Juu noin, kuin Mika kirjoitti. Ei sinänsä erikoiskaapeli, mutta ei saa olla muita kytkettynä kun noi mainitut.

Scheman mukaan näemmä pin3 RxD in pc Pin5 TxD in pc ja pin9 GND
Noilla pitäisi datan kulkea.
Muoks. Toi onkin vacon cx ja eri kun nx.
Katsoon oikean kun kerkiän.

Moi. Muistelisin, että ei saa käyttää normijohtoa. Liittimeltä tulee paneelin käyttöjännite mikä rikkoo sarjaportin.

Deckel KF kara

Tällainen Deckel KF kara olisi jouten. En itse kerkiä tuosta mitään rakennella niin laitetaan myyntiin, jos jollain olisi käyttöä. Karaan löytyy 6,8,10 ja kaksi 12mm holkkia ja pari kiinteäkartioista terää.


Katso koko ilmoitus

Kokeilin tuota M6=Remapping systeemiä. Niin, että ensimmäinen terä nollataan kappaleen pintaan ja sen jälkeen käydään mittaamassa pituus Touch platessa. Tämän jälkeen aina, kun tulee komento M6 kone ajaa teränvaihtopaikkaan ja sen jälkeen käy mittaamassa pituuden. Kaikki muut sain tuossa toimimaan, mutta jostain syystä ensimmäinen pituuden mittauksen jälkeen muut pituudet ei tallentunut oikein. Enkä ole jaksanut perehtyä enempää siihen.

Deckel KF kara

Tällainen Deckel KF kara olisi jouten. En itse kerkiä tuosta mitään rakennella niin laitetaan myyntiin, jos jollain olisi käyttöä. Karaan löytyy 6,8,10 ja kaksi 12mm holkkia ja pari kiinteäkartioista terää.
Hintaa en oikein osaa tuolle arvioida, mutta tarjoa niin katsotaan.

Katso koko ilmoitus

Harmin paikka, kun olen niin kaukana, Olisi kyllä kiinnostanut, vaikka mitään kohdetta ei ole nyt mihin soveltaisi.

Saako kysyä tässä yhteydessä, kun opampit kiinnostaa. Että mikä idea on tuolla kahdella peräkkäisellä jannitteenjakokytkennällä opampin + tulossa.
Kun se näyttää 4* vahvituksella olevalta differentiaali tulolta.

Sheetcam on myös minulla käytössä ja tuota ohjelma kerrallaan tapaa olen myös kayttänyt.
Monen kappaleen sarjoihin ei onneksi ole tarvetta, kun ihan hupikäytössä on laitteet.
Eikä terän vaihtoja niin valtavasti ole, mutta jostain syystä se z-nollaus vaihdon jälkeen ärsyttää suunnattomasti.:)

Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 13.05.16 - klo:17:53
Onko sulla:
- makasiinia koneessa ja/tai ohjaimessa  listaa työkalun pituuksista
- muistipaikkoja johon voi ohjelmoida työkoordinaatistojen X/Y/Z positioita
- jos edellinen, niin onko sulla käytettävissä myös EXT koordinaatisto eli työkoordinaatisto 0 (aina päällä). Fanuceissa on tämmöinen.

Jos kaikkiin edellisiin "kyllä" niin sitten homman voi automatisoida hienosti, muuten vähän riippuu.

Siinäpä se juuri on, kun työkalu vaihdetaan käsin niin se on aina sitten mihin sattuu osumaan.
Nyt olen tehnyt niin, että kun ohjelma pysähtyy työkalun vaihtoon katson millä rivillä se on ja keskeytän ohjelman.
Sitten manuaalisesti ajan kauemmaksi kappaleesta vaihdan työkalun ja nollaan sen kappaleen pintaan.
sen jälkeen jatkan ohjelmaa siltä riviltä mihin se pysähtyi.

Moi. Tarkoitus olisi tehdä työkalunvaihdosta sujuvampaa. onko joku tehnyt tai osaako sanoa, että onko edes teoriassa mahdollista. Niin ei tule tuhlattua aikaa mahdottomuuteen.
Eli se mitä haluaisin olisi seuraavaa.
Aloitus kotiasemaan ajo-> nollaus-> z-akselin nollaus kappaleen pintaan->x,y nollaus aloituskohtaan.
Sitten, kun ohjelmassa tulee työkalun vaihto kone ajaisi ennalta määritettyyn paikkaan ajaa touch-probeen ja tallentaa terän z-aseman jonnekkin ja siirtyy työkalunvaihto kohtaan.
Työkalun vaihdon jälkeen, kun ohjelmaa jatketaan ajaisi kone uudella terällä touch-probeen ja ottaisi muistista edellisen terän z-aseman tälle uudelle terälle ja jatkaisi siitä eteenpäin.
Tuon proben sellaisenaan sain jo toimimaan ja se tulisi olemaan kiinteässä paikassa.

Juotosbetonin kanssa minulla kävi niin, että kutistuminen taivutti kappaleen piloille.
Tein T-urapöytää niin, että ladoin alumiiniprofiileja tason päälle. Muotti ympärille ja juotosbetoni päälle sitomaan profiilit toisiinsa.
Kuivumisen jälkeen tämä ns. t-urataso oli kuin sian selkä. Noin se ei ainakaan toimi. Ehkä putken sisällä sit paremmin.
Ja kaikki tämä sen vuoksi, että juotosbetoni on selkeästi halvempi kun epoksi.
No se tuli opittua kerrasta:)

Kone on pyöreillä johteilla, mutta koko matkalta tuetut. Työala on 435x610mm. pientä värinää tuossa y suunnassa vielä on, mutta parani paljon noilla vaijereilla.
Pääosin puun ja muovin työstöä siinä pelaa hyvin. Alumiiniosat yleensä pieniä ja ne kun ajelee työalan keskellä niin tuo värinäkin on pientä.

Mulla on nuo vaijeriviritykset käytössä ja kyllä siitä apua on. Aiemmin kone piti sellaista pientä nypytystä kun ajeli reunoissa.

Minkä verran porukalla on kokemuksia toimivasta backlashin poistosta. Minä aikoinani kokeilin mach3, linuxcnc ja turbocnc. Mikään noista ei kunnolla toiminut ja päädyin vaihtamaan kuularuuvit trapetsien tilalle.