Harrastajan cnc-koneen ja manuaalikoneen työpöydät ja kiinnittimet.

[PekkaNF]

Terve

Mulla on kotona manuaalijyrsin T-urapöydällä ja siihen on koneruuvipuristin, käpälät ja pyöröpöytä. Olin tyytyväinen ja onnellinen.

Nyt olen huomannut (huolestuneena) että olen alkanut vilkuilla cnc-artikkeleita ja harkinnut jopa jollei peräti cnc, niin ainakin automaatiovusteista työstöä.

Usein käytännön artikkeleissa mainitaan että kappaleen kiinnityksiin käytetään "sacrificial table" tms. kiinnitystä. Jokatapauksessa näyttää olevan suosiossa leipoo pöydän pintaan joku limppu ja mä ajattelin että ehkä noi kappaleet on vaikeenmuotoisia tms., mutta katseltuani pitkään olen tullut siihen tulokseen että multa ei olis yksikään noista jäänyt kiinnittämättä käpälillä tms. perinteisillä kamoilla.

Usein vielä näyttää koneen kita ahtaalta kaikkien kerrosten jälkeen ja sitten jyystetään 95%+ ajasta tappijyrsimellä.

Onko nyt näin että numeerisesti ohjattu kone ajaa karan helpommin pöytään, puristimeen tai muuhun kiinnittimeen?

Onko noi harrastekäytössä olevat koneet niin hentosia, mutta koneesta löytyy kuitenkin nopeet kierrokset että tappijyrsin on "the" juttu? Vai onko tähän joku cnc-spesiffinen juttu?

Työstökoneissa käytetään paletteja, ne näyttivät kohtalaisen kalliilta. Onko marrastajalla muuta keinoa kun jyrsiä 20 mm alulevystä korotuspala pöytään? Ei ole kellään tietoo mistä saa n. 150 - 300 mm paletteja :D? Tai edes alumiini/kiilateräs/valurauta ainesmatskua?

Luulis että jos on tasanen alusta ja siinä jotkin indeksipinnit ja/tai kiila, niin omatekemän paletin asemointi ja kiinnitys olis verraten helppoa manuaalisesti?

Tämä viimeinen kysymys on todella tomppeli, mutta mä olen sähkömies enkä mekaanikko: Onko työalustan kovuuden ja työstettävän kappaleen kovuuden suhteen jotain erityistä? Tulee vaan mieleen että jos noita alustoja tekee alumiinista ja siihen kiinnitää jonkun normi terästä olevan jöötin kiinni, niin luulisi että se kappale jonka kimmomoduuli on 1/4 toisen kappaleen kimmosta antaa periksi? Toki jos on pikkuinen tappijyrsin, niin työstövoimista aiheutuvat voimat eivät ole infernaalisia verrattuna kappaleen kokoon, mutta manujyrsimellä käy usein niin että terä on kokoluokkia isompi kun puristimessa oleva kappale.

Sitten toinen juttu on T-ura vs. kierrereiät. Mulla on kai 16mm T-uraa ja saan senkin tukkeeseen helposti. Entäpä kierrereiät? Millä helvetillä ne saa puhtaaksi? Ei kai vaan paineilmalla? Vai vedetäänkö jokaiseen 300:n reikään joku stoppariruuvi?

Tämä taloremppa tekee mut hulluksi, kohta pitää päästä autotalliin hommiin....

Toivottavasti tämä synkkä yksinpuhelu ei tee ketään muuta hulluksi?

PekkaNF

[petko]

Terve
Mulla on kotona manuaalijyrsin T-urapöydällä ja siihen on koneruuvipuristin, käpälät ja pyöröpöytä. Olin tyytyväinen ja onnellinen.

-Tuollahan pääsee tarpeen vaatiessa pitkälle.

Nyt olen huomannut (huolestuneena) että olen alkanut vilkuilla cnc-artikkeleita ja harkinnut jopa jollei peräti cnc, niin ainakin automaatiovusteista työstöä.
Usein käytännön artikkeleissa mainitaan että kappaleen kiinnityksiin käytetään "sacrificial table" tms. kiinnitystä. Jokatapauksessa näyttää olevan suosiossa leipoo pöydän pintaan joku limppu ja mä ajattelin että ehkä noi kappaleet on vaikeenmuotoisia tms., mutta katseltuani pitkään olen tullut siihen tulokseen että multa ei olis yksikään noista jäänyt kiinnittämättä käpälillä tms. perinteisillä kamoilla.
Usein vielä näyttää koneen kita ahtaalta kaikkien kerrosten jälkeen ja sitten jyystetään 95%+ ajasta tappijyrsimellä.
Onko nyt näin että numeerisesti ohjattu kone ajaa karan helpommin pöytään, puristimeen tai muuhun kiinnittimeen?

-Jos kappale joudutaan koneistamaan usealla kiinnityksellä nc-ohjatulla koneella niin monesti on tarpeen tehdä ko. kappaleelle kiinnittimet siten että 0-piste sekä kappaleen asemointi vastaavat koneen ohjelmoituja akseleita. Toisaalta nc-ohjatulla koneella voidaan ajaa monimutkaisetkin muodot yhdellä kiinnityksellä, jolloin mahdolliset kiinnitinkäpälät tms. ovat usein työstöradan edessä.
Pienehkön tappijyrsimen/pallopään käyttö on perusteltua esim. silloin kun tarvitaan ajaa muotoa joka on manuaalikoneella mahdotonta suorittaa.
Nc-ohjatulla koneella tulee helposti käyttäjän ohjelmointivirheitä/työkalun virheellisiä 0-pistearvoja jotka voivat aiheuttaa kolarin esim. kiinnittimeen. Ohjauksen simulointiominaisuudet ennen varsinaista työstötapahtumaa helpottavat virheiden paikkallistamista.

Onko noi harrastekäytössä olevat koneet niin hentosia, mutta koneesta löytyy kuitenkin nopeet kierrokset että tappijyrsin on "the" juttu? Vai onko tähän joku cnc-spesiffinen juttu?

-En osaa sanoa

Työstökoneissa käytetään paletteja, ne näyttivät kohtalaisen kalliilta. Onko marrastajalla muuta keinoa kun jyrsiä 20 mm alulevystä korotuspala pöytään? Ei ole kellään tietoo mistä saa n. 150 - 300 mm paletteja :D? Tai edes alumiini/kiilateräs/valurauta ainesmatskua?
Luulis että jos on tasanen alusta ja siinä jotkin indeksipinnit ja/tai kiila, niin omatekemän paletin asemointi ja kiinnitys olis verraten helppoa manuaalisesti?

-Eikös paletteja käytetä lähinnä sarjakoneistuksessa? Kauppa-Osakeyhtiöllä oli muistaakseni suth'koht edullisia.

Tämä viimeinen kysymys on todella tomppeli, mutta mä olen sähkömies enkä mekaanikko: Onko työalustan kovuuden ja työstettävän kappaleen kovuuden suhteen jotain erityistä? Tulee vaan mieleen että jos noita alustoja tekee alumiinista ja siihen kiinnitää jonkun normi terästä olevan jöötin kiinni, niin luulisi että se kappale jonka kimmomoduuli on 1/4 toisen kappaleen kimmosta antaa periksi? Toki jos on pikkuinen tappijyrsin, niin työstövoimista aiheutuvat voimat eivät ole infernaalisia verrattuna kappaleen kokoon, mutta manujyrsimellä käy usein niin että terä on kokoluokkia isompi kun puristimessa oleva kappale.

-Enpä osaa sanoa, mutu-tuntuman ja kokemuksen perusteella väittäisin valurautaa hyväksi värinöiden "imijäksi"

Sitten toinen juttu on T-ura vs. kierrereiät. Mulla on kai 16mm T-uraa ja saan senkin tukkeeseen helposti. Entäpä kierrereiät? Millä helvetillä ne saa puhtaaksi? Ei kai vaan paineilmalla? Vai vedetäänkö jokaiseen 300:n reikään joku stoppariruuvi?

-Tee T-uraan sopiva kaavin esim 2-4 millisestä pellistä. Kierrereikiin ehkä paineilma tai magneetti?

Tämä taloremppa tekee mut hulluksi, kohta pitää päästä autotalliin hommiin....

Toivottavasti tämä synkkä yksinpuhelu ei tee ketään muuta hulluksi?

PekkaNF

Vietän tässä lomanaloittajaisia, saako vastauksesta mitään tolkkua?

-Petko

[Hiekkaranta_92]

Mulla on kai 16mm T-uraa ja saan senkin tukkeeseen helposti.

http://np.netpublicator.com/netpublication/n66601723//15

Nuo on kätevät T-uran suojaamisen, nopea puhdistaa sitte vaikka harjalla

[JH-Q]

Kyllä cnc-koneessa pärjää samoilla kiinnittimillä kuin manuaalikoneessa. Käpälät on joskus tiellä jos haluaa ajaa kappaleen kerralla. Cnc:llä ajettavat kappaleet ovat myös yleensä vähemmän prismaattisia ja mutkikkaampia kuin manuaalikoneella tehdyt. mm. näiden takia erilaisia kiinnittimiä suositaan.

Myös levymäiset kappaleet on mukavampi kiinnittää tuollaiseen kierrereiälliseen levyyn. Itse olen ko. levyä tarvinnut tasan kerran tässä lähes 10k tuntia koneiden edessä viettäneenä, ja sekin manuaalikoneessa. Piti plaanata 300x650mm alumiinilevy hyväpintaiseksi yhdellä kiinnityksellä, eikä sitä saanut muuten fiksusti kiinni kuin ruuvaamalla toiseen levyyn joka on koneen t-uriin pultattuna.

Parhain kiinnitysmetodi cnc-koneella on ehdottomasti koneruuvipenkki tai kaksi ja pehmeät alumiinileuat. Prikka leukojen väliin, jyrsii niihin kappaleen muodon tai interpoloi pyöreää kappaletta varten reiän, ja kappaleen nollapiste tulee leukoja jyrsiessä jo valmiiksi. Näiden lisäksi tarpeellisiksi on osoittautunut pöytään kiinnitettävä 3-leukapakka, kulmaruuvipuristin (mielellään kahteen suuntaan kääntyvä), sekä vestiraudat.

Itse suosin kanssa tappijyrsimellä ajoa, nyt kun ei ole jyrsimessä työkalunvaihtajaa. Helpompaa tehdä koko ohjelma yhdelle työkalulle jos mahdollista, ja antaa koneen raksuttaa nurkassa yksinään sen sijaan että jatkuvasti tarvisi ruuvata työkalua karasta irti. Jos koneessa on työkalunvaihtaja, niin tulee kyllä käytettyä kaikenmaailman tasojyrsimet, keskiöporat yms yms.

Kiinnitysjigin materiaali valitaan yleensä sen mukaan mitä materiaalia sattuu nurkissa olemaan, halutun tukevuuden ja työstettävän kappaleen kovuuden mukaan (kiinnittimen tulisi olla pehmeämpää materiaalia kuin kappaleen, niin se ei jätä jälkiä niin helposti ja mahdollisesti väliinjäävät lastut uppoavat jigiin eivätkä työkappaleeseen.) Tuotantokäytössä käytetään yleensä työkappaletta kovempia jigejä, sillä pehmeät kuluisivat liian nopeasti.

Tässä pieni pätkä pajahöperön yrittäjän mietteitä...  :)

[Hiekkaranta_92]

Kaikenlaiset matalakiinnitimet on ollut paljon käytössä kotopajalla esimerkikisi ok-visen tuoteet ovat olleet hyvinkin toimivia. Meillä on käytössä reikälevy jossa menee vielä muistaaksen 8 mm urat risitkkäin, jolloin saa kiilateräksestä sopivia stoppareita. On hyvinkin modulaarinen kiinistys systeemi, ja saa kappaleeitä käänettyä tarkasti vrt ruuvipenkki joka tuppaa nostamaan ja vääntämään kappaletta, jos reunat on vähänkin vinoja. Ei ole vielä ollut juurikaan tarvetta koneruuvipenkin käyttöön, mutta edellä mainittu alumiini leuka kikka on hyvinkin toimiva eksootisempien muotojen kanssa.

[PekkaNF]

Kiitoksia vastauksista. Ne oli ilmiselvästi hyödyllisiä, koska mun piti ruveta ajattelemaan.

Kiitos,
PekkaNF