Joo, kun aikaa jäi niin kurkistettiin vielä mittasauvaa ja sen ulostuloa.

Kytkennässä on annettu anturin lampulle virta erillisestä virtalähteestä @5vdc. Lampun kanssa
anturin levyllä on mukana sen 2k7 vastus jonka kanssa virta pitäisi oleman 120mA. Mittasin
n. 90mA. Otaksun vastuksen tarkoituksen olevan pidentää lampun elinikä "ikuiseksi" kun tarkoitus
lienee muutenkin tuottaa infrapunasäteilyä. Lamppu itsessään on miniatyyrityyppinen joita
näkee mm. vanhemman mallisissa kohdunkaulan tähystimissä (ilman esivastusta).

   Kuvassa näkymä pääkanavista, jostain syystä "syksyn väreisssä, siinä siis
kanavat 1 ja 2 käytössä ja niissä 200mV/div, probet 1:1. Aikaskaala ei oleellinen koska anturia
liikutettiin muutenkin käsivaralla hitaalla liikkeellä. Skoopin sisääntulot suurimpedanssitilassa
ja täydellä nopeudella joten signaalit näkyvät karvaisina. (Mittakortin kytkentäkaaviosta katsoin
että siellä on sisääntulovahvistimella ylipäästoinen takaisinkytkentä joten siellä signaali
näyttäytynee puhdistettuna) Kanavien kvadratuuri -vaiheistus kuitenkin ehdottoman virheetön ja kun
signaalitasokin noin hyvä niin pakkohan tuon on toimia ja niin se sitten toimikin kun laitettiin
Deckelin liittimeen kiinni.

  Sauvassa mitattiin kolmaskin l. referenssikanava ja sieltä napattiin saman korkuinen
pulssi kuin pääkanavistakin. Se löytyi läheltä toista päätä.

Tarkennan vielä että signaalit ovat sellaisinaan valoantureitten navoista ilman muuta
kytkentää.

Todennälöisesti tuonkin kierroslukua saa riittävissä rajoin
alennettua jännitettä alentamalla. Näin tein omallekin
tuulettimelle. Asiassa on pieni hankaluus nimittäin aksiaalipuhaltimella
moottorin vääntökäyrän (syvässä jättämässä) ja siiven aerodynamiikan
välillä on herkkä suhde ja siksi jännitteenalennus täytyy tehdä
kokein verifioimalla ja varautua siihenkin että stabiilia pistettä
ei löydy halutulle alueelle (vaikka muualle löytyisikin)

  Itseäni on onnistanut hyvin mutta syynä voi olla sekin että halusin
erittäin hitaan nopeuden joten ratkaisu ei ole välttämättä yleispätevä.

  Varusteista riippuen kokeilu kannattaa aloittaa
säätömuuntajalla jolla saa heti hyvän käsityksen stabiiliudesta
tai kondensaattoreita yhdistelemällä jolla pääsee hakemaan hieman
sattumanvaraisesti mahdollisia kohtia. Vastukset toimii myös
mutta sitten pitää "keksiä" mihin syntynyt lämpöteho hukataan.

  Sanoisin että aloita muutaman yF:n moottorikondensaattoreilla
jos ei säätömuuntajaa ole. Jos on niin mittaat tietysti jännitehäviön
ja virran halutulla nopeudella ja lasket sitä vastaavan kapasitiivisen
reaktanssin jättäen hieman varaa moottorin induktiivisuudelle.
Pääset näin sopivalle hehtaarille mutta stabiilisuuskäyrän muodosta
riippuen saatat joutua hankalalle alueelle ja siksi vielä korjaamaan
kapasitanssia. Säätömuuntajalla kannattaa tutkailla sitäkin että
jos käyrä sattuu "laakeaan" kohtaan niin voi ehkä suosiolla tyytyä
ei-haluttuun mutta siedettävään nopeuteen jossa kierrosluku on
vakaampi. (todennäköisesti haluttua hitaampi nopeus)

