Myös korttimaksu toimii

F zimmermann; fz5 unimill, ongelma

Aloittaja Tuomo Rinne, 23.11.13 - klo:20:51

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Tuomo Rinne

Tervehdys Foorumilaisille,
   Olen uusi täällä ja uutta on minulle myös metallintyöstö. Olen perehtymässä pikkuiljaa aiheeseen ja sain hankittua verstaalleni Elokuussa vuosimallia  1971 olevan f. Zimmermann merkkisen, fz 5 mallisen, jyrsinkoneen. Viime viikolla sain hankittua käytetyn koneruuvipuristimen, Röhm rb-4. Viime päivinä olen harjoitellut koneen käyttöä ja eteen on tullut seuraava ongelma: jyrsinterä joustaa aavistuksen ylöspäin työstettäessä. Olen päätellyt tämän seuraavista asioista:

- tasojyrsimen perä leikkaa niin että lastua tulee kun etureuna on kappaleen yli. Sama tapahtuu 20mm jyrisintapilla kun se on ylittänyt kappaleen reunan. Eli ongelma toistuu eri työkalunpitimillä.
- taso- ja tappijyrsin leikkaavat usealla ajolla vaikka pöytää ei liikuteta tai pinolia lasketa. Neljännellä ajolla samasta kohtaa tulee vielä lastua.
- kun nostan jyrsinpäätä ylös ja tunnustelen samaan aikaan akselin yläpäätä (tanko hihnapyörän sisällä olevan putken keskellä) tunnen ihan pienen liikkeen. Eli pinoli ei jousta ylöspäin vaan jyrsinterästä nostamalla liike tuntuu ihan koko koneen huipulla olevan hihanpyörän sisällä. Kone ei luonnollisestikaan ole käynnissä.

Voin olla väärässäkin, siten että vika on jossain muualla, mutta sitten olen ymmälläni.

Kysymys nyt kuulukin: mitä tehdä? Voinko jotenkin kirsitää tuota akselia vai mikä sen nimi onkaan, vai onko kutstuttava korjaaja paikalle. Tulen tarvitsemaan konetta jokapäiväsessä työssäni, joten rahallinen investointi sen korjaukseen on mahdollinen. Olin siihen varautunut käytettä konetta ostaessani. Jos korjaaja pitää tilata, olisiko täällä kenelläkään vinkkejä yrityksestä joka korjaisi vanhoja manuaalikoneita?




Prove Koneistus

Terve,

Mikäli oikein ymmärsin, kuulostaa siltä kuin karan laakerointi olisi löystynyt. Luultavasti kiristämällä häviää. Toivottavasti laakerointi muuten kunnossa.

Tapani Honkanen

Pikainen googletus näytti minkälaisesta koneesta todennäköisesti on kysymys. Kai siinä mukaan tuli konekirjat, siis varaosaluettelot ja kooonpanopiirustuksia. Semmoiset on välttämättömiä.Ilman niitä vain mestaristekijät, kokeneet voisivat purkaa konetta. Siis purkaminen ja karan laakerien säätö tai uusiminen on tarpeen ja sen takia kuvat on tärkeitä. Karalaakerien toimitusajat on joskus merkittävän pitkiä, joten niiden tilaus ennakkoon on tärkeätä. Tekstin perusteella et itse ehkä tee hommaa. Siinä tapauksessa työn tekijän ammattitaito on oleellisen tärkeä. Tuo Prove koneistus on yksi osaava arvioija/tekijä. Kysyppä sieltä. Kyllä minäkin sen varmaankin osaisin tehdä mutta aikataulu venyy niin että bisneksesi ehkä kuolee sen takia. Rahan vuoksi en hommaa tekisi. Missäpäin Suomea konekin sijaitsee? Sitäpaitsi omien koneidenkin kunnostus on ihan liikaa. Bridgeportin karalaakerointi kaipaisi kunnostuksen, samoin Arboga GM-2508 porakonekin karalaakerointia pitäisi säätää. Vielä ei ole tullut niin tarkkoja hommia, että olisi ihan välttämätöntä.

