Runkomateriaalien hankinnasta, kustannuksista ja suunnittelusta

[kingSTB]

Tervehdys taasen kaikille!

Tässä on useampi projekti ollut tulilla jo pitemmän aikaa ja osasia on hankittu antaumuksella. Kaikenkaikkiaan tilanne alkaa olla siinä pisteessä
että pitäisi alkaa suunnitella runkorakenteita.

Ongelmana on se että olen itse enemmänkin elektroniikkapuolen miehiä ja tuo metallintyöstö on hiukan vähemmän hallussa.
Yritän tässä siis hahmotella jonkinlaista suuntaa antavaa kuvaa siitä, mitä metallirungon materiaalit ja työstö maksavat.

Tuota projektit osiota on tullut lueskeltua, mutta useimpien projektien kuvauksista puuttuu se tarkempi info hinnoista, hankintapaikoista jne.
Joten kuulisin mielelläni joitain esimerkkejä siitä mitä erilaisten osien/osakokonaisuuksien materiaalit ja koneistaminen on maksanut, mistä
materiaaleja ja koneistusta kannattaisi kysellä, mitä materiaaleja suosittelette ja niin edespäin.

Tällä hetkellä ajatuksena olisi teräsrunkoinen erittäin pieni/kompakti jyrsin jolla pystyisi alumiinin lisäksi sipaisemaan hiukan terästäkin.

Eli eli, josko jollakulla olisi jakaa hiukan omia kokemuksiaan runkojen valmistuksesta ja kustannuksista niin olisin kiitollinen.

Lisäksi kysyisen sellaisen kysymyksen vielä tässä että milläpä softalla olette noita runkoja mallintaneet?

-Tuomo

[Jussik]

Levyrakenteinen teräs runko, täytettynä betonilla.
Pientä huomioon otettavaa, suunnitele liikkeet ja runko siten että karan keskipiste
tulee X ja Y liikeiden keskipisteeseen. Muutoin voi tulla tilanne jossa osa liikealueesta jää käyttökelvottomaksi.

Teräs runko C-mallinen.
Materiaaliksi 10mm teräs, 10mm levy on vielä semmoista että siihen moni laaseri / levyleikkuri vielä pystyy.
Betonin sidontaan 10 - 8mm harjaterästä.
Rungon ulkokuorien sisäpintoihin hitsataan harjateräksestä väännetyt tartunta koukut,
ennen rungon hitsaamista kasaan.
Tartunta silmukoiksi kun taittelee sellaisia puoli ympyrän muotoisia pätkiä,
jotka ylettyy puoleen väliin valettavaa onkaloa.
Betoni ei pysy siinä sileässä teräksessä kiinni ja
jos se siitä irtoaa niin samalla sen vaimentava vaikutus loppuu.

Johdeiden kohtiin kannattaa hommata väh. 15mm paksua ja 35mm leveää
lattarautaa.
Nämä kannattaa yrittää tehdä jo kohtuu mitta tarkoiksi noin 1mm heitto on ihan sallittua.
Kuularuuvien kiinnitys paikat kannattaa tehdä samalla kun kiinniittää johteiden latat.
Rungon hitsaus, Z ja X akseleiden kulmat lähelle 90 astetta, helpottaa Z akselin asennusta.
Z akseli kannattaa suunnitella irtonaiseksi,
esim. että se kiinnitetään runkoon vaikka 8 kpl M12 pultteja ja niin että eri rungon osissa koneistetut pinnat jotka tulevat vastakkain. Tällöin runko on pilkottavissa pienempiin osiin ja Z akseli voidaan asentaa juuri oikeaan kulmaan XY tasoon nähden, ilman koneistamis tarvetta.

Kaikki osat kannattaa suunnitella siten että ne voitaisiin leikata levyleikkurilla(suorakaiteen muotoisia/yksinkertaisia viisteitä). Levy leikkurin käyttö on hiukan halvempaa kuin laserin.

