Lainaus käyttäjältä: petko - 13.08.22 - klo:13:49
Terve,
Ennen täällä oli paljon leppoisampi meininki ja sai ihan oikeasti apuja ja oli mukava rupatella.
Esim. mun projekti vuodelta -09:
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=702.msg2956#msg2956

Tämän jälkeen olen modernisonut mm. Emco Compact 6-sorvin servoille & päivittänyt työkalunvaihtajan yms.
Suunnittelin, rakensin ja toteutin erään CNC-koneen tyhjältä pöydältä muutama vuosi sitten.

Leppoisa meininki on tältä palstalta kadonnut johonkin, eikä oikeaa, kunnollista tietoa tahdo täältä saada.
Tieto löytyy kyllä muualta.

Viime vuosina tällä palstalla on ollut eräällä "ammattimiehellä" vissiin pätemisen puute.
Ko. henkilö kirjoittaa sellaistakin asiaa mitä ei itse ymmärrä. Liekkö osasyy katoon siinä?

Allekirjoitan tämän kyllä, muut neuvojat on sitten hiljaa kun ei jaksa perustella kovin kärkästä viestintä tapaa vasten.
Tietyllä tapaa häviää se diy mielekkyys kun kaikki pitäs tehdä vaan isolla rahalla.
Itse olen aika sitä diy henkeä löytänyt hacklab piireistä ja Tampereella onkin aika mukava metallipajan varustelu.

Tällähetkellä työnalla Bridgeportin käyttökunnostus, joskin on ollut tuo vapaa-aika melko kortilla viimeaikoina. Kaavaamista pitäsi alkaa harjoittelemaan, jahka jostain löytäis suoran linjarin lainaan.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 02.04.21 - klo:14:31
Yhessä firmassa oli periaate että kun mitta alkaa heittään niin kaikki palat käännetään/vaihdetaan terästä... kompensaatio arvoon ei alettu koskemaan...
Olivat vissiin laskeneet että tulee halvemmaksi sarja ajossa tehdä ennakoiva vaihto entä tehdä susi kappaleita... kerta korjaus koneistusta ei ollut mahdollista tehdä kappaleisiin kun tabit etc ajetaan pois kierron aikana niin pesiä yms ei ole mahdollista päästä korjaamaan...

Nämä on aina tapauskohtaisia asioita, ja riippuu paljolti valmistus toleranssista ja määritsyä, miten mitäkin kannattaa tehdä. Vaikkapa tappiyrsimetkin on jonkun toleranssin sisällä kun vaihtaa uuden terän, mutta ei ne tuhannes osalleen ole identtisiä. Edes materiaalit ei oo niin homogeenisia, että jokakerta tulis saman lainen kappalle vaikka muut asiat saataisiin vakioitua. Ja harrastaja koneistajan varsinkin kannattaa opetella se kompensointi eikä alkaa optimoimaan sarjaa varten. Jos sama koodi pitää postata ja siiträä monta kertaa koneelle, tulee yksittäis kappaleen valmistus ajasta melko pitkä.

Lainaus käyttäjältä: Hannu - 02.04.21 - klo:15:05
7i25/7177 Mesanet tuollaisen yhdeistelmän sais vajaan 400€.
näytti olevan Samat speksit rippelissä kuin 7i65:ssä

7i77 on sourse ja sink mallia  onko se sitten tuo sink (NPN) kortilla vedetään maihin servovahvistiimen sisäänmeno.
Kaupat tuli servosta Deltan malli 750W B malli isompi olis saanu olla  vääntää toikin 7Nm piikkiä .Tarkat speksit varmisuu kunhan posti kulkee .   
Jotenkin tuntuu oudolta vikatapauksessa maavuoto saa toiminnan aikaiseksi.

Eli 7i77D Isolated I/O includes 32 sinking inputs and 16 sinking outputs.
Mahtoiko mennä oikein valinta?

