Vähän riippuu jyrsinnän tyypistä.
Itse pyrin ajamaan seuraavilla arvoilla.
Vc: 150-200 m/min
Ap: 2x työkalun halkaisija
Ae: 10-20% työkalun halkaisija.
Fz: 0.1-0.2 mm

Koskaan ei saa noilla arvoilla ajaa terän täydellä leveydellä.
Vain trochoidal tai vakiolastunvirta työstöllä.
Kiinan terillä on turha yrittää.
Jokin tunnettu esim. kenna metal, maford, sn, Mitsubishi, maykestag, widia jne...

Ostin aikoinaan 10kpl 10mm kiinantappia ebaystä, niillä ajoi vähemmän kuin yhdellä Sandvik 8mm.
Ja se Sandvikin tappi on aina vaan käytössä.

Jos kone on väljä ja pääsee sen takia värisemään, kuluttaa myös sen takia teriä.

Terve

Toi kitkakerroin on nyt "pikkasen" metsässä...

Lineaarijohteella kitkakerroin on noin 0.004.

http://www.hiwin.com/pdf/linear_guideways.pdf

Kuularuuvien ja vaadittavien voimien ja momenttien laskentaan löytyy netistä hyviä laskureita.
Varsinkin komponenttien toimittajien sivuilta.
ei tarvitse itse pähkäillä.
Kannattaa katsoa esim Hiwin, THK, INA, jotain muitakin tais olla.

Terve

Käyttäytymiseltään ei juuri eroa windossista.

Kopio tikulta "rehaa ja raahaa" menetelmällä vaika työpöydälle.
Kun avaat sen linuxcnc ssä niin Open napilla aukeaa ihan Wintoosamainen "file open" ikkuna ja navikoi työpöydälle.
Jos tiedosto ei ole ngc tyyppiä, muuta näytettävät tiedosto tyypit : näytä kaikki muotoon.
valitse tiedosto ja avaa se.

Terve

CNC/koneistaminen on mielenkintoinen harrastus.

Ihan ensimmäiseksi kysymykseksi haluatko harrastaa koneen rakentamista vai tuleeko kone tukemaan jotakin harrastustoimintaa?
Jos kone tehdään cnc-koneen tekemisen ilosta, silloin kannattaa lähteä konetta suunnittelemaan itse.
Toisessa tapauksessa valmis kone.

Runko vaihtoehtoina alumiini on aika huono.
Itse lähtisin teräs tai mieluumin jopa teräs betoni linjalle.



Betoni ja harjateräs on halpaa, lisäksi niistä saa jäykän ja tukevan rungon.
Tässä yksi. mutta tukisin itse vielä kolmio tuennalla noi sivut, silta näytti hyvälle:
https://www.youtube.com/watch?v=qlj41jGXuHk

Tässä on aika massiivinen rakennelma jossa ei ole säästelty:
https://www.youtube.com/watch?v=bqGzbKFMhSg&t=2s

tässä on epoxi graniitti koneen rakentamisesta:
https://www.youtube.com/watch?v=-0Cn0WRXPKs

Tässä kohtuu näppärän näköinen porttaali tyyppinen:
https://www.youtube.com/watch?v=fDiEi2bOXgs
https://www.youtube.com/watch?v=B8NFIhvUBgk
Suosittelisinyllä johde pohjina teräspalkkia joka juurrutetaan sitten valuun.
Teräs on helpompi koneistaa kuin tuo kivi.



Tärkeinta on näissä kaikissa johdepohjien kunnonllinen kiinnittäminen (juurruttaminen) betoniseen runkoon.
ja suunnittelussa tulee huomioida käytettävissä olevat valmistus menetelmät.

Betonin jokainen osaa sotkea ja muotin kasata ruuveilla.
Mutta sitten se runko pitää koneistaa, ennen aloittamista tulee selvittää onko lähistöllä pajaa,
joka noi osat voi koneistaa harrastelija ystävälliseen hintaan.

Betoni runko materiaalina hakkaa mennen tullen muut kotikutoiset rakenteet.
Toki vahvistaisin sen betonin harjateräsraudoituksella vielä lisäksi.