Niihin paikkoihin mihin ei tule tarkkoja kiinnityksiä, kannattaa ennen valua tehdä reijät ja kierteyttää.
Valun ajaksi niihin pultit, että pysyy kierteet auki. Pultti sisäpuolen kanssa tasalle,
muutoin voi tulla ongelma irroittaessa...

Betonin valu, Riittävän lujaa betonia kivi koko max 25mm. Siltatöihin tarkoitettu betoni
(saa 20kg säkeissä rautakaupasta) on oikeen hyvää tuohon.
Sopivan jäykkä massa niin ei kutistu niin hirveästi kuivuessaan, toisin kuin vetinen.
Täry, ilmakupilien poistamiseen tai riittävän isoo kumi-leka.

Kaikki hitsaukset pitää tehdä ennen valua.

Noilla eväillä saa semmoisen rungon joka ei värise niin helposti.
Pelkkällä levy rungolla ei juurikaan edes alumiinia jyrsitä. ellei levyn vahvuus väh 20mm.


Betonin anna kuivaa joku 2 - 3 viikkoa ennekö rehaa suoristettavaksi koneistamolle.
Koneistamolla samalla kun suoristetaan johteiden paikat niin sivulle kannattaa jättää 3mm pykälä,
jota vasten ohjaava johde on hyvä pakottaa / tukea.
Samaan syyssyyn kuularuuvien kiinnytys paikkojen koneistus ja johteiden kiinnitys reikien poraus / kierteytys.

Siinäpä valmis runko.
Kova töinen, mutta jäykkyydeltään valurauta runkoa vastaava ja paljon halvempi.

[JH-Q]

Mulla sorvin rungosta tuli n. 270x860mm ulkomitoiltaan. Se on tehty 15 ja 20mm levyraudasta hitsaamalla. Rungon painoksi tuli 99.9kg. Levyt tilasin karkeaan mittaansa (+-5mm) leikattuna rauta-jaakolta, ja koneistin itse. Levyjen hinnaksi tuli 135eur. 100x15 lattaa tilasin kontinolta 6m pätkän. Tarkkaa hintaa en muista, mutta oli noin 2eur/kg.

Hitsauksen jälkeen koneistin rungon ehkä turhan pian, sillä annoin sen seistä siinä välissä vain viikon, koska rungon koneistuksella oli kiire ennen koulun kesälomia. Eli hitsauksen jälkeen, jos mahdollista, niin käytä runko jännitystenpoistossa. Poistaa sisäiset jännitykset --> ei vääntyile koneistuksen jälkeen, ja taitaa vaikuttaa myös rungon tärinäherkkyyteen.

Tuolta löytyy kuvia ko. rungosta. http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=121.0

Solidworksilla oon piirrelly koko koneen, monipuolinen ja helposti opittava ohjelmisto. Ainoana miinuksena hinta (tosin mulla netistä löytyny ilmaisversio ku käyttelen ihan harrastuksena...)

PS. mulla on tallilla 2200kg painoinen yleisjyrsin jonka liikkeet on 850x270x430 (XYZ), sillä pystyn koneistamaan jotain runkoja korvausta vastaan.

[kingSTB]

JussiK & JH-Q

Olen lueskellut nuo teidän projektidokkarit aika tarkkaan ja hyvää dokumentointia on!

Tuota runkoa on tullut pohdittua aika pitkään ja huolella kun sitä ei kovin mielellään tekisi
kahta kertaa. Tällä hetkellä olisi ajatuksena tehdä siis todella kompakti malli ja mielellään vielä
sellainen että sen saa hätätapauksessa siirrettyä ihmisvoimin paikasta toiseen, tällä hetkellä kun
ei ole sellaista tallia missä tuo jyrsin voisi levätä hamaan tappiin. Betonirunkoinen on siis näillä
näkymin poissa laskuista. Voisihan tuon tietysti tehdä niin että myöhemmin voi valaa betonit sisään
jos siltä tuntuu. Yksi ajatus mitä olen pohdiskellut olisi se että rungon saisi kahteen osaan esim z-akselin juuresta. Tämä helpottaisi varmaankin myös koneistusta. Minulla on silloin tällöin pääsy jonkinmoiseen
manuaalijyrsimeen mutta sillä ei kovin isoja kokonaisuuksia pysty jyrsimään joten mikäli runko olisi yhtenäinen niin se pitäisi sitten ehkä koneistuttaa jossakin ja siksipä tässä noita hintoja kyselenkin näin alustavasti.