Muuten, kun ajelet työkiertoja, varmaankin olet kiristänyt pinolin lukituksen. Tosin tuossa jutussa suljet sen vaihtoehdon pois.

Tuomo Rinne

Kiitos vastauksista. Nyt ymmärtää taas hieman enemmän.

Mukana ei tullut kirjallisuutta, mutta sain tilattua manuaalin ja kuvat valmistajalta Saksasta. Tekevät edelleen jyrsinmiä, joten toivoisin varaosienkin olevan saatavilla. Pistin sinne tänään kyselyn aiheesta, joten nähtäväksi jää. Nykyisessä manuaalissa on kokoamispiirtuksen ja osat numeroituina, mutta taulukko jossa numero ja osan nimi ovat vierekkäin puuttuu, joten niitä kuvia on toistaiseksi vähän hankala ymmärtää. Olen myös pyytänyt tarkempia kuvia valmistajalta.

Karalaakerien säädön tai vaihdon teen itse jos mikään muu vaihtoehto ei onnistu. Minulla ei ole kokemusta asiasta, joten mielelläni jättäisin sen jonkun osaavamman käsiin.

Kone on Fiskarsissa, eikä vielä tuotantokäytössä. Ensin pitää opetella käyttämään sitä. Eli kiire asialla ei sinänsä ole. Olen opettelemassa puisten käsihöylien ja peritneisten puusepäntalttojen valmistusta ja jyrsinkonetta tarvitaan metalli- ja puutöihin. Ennen kuin tuotanto alkaa, niin on vielä hankittavana jonkinmoinen läjä muita koneita.

Pinolin lukitus on ollut kiristettynä ja pinoli yläasennossa. Tuntuu, että pöytyiä on joskus ajettu lukitukset päällä kun liikkuu silloinkin kun olen ne namiskat unohtanut kiinni ja liikuttanut pöytää, saakohan niitä jotenkin kiristettyä?

JH-Q

Tervetuloa palstalle!

Ensimmäiseksi tuosta terän "persiillä" leikkuusta tulee mieleen karapään hieman vinossa oleminen.  Sen saa asetettua suoraan mittakellon avulla, esim. tässä näytetään miten: http://www.youtube.com/watch?v=JfANyiS8Hs4

Toinen mikä kannattaa tehdä on kiilalistojen säätö, sillä saa koneen liikkeistä ylimääräiset välykset pois. Ihan kaikkea väljää ei saa pois mikäli kone on hyvin kulunut, sillä johteet kuluvat aina epätasaisesti. Jos kiristät kiiloja liikaa niin liikkeet saattavat liikkua turhan nihkeästi ääriasemissaan.
Tässä taas ohjevideota aiheesta. http://www.youtube.com/watch?v=nqQ3HzoSnUc
Ennen kiilalistojen säätöä kannattaa johteet puhdistaa ja öljytä hyvin. Mikäli johteissa on pinttynyttä tahmaa, toimii sen irroittamiseen teräsvilla ja johdeöljy hyvin. Oikea johdeöljy on on melko paksua (VG68 on yleisimmin käytetty). Ei siis ompelukoneöljyä, wd-40:ta, crc:tä tahi muuta leluöljyä. Missään nimessä ei vaseliinia, se tuhoaa johteet keräämällä lastuja!

Karanlaakerien välyksen voi testata asettamalla mittakellon teränpidintä vasten ja koittamalla vääntää pidintä vaikkapa lankunpätkän avulla. Mitään kohtuutonta voimaa ei tarvitse käyttää. Muutaman sadasosamillin välys on vielä kelvollinen, mutta jos klappaa yli 0.05mm niin kannattanee harkita laakerien kiristystä tai vaihtoa.