Ainoa huono puoli on tuossa sen herkkyys kolauksia kohtaan, kuljetuksissa oltava erityisen tarkka.

Hauskinta tässä on se kokeileminen ja oppiminen.
Ihan hyvää ja tasokasta osaa saa paljon käytettynä Ebaystä: kara, johteet, servot ja kuularuuvit, jneee.
Aluksi kannattaa panostaa riittävän isoon runkoon ja johteisiin / kularuuveihin, näitä on hankalampi jälkikäteen vaihtaa.
Sitten kara, servot tai askelmoottorit, ohjaus voi muuttua helpommin jälkikäteen.

Terve

Ymmärrän kyllä periaatteen ja miten se toteutus toimii 1-vaiheisessa moottorissa, mutta kyse on nyt kolmivaihekoneesta.
Juu ja tosiaan hyötysuhteeltaan  ja toiminaltaan on vähintäänkin arveluttava, jos ei peräti katastrofaalinen.

Toimii muuten lampun himmentimenä  8)

Mutta että kolmivaihekonessa...

On myös toinen käyttötarkoitus konkille:
Konkkia käytettään kolmivaihekoneissa magnetointiin, kun käytettiin niitä generaattoreina.
Tämä tapa on käytössä markkinoilla olevissa "tuotteissa" vuosikymmeniä.
Kyseisellä laitteessa käytetään sähkömoottoria moottorina kun se on kytketty verkkovirtaan ja
ilman verkkovirtaa kone toimii dieselmoottorilla ja samaa sähkömoottoria käytetään silloin generaattorina.

Terve

Konkka = kondensaattori, sen monikkomuoto täälläpäin suomea konkat, sen adessiivi muoto konkilla...
Meistä kaikki ei asu "kehä 3" sisäpuolella, eikä puhu kirjakieltä ja luojalle kiitos siitä.

Kyseessä on kolmivaiheinen oikosulkumoottori, en vielä tähän päivään menessä ole kuullut että pelkillä kondensaattoreilla voitaisiin rajoittaa
moottorin kierosluku halutulle tasolle...
Nimenomaan niin että moottoria käytetään jatkuvasti tällä pienemmällä kierrosluvulla, ilman että poltetaan sähkömoottoria...


Mulla kun on ollut semmonen käsitys,
että jotenkin hämärästi se nopeus liittyisi moottorin napalukuun ja sille annetun jännitteen taajuuteen,
ottaen huomioon moottorin jättämän ja taajuuden suhteen sisääntulo jännitteeseen.

Sillä kondensaattorilla tuskin sitä taajuutta muutetaan... (vaihe kulmaa kyllä)

Kerro nyt miten se onnistuu, mulla on aukko tässä kohtaa.

Mekin ollaan ihan turhaan laitettu taajuusmuttajia joka paikaan, jos homman voi hoitaa muutamalla konkalla.
Pehmokäynnistinkin tulee kaupantekijäistä.

Kiitos Ville romuista.

Hydraulikoneikko osoittautui isommaksi kuin odotin, puolet mun koneen koosta :)
Mutta onneksi löytyi sopivat hydrauliventtiilit ja muut roippeet oman pienemmän koneikon tekemiseen.

Omasta hyllystä löytyy muuttuvatilavuuspumppu (SAMM hydraulics) vanhasta Arrows F1 autosta,
tää oli tarkoitus käyttää muualle, mutta tulee nyt palvelemaan tähän koneikkoon.

Terve

Valmis koneikko kiinnostaa aina, ajan puutteessa kun ei viitsisi itse ruveta mitään värkkäilemään.

Taajuusmuutaja käyttö olisi nimen omaan tarkoitettu tuohon jatkuvan tehohäviön pienentämiseen.

Konkilla taas vaikutetaan käynnistämiseen ja todellakin 3-vaihe koneen ajamiseen 1 vaiheisena.
Tässä ei näistä ollut kyse, vain jatkuvan tehohäviön pienentämisestä , pumpun kierroslukua muuttamalla.

Kiitos kaaviosta.
Kytkennältään näyttää olevan samat, pääpumppuna säätötilavuus pumppu.

Tämä selkeyttää aika paljon oman koneikon suunnittelua.

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 15.08.17 - klo:12:55
Paineenrajoitus venttiili on leukojen paineen säätöä varten... jotta ohutseinämäisiä kappaleita ei grimpata ryttyyn... ja paineet ei ylitä pakan käyttörajoja...
Lisäksi leukojen tarkkailussa on 2 anturia mazakissa karaputken päässä... joilla tarkkaillaan kappaleen kiinnitystä... Näillä määritellään pakan leukojen liikevara... eli kone huomaa mikäli kappale irtoaa pakasta välittömästi... lisäksi näiden anturien sijaintia muuttamalla muutetaan sisä/ulkopuolen kiinnitys... silloin jos tarvitaan suuri liikevara leukoihin...
Siinä on myös jonkin sortin paineentarkkailu, jotta jos leukojen puristus paineet on olemattomat kara ei lähde pyörimään...

Järjestelmä on fiksu ja toimiva...Ittellä varmaan löytyy nexuksesta kuvat... mutta menee varmaan loppu viikkoon ennen kuin kerkeän kaivaa ne esille...

Terve
noi paineenrajoitus venttiilit on sijoitettu kaaviossa pyörivän liittimen jälkeen, eikä niitä ole merkitty säädettäviksi, puuttuu semmoinen nuoli tuosta symbolista.
Eli ne pelkällä jousella merkitty on jollekkin kiinteälle paineelle.
Ja koska ne sijaitsevat kaaviossa pyörivän liittimen jälkeen ne todennäköisesti tekevät myös näin kyseisessä koneessa.
Kyseisten venttiilien säätämin niiden sijainin vuoksi saattaisi olla haasteellista, lisäksi painetta pakalle voidaan säätää ajon aikana(näin yleensä).
Olisi se tuon lokiikan mukaisesti, että noi venttiilit olisi tarkoitettu puristuspaineen säätöön aika haasteellista.
Säätäjän tulisi pyöriä pakan mukana sitä säätäessään.
Tuossa kaaviossa ennen suuntaventtiiliä on erillisessä lohkossa 3-tie paineenalennusventtiili.
Joka tulisi olla säädettävä, symbolista puuttuu varmaan inhimillisen viheen vuoksi nuoli,
tämä on se venttiili jolla pakalle menevä paine säädetään.

Opetellaanhan ensin tuon hydraulikaavion luku...

Sitten asiaan, olisin kiitollinen niistä nexuksen kaaviosta.
Omassa sylinterissä ja pakassa ei voida mitata niiden sijaintia.
Ainoa mitä voidaan mitata on työsylinterin paine, tämä riittää hyvin.

Aika jännä toteutus.
Lukkoventtiilit on vasta pyörivän liittimen jälkeen joka eliminoi sen vuodon.
Mutta että siellä on vielä paineen rajoitus venttiilit.

Toihan tarkoittaa sitä että pakka / sylinteri on tarkoitettu antamaan periksi ("avautumaan")  sopivan tällin sattuessa.

Mitään paineen mittausta ei näyttäisi olevan itse pakan sylinterin paineesta??
Painekytkimet tosin näyttää olevan valvomassa linjapainetta ennen pyörivää liitintä.
Näillä hoidetaan lataus, mutta latausraja on aika alhaalla eli 5 bar.
Toki lukkoventtiili pitää paineen työsylinterissä riippumatta linjapaineen laskusta.
Jolloin toi raja riittää.

Vastaavasti taas tuommoista en itse pysty rakentamaan, mikäli noita venttiileitä ei ole jo sisäänrakennettu tuonne nykyiseen vetosylinteriin.
Mutta uskoisin ettei näin ole, kyseessä on todennäköisesti tyhmä sylinteri ja normaali kiertoliitin.

No joo, mulla 5cc pumppu, 40 bar paine ja jos tätä ajetaan rajoitinta vasten 1500rpm sähkömoottorilla, menee suoraan hukkatehoksi (lämmöksi hydrauli öjyyn)  0,5kW teho.