Tuo jännityksenpoisto olikin hiukan uusi juttu minulle. Täytynee perehtyä asiaan.
Pitänee varmaankin myös ruveta hahmottelemaan tuota runkoa cadilla, niin helpottaa vähän.

JH-Q: Olisin ihan kiinnostonut tuosta koneistusmahdollisuudesta, eli siitä voisi joskus jutella vaikka yv:llä

[mkuivamaki]

Terve

Mun oli alunperin tarkoitus laittaa myös betoni tai hiekka runkoputkien sisään. Jätin ne kuitenkin vielä pois kun kone painaa jo nyt 90 kiloa. Putkien sisään on tosin mahdollisuus laittaa ainetta sisään myöhemmin jos tarvetta ilmenee.

Mun runko koostuu 70x70 RHS putkista 5mm seinämällä jotka on kasattaessa jäykistetty nurkkakolmioilla, yllättävän tehokas tapa jäykistää yleensäkin teräsrakenteita. Putket sain tuttavalta ilmaiseksi mutta romutoreiltahan noita löytyy kasoittain suurinpiirtein 1e/kg. Runko koneistettiin kaverin firmalla (ensin meinasin viedä ammattikoululle koneistukseen mutta ko. firmaan satuttiin juuri niihin aikoihin ostamaan jyrsinkone). Tuolloin mietin myös jännitysten poistoa mutta se sitten jäi.
Polttoleikkeiden osalta hyväksikäytin työpaikan plasma- ja laserleikkureita. Laserilla pitäs muuten vieläkin laittaa tulemaan muutama osa... Työtaso on 15mm S355 terästä, kuten myös sivupalkit.
Ainakin toistaiseksi olen ollut tyytyväinen rakenteen kasauksen yhteydessä tulleisiin välimittaustuloksiin, heittokellolla olen aina välillä tarkistellut että linjat pysyvät suorassa/kohtisuorassa.
Minä olen käyttänyt piirtelyyn Catiaa kun moiseen ohjelmistoon on aikoinaan koukkuun jäänyt eikä siitä ole enää irti päässyt  :D Mutta näin alkuun kannattaa ehkä harkita juuri esim. Solidworksia ohjelman helppouden ja yksinkertaisuuden vuoksi. Silläkin pääsee jo pitkälle

[kingSTB]

MKuivamäki:

Ihan noin mielenkiinnosta että mistäs nappasit tuon 15mm S355 työtason? Onko sekin jostain rompparilta vai ihan kaupan hyllyltä? Mitä maksoi?
Oletko suoristellut sitä jollain vai oliko ihan noin niinkuin laakista riittävän sileä? Onko ollut riittävän jämäkkä?

EDIT: Kun taasen jaksaa lueskella vähän tarkemmin niin sieltähän se sivuilta löytyi tieto. Olisiko kuitenkin heittää jotain hintahaarukkaa noista osasista ja työstöstä ja mahdollisesti myös hankintapaikkaa.

Mulla on ajatuksena se että laittaisin työtasoksi ihan sellaisen alumiinisen t-uralevyn ns. päällimmäiseksi mutta sen alle tarvittaisiin varmaan jonkinlaista tukea. Esim Martziksella taitaa olla alumiininen levy ja jotain muutakin tukemassa tuon alumiinisen t-uralevyn alla ja ilmeisesti ihan hyvin on kestänyt tuota käyttöä?!
Tietysti jos tuohon laittaisi teräksisen levyn niin olisiko kenties vielä hiukan tukevampi.
Toisaalta jos nyt jostain sattuisi vastaan tulemaan sellainen kunnon valettu tjsp t-urallinen työtaso esim jostain vanhasta koneesta,
niin sehän olisi sitten ihan ideaalinen ratkaisu, mutta noita ei pahemmin ole liikenteessä näkynyt.

Niin JussiK:lle vielä kommenttina että painitaan kuitenkin vähän eri kokoluokassa, eli itse en siis ole tekemässä mitään ammattilaissarjan tuotantolaitosta vaan ihan sellaisen harrastevehkeen.  ;) 

Peräänkuuluttaisin nyt siis ihan yleisesti ihmisten kokemuksia noista runkomateriaaleista... itselläni on aika heikko käsitys siitä mitä mikäkin maksaa ja toisaalta myös siitä mikä materiaali sopii mihinkin.
Tiedän jo valmiiksi että jos nyt tästä tempaisen jonkun rungon kasaan sen enempiä kyselemättä niin samantien joku toteaa että olisi kannattanut käyttää terästä x1234 teräksen y1234 sijaan kun se on puolet halvempaa ja jäykempää :).
Olen tässä nyt yrittänyt jonkin verran perehtyä noihin materiaaleihin mutta en ole toistaiseksi löytänyt sellaista kaikenkattavaa opasta, joten jos jollain on joku hyvä linkki yms tiedossa niin saa laittaa tännekin.

[mkuivamaki]

Moro

Maksoin tasosta reilun euron kilolta ja levy painaa kolmisenkymmentä kiloa. Uskon että jäykkyys on vähintäänkin riittävä ainakin minun käytössä. Levyssä on leikkauksen yhteydessä tullut heittoa tasomaisuudessa noin 0,5-0,7mm (ristimitassa). Eli yllättävän suoraksi jäi. Alusta asti on ollut ajatuksena ajaa koneella itsellään lopuksi työtaso tasaiseksi siltä alueelta mihin koneen liikkeet yltää. Työstötaso olisi siten ainakin suorassa terään nähden. Tuon tason plaanaus pitää vaan tehdä melko pienellä lastulla, toivon mukaan tuo nyt onnistuisi sitten aikanaan.
Kaikkiaan olen runkovärkeistä tähän mennessä maksanut jotain 60e, jos katsotaan pelkästään teräksisiä osia. Hankintapaikkoja lienee monia, riippuen haluaako nimenomaan polttamalla leikattuja paloja. Googlen kautta muistaakseni löytyy muutamia firmoja tekevät leikkauksia myös yksityishenkilöille, mm. http://www.metaljee.fi. Antavat varmaan tarjouksen jos lähettää kuvia leikattavista paloista.
Joskus meinasin itsekin käyttää tuollaista alumiinista t-ura levyä, silloin vaan homma vähän tyssäsi siihen että se ei ole kovin halpaa. Martzis muistaakseni laittoi joskus linkin täällä jossa oli melko sopusuhtaiseen hintaan tuota levyä tarjolla. Saatan muistaa väärinkin.
Alle tosiaan voisi olla hyvä laittaa tukilevy.
Millaista työstöalaa olet ajatellut koneelle?

[saulij]

Tuon oman panokseni keskusteluun.

Mun koneen runko on tehty 4 mm teräslevystä pokkaamalla, hitsattu ja rivoilla vahvistettu sisältä. Johteiden tasot on 50x15 lattaa. Runko painaa n. 250 kg ja osat maksoivat n. 500 e. Hita sisältää myös X, Y ja X laatat sekä pöytälevyn 35x350x700.

Koneeni osat on tähän mennessä maksaneet n. 3500 e. Puuttuu enää joitakin sähkökomponentteja, johteiden suojat...

Kaikki työ on tehty itse karaa myöten.