Tuomo Rinne

Kiitoksia taas avusta ja lisätiedoitsta. Nyt on johteiden välykset mitattu ja taitaa olla ensi viikolla kiilapalojen kiristystä luvassa. En ihan tuosta videosta ymmärtänyt testataanko johteiden väljyys lukot kiinni vai auki, tein molemmin tavoin. Väljyydet olivat seuraavat:

X-akseli: 0,02mm auki
             Ei välystä lukko kiinni

Y-akseli : pöytä liikkuu kun nitkuttamalla heiluttaa. Käsipyörä kääntyy. Lukko auki.
             0,05mm lukko kiinni

Z-akseli: 0,01mm lukko auki tai kiinni

W-akseli (pinoli): 0,02 lukko auki.
                          0,015 lukko kiinni. Syy taisi selvitä kun avasin lukitusmekanismin. Sieltä on kierretanko poikki. Pitänee tilata uusi.

Eli olisiko niin, että tuo y-akseli kaipaisi kiristystä?

Sitten kai se isoin ongelma: kun mittakellon asettaa er-holkin alapintaan ja nostaa terästä, niin liike on 0,17mm ihan käsivoimin (en ole mikään voimamies). Kuinkakohan paljon joustaa kun jyrsii isoa lastua, varmaan aika lailla.  Ja siis tuo liikentuntuu ihan karan yläpäässä, eli joustoa ei ole holkissa tai työkalupitimen kartiossa. Pitää varmaankin ruveta säästämään korjaukseen.

Kellotin myös jyrsinpään ettei ollut vinossa kun tuo perä viisti, mutta ei ollut. Tosin lastua tulee vielä neljännellä ajolla samasta kohtaa ja samalta korkeudelta, mun järjen mukaan vinon jyrsinpään ei pitäisi vaikuttaa enää toisella ajolla.
   

Tapani Honkanen

#6
Kuulostaa siltä, että karan laakerointi on kulunut. Luulisin sen karan laakeroinnin alapäässä olevan kaksi viisto-/urakuulalaakeria, joiden avulla aksiaalivälys asetetaan välirenkailla sisä- ja ulkorenkaiden välillä. Noin suuri aksiaalivälys täytyy näkyä myös radiaalivälyksen kasvuna. Kuvia kehään.

Tuomo Rinne

Otan kuvia heti homenna kun olen verstaalla. Aloittelijan tyhmänä kysyksenä kysyn seuraavaa: otanko kuvia koneesta vai skannaanko kokoamispiirustukset? Jos kuvaan konetta niin millaisista kuvista olisi apua? Eli mitä kuvissa olisi hyvä näkyä?

PekkaNF

Sellainen kokoonpanopiirustus, jossa näkyy karan laakerointi.

Mulla on jyrsin, jossa karalla on liukulaakerointi ja sitä pääsee säätämään melko helposti, tosin säätö ei ole hirveen helppo.

PekkaNF

Tuomo Rinne

Terve,
    Pistin liitteksi ne leikkauskuvat mitä nykyisestä manuaalista löytyy. Olen pyytänyt tänään valmistajalta tarkempia kuvia, nähtäväksi jää mitä sieltä tulee. Noi on vähän epäselviä kun eivät meinaa mahtua tuohon 150kb tiedostorajoihin, voin lähettää tarkempia skannauksia sähköpostilla.

Muokkaus:  radiaalivälystä karassa oli 0,02mm. Karan ja pinolin välistä tulee 1mm paksuisen jyrsinnän jälkeen myös pieni öljyvana, ei liene hyvä asia.

