutaman kymmenen vuoden takaisista ajoista, koska yhä suurempi osa koneenohjauksista perustuu yhä älykkäämpiin ratkaisuihin. Myös erityiset turvareleet ovat kuitenkin kohtalaisen uusi asia, vaikka nekin ovat olleet ns. tavallisia komponentteja jo kai parikin vuosikymmentä. Turvajärjestelmien tehtävä on saattaa kone mahdollismman hallitusti sellaiseen tilaan, että se ei ole vaaraksi a) ihmisille ja b) koneelle, tuotteelle tai ympäristölle. Näin ollen hätäseis -kytkimen painaminen ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa kone on hallitsemattomassa tilassa ennen pysähtymistään.

Foorumillakin on asiaa käsitelty täällä: http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=76.0 Tuokaan tieto ei ole ajan tasalla, kun on kirjoitettu jo kauan sitten. Mutta .. KVG... kuten nuoriso asian ilmaisee. Uusin tieto löytyy netistä ja erityisesti turvajärjestelmien toimittajilta.

[Snowfly]

Osaako täällä joku antaa vastausta seuraavaan ongelmaan: pitääkö hätäseis-painikkeen painalluksen pimentää koko laite? Vai riittääkkö, että esimerkiksi jyrsimemme tapauksessa sähköt katkeavat karalta, imurilta, kompuralta ja servojen virtalähteeltä. Laitteesta löytyy Sickin turvarele, eli kun hätäseis vapautetaan, pitää se vielä kuitata erillisestä napista. Hätäseissin lauettua virrat jäävät antureiden (samalla turvareleen) virtalähteelle ja edingin virtalähteelle.

Sickin turvareleen käyttöjännite on 24v ja sillä ohjataan kontaktoria jonka kautta edellä mainitut "isommat" komponentit saavat sähkönsä.

Koulun opettajien mukaan hätäseis-kytkimen painalluksen pitäisi pimentää koko kone (ohjaukset yms myös). Tuolloin en vain käsitä, että miten voisi rakentaa piirin kuittauisineen, koska itse turvarele vaatii toimiakseen sähköä...

Auttakaa viisaammat pöljää pulassa.

Lue seuraavat
1. http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tavaroiden-turvallisuusvaatimuksia/Kuluttajakayttoiset_koneet/
2. http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20080400?toc=1
3. Lue huolellisesti konedirektiivi http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32006L0042:FI:PDF
Jonka jälkeen konedirektiivin liitännäiset sähköpuolen SFS standardit.
Jos jotain jäi epäselväksi soita tukesiin.http://www.tukes.fi/fi/Ota-yhteytta/asia-info-palveluhakemistot/Kuluttajaturvallisuus/ tai http://www.tukes.fi/fi/Ota-yhteytta/asia-info-palveluhakemistot/asia-info-palvelu-sahko/ riippuen kumpaan osa-alueeseen tuo kuuluu

[PekkaNF]

Lullakseni edelleen on työstökoneissa edelleen niin, että turvataso ja ratkaisut riippuvat siitä, onko kone kokonaan manuaalinen (ehkä jotain työkiertoja) vai numeerisesti ohjattu. Toinen asia on karateho ja liikenopeudet. Käytännössä vähäkään pöytäkokoa isommat työstökoneet, joita käytetään CNC:nä (niin kun me se ymmärretään) pitää olla aidattu/suojattu niin ettei ihminen pääse mitenkään "sisuksiin" ja liikkuviin osiin kiinni. Mukaan lukien työkalunvaihtajat yms. Tämän suojauksen vaikutus käytännössä sama kun hätä-pysäytys.

Nykyään käytännössä on ns. toimintaan kytketys suojat esim. "sähköovet", jotka eivät avaudu kun sisällä rauta liikkuu. Jos sisälle on asiaa, niin painetan nappia, jolloin kamat pysähtyy hallitusti ja kun laite on turvallinen, niin oven tai luukun sähkölukko napsahtaa auki. Sen jälkeen tällä vaaravyöhykkeellä voi tapahtua liikkeitä (kappaleen vaihto, asetusliikket tms, mutta pakko-ohjatusti, kahden käden hallintalaitteella tms. ja rajoitetulla nopeudella ja/tai voimalla.

Hätä-seis-toiminta samuttaa yleensä yhden laitteen/kokonaisuuden (kaikki kamat jotka ovat vaikutuspiirissä). Olleellista tässä on ettei ko. toiminto saa aiheuttaa lisää varaa, joten nykyään ajetaan kamat alas, mutta ei saa samuttaa niin tehokkasti konetta että uhrin pelastaminen tai irrottamminen tms. vaikeutuu.

Luullakseni kouluissa on vielä erityisvaatimuksia, joden perusteella monessa koulussa on lopetettu/vähennetty opetusta joka liittyy mihinkään koneisiin.

Pekka

[Kumpumäen seppä]

Nämä on tapauskohtaisia asioita, joita tulkitaan monella lailla. Joku perusteli täydellistä pimentämistä sillä, että määräysten mukaan pitää erottaa energian syötöstä. Eli erottamisen pitäisi koskea myös antureita.

Käytännössä on aivan älytöntä tiputtaa virrat pois antureilta ja ohjaavalta logiikalta. Oma mielipide on, että liikkeet on loputtava. Taajuusmuuttajien kanssa olen tehnyt niin, että hätäseis tiputtaa etukontaktorin pois ja samalla taajuusmuuttajan ohjaukset tiputetaan pois. Moottorin pysäytys tuottaa sen verran virtaa, että alasajo tapahtuu nätisti rampilla ainakin Mitsubishin muuttajissa. Mielestäni hyvä ja laillinen tapa.

[porepe]

Joissakin tapauksissa koko hätäseisjärjestelmä on oltava kahdeennettu tai ainakin osa siitä... Kytkimissä tuplakärjet, tupla kontaktorit karassa ja estot ettei turvapiiriä pystytä resetoimaan jos joku kontaktori on jumissa etc... Tasot eri vaatimusten välillä riippuvat kokonaisuudesta, automaation määrästä, koneen nopeudesta etc ainakin takavuosina homma meni näin. Ihan yksiselitteistä vastausta ei ole helppo antaa...  Jos vanha kone siirretään osastolta toiselle tai sitä peruskorjataan on myös turvalaitteet päivitettävä tämänpäivän normeja vastaavaksi... Esim jos siirrät vanhan suojaamattoman prässin seinän toiselle puolelle niin rakennat siihen verkot etc...

[PekkaNF]

Ei sellasita konetta vedetä kokonaan kylmäksi hätä-seis-tatista, jossa on minkäänlaista logiikkaa tai muita ohjauksia.

Energiansyöttöjen katkaisu on huoltoa varten.

Jos on yhtään ohjauksia, niin yksinkertaisimillaan hätä-seis-tilanteessa vaikutusalueen "vaaralliset" lähdöt vedetään ohjelmallisesti nollaan (oletustila ohjausjänniteen kadotessa) ja luokitusten mukaan sitten kortilta katkaistaan lähtöjännite, kontilla katkaistaan lähdöt toimilaitteille, turvaventiilit virrattomiksi ja/tai turvareleellä katkaistaan ohjaus toimilaitteille.

Sitten jos on joku karamoottori tms, niin siltä vedetään ennable pois hätä-seisissä, jolloin se jarruttuu jollakin säädetyllä rampilla ja "pysähtyminen" havaitaan erillisellä pyörimisvahdilla, jonka jälkeen vasta jännitteet poistuu.

Periaattessa koneen käyttäjällä on vastuu ylläpitää työturvallisuutta jatkuvasti. Monesti työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota vasta onnettomuuden jälkeen tai kun konetta siirretään/modernisoidaan.

Pekka

[essoo]

Kiitos kaikille vastauksista, kyllä mielipide muuttui, kun laittoi lainausta konedirektiivistä yms.