Rungon suunnittelussa kannattaa panostaa siihen, että saa mahdollisimman paljon pintoja koneistettua yhdellä kiinnityksellä. Tällöin asetusvirheiden määrää saadaan minimoitua. Esim mun konstruktiossa X ja Y akseleiden johteiden pinnat on koneistettu samalla kertaa, joten ovat kohtisuorassa ja samassa tasossa työstökoneen tarkkuudella.  Samoin Z-akselin pylväs: Johteiden pinnat ja pohjataso on koneistettu samalla kiinnityksellä.  En ole vielä mittaillut, miten tuossa kävi, mutta edellytykset melko hyvään tarkkuuteen ovat olemassa.

Teräksisen rungon rakenteessa ei ole väliä onko se S235 (St37), S366 (St52) tai jotain muuta. Rungon jäykkyyden määrää materiaalin kimmokerroin, joka on kaikilla teräksillä sama lujuudesta riippumatta, ja muotoilu. Eli kannattaa käyttää mahdollisimman halpaa materiaalia.

Sauli

[Pasi K]

Peräänkuuluttaisin nyt siis ihan yleisesti ihmisten kokemuksia noista runkomateriaaleista... itselläni on aika heikko käsitys siitä mitä mikäkin maksaa ja toisaalta myös siitä mikä materiaali sopii mihinkin.
Tiedän jo valmiiksi että jos nyt tästä tempaisen jonkun rungon kasaan sen enempiä kyselemättä niin samantien joku toteaa että olisi kannattanut käyttää terästä x1234 teräksen y1234 sijaan kun se on puolet halvempaa ja jäykempää :).
Olen tässä nyt yrittänyt jonkin verran perehtyä noihin materiaaleihin mutta en ole toistaiseksi löytänyt sellaista kaikenkattavaa opasta, joten jos jollain on joku hyvä linkki yms tiedossa niin saa laittaa tännekin.

Tuosta teräksien jäykkyyksistä: kaikki teräkset ovat kutakuinkin yhtä jäykkiä (siis kimmomoduli on sama) myötörajaan asti. Rakenteita ei kuormiteta lähellekään myötörajaa. Työstökoneen rakennuksessa siis kannattaa valita mahdollisimman heikkkoja laatuja. Valurautakoneet tehdään mahdollisimman heikosta suomugrafiittiraudasta sen takia että se vaimentaa parhaiten värähtelyjä.

Jos teräs maksaa n. euron kilo ja tiheys on n. 8kg/dm³ niin kustannukset voi laskea kun tietää minkäverran menee mitäkin palkkia/levyä/tankoa yms. Plasma / laserleikkauksen hinnasta ei sitten olekaan mitään hajua.

Joku viisaampi oikaiskoon, jos kirjoitin ihan täyttä pötyä.

[mkuivamaki]

Teräksisen rungon rakenteessa ei ole väliä onko se S235 (St37), S366 (St52) tai jotain muuta.

Totta. Mainitsin materiaalin laadun vain ohimennen, koska satuin saamaan sitä halvimmalla

[saulij]

Tuosta teräksien jäykkyyksistä: kaikki teräkset ovat kutakuinkin yhtä jäykkiä (siis kimmomoduli on sama) myötörajaan asti. Rakenteita ei kuormiteta lähellekään myötörajaa. Työstökoneen rakennuksessa siis kannattaa valita mahdollisimman heikkkoja laatuja. Valurautakoneet tehdään mahdollisimman heikosta suomugrafiittiraudasta sen takia että se vaimentaa parhaiten värähtelyjä.

Jos teräs maksaa n. euron kilo ja tiheys on n. 8kg/dm³ niin kustannukset voi laskea kun tietää minkäverran menee mitäkin palkkia/levyä/tankoa yms. Plasma / laserleikkauksen hinnasta ei sitten olekaan mitään hajua.

Näin on.

Polttoleikkeen hinta lienee tänään luokkaa 1,5 - 1,6 e/kg. Teräksen hinta on noussut viimekuukausien aikana n. 30 %, ja nousee edelleen. Ilmeisesti kiinalaiset ostaa kaiken. Tiettyjä lattateräksiä saattaa olla jo vaikea saada. :(

Sauli

[kingSTB]

Varsin valaisevia esimerkkejä ja ajatuksia... kiitoksia!

Tosiaankin siis olen keräillyt osia jyrsimeen ja matkan varrella osia on tullut niin paljon että olen tässä tehnyt sellaista pientä piirilevyjyrsintä ns ylijäämäkamoista. Rungon tein alumiiniprofiilista ja laskeskeltuani rungon hintaa olen joutunut toteamaan että en tiedä oliko se kovin peliveto. Runko on aika iso ja vähän niin ja näin. Jäykkä kyllä ja ajaa varmasti asiansa tuollaisessa minijyrsimessä, mutta ei se kyllä olohuonekelpoinen ole. Jos olisin taas tämänkin miettinyt loppuun asti niin en olisi alumiiniin koskenutkaan. Nyt olenkin sitten pohdiskellut josko tekisin tuolle suosiolla teräksestä jonkinlaisen rungon vähän noin niinkuin harjoitusmielessä. Laitan tästä pikkuprokkiksesta varmaan jossain vaiheessa thredin tuonne muiden projektien joukkoon.

Itse varsinaista jyrsintä varten minulla on THK:n SHS20 kiskoa ja muutamia erimallin kelkkoja.
Kiskojen pituudet ovat luokkaa X: ~70cm ja Y: 45cm ja noihin kun iskee 2 kelkkaa per kisko niin päästäneen liikkeissä jonnekkin 50cm x 35cm paikkeille. Kovin iso koneesta ei siis ole tulossa. Enkä sitä haluakaan. Haluaisin kuitenkin että sillä voisi työstää alumiinia ja silloin tällöin vähän terästä. Eli jämäkkä siitä pitäisi saada. Z-akseli on hiukan vielä pohdinnan alla ja osat hakusessa. Työtasosta tulisi siis luokkaa +70cmx45cm ja se voisi olla vaikka sitten teräslevy mahdollisesti päälltystettynä alumiinisella t-uralevyllä. Rakenteeksi olen ajatellut joko tuollaista perusmallia jossa x ja y liike olisi ns yhdessä ja sitten z erikseen. Kuten esimerkiksi awallin:n modatussa optissa. Tai sitten sellainen sekasikiö jossa kara liikkuisi esim y suunnassa (z:n lisäksi) ja pöytä liikkuisi sitten vain x suunnassa. Tästä pitäisi varmaan piirtää cad-kuvat selvennykseksi.
Tässä tullaankin nyt sitten tuohon koneistamiskysymykseen. Kuten sanottu, minulla olisi mahdollisuus koneistaa runkoa ainakin jossain määrin itse. Kuitenkin jos runko on yksi kokonainen palikka niin sitä tuskin saa täysin koneistettua yhdellä kiinnityksellä ja joutuisin sen sitten varmaan viemään johonkin koneistettavaksi. Olenkin elätellyt ajatusta että tuon rungon voisi pistää kahteen osaan jonkinlaisella pulttikiinnityksellä. Tämä helpottaisi koneistusta ja mahdollista liikuttelua.
Mikäli tuon rungon nyt kuitenkin hitsaisi yhdeksi kappaleeksi ja sen veisi johonkin koneistettavaksi niin
ilmeisesti tuolla materiaalilla ei suurta vaikutusta olisi koneistuksen hintaan? Eli jos terästä niin sama sitten
mitä terästä se olisi?

Olisiko jollain jonkinlaista esimerkkiä vielä siitä mitä teräsrungon koneistus voisi maksaa.
Olen jotenkin käsittänyt että tuo koneistus on aika kallista touhua, mutta ehkä olen ampunut vähän yläkanttiin. Jotain suuntaa antavaa kuvaa olisi kuitenkin kiva saada. Täytynee sitten kysellä tarkemmin, jostain paikallisista pajoista. Mikäli tuo koneistus ei tuhottoman kallista ole niin ehkä se olisi jopa järkevää antaa ammattilaisten hoidettavaksi.

Voinen nyt siis kuitenkin tehdä sen päätöksen että teräsrungolla mennään. Täytynee vain miettiä tuota rakennetta sitten.
Ja ilmeisesti tuosta materiaalin merkistä ja mallista ei tarvitse suunnattomasti murehtia.

Kiitoksia kaikille vastanneille, varsinkin noista hintatiedoista.

-Tuomo

Ja tuosta t-uralevystä, että ainakin isel valmistaa sitä ja käsittääkseni roboty oy myy sitä hiukan huokeampaan hintaan kuin esim metallstore.de

[saulij]

Hinnoista sen verran, että normaalipystykaraisen työstökeskuksen tuntihinta on luokkaa 60 e/tunti ilman alv. Koneen, jolla oma runkoni on koneistettu (kuva mun sivuilla) maksaa n 100 e/ tunti ilman alv. Koneistus kesti n. 4 tuntia asetuksineen. Melko kallista on

Kannattaa käyttää tuttavia tai tuttavan tuttavia, jos on alalla ja mahdollisuus käyttää konetta omiin tarpeisiin. Tällöin tarvitsee maksimissaan maksaa koneistajalle pieni korvaus.

Sauli

[Jussik]

Tuohon rungon jäykkyyteen palaisin vielä.
Massa on ainoa asia rungossa mikä vaimentaa sitä värinää.
Vaimentavan massan ja rungon tulee olla yhtä puuta.
Muutoin vaimennus aineesta rungossa ei ole hyötyä.

eli suositelen että tekis sen rungon siten että myöhemmin voisi valaa sen betonin sinne.
Tosin silloin taas käydään uudella koneistus ringillä kun betoni kuivuessaan hiukan vääntää runkoa.

Kappaleiden hinnat saa selville kun tekee piirrustukset ja kysyy tarjouksen osista paikallisista
Levytyöstö firmoista.

Itselle vevyt tuli maksamaan 1,4 e/kg leikattuna. palat suorakaiteen muotoisia,
niin ei tarvinnut laseria käyttää. levyrunko painoi kaiken kaikkiaan noin 80 kg.

Sitten yhden firman roskalavalta kävin kollaamassa muutaman 20mm levyn palan josta tuli noi
Z-akselin vastakappaleet ja pidike rungon ja Z-akselin puomin väliin.

Zakseli on tehty kahdesta 20mm levystä, joiden väliin on hitsattu 40 x 60 x 4mm
suorakaideputkesta tolpat niiden levyjen väliin.
Sitten koko hörskä manuaali jyrsimeen kiinni ja pinnat suoriksi.
seuraavaksi hitsasin toiseen suoristettuun pintaan noi 40x60 putkea sopivan pitkät pätkät,
niihin paksut latat päälle ja koneistin niihin johteiden paikat.

Seuraavaksi betoni kiinnikkeitä hitsattiin / taivuteltiin sinne urakalla.
Lopuksi pellit siihen ympärille että betoni pysyy sisällä.

Oon laskenut että koko projektiin olen kaiken kaikkiaan tuhlannut noin 2000e.
Suurin osa kaikista osista on kollattu jostakin halvalla.
tai kaiveltu roskalavoista / tehty palveluksia ja saatu niistä tavaraa.

[tero]

Massa on ainoa asia rungossa mikä vaimentaa sitä värinää.

Tuohon pieni korjaus: massa ei vaimenna värinää.

Värinää vaimentaa materiaalit, jotka tuottavat lämpöä muodonmuutoksissaan. Värähtely siis vaimenee kun siihen varastoitunut liike-energia muuttuu materiaalissa lämmöksi. Metallit vaimentaa huonosti ja valuraudassakin värinän vaimentaa grafiittisuomut.
      
Hyvän värinänvaimennuksen saa kun täyttää runkoa hiekalla (ei välttämättä täyteen). Huono puoli on, että se lisää massaa, muttei jäykkyyttä.