viilari

Kuvan leikkaus 2 oikeanpuoleisessa piirroksessa näkyy karan laakerointi,joka on samantyyppinen kuin omassani TOS FN 22 jyrsinkoneessa.
Alempi laakeri on 2-rivinen tarkkuusrullalaakeri jonka reikä on todennäköisesti lievä kartio niin kuin karakin sallien aksaalivälyksen poiston.
Karan ylemmän laakerit näyttäisivät viistokuulalaakereilta,niiden yläpuolella pitäisi olla mutteri (osan 263 yläpuolelle)josta karapaketin saa kiristettyä.
Kaksi ylempää kuulalaakeria No:512 ovat karan hihnapyöran laakereita.Karaa ei välttämättä tarvitse purkaa laakereiden kiristystä varten,Omasani käänsin pystypään vaakasuoraan,poistin karan lukituksen ja pinolin hammaspyöran,jonka jälkeen kara ulkoputkineen pullahtukin ulos.Karaputken yläpäässä oli riittävästi tilaa naputtaa auki karamutterin lukituslevy,ja naputella karamutterista sopiva tiukkuus laakereille.Välystä ei saa olla,mutta ei liian tiukkakaan.

Tapani Honkanen

Viilari jo kertoikin oleellisen. Tuossa on ammattitason laakerointisysteemi. Siis kestää suuriakin leikkuuvoimia ja välykset on hallittavissa. Ihan kunnon kone pienellä säädöllä. Tuon suurehkon aksiaalivälyksen syntymiseen on oletettava joko ylimpien laakerien kuluminen, mikä on epäuskottavaa, koska leikkuuvoimat eivät ole suuria alaspäin tai alimmaisen aksiaalilaakerin kuluminen. Ylimpien laakerien päällä olevan mutterin löystyminen ei myöskään tunnu todennäköiseltä. Varmaankin öljyä on tai sitten sitä ei joskus ole ollut, kun se valuu pois ja se selittäisi, että painelaakeri on kulunut. Kuvasta en ihan varmaan erota, onko se pallomainen painerullalaakeri, kartiomainen painerullalaakeri tai lieriömäinen painerullalaakeri, jonka vierintäominaisuudet ovat "ei parhaita".
Osaluettelo kertoisi varman päälle. Saisiko valokuvan ihan tuosta karan alalaakereista jotta näkee tarkasti.
Tuon painelaakerin kunnon voisi tarkastaa sillä tavalla, että kuormittaa vaikkapa laakerin avulla karaa aksiaalisesti suurehkolla voimalla ja suurilla kierroksilla. Ruuvitaltan avulla, asettamalla terä pinolin kylkeen ja kädensija korvaan, kuunnellaan onko laakerin ääni terve. Jos terve, niin kiristää vain yläpään mutteria. Jos on liikaa tärinää, laakeri on vioittunut ja se pitää uusia. Samalla muutkin laakerit voisi tarkastaa. Onpas mielenkiintoista.

Tuomo Rinne

Viilari ja Tapani- Kiitos paljon avusta.

Skannasin tuohon tarkemman kuvan karan alapäästä ja liitin mukaan myös valokuvan. En tiedä näkeekö valokuvasta mitään, sillä en suoraan sanoen osaa purkaa tuota masiinaa paljoakaan. Siis työkalunpitimen ja sen kiristysmutterin saan tottakai pois, mutta siitä eteenpäin menee vaikeaksi. Toivottavasti näistä on johnki. Ilmoittelen osaluettelosta heti, jos sitä saksasta saan.

viilari

Ohessa kuva TOS FN 22 karasta ja tässä pikäkäännös sen kiristämisestä:
Poista suojamutteri 1270 ja löysää mutteria 1266.Taivuta auki mutterin 1357 lukituslevy ja kiristä kara välyksettömäksi mutterista 1357.
Kokoonpano päinvastaisessa järjestyksessä.

Tapani Honkanen

Näyttää siltä, että pitäisi saada myös karan yläpään laakeroinnista tuommoinen tarkennettu osakuva, koska kiristys tapahtuu siellä, päinvastoin kun tuossa viilarin Tossissa. Tuon Tossin tiivis, lyhyt paketti on lämpölaajenemisen vuoksi optimiratkaisu.  Zimmermannin ratkaisussa kiristys on yläpäässä, siksi siitä tarkennusta kaivataan.

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk