Arduino

[Pete2]

Taas vähän "testattu" laitoin AMT102 encoderin resulaatioksi 48 ppr (pulssia/kierros),
kun luen encoderia kesketyksillä molemmista kanavista A ja B niin resulutio on 192 ppr.
Jos luen encoderia kanavasta A ja pyörimissuunan tarkistan B stä niin resulutio on
silloin ....96 ?

AMT102 Daatoissa oli maininta että indexpulssin toiminta voi häiriintyä
jos lähellä voimakas mangneettikenttä,kuten stepperissä.

[Kremmen]

Taas vähän "testattu" laitoin AMT102 encoderin resulaatioksi 48 ppr (pulssia/kierros),
kun luen encoderia kesketyksillä molemmista kanavista A ja B niin resulutio on 192 ppr.
Jos luen encoderia kanavasta A ja pyörimissuunan tarkistan B stä niin resulutio on
silloin ....96 ?

AMT102 Daatoissa oli maininta että indexpulssin toiminta voi häiriintyä
jos lähellä voimakas mangneettikenttä,kuten stepperissä.

Juu noin pitääkin olla. Siis että "resoluutio" tuplaantuu eri lukutapojen välillä. Tuo valittu resoluutio 48 ppr tarkoittaa yhden kanavan pulssilukumäärää, siis esim a-kanavan nousevien reunojen lukumäärää / kierros. Yhdessä kanavassa on 2-kertainen määrä reunoja jos laskevat luetaan mukaan, ja jos molemmat kanavat otetaan mukaan niin 4-kertainen määrä. 48*2=96, 96*2=192. Erilaisilla dekoodausskenaarioilla saa kaikki nuo resoluutiot ulos laitteesta. Yksinkertaista, Watson ;D (Itseasiassa tämä jopa todetaan enkooderin datalehdelläkin: "All resolutions are before quadrature decoding").
Tuo AMT 102 ei perustu optiseen vaan kapasitiiviseen ilmaisuun joten varmaan indeksipiirissä sitten on jotain magneettikentästä häiriintyvää...

[Kremmen]

AMT102 Daatoissa oli maininta että indexpulssin toiminta voi häiriintyä
jos lähellä voimakas mangneettikenttä,kuten stepperissä.

Luin lisää datalehteä. Indeksipulssi generoidaan käyttäen apuna Hall-anturia jonka ilmaistessa (sisäänrakennettua magneettia?) päästetään läpi 1 kahdeksasta kierroksen aikana tulevasta kapasitiivisesta indeksipulssista. Ulkoinen magneettikenttä saattaa häiritä (s.o. varmasti häiritsee ollessaan tarpeeksi voimakas) Hall-anturia jolloin sen ilmaisuaika on liian pitkä tai liian lyhyt, häiriövuon suunnasta riippuen. Läpi voi siis päästä yhden sijasta 0 tai useita pulsseja. Datalehdessä mainitaan kriittiseksi magneettivuon tiheydeksi 40 gaussia joka vastaa SI-yksiköissä 4 mT. Tämmöisen vuontiheyden saa aikaan jo melko pienelläkin magneetilla, joten asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Aikoinaan mittailtiin Strömbergin GNAU-sarjan tasavirtamoottoreiden takalaakerikilven keskiöstä magnetointi päällä jopa  ~700 gaussia joskin silloin puhuttiin kertaluokkaa 100kW+ koneista. Eipä sitten suunniteltu Hall-enkoodereita noihin koneisiin ;)

[Pete2]

Pulsin komenolla saa luettua microsekunneissa kuinka kauan
joku io pinni on 1 tai 0.
Luin encoderin A kanavaa (reso 48ppr) ja arvo oli n5000 kun pyöräytin
akselia. Tästä saanee "helposti" laskettua Kierrosta/minuutissa : )

[Kremmen]

Pulsin komenolla saa luettua microsekunneissa kuinka kauan
joku io pinni on 1 tai 0.
Luin encoderin A kanavaa (reso 48ppr) ja arvo oli n5000 kun pyöräytin
akselia. Tästä saanee "helposti" laskettua Kierrosta/minuutissa : )

Kierroslukunäytön tuosta saa tosiaan helposti laskettua. Sehän on yksinkertaisesti n = K * 1/ (Ni * t), missä

n  = kierrosluku valitussa mittayksikössä
K  = sovituskerroin
Ni = enkooderin laskettavien inkrementtien määrä per kierros
t  = yhden inkrementin kestoaika

A-kanavassa siis on tuo 48 inkrementtiä/kierros kun kvadratuuria ei huomioida. Jos sait laskuriin 5000 niin pulssi on kestänyt 5 ms. Kierrosluku olisi tällöin

n = 60 * 1/(48 * 5 * 10^-3) = 250 r/min

[Pete2]

Vähän päivitystä (vuoden välein : ).
Ostin Arduino Megan jossa on 6 ulkoista kesketystä,
(Duemilanovessa vain 2)
mutta index pulssi encoderista (AMT102) oli aivan
sekaisin niitä tuli n16 per kierros.
Vika korjaantui siirtämällä encodeeri pois
stepperin mangneettikentästä kuten manuaalissa
neuvottiin.(index pulssi on toteutettu hal-anturilla).
Manuaalissa ei varoiteta servomoottorien mangneetti
kentistä, joten mangneettikenttä varmaan heikompi?.

[Kremmen]

Muisti palailee pätkittäin... Tämmöistähän tosiaan uutterasti työstettiin vuosi sitten.
Onko Megan hankinnan myötä syntynyt uutta viisautta, vai saitko jo sen alkuperäisen viritelmän toimivaksi?

[Pete2]

Pian taas koodataan  : )
Edellinen "sessio" jäi vähän kesken kun
sille indexi pulssille ei piisannut keskeytystä.
Täytyy kyllä sanoa että näillä Arduino
microcontroleilla "kynnys" ohjelmointiin ja
sovellusesten tekemiseen on saatu tosi
matalaksi.

[martian42]

Arduino 328 + 2x AFmotor + 3 x Bebek 10€ moottorit pelittää mainiosti. Moottoriohjaus Adafruitin ohjaimilla, joilla saa kaksi askelmoottoria. Kaksi päällekkäin uros/naaras piikeillä ja ylemmän AFMotor siirtorekisterin datain siirretään digital-2 pinniin ja pieni muutos koodiin. Kaikki softa mahtuu mega328 suorat, ympyrät bezierkäyrät ja 16-segment kirjaimet.

[Pete2]

Arduinoon löytyy myös G-koodi tulkki mutta jos olen ymmärtänyt oikein
niin teho/kapasiteetti ei ihan piisaa SD-kortilta g-koodin lukuun ja mootorien
ohjaamiseen samaan aikaan...

[Kremmen]

Voisi olla tosi mielenkiintoista kokeilla vähän vastaavaa mutta tehokkaampaa kapinetta; Olen viime aikoina työstänyt jotain pikku juttuja Arduinolla, mm. viimeksi ajoportin ohjauksen. Kun siinä kuitenkin on henkilöturvallisuus kyseessä ja talvella on kylmäkin, niin olen käyttänyt vakio-Arduinon sijasta Olimexin Olimexino-328 -korttia. Se on tehty industrial-tason komponentein, kelpuuttaa standardin +24VDC syötön,  kestää lämpötiloja -25 - +80 ja siinä on standardi UEXT-laajennusliitin. Tuohon saa suoraan kiinni mm. niiden MOD-IO-kortin jossa on 4 optoerotettua tuloa, 4 relelähtöä ja 4 analogituloa. Noita I/O-kortteja voi vielä ketjuttaa ja nekin on ohjelmoitavia, eli niissä on samanlainen AVR-prosessori ja JTAG-liitin joten kaikki Atmelin kehityskalut käy niille suoraan. Joten yksinkertaista logiikkaa voi koodata suoraan I/O-kortille pois pääkonetta kuormittamasta.

No mutta asiaan: Olimexilla on myös Olimexino-STM32 joka on mekaanisesti kuin Arduino Uno, mutta moottorina on STM32, 32 bittinen tehomylly verrattuna 8-bittiseen ATMega328:iin. Tosin tuo ei ole Atmelin vaan ST:n piiri, joten Arduinon kehitysympäristö ei siihen käy suoraan. Lähelle kumminkin, nimittäin tuosta on kehitetty 32-bittiselle sopiva Maple-IDE joka on niinikään ilmainen ja vapaasti ladattavissa. Toimintaperiaate on ihan sama kuin vakio Arduinollakin.
STM32:ssa voisi olla puhtia vääntää g-koodi auki samalla kun ohjaa moottoreita. Fyysisestihän kortti siis on samanlainen joten useimmat Arduinon "shieldit" varmaan toimivat suoraan.
P.S. niin siis tuo STM32 on ARM Cortex-sarjan prosessori jossa löytyy vääntöä ihan kivasti.

[PekkaNF]

RÄGÄTSI!

Etsiskelen pikkuista/edullista sovellusalustaa johon on olis sen verran ohjelmointiohjelmaa tarjolla, että vois tehdä pienimuotoista muutaman bitin I/O ohjauksia, joihin ei tarvita oikeata teollisuus PLC:tä.

Muistin tämän ketjun, koska olen  päivän googlannut arduinnoo. Jotenkin tuntuu, ettei siinä ympäristössä ketään kiinnosta, että kaikki I/O on kytketty surutta suoraan prossun pinneihin ilman mitään cläppiejä, ferriittejä, erottimia, jumalauta mitään??

Sitten sä mainitsit tästä teollisuustason Olimexionosta.

Jos pitäis ohjata paria nimellisesti 12VDC 100w lyjyakku latureita, etteivät ne ala riitelemään ja säätlemään samoja asioita, vaan yksi tekee syklinsä loppuun, ennekun mahdollisesti vaihdetaan vahtivuoroa. 1-3 AI, muutama DI/O, ehkä pari nappia ja lediä tai 2*16 merkkinen näyttö.

Näyttö löytyi:
https://www.olimex.com/Products/Duino/Shields/SHIELD-LCD16x2/open-source-hardware

Muttei mitään RTC:tä, eikä I/O:ta tähän tyyliin:
https://www.adafruit.com/product/1141
http://www.adafruit.com/products/196

Myöhemmin erillisenä projektina pikkuinen ja hidas dataloggeri, jollei löydy valmista sitä ennen.

PekkaNF

[Konemies]

Tuolla uudella linkkisivulla olevasta kaupasta löytyy paljon pientä ja edullista Arduino  -tavaraa. Noissa hinnoissa ei ole alv mukana, mutta toimituskulut on. Jos ostoksen hinta on pieni, niin kirje tulee ilman lisäkuluja postitse suoraan kotiin.

Arduino-tavaraa täällä

----

Tullin sivuilta:
"Jos olet saanut saapumisilmoituksen, jossa edellytetään tavaran tulliselvittämistä, mutta mielestäsi kyseessä ei ole tullattava lähetys (tavaran hinta ilman lähetyskuluja on enintään 22 euroa tai lahjalähetyksen arvo enintään 45 euroa), voit soittaa Tulliin, puh. 040 332 6711 (ma-pe klo 8-16) tai lähettää sähköpostia e-mail: lentoposti@tulli.fi. "

[PekkaNF]

Vierastan kiinalaisten tuotteiden ostamista. Mieluiten ostaisin euroopasta. Mutta toki ostan, jos ei muuta löydy. Yhdessä suomalaisen liikeen myymässä MPPT säätimessä oli sellainen ongelma, ettei se ollut ollenkaan MPPT, vaikka valmistaja väittää. Esimerkiksi.

Taidan päätyä ostamaan perusarduinnon ja varmaan joudun askartelemaan I/O:ta itse.

DO-puolella releohjaus sujuu, mutta high-side switch ja puskurit, partco tms. helposti saatavilla komponeneteilla on hakusessa.

DI puolella kaipaisin jotain linkiikä/ohjetta/kytkistä miten saa puskuroitua jonkin tason (esim 5v) signaalit siten, ettei mene kaikki häiriö suoraan prosulle esim vieressä olevien releiden tai WIFIN takia.

Ennen tein AI sisäänmenoihin puskurin ja alipäästösuodattimen ihan perus opampilla, mutta mitäs olis nykyisin tarjolla.

PekkaNF

[Kremmen]

No joo, minä voin sulle piirtää I/O-kuvia jahka saan tästä päivän työt pulkkaan ja päästään viikonlopun viettoon. Mille jännitetasoille tarvitsisit tulosignaaleja, ja millaisia jännitetasoja olisi tarve mitata? Niitä akkun napajännitteitäkö vain?