  Radiaalipuhallin on helppo tapaus ja sellainenkin pyörii
mulla joka yö viilentäen talon. Sekin toimii kondensaattorein
hidastettuna, ei ehkä niinkään melun takia vaan siksi ettei imaisisi
kaikkia lähistön tavaroita. Vähän vaarallinenkin se olisi ja
niinpä sen tuotekehityksessä oli läheltäpiti-tilanne kun eräs henkilö
ei tajunnut millainen voima 200-wattisessa puhaltimessa voi olla
jos sen aerodynamiikka on hiemankaan kohdillaan. (yleensähän ei ole)
 

Täällä kirjoitti vielä muutama vuosi sitten nimimerkki (nimi?) Timo Hotti joka muistaakseni
mainitsi että hänellä olisi vanhempia elektroniikkakomponentteja.

  Onko kellään tietoa kyseisestä kirjoittajasta.

  @dzy: " uaa145 taitaa olla melko vanha piiri"

Niin joo, jos mikropiiri voi vanha olla niin kyllä, sen kulta-aikaa oli 70-luku.

Mutta primitiivinen se ei ole ainakaan mainitsemallasi tavalla. Jos katsot
sen speksejä tarkemmin niin huomaat että jännitevertailu on huolellisesti kompensoitu
niin että ramppigeneraattorin varauskondensaattorin virran antavan transistorin B-E- liitoksen
jännitettä "vastaa" erillinen diodikynnys toisessa haarassa. Itse asiassa tuo on tehty
juuri kuten tuollainen tehdään nykyäänkin. Jännitereferenssit ovat analogiatekniikan
alue jossa vuosikymmenien mittaan on tapahtunut mahdollisimman vähän, perusta luotiin heti
integroinnin alkuvuosina. Varsinaista "uutta" on lähinnä kalibroinnin korjaukset tietoteknisin
keinoin. (mittalaitteet)

  Mutta tässä Deckelin tapauksessa asialla ei ole edes merkitystä kuten varmaan
arvaatkin, liikkeitten tarkkuus ei ole riippuvainen em. seikasta jos vaihekulmasäätäjä
toimii edes hiemankaan vakaasti. Tässä tapauksessa piiri toimisi hyvin vaikka
jännitereferenssi olisi oikeastikin tehty "zener-rakenteella". Tuskin kuitenkaan on,
ihan prosessointisyistä.

@jjude: "Olihan tuo konkka ennen mittauksia vaihdettu?"
 
  - Minä nimenomaisesti vältän sellaista toimintatapaa jossa jotain vaihdetaan
    ennen kuin vika on löytynyt. Vian löytyminen on yksi asia ja vian todentaminen
    on toinen asia. Korjaaminen on sitten kolmas. Jos todentaminen jää välistä niin
    silloin kasvaa riski että ei löydetä kaikkea vikaa. Pahimmillaan jää alkusyy
    selvittämättä ja uskottu vika joka olikin todellisuudessa seuraus, uusiutuu nopeasti.



@dzy:"Tuon ohjauslevyn voisi myös uudelleen suunnitella halvemman ja helpommin
      saatavan piirin ympärille. Tuota "vastaava" piiri olisi vaikka TCA785"

- Kyllä, näissä vaan täytyy katsoa kokonaistilannetta. Jos näitä täsmälleen samoja
  tapauksia olisi enemmän niin tuo olisi pohdinnan paikka.

- Olisi kyllä hyvä tietää josko näitä olisikin tämän foorumin lukijoilla enemmän?

    Tiedossani ei ole UAA145:lle suoraa korvaajaa mutta ehtiessäni tutkailen
muutamia vielä helposti saatavia piirejä joita voisi sopivasti langoittaen käyttää.
Vaihekulmasäätäjiä on vielä muutamia hyvin saatavilla. Noi datat vaan pitää kahlata
aika tarkkaan läpi että ei tule yllätyksiä.

@mpr: "Ei Tuolla niin kiire ole. Olis hienoa jos kävisit mittaamassa"

    OK. Sovitaan vielä yv:nä tarkemmin kun aika tulee.

@mpr: "Voisin kokeilla yhdellä kortilla, niin löytäis viallisen"

     Ei tuohon erityistä tarvetta ole, tarkistan kuitenkin molemmat piirit.

@mpr: "Luulisi että kone on suojattu tuollaisilta virheiltä, joka tapauksessa
       tässä yhteydessä vika tuli"

     Pakko päätyä siihen että noilla ei olisi yhteyttä. Liipaisukanavat ovat
     erilliset loppuun asti ja pääteasteessa on virranmittaus jonka otaksun havahtuvan
     jos yritettäisiin ajaa molempia kanavia yhtä aikaa. Ja jos ei havahtuisi niin
     ei sen silti pitäisi näitä liipaisupiirejä rasittaa. Mutta tosiaan niin outo
     yhteensattuma että pitää vielä syynätä tuo kokonaisuus siitä näkökulmasta ettei
     jää vaivaamaan.

Tämähän on mulle melkein naapurissa joten voisin käydä mittaamassa kunhan
saan hieman juttuja pois käsistä. Viikonloppuna en arvaa luvata mutta eiköhän
ensi viikon aikana. Se on vaan sitten että miten kiire tällä on. Vika varmaan
löytyy mutta sitten on riski siitä että ihan kaikkia komponentteja mulla ei heti
löydy, kaikki vähänkään tavalliset kyllä. Kondensaattorien koteloissa voi olla
eroja mutta tämä kai ei niin pahasti tärise että siitä tulisi riski.


@mpr:  "Kyllä tuo kävi mielessä mutta kun noista ei ole kokemusta, pelkään
         että rikon lisää tietämättömillä kokeiluilla"
         "Mitä mieltä olette tuosta yhdellä kortilla testaamisesta ?"

Tämähän ei ole mikään kovin herkkä piiri mutta tuolle UAA145:lle ei saa tapahtua
mitään jos on vielä ehjä. En ole vielä katsonut saatavuutta mutta nämä Telefunken/Temic
vaihekulmasäätäjät ovat vuosien mittaan poistuneet valmistuksesta yksi toisensa jälkeen.
Mulla on vielä vanhoissa korteissa jotain mutta tätä ei muistaakseni.

Nopea arvioni on että yhdellä kortilla testaaminen ei olisi riski.


@mpr: "kyllä sillä konkalla joku tarkoitus on sanokaa viisaammat"

Joo, sillä puskuroidaan negatiivinen syöttöjännite. Jos se menee oikosulkuun niin
sitten katoaa pulssit, jos kuivuu niin luulisin että nopeus alkaa vaeltaa epämäärisesti.
Kummankaan en ole tapahtuvan yht'äkkiä. (Tämä käsittääkseni ei oireillut aiemmin ollenkaan?)

@mpr: "Itsellä ei oskiloskooppia ole eikä oikein tietoa sen hyödyntämiseen, apua tarvitaan."

Minä tietysti otan tarvittavat mittalaitteet mukaan. Tässä tapauksessa on nyt
aika paljon tietoa myös siitä mitä komponentteja kannattaa varata. Toi UAA145 mulla
ei löydy hyllystä ja toivottavasti siinä ei ole vika siksikään että saanti ei ole
enää aivan varma.(sen saattaa voida korvat virittelemällä muista vaihekulmasäätäjistä
mutta se on sitten sen ajan murhe jos niin käy)

@mpr: "Osaluettelon mukaan kortissa 4 konkkaa, parasta olisi varmaan vaihtaa ne kaikki"

Ei, nuo polyesterikondensaattorit eivät ole luotettavuusongelma tällaisessa piirissä.


