Tämmöstä keksin koittaa värkätä näin kevään myötä. Eli lueskeltuani näitä CNC-sorvi aiheisia juttuja täältä niin heräsi halu taasen saada itelleki semmoinen.
(https://www.dropbox.com/s/lpqg8r2chtyqs2s/WP_20150401_09_10_34_Pro__highres.jpg?dl=1)
Lähtökohtana olis tuommoinen rautajööti karan laakeripesäksi. Ulkohalkaisija noin 110mm ja sisältä noin 70mm, pituutta noin 300mm.
Kun ei oikein ole sorvia käytössä niin ajatus olisi koittaa kaihertaa laakereille paikat linjaporaamalla. Yllä pitäisi olla kuva DropBoxista missä on ite aihio ja laakerit sekä hydraulivarsi millä se pitäis koittaa toteuttaa.
Ajatuksena olisi käyttää neljää laippalaakeria tuolle 25mm tangolle. Nämä laipat pultattaisiin 20mm paksuun rautalevyyn 150mm x 150mm x 20mm. Neljä laakeria siksi että se sallii vielä linjan justeerauksen mutta on tukevampi kuin kahta käyttämällä tai näin sen ajattelin. Keskelle aihiota tulisi tuommoinen pronssