Sorvin johteiden oikaisu?

[SO]

Tervehdys

Sorvi on vanha Cazeneuve ja ongelmana on ilmeisesti johteiden kuluneisuus.. kun sorvaa suoraa 20mm paskarauta tankoa, noin 40mm matkalla tulee heittoa 0.05mm. Eli palikasta tulee kartio. Jos kyse olisi joustosta niin aina aikaisemmin kappale on paksumpi kauempana pakasta, nyt lähempänä pakkaa paksumpi. Asia vituttaa, koska akseleiden tekeminen ei oikein onnistu.

Mittasin johteita ja lähellä pakkaa on 0.02 heittoa kolmion muotoisessa johteessa sisäpuolella. Keskemmällä taas ei heittoa. Tosin sama ongelma vaikka vien kappaleen kauemmaksi pakasta..

Onko tuo johteiden oikaisu kallistakin puuhaa?

[pave]

Keskemmällä taas ei heittoa. Tosin sama ongelma vaikka vien kappaleen kauemmaksi pakasta..

Oletko varma että karalaatikko on samassa linjassa johteiden kanssa?

[Kumpumäen seppä]

Yksi tuttu tuskaili tuon kartiokkuuden kanssa, ja syyksi selvisi sorvin linjaus. Sorvin runko oli sen verran vetelä, että se oli ropellilla lattian mukaan. Tuo aiheutti sen, että kappaleesta tuli kartio. Ensimmäisenä kannattaa siis tarkistaa tarkkuusvatupassin kanssa sorvin suoruus. On meinaan helpoin korjaus, jos syy olisi tuossa.

[Qatom]

Kumpumäen seppä näemmä ehti jo ensin mutta:

Sorvin vaakituksella pitäisi mielestäni aloittaa. Johteet tuskin ovat niin kuluneet että tuollaista, tai käytännössä juuri minkäänlaista, kartiokkuutta aiheuttavat. Cazeneuve merkkinä on varmasti laatuluokan kone eikä sen puolesta ole ongelmaa. Minkähän kokoinen sorvi on kyseessä? Onhan kone riittävän tukevalla alustalla?

Onko sorvin vaa'itus sinulle tuttua? Tarvitsisit tarkkuusvesivaa'an, joko oman tai jostain lainaksi. Oikaisu on mahdollista tehdä myös ilman vatupassia koesorvaamalla ja heittokelloakin apuna käyttäen mutta sitä en uskalla toiselle suositella. Omaan koneeseen uskaltaisin kokeilla...

Karalaatikkokin on toki saattanut kääntyä, mutta aloittaisin vaakituksesta.

[ttontsa]

Missäspäin kone majailee? Mullakin on 0.02mm/m made in china tarkkuuspassi laatikossa. Onko kone kumitassuilla vai pultattu lattiaan? Kumitassut on sen varran hanurista että kun istut johteen päälle ja vaaitat uudelleen niin kupla on taas huitsan kuusessa.

Mutta ens töikseen pituus ja poikkisuunnassa kone vaateriin.

[timopen]

Tuo heitto noin lyhyelle matkalle ei miun mielestä kyllä vaikuta siltä että sorvi olisi propellilla... tai siis voihan se olla, mutta melko suurelta kuulostaa sen aiheuttamaksi. Tai no enhän minä nyt tiedä, mutta joku perstuntuma kuitenkin on :D.. voi olla vääräkin.

Se, mitä Pave mainitsi, että karalaatikko ei ole suorassa johteisiin nähden, selittäisi sen, että sama virhe toistuu muuallakin. Periaatteessa johteiden propellisuuskin... itse olisin ekana veikannut kuluneita johteita pakan lähellä, mutta jos sama kartioikkuus on havaittavissa muuallakin niin sitten ei tämäkään...

Kyseessä ei todennäköisesti ollut kärjen kanssa tuettu kappale, joten kärjen sivusuunnan poikkeamaa ei voine epäillä?

- Timo

[pave]

Jos vielä kertois, miten oon nähny ammattilaisten tekevän: Pituusjohteet suoraan tarkkuusvesivaa'alla, poikittaisjohteet samoin, kelkkaa ajellaan edestakas ja propellisuus pois, karalaatikko suoraan ja kärkipylkkä keskelle. Järkeilemällä keinot löytyy näihin kaikkiin. Kysele jos jää jotain epäselvää.

Edit: Piti vielä sanomani ettei mikään kolmen satkun kuluma prismassa selitä tuota heittoa.

[mpr]

Sama kartiokkuus ongelma oli weibertissäni, korjasin asian kääntämällä karalaatikkoa kunnes sorvattavasta kappaleesta tuli suora.

[Tauru]

Minulla on pieni epäilys että omassa sorvissani on myös karalaatikko siirtynyt. Onko yleispätevät ohjeet olemassa miten oikaisu kannattaa tehdä? Ja sitä ennen miten mittaan mahdollisen virheen. Pari tapaa kai tuohon on olemassa, kärkien välissä sorvaus ja kartiokkuuden mittaus tai sitten mittatarkalla sauvalla kellottaminen. Tuntuisi että testitangolla (2 MT TEST BAR, http://www.chronos.ltd.uk/acatalog/Quick_Change_Toolposts.html) kellottaminen olisi helpointa, mutta korjatkaan jos olen väärässä. Olisiko jollain pääkaupinkiseudulla lainata tuommoista testitankoa?

[ttontsa]

onko koneessa kitapala? ja heitto säilyy vaikka hyppää kitapalan alueelta pois? Yks selitys tietty vois olla täysin paska tai löysä karalaakeri. Heittokellolla pakan kupeesta ja vääntelyä.

[mpr]

Minulla on pieni epäilys että omassa sorvissani on myös karalaatikko siirtynyt. Onko yleispätevät ohjeet olemassa miten oikaisu kannattaa tehdä? Ja sitä ennen miten mittaan mahdollisen virheen. Pari tapaa kai tuohon on olemassa, kärkien välissä sorvaus ja kartiokkuuden mittaus tai sitten mittatarkalla sauvalla kellottaminen. Tuntuisi että testitangolla (2 MT TEST BAR, http://www.chronos.ltd.uk/acatalog/Quick_Change_Toolposts.html) kellottaminen olisi helpointa, mutta korjatkaan jos olen väärässä. Olisiko jollain pääkaupinkiseudulla lainata tuommoista testitankoa?

Kärkien välissä sorvaaminen ei tule kysymykseen koska kärki saattaa olla myös sivussa.
Testi tanko varmaan hyvä jos löytyy, mutta koe sorvaamallakin onnistuu.
Paksu tanko pakkaan vaikka 100mm ulos pakasta lastu ja mittaus molemmista päistä, heittokello akselia vasten pakan alta pultit auki rungonsivussa topruuvit toiseltapuolelta löysätä ja toiselta kiristää samalla seuraa kellosta mitä tapahtuu. Pultit kiinni pakan alta ja lastu ja mittaus, simppeli homma mutta kannattaa varata aikaa, saattaa joutua tekemään monta kertaa siirron ja mittauksen. suosittelen mittauspöytäkirjan pitämistä siirroista, pääsee jyvälle miten paljon siirto vaikuttaa. Osimoilleen näin sain Weibertin suoraksi.
Ai niin kiinnityspultteja oli muuallakin kuin pakan alla, kannattaa kurkkia suojapeltien alle.

[pave]

Iso ainesputki on hyvä testikappale, kun se on jäykkä ja kevyt. Mittalastu päältä pois ja mittaamaan. Jos on digitaalit ei tarvitse ottaa kuin sentin matkan putken päästä ja pakan läheltä toisen. Mutta se sorvi on vaaittava ensin, ettei kompensoi sillä karan kääntelyllä muita heittoja. Pääkaupunkiseudulla asuvat voivat lainata minulta tarkkuusvesivaakaa.

[viilari]

50-luvun Tekniikan käsikirjassa on oma luku tykstökoneiden vaakittamisesta ja mittaamisesta.

[SO]

Viestejä onkin tullut paljon. Kiitoksia vastauksista.

Eli sorvi painaa n. 3000kg ja on kumityynyjen päällä. Malli on Cazeneuva HB 725 22hp, vuodelta 1976.

Alla on muutama kuva laitteesta ja ohjekirjan sivulta läpi leikkaus karaboksista.

Kara läpileikkaus: http://i385.photobucket.com/albums/oo291/turbobike/20140301_124120_zpsfae08a9d.jpg
Tässä kuvassa 35mm tangossa melkein 0,1 heittoa 8cm matkalla: http://i385.photobucket.com/albums/oo291/turbobike/20140301_100956_zpsc8f903f2.jpg
http://i385.photobucket.com/albums/oo291/turbobike/20140301_105646_zpsefe1a8c2.jpg

Mikrometrillä mitattuna osat ovat kartioita pakkaan päin, eli paksumpi pakan puolelta. Digitaalit taas näyttävät täsmälleen päin vastoin, mutta osat ovat todellisuudessa tietysti paksumpia pakkaan päin.

Täytyy sanoa, että karaboksin suhteen mulla menee sormi suuhun.. tuota koneen kunnollista vaatitusta voisi kokeilla, nyt se on nimittäin tehty ihan perinteisellä vatupassilla.

[SO]

Onko foorumilaisia PK-seudulla? Melkein parempi jos joku pelimies voisi katsoa tuota. Korvausta vastaan tietty..