Katselin että 7i65 on kyllä vähän tarkempi, mutta se että onko sillä oikeasti merkitystä on toinen asia

Laite	DA muunnos	Resoluutio	Rippeli
7i65	16 bit	0.0003 V	±0.001 V
7i77	13 bit	0.0024 V	±0.02 V

Mitä tuohon NPN ja PNP juttuihin tulee niin käsittääkseni molemilla tavoilla voi Deltan servopackin inputteja käskyttää. Sink moodissa tosiaan maadoitellaan inputtia ja sourcessa sit lykätään inputtiin jännite ulkoa.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 02.04.21 - klo:02:31
Cam:ssä on nykyään ohjelmallinen kompensaatio mahdollisuus jolloin kaikki kompensaatio tehdään cam:in puolella... tällöin kone vaan ajaa koodia 0 kompensaatiolla kokoajan... ominaisuus löytyy fusionista, mastercamista yms...
Tämä on ns. uutta ohjaus tapaa jolloin itse cnc voi olla oikeasti ns. tyhmä kone ja tietokoneella tehdään kaikki tarvittavat korjaukset... lisäksi tällä saadaan palikan vaihto apinoita helpommin palkattua kun niiden ei tarvi osata mitään tai tietää mitään koneesta :D
Terän mittauksetkin tehdään erillisessä penkissä ja asetetaan tiettyyn arvoon, jolloin koneella ei tehdä edes mittauksia vaan sinne on syötetty valmiit arvot...
Tämä tapa on monessa yrityksessäkin käytössä nykyään jotka tekee isoja sarjoja...

Onhan niitä palikanvaihtoapinoita ja koneistajia, mutta kylläpä palikanvaihtoapina tekee paljon enemmän sutta. Taitaa tosin nykyajan koneistajia löytyä enemmän raskaan koneistamisen puolelta Aarporien ääreltä, kuin työstökeskusten ääreltä.

Eiköhän tämä ole sitä niinsanottua iankaiken vanhaa ohjaustapaa, jossa ohjauskoodiin tehdään muutokset. Ohjauksiin on tullut kokoajan enemmän ja enemmän ominaisuuksia ja älyä. Kilpailevat kohta jo camien kanssa. Esimerkiksi kinematiikat ynnämuut on paljon näppärämpiä toteuttaa ohjaukseen kuin koittaa saada riittävän tarkaa mallia camiin. Varsinkin, kun kiinnittimet ja työkalut vaihtuu.

Ikävää jos koko nc-ohjelma pitää postata jokaisen kerran uudelleen, kun mikrometrillä mittaa kappaletta ja toteaa että korjataanpas kolme tonnia lisää, kun terä on jo pikkusen kulunut. Esiasetus mittalaite on juuri sitä varten että terää ei varsinaisesti tarvitse enää mitata, vaan kappaleesta mitataan sitten ne toetutuneet arvot, jolla kompensointia voi hienosäätää vaikkapa viimeistely lastun osalta ne viimeiset sadas- tai tuhannesosat.

CAM:ithän on varmaan aina tehneet radan 0-kompensoinneilla. Paljon vaikeampaa on ollut saada cam tekemään säteenkompensoinnilla ratoja siten että se nc-ohjelma on validi ja kone pystyy sen ajamaan. Mastercamissa tämä on oman kokemuksen mukaan toiminut parhaiten.

Lainaus käyttäjältä: Hannu - 31.03.21 - klo:21:15

Tuossa deltassa mikä on mahdollisesti mun, ohjaus sisäänmenot on tuossa kuvassa ,pulsseilla toimis.

".. Sitten jos haluaa hifistellä niin ethercat etc väylät ovat aina mahdollisuus..." servon päässä helppo mutta ohjauksessa pulmia
ainakin Lcnc:ssä mun kielitaito ei suoraan käänny, tätä olen monta kertaa yrittäny selvitellä ja kysellä josko joku Suomen maassa olis tehny.

Tuossa tosiaan on paikan ohjaukseen stepperityylinen stepdir ohjaus ja pulssianturi tyylinen ohjaus. Tässä tosiaan jää sit kaikki tuning servokäytön varaan ja Linux CNC skoopit sun muut on turhia. Speed ja torque sitte syö analogijännitettä.

Mutta se mitä kannattaa käyttää on toinen asia. Omasta mielestä Step/Dir on helppoin, joskin varmaan vähiten nopeus aluetta  ja tarkkuutta, Speed vähän vaikeampi ja tarkempi ja Torque sit vaikein ja tarkin.

Tosin kun googlailin niin ilmeisesti tuo nykyinen mesa kortti on nimenomaan sellanen joka muuntaa sopivalla konkalla ja vastuksella pwm singaalin jännitteeksi. 7I65 on sit sellainen kortti jossa oikeet  16 bittiset DA-muuntimet. Se vois sitä rippeliä pienentää aikalailla

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 31.03.21 - klo:18:59
Taitaa nämäkin olla aika marginaalisia, kun otetaan huomioon että 99% ajoradasta tulee siitä miten cam + posta on optimoitu... jäljelle jäävä 1% tulee mahdollisesta koneen paikotus virheestä...
Kerta jos tässä olisi isompi ongelma olemassa niin kaikki 3D tulostimet stepperit yms kärsisivät tästä... ja asia olisi esillä monessa paikassa...
Mutta faktaa etsiessä se tuntuu jäävän mutu asteelle monessa keskustelussa...

Kyllä tähän mennessä Camillä on ollu tosi helppoa tehdä ohjelmia joissa on 3akselin lineaariliikkeitä, ympyränkaaria ja helixejä. Jos posta osaa kirjoittaa muutakin kuin viivanpätkiä niin tämä tulee jo esille.

Muutenkin väitän että virheen syntyyn vaikuttaa käyttäjä>koneen geometria>välykset>paikoitustarkkuus>nc-ohjelma. Toki pitää osata käyttää työkalun kompensointeja yms oikein että CNC:n käyttö on tehokasta. Mutta silloin pitää siitä koneen ohjauskielestäkin ymmärtää jotain eikä ajaa pelkästään sokkona camin pullauttamaa koodia.

Ja kyllähän noi 3d tulostettu ympyrät on monesti kantikkaita. Ylipäänsä 3D tulostus on prosessina melko epätarkka verrattuna materiaalin poistoon. Paikoittakoon kuinka tarkasti tahansa.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 31.03.21 - klo:12:06
Tässä tullaan siihen miten kone on ns. rakennettu kun käyttötavathan on raa'asti jaettu 3:een luokkaan "Position, Velocity, Torque"
Riippuen käyttötarkoituksesta toinen voi olla parempi entä toinen...
Syy tuohon position käytön yleistymiseen on laitteiden kehittyminen... mikä näkyy siinä että tarkkuus on moneen käyttöö riittävä ja minkä lisäksi ohjaus on paljon halvempi ja helpompi toteuttaa... ja käytännön ero voi olla monessa tapauksessa huomaamaton...
Itsellä tämä on tullu automaatio puolella vastaan, kun pieni radio logiikka moduuli pystyy ajamaan servoa jossa on integroitu driveri suoraan itsenäisesti... jollon ainoa kaapeli mitä tarvii servolle viedä on käytännössä sähkö

Se on toki että käyttötarve määrää asioita. Itse katson lähinnä metallintyöstämisen kannalta asioita. Ja monesti nykyaikaisissa vehkeisssä on nopeutta ja toisaalta reaaliaikaista geometrista tarkkuutta kaikkien vapausasteiden ympäri. Step-Dir tyylinen ohjaus toimii varmasti hyvin paikoittavissa laitteissa, mutta interpoloivissa akseleissa näkisin tuossa jonkin verran sudenkuoppia.

Lainaus käyttäjältä: Hannu - 30.03.21 - klo:17:33
Paikkaan ajaa todella tarkasti viimeinen tonni menee nollille  mutta suurella nopeudella virhettä on 0.15mm jää vajaaksi nollasta liikkeen aikana.
+- virhe riippuu suunnasta P :tä ei voi oikein kasvattaa lähtee värähtelemään jos pykälänkin nostaa i säädetty niin tiukalle että startti ja pysähdys on pamaus no D ollu vähän semmonen mysteeri sitäkin siellä on ajaa minusta enemmän sivuun jos nostaa !

Sitten on tuo  Lcnc /Mesan +-10v ohjaus siinä on aika voimakas rippeli se ei ole häiriö singnaali vaan kuuluu tuohon muunnokseen  jotenkin.
Pitäis keksiä joku muu ohjaus tapa kuin tuo ikuinen analogia singnaali kun tuo härö vahvistuu myös kun P.tä nostaa.

Parannus ehdotukia oisko.

Tuossa voi käydä niin että sähköisesti ollaan kyllä tonnilleen oikeassa paikassa ja ero tulee mekaniikasta. Kitkoja, keinumisia, laakeripukkien joustoa, laakerin välystä, mutterin välystä yms. Mekaaniseen ongelmaan viittaa myös se että integroivan säätimen pitäisi jokatapauksessa viedä virhe nollille varsinkin kun pysähdytään. Interpoloitaessa voidaan jäädä vähän jälkeen.

PID säätiminen virittäminen ei tosiaan ole mikään helpoin homma. Varsinkin kun näitä säätimiä on AC-servo loopissa periaatteessa kolme peräkanaa. Useissa koneissa toki on vielä myötäkytkentä (Velocity Feedfroward), jolla ohitetaan paikkasäädin. Sisimpänä pyörii virran säätö looppi (ts. vääntömomentin säätö). Seuraavana pyörii nopeussäätö piiri, joka siis antaa ohjearvon vääntömomentille. Nopeussäädintä ohjaa taas paikkasäädin. Paikkasäädin on ylesimmin sitten vaikka se Linux-Cnc, josta pyörimisnopeuden ohje otetaan ulos erilaisilla menetelmillä.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 31.03.21 - klo:09:25
Ps.  Monissa koneissa nykyään on alettu käyttään ihan step dir ohjausta, jolloin paikotus vastuu on siirretty servodriverille... itsekkin kytkin omassa Cnc sorvi projektissa Yaskawan servot tähän moodiin niin ei tarvinnut enään +-10V:hen sekaantua :D
Koneet joissa on lisäksi lasimittasauvat tai vastaavat käyttävät sitten muuta kuin paikoitus ohjausta... tosin nyt on alkanut tuleen drivereita jotka käyttävät step dir ohjausta ja niihin saa kytkettyä mittasauvan + moottorin encooderin eli kaikki paikotus vastuu on tässäkin tapauksessa siirretty driverille, jolloin logiikan tarvii antaa vaan pulssi ohjaus tietoa...

En tiedä minkälaisten koneiden parissa Snowfly yleensä pelaa, mutta valta osa koneista joiden kanssa itse olen toiminut käyttää PWM singaalia vääntömomentti ohjeen siirtämiseen servokäytöille, jotka toimivat lähinnä virtavahvistimina. Näin kaikki parametrit ja säätöpiirit voidaan virittää yhdestä paikasta. Mittasauvat ja moottorien pulssianturit tuodaan suoraan koneen ohjaukseen. Paikoitustarkkuus pysyy paremmin hanskassa.

Hei

Ihan foorumin yleisen ilmapiirin säilyttämisessä asiallisena kesksutelupalstana toivoisin että vastauksissa koitetaan pysyä asialinjalla. Rautalangan ja kangen vääntelyt voitaisiin mielestäni jättää täällä viesteistä kokonaan pois. Jos tekee mieli vastata voi sen tehdä ihan asialinjalla ja hyvässä hengessä. Kesksutellaan asioista eikä puututa henkilöön, aivan kuin tähänkin asti.

Huomaan erään ketjun poistuneen ja liekö syynä hieman kärkäs kommentointi. Vähän aiheen sivustakin.

Ei minulla muuta

Lainaus käyttäjältä: hautamakia - 23.02.21 - klo:09:11
Mitenkäs tamun ja karamoottorin välinesen johdon suojaus toteutetaan? Ohjeessa neuvotaan maadoittamaan suojauksen molemmat päät, mutta muissa lähteissä taas mainitaan nimenomaan että suojatun kaapelin toinen pää jätettäisiin aina "auki" ??

Taajusmuuttaja-moottorikaapelin vaipan 360 aseteinen EMC suojaus on tosiaan suositeltavaa. Tässä pitää huomata että moottori ja sen kaapeli on häiriölähde joka koitetaan sähkömagneettisesti eristää muista laitteista. Silloin moottorin runkokin on osa häirönsuojaus vaippaa. Tosinaan vaippaa voidan käyttää myös suojajohtimena, mutta yleensä on halvempaa ja minusta turvallisempaa toteuttaa suojamaadoitus erillisellä kaapelilla. Moottorin suojavaipassa syntyy aina tajuusmuuttaja käytössä häirövirtoja ja sen takia suojavaippa tulisi maadoittaa erikseen sinne maadoituskiskoon.

Instrumentointikaapeleiden suojavaippassa tilanne on eri, sillä johtimissa ei oletetakkaan kulkevan häiriösignaaleja ja suojavaipassakaan ei pitäisi olla kovinkaan paljon häiriösignaaleja jos häiriölähteiden suojaus on kunnossa. Instrumentointikaapelien maadoituskisko on hyvä olla erillinen ja se yhdistetään yhdellä erillisellä johdolla suojamaakiskoon.

Lainaus käyttäjältä: kimi - 24.02.21 - klo:18:04
Moi,
Koko tämä säije pitäisi poistaa. Rupee ihmisiä kuolemaan.
Pitää muistaa että suojamaan tehtävä on varmistaa että metalliset osat, joissa sähköä on lähellä tehdään turvalliseksi.
/kimi

Valitettavaa on että sähkönjakelujärjestelmämme ei tunne häiriömaadoitusta. Tästä syystä suojamaata käytetään muuhunkin maadoitukseen, mikä toki on järjkevämpää kuin nollan käyttäminen.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 11.02.21 - klo:08:06
Omron:
Eli käytännössä Omron sanoo suoraa että virtalähteet ovat floating outputs ja jos miinus kytketään runkoon niin galvaanin erotus menetetään muuntajasta.

Suomessa siis puhutaan kelluvasta jännitteestä. Lähtökohtaisesti melkein kaikki jännitelähteet ovat kelluvia, jos niitä ei maadoiteta. Maadoittamaton tietokone on hyvä esimerkki. Peltikuorisen tietokoneen rungosta löytyy melkein varmasti 115VAC jännite, joskaan virran antokykyä sillä ei ole. Tietokoneen GND siis seilaa 115 voltin jännitteessä maata vasten. Linkin takaa voi vähä pelkistettyä kuvaa tilanteesta tutkia, kytkintä klikkaamalla voi katkoa maata: https://tinyurl.com/yxs2prnr

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 11.02.21 - klo:08:06
Tietokoneen virtalähde (Meanwell):ATX Virtalähteen DC ulostulot muodostavat Common groundin joka on kytketty tietokoneen kotelon runkoon, mutta tämä ei ole yhteydessä AC Groundiin rungon kautta. Lisäksi mainitaan että tietyissä tilanteissa kun laitteet muodostavat paljon häiriötä Groundloopin takia niin ulostuloja ajetaan Floating outputteina ja tällöin niitä ei ole kytketty yhteiseen maahan.

Täytyy muistaa että PE ei ole AC ground vaikka samassa potentiaalissa onkin. Enkä pääse nyt tarkistamaan lähteestäsi mitä tässä tarkoitetaan. Melko varmasti AC-puolelta on sähköinen, joskaan ei galvaaninen, yhteys dc puolen maahan. Ylipäänsä maasilmukat pitäs hoitaa oikella maadoittamisella.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 11.02.21 - klo:08:06
Melkein kaikki Class II luokan laitteet ovat floating output virtalähteitä.

Ehei, II-luokka on suojaeristetyt (kaksoiseristeyty) laitteet. Tähän luokkaan kuuluu paljon laitteita valaisimista pölynimurin kautta kuumailmapuhaltimeen, eikä näissä ole muuntajia sisässä. Eihän näissäkään maadoituksesta haittaa olisi, mutta voi ensinnäkin olla että maadoituksesta ei juuri saada hyötyä, muovi runkoa kun on turha maadoittaa. Lisäksi nämä laitteet eivät kytkeydy varsinaisesti muihin laitteisiin. III-luokan laitteet on sitten suojajänniteisiä laitteita, mutta näissäkään ei kelluvuus taida olla määritteenä.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 08.02.21 - klo:16:35
3. Itse en koskaan kytkisi tasaviirtalähteen miinusta suojamaahan kerta Invetteri tai vastaava suurteho AC puoli voi feedbackata takaisin suojamaan kautta => DC Ground saa jännite/virtapiikin => elektroniikka ei tykkää

Tästä olen erimieltä. Monessa teollisuuden laitteessakin dc- on sidottu maahan. Kelluvat jänniteet kun voivat sitten olla mitä vain esimerkiksi koneen rungon ja dc- välillä. Tämä kellunta voi sitten purkautua esimerkiksi sen elektroniikan kautta vieden toiminta savun mukanaan. Hyvässä lykyssä virtalähteen sopivasti hajottua hengen.

Maat kannattaa jakaa melkein kolmeen.
PE, eli ihan tavallinen suojamaa, tähän kaikki PE merkityt asiat ja tamun sekä stepperi kaapelien vaipat (valmistajan ohjeita noudatten)
PLC 0V, Tähän kaikki 'häiriölliset' maat, esim releiden ja anturien käyttöjännitteet ja häiriösuojattujen kaapelien vaipat, ei kuitenkaan tamun tai stepperien vaippoja.
NC 0V, Tähän häiriötön maa, eli yleensä GND:nä merkityt asiat. Esim analogi ja digitaaliviestien nollat

Nämä kolme kytketään yhteen esimerkiksi näin
Syöttöjohdon PE kiskoon "keskelle"
Kiskosta syöttöjohdon toiseltapuolelta vedetään erillisellä johdolla vedot NC 0V- ja PLC 0V kiskoihin ja toisella puolella syöttöjohtoa on sitten tavallinen PE.

Sinolilla noita itse olen pessyt töissä, vaikkakin IPA:han se melkein pitäisi olla.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/6001404/IPA-Isopropanoli-400-ml
Tuossa on jotain peseviäkin aineita mukana:
https://www.motonet.fi/fi/tuote/606084/CRC-Precision-Cleaner-PRO-Elektroniikan-puhdistusspray-250-ml

Wurthin softex liinaa olen sitten käyttänyt sauvan pyyhintään. Laadukas pumpulipuikko taitaa toimia linssien kanssa parhaiten.

Onko suojahuulikumit kunnossa?
Meneekö sauvaan paineilmaa?

Tuollahan se näköjään kerrotaankin että LS 50x ja 80x käytetty 25µApp on muuten saman lainen kuin 11µApp, vain amplitudit vaihtuu.
https://product.heidenhain.de/JPBC/image/FILEBASE_PUBLIC/517651_10_a_02_1.pdf#page=121

Lainaus käyttäjältä: dzy - 04.08.20 - klo:20:49
Nuo uApp signaalit on virtasignaaleja, jännitteen mittaus noista pinneistä antaa eri tuloksen.
...
Nuo omat vastusviritelmätkään näin jälkikäteen mietittynä tuskin muutti tuota lineaarisuutta, josko edes haistelivat virtasignaalia. Tuo analogi elektroniikka ei nyt ole oikein mulla hanskassa.

Joo, ajattelin vaan että jänniteenkin on oltava sinimuotoista, jos virta on sinimuotoista, mutta tosiaan saattaahan siellä tapahtua asioita, jos virtaa ei kulje. Eikös se valokennoissa ole jotakuinkin niin että (avoimen piirin) jännite pysyy suunnileen vakiona virran antokuvyn muuttuessa. Tuolla aiemissa datalehdissä luki se 25µApp @1kohm. En tosin täysin ymmärtänyt sitä vastuskytkennän 2,5V syöttöä, vai sidoitko sillä vain nollakohdan? Joka tapauksessa 100kohmilla ei taida enää paljon virtaa kulkea ja ollaan avoimenpiirin jännitteessä.

Edit:
Ja tämä päättely rajaa aika pitkälle heikentyneen ir lähteen pois.

Lainaus käyttäjältä: dzy - 04.08.20 - klo:20:49
Kasasin äkkiseltään TL072 oparilla tuommoisen vahvistimen ja ainakin näyttäisi toimivan paremmin kuin tuo ADS1115 piirin haistelija jolla koitan saada kopioitua tuota Renishawn Ballbaria...

Tuossa linkissä oli myös joku kytkentä 11uApp singaalin opari kytkennälle.

Heidenhainin erikoisuus kai tuo virta sinisignaali on aina ollut. Nykyään on käytössä 11uApp, mutta ymmärtääkseni 25uApp on toiminut ihan samalla idealla. Etu on tosiaan se että harvasta sauvasta saa interpoloitua melko tarkan. Toki nopeuden kustannuksella.


Ja tosiaan ainakin heidenhainin dokumentaatiossa puhutaan sinousdial signaalista LS803 D:n kohdalla


"Leikkautuu...? Vahva signaali kai yleensä leikkautuu mutta transimpedanssi-
vahvistimen tapauksessa termi kuulostaa oudolta. Sehan on eräänlaisessa
leikkaustilassa koko ajan."

No joo leikkautuminen on täysin väärä termi. Tarkoitan että infrapunakenno ei saavuta koskaan huippu virtaansa vaan on ikäänkuin varjossa johtuen infrapunalähteen heikentymisestä. Tästä seuraa että sini signaali onkin tasaista "huipustaan".

Ilmeisesti nyt kuitenkin puhutaan dro laitteesta, jossa ei välttämättä tehdä lainkaan interpolointia ja ollaan rajoilla toiminnan kanssa.

Jahas jäi mpr:n viesti lukematta. Tuossa on vissiin joku hieno keksi kirjautuminen ja ei voi linkata suoraan hakutuloksiin. Täynnä kun hakuun kirjoittaa LS803 D niin tulee vähän hakutuloksia https://www.heidenhain.de/de_EN/documentation/infobase/

Hei

Heidenhainin infobase on kyllä moneen näppärä, tuohonkin löytyy aikalailla dokumenttia:
https://product.heidenhain.de/JPBC/singleview/articleList.hbc?articleID=193159765&hasMand_193159765=false&noOfPages=1&pageNo=1&from=Catalog&priceTypeID=1&currency=EUR&FS=Catalog

Skooppikuva näyttää kovin kantikkaalta, vaikka periaatteessa tuolta pitäisi tulla nimellinen 25µApp sini signaali. Onko valon lähde jo niin heikko että signaali leikkautuu? Speksattu virtakin on juuri tuon 120mA, joten voisi kuvitella että 90mA:lla ei synny riittävästi valoa. Mikä ohjaus deckelissä on? Mahtaako siellä jossain olla muunnin purkki välissä 25µApp -> TTL ja ollaan aivan toiminnan rajamailla?