P.S. Kurkkasin hätäiseen Vaasan elektroniikkakeskuksen sivua....
     näköjään TDA1085C oli 2kl,   TDA1185A ehti jo kadota.

Kyllä ne mitä todennäköisimmin ovat. Eli niillä korteilla on tyristoreitten
liipaisupulssien alkukoti, kaiketi Temic:in UAA145:set siellä takovat tahtia.
Toinen toiseen ja toinen toiseen ajosuuntaan. Periaatteessa noi keskenään
vaihtamalla jo näkisi vaihtuuko toimiva ajosuunta. Voi silti olla turhaa
vaivannäköä koska sytytyspulssit pitää joka tapauksessa seurata liipaisupiirille
asti että tietää tarkasti vikakohdan. (No siinä toisaalta pitää kuitenkin
viallinen piirilevy vaihtaa ulommaksi että on helppo mitata jos vika siellä
asti on)

  Mutta oskilloskoopillahan nuo jäljitetään jolloin näkee helpommin senkin
jos tilanteessa on jotain "ylimääräistä hämärää". Tarkoittaa sitä että monesti
se mitä ensin näkee ei olekaan alkusyy vaan seuraus mikä sivuutettuna aiheuttaa
väärän diagnoosin tai pahimmillaan saa vian heti uusiutumaan. Tai kuten
hiljakkoin tapahtui että vika oli jo manifestoitunut toimimattomuutena mutta
saatoin huomata että sopivasti komponenttiarvoilla "pelaamalla" saan piirin
vielä joksikin aikaa toimimaan ja kun vika ilmenee uudelleen niin siiheksi
onkin jo hankittu uusi osa. Kuten sitten tapahtukin noin puolen vuoden
kuluttua.

  Nythän on noita ajoneuvosähköihin tarkoitettuja "testikyniä" LED:eillä jotka
ovat niin nopeita ja kuormittavat mittauskohdetta niin vähän että tuollaisen
pulssipiirin vian saattaa hyvällä tuurilla jäljittää jopa sellaisella. Toki aina
pitää tietää mitä mittaa, miksi, ja mitä tulos tarkoittaa.

Tuossa kuvassa 233707 näyttäisi häämöttävän viittaus noihin liipaisuohjaimiin
(alhaalla vasemmalla) jotka sulla lienevät mapissasi jollain toisella sivulla,
sen voisi varmistaa.

No jopa osui lähelle, naapurikuntaan. Pitäisiköhän tuolle järjestää
mittaussessio ja kurkistaa mihin tyristorien ohjauspulssit jäävät.

Siellä varmaan löytyy tyristorien liipaisuohjaimet, pienemmät piirikortit
joissa saattaa lukea (tai paperissa merktty) "zundeinheit" tjsp. Niiden
johtoja/liittimiä voisit tutkia onko jotain silminnähden irti.

Tämähän on oikea korjaajan unelma, paitsi nuo piirilevyjen
sisäiset kaaviot (joita harvemmin saa käyttöönsä) niin jopa
johdotuslinjat merkitty komponenttipuolelle. Jos ei tuolla jossain
ole jotain todella "pimeää" tekniikkaa niin jo tässä vaiheessa
uskaltaa sanoa että tälle löytyy korjaaja.

  Tässä on aivan selvästi ajateltu että jos/kun elektroniikkaa
on pakko käyttää niin tehdään se sitten niin helpoksi korjata että
ei laitteen käyttöikä ainakaan siitä jää kiinni. Kiinnostaisikin
tietää että onko tämä Deckelin yleisempikin linjaus? Jos on niin
minä tulen aina suosittelemaan niitä jopa laitetta näkemättä.

  Nyt vaan kerrot tämän vehkeen maantieteellisiä koordinaatteja
niin eiköhän apu löydy.

@ Seppo K: "korkeus on jotain 15 mm luokkaa, eikä kyllä pienempiä minun
  mielestä kannata käyttää (jos tuota kokoa on vielä saatavilla)"

Saatavilla? Vaasan elektroniikkakeskus pitää hyllyssä kokoja 100mm:iin saakka
mutta niissä on jännitevaatimus korkeampi koska on LED:jä sarjassa. Tilaamalla
saanee sitten isoja jos tarve on.

"Refraktometrinhän muuten voi kalibroida nollaan vedellä"

Refraktometriä ei kalibroida nollaan vaan ykköseen. Teoreettisesti
tyhjiön taitekerroin on 1 mutta ilma on hyvin lähellä sitä. Jos
käytät referenssinä puhdasta vettä niin löydät taitekertoimen arvon
noin 1,33. näytepinta on syytä pitää puhtaana jotta todella mitattaisiin
näytteen eikä likakerroksen taitekerrointa.

"Paljon käytetty R voi näyttää ihan perunoita."

R...?   perunoita...?

"Aloin ohjelmoida 10-vuotiaana Amiga 500:sella"

Vau. Itse jouduin tuon ikäisenä pysyttelemään tiukasti kovopuolella. Mutta
olihan ajatkin toisenlaiset, tyhjiöputket "rulettivat" eikä ensimmäistäkään
mikroprosessoria oltu julkaistu.

"Moro, tuo olisi mahtavaa jos saisi skooppikuvaa"

- Ja skooppikuva datana sisäänluettavaksi sigrok:iin.

Hyvä asenne, tekemällä oppii ja itseoppinut on ainut oppinut.

"ilmeisesti suomeksi kivi"  Kyllä MosFet on parempaa kieltä, kivi on se
mikä löytyy Kalevalan Kullervon leivästä, joskus myös kengästä.

  Mutta D8020L on diodi ja sen PN- liitoksen yli pitäisi löytyä
n. 0,6V ylimenomittauksessa. (Löytyy yleismittarista lähes poikkeuksetta,
hyvin keskeinen vianhakukutyökalu) Viallisesta n. 0V.

Mutta noitten oikosulku sopii täysin taudinkuvaan. Irrottaessasi tarkkaa
onko käytetty lämpöpastaa, erillistä eristelevyä noiden ei pitäisi tarvita.
(eristetty anodi)

"keskimmäinen antaa yleismittarilla ohmilukemia"

Noista joko kaikki tai kaksi lähintä luulisin olevan rinnakkain
joten sama lukema pitäisi löytyä..... Oliko ne sulla jo irti levyltä?
Seuraa folioista onko rinnakkaiskytkentä.


Jos ne on 47Kohm niin kolme rinnakkain antaa 15,7Kohm mutta muu piiri
saattaa alentaa lukemaa. Jos lukema on yli niin joku niistä on poikki.
Vastaavasti kaksi rinnakkain antaa23,5Kohm.

"Imatralla on mulla verstas"

Kauas heittää Kauhajoelta.

"Tuo vastus ei välttämättä ole edes rikki vaikka onkin vähän ruskistunut päältä"

Näin on ja kaiken lisäksi saattaa olla että noitten ruskistumisella ei ole
edes yhteyttä tähän vikaan. Tuossahan on ohjauselektroniikan syöttövastukset
sijoitettu aivan toisiinsa kiinni ja veikkaampa että mitoitettukin vielä
"kintaalle". Molemmat suunnittelijoitten perussyntejä, monissa laitteissa
ei edes ruskistuminen riitä vaan ne palavat ja laite siis vikaantuu. Tässä
ei taida silti siitä olla kysymys koska ei sen pitäisi ylivirtaan johtaa.

Mutta joo.... jos ei lähistöllä (missä sitten lieneekään) ole korjaajaa
niin minäkin voisin tuon ottaa hoitoon. Mutta laita nyt ensin QTH niin tiedetään
onko naapurustossa korjaaja ja jos ei niin sitten täytynee lähetellä.