Täytyy olla jokin järkevämpi keino, talvella toi ei haittaa kun talli lämpeää muutenkin sähköllä, mutta .....

Ehkä jos tekisi sen taajuusmuuttaja ajolla. Eli pumppua pyörimis nopeutta voitaisiin muuttaa.
Suljettua järjestelmää ei onnistu tehdä pyörivän liittimen vuodon vuoksi.

Pakan kiinni ottamisen pystyisi tunnistamaan painekytkimellä, jonka signaalista moottorin kierrosluku tiputettaisiin 250rpm.
Tällöin taajarilla ajettaisiin jatkuvasti painetta rajoitinta vasten, mutta laskien pumpun tuottoa.
Tällöin se laskisi hukkatehon noin 83W:iin, joka on jo siedettävä.

Tämä eliminoisi paineakun tarpeen ja tuottaisi tasaisen paineen sylinterille joka on pakollinen lukkoventtiilien puuutteesta johtuen.



Mitäs tossa masakissa oli tuolla alempana järjestelmässä?

Terve

Tuo ohivirtaus itellänikin oli mielessä.
Ajattelin siihen ensin paine-akku varmistusta, mutta tuokaan ei ikuisuuksiin piisaa.
Pumpulla jouduttaisiin joka tapauksessa sitä silloin tällöin ladata.

Vakiotilavuus pumppua ei taas viitsisi kokoajan painattaa rajoitinta vasten, koska paine x virtaus = teho,
joka taas paineenrajoitusventtiiliä vasten hakattuna menisi suoraan lämmöksi hydrauli öljyyn.
Tuokaan vaihtoehto ei houkuta.

Säätötilavuus pumppua joka tommoiseen käyttöön sopisikuin nenäpäähän ei taas perse kestä ostaa.

Eli tää on syy miksi mietin,  miten ne on noissa oikeissa sorveissa toteutettu.
Niissä se on tehty kustannustehokkaasti ja suht.koth. toimivaksi.

Terve

Mulla on tuossa joku aika sitten uinut käsiin CNC-sorvi.
Ostin koneen ilman servoja ja ohjausta.
Koneessa on uusi kohtuullisen hyvä hydraulipakka ja vetosylinteri, mutta hydraulikoneikko ja venttiilit puuttuu.

Tarvisinkin kokemuksia tai hydraulikaavion jonkin sorvin ohjauksesta.
Miten paine pidetään sylinterissä, onko jokin esiohjattu takaisku, joka estää leukojen avautumisen yli kuormassa.
jne....

Laittakaahan ehdotuksia tai kaaviota

Terve

Tosiaan pahoittelen noita suomalaisia sanojani.

En ole tuota alaa koskaan suomeksi opiskellut, joten suomen kielisiä termejä en noille osaa.
Englanti on tuolla osastolla minulla paljon vahvempi.

Kyllä siinä on FEMä hiukan käytetty.
Uprigting tukivoimat kaikissa ajo ja jarrutus tilanteissa on käyty läpi.
Ja todellakin muotoiluun on vaikuttanut myös levylle johdettu ilma.
Jarrut ovat Carbon fibre-reinforced carbon (a.k.a. Carbon–Carbon), eli ei hiilikeraamiset vaan hiili-hiili.
Jarrujen normaali käyttölämpötila on siinä 600-800 C.
Joten pieni varmuuskerroin tuon alumiinin kanssa on oltava, alunperin tarkoitus oli tehdä ohutlevystä (crnimo).
Mutta henk koht./ammatillinen kiinnostus CNC ja CAM maailmaa kohtaan ajoi koneistettujen osien suuntaan.


Toki noikin on jo designiltaan muuttunut, FEM optimoinnilla sain vielä 150g uprightin painosta pois.
Ilman johtamiseen tulee erillinen hiilikuitu kaulus.

Terve

Järjestyksessä ylhäältä alas:
Turbon pakopesä
Formulan Upright (pyörän napa)
Datsunin oven kiila
Formulan upright ja jarrusatula
raidetanko formulaan.