Nyt tarvisi apua. En löydä enkä muista millään nyt miten laskettiin syöttö halutulla pinnanlaadulle.
Pinnanlaatu 3.2, nirkonsäde 0.4mm = syöttö(sorvauksessa)?
Terve,
Maarasen koneistustekniikat kirjasta taulukko sanoo että
Ra3.2 0.4mm nirkolla 0,16mm/r syöttö.
Kiitoksia paljon! Ei siinä kaavaa sattunut olemaan, jos tarvii jatkossakin?
(http://www.hellfish.org/~juho/kuvia/sekalaisia/syottotaulukko.jpg)
Ei ollu mutta tuossa ko taulukko.
No Jonnelle ja muillekkin tiedoksi. Syötön laskukaava määrätyn pinnan karkeuden saavuttamiseksi
on seuraava. Tavoiteltu pinnankarkeus kertaa nirkko jaettuna viidelläkymmenellä ja sen osamäärän neliöjuuri
on tavoiteltu syöttö. Eli esimerkkitapauksessa 0.4*3.2=1.28:50=0.0256 ja tämän osamäärän neliöjuuri on 0.16 eli tarvittava syöttö
Löytyykö joltain tuo taulukko vielä ?
Olisi kätevämpi käyttää kuin aina laskea.
Hieman nuhruinen mutta....
Jospa esittäisi vanhan laskukaavan. Rz= s^2/(8*r) Tässä Rz on maksimiaallonsyvyys, huipusta huippuun ja terän säde (r) oletetaan olevan paraabeli, mikä pitää paikkansa pienillä syötön arvoilla säteeseen nähden. Kun taas Ra on noin 1/4 * Rz tällaisessa lastuamisprofiilissa syötön suunnassa ja ilman irtosärmää tai pinnan muokkautumista. Käytännössä voidaan käyttää jakajana arvoa 3. Tästä valmiiksi Ra laskukaavaksi on Ra=s*s/24r ja vielä helpottaen Ra = 0.025*s*s/r
Ihmettelen noin suuria eroja tuon teoreettisen (matemaattisen) yhtälön ja tuon porepen laittaman taulukon välillä. Tuo syötön vaikutus on kyllä neliöllinen mutta se antaa noin puolet minun antaman yhtälön välillä. Minulla on kyllä tuo Maarasenkin kirja mutta en heti löytänyt yhtäkään pinnankarheustaulukkoa. Enkä nyt muistakaan kirjoistani. Päälle kaatuva flunssa laimentaa intoani hakea enempää. Tuon yhtälön muista tuolta viiden vuosikymmenen takaa.
Tuo pinnan struktuuri on merkittävä tekijä ja se riippuu valmistusmenetelmästä, kuten sorvaus tai jyrsintä. Siis millainen profiili on pinnankarheusmittarin kärjen liikesuunnassa. Myös leikkuunopeudesta ja siitä miten lastu on plastisessa muodossa terän kärjessä.
Tähän voisi joku innostunut ottaa kantaa vielä.
Oletko varma että laskukaavasi antaa tuloksen pinnanlaatuna Ra eikä H
H 1.6um vaatii noin puolta pienemmän syötön kuin Ra 1.6um...
Kyllä piti vielä mennä katsomaan kirjaviisautta. Kyllä se on profiilinsyvyys, siis huipusta pohjaan. Myöskin itse päädyin kuvion piirtäessäni ja laskiessani tuohon Rz=(s^2)/(8r) Muun muassa Tekniikan käsikirja 7. painos, osa IV ja sivulla 533 oleva taulukko antaa nämä arvot. Tuo syötön neliöllisyys on määräävä tekijä, jota tuossa edellisessä vastauksessa ei "kunnioiteta"
Tuo huippujen tasoittuminen ja plastisoituminen on voimakasta nykyajan leikkuuarvoilla, joten tuo käyttämäni arvo 3, saattaa olla liian pieni. Nyt puhun vain sorvauksesta. Jyrsinnän arvot ovat monimutkaisempia.
Tuo arvo 4, on muistaakseni ihan siitä Ra-arvon määrittelystä tuleva matemaattinen vakiotekijä siitä teoreettisesta paraabelin profiilista integroimalla?
Muuten, kehotan koneistavaa kansaa tutustumaan tuohon Tekniikan käsikirjan 7.painokseen. Ainakin
osaan IV. Tuo uudempi, 8. painoskin menettelee mutta minusta vanhempi on parempi.
Eli kuten taulukosta näkyy RA on keskiarvo ja yleisemmin käytetty. Kun taas H on profiilin todellinen korkeus jonka syötöt myös ilmoitettu taulukossa...
Enpä ole koskaan nähnyt piirrustusta jossa olosi H arvoja....
Kyllä tuota Rz eli H arvoja käytetään yleisesti jonkun tuotteiden pinnanlaadun määrittelemisessä. Silloin merkitään kylläkin Rz max. Kuten esimerkiksi hammaspyörien hampaan pinnassa, huulitiivisteen vastinpinnassa, liukulaakerien kohdalla akselissa ja vaikkapa liukurengastiivisteen pinnoissa tai polttomoottorin sylinterin seinämässä. Tribologia on avainsana. Useinkin työstömenetelmä takaa tarvittavan pinnankarheuden ja pinnan struktuurin. Tässä on suurta tietämättömyyttä suunnittelijan ja valmistuksen välillä joskus. Suomen teknologinen taso noin yleensä laskee. Muutama yritys jotka valmistavat jotakin erityisempää tuotetta kehittävät kyllä menetelmänsä jotta pärjäisivät. Mitä seurasin aikoinaan hyvinkin merkittävän yhtiön (työnantajani) osaamisen tasoa ja voinen sanoa sen menneen huonompaan suuntaan ajan saatossa. Olinhan minä itse "vilttiketjussa", osallinen. Suomesta puuttui merkittävät ase-, kuljetusväline-ja moottoriteollisuus. Ei täällä osata enää kovinaan paljon konepajateollisuutta. Jopa tällaisen kirjasen kun oli esillä olleen, tuo Tekniikan käsikirja,7.painos ja sen osa IV. siinä esitetyn tiedon tasoon, suhteutettuna nykykoneisiin, ei yllä mikään sen jälkeinen teos. Ei noiden numeerisesti ohjattujen koneiden tulo ja käyttö tee tarpeettomaksi perusteiden osaamista. On surkuteltavaa niillä valmistettujen osien toleroinnit, pinnanlaadut ja jopa mitoitus.
Olkoon kuvaavaa tuon FEM:in yleistyminen ja käyttö. Väriä ja skaalaa on tulosteissa kuin olympiarenkaissa mutta mitä sitten, kestääkö?
Tämä on vain elämäänsä kyllästyneen vanhan ihmisen rutinaa, ei saa välittää, kyllä se menee ohi
http://www.hs.fi/fingerpori/s1305786433806?ref=fb-share
Kiitos Pave, meni jo. :D
https://1drv.ms/b/s!Auk-RTn35OaM4ShcxT1VA4CXPRs0
Etsin laskuria neistä ja löysin tämän ketjun...
Yritin löytää sorvatun pinnankarheuden Ra laskuria kun nirkko tunnetaan, eli syötöllä pelataan.
Imperialistiyksiköillä olevan laskurin:
http://www.custompartnet.com/calculator/turning-surface-roughness
Metrinen laskuri:
http://www.widia.com/en/resources/calculators/turning/surface-finish.html
Tässä ketjussa oleva kuva taulukosta oli paras, mitä löytyi, mutta kaava löytyy useempaan kertaan mm:
http://docplayer.fi/docs-images/24/3113259/images/93-0.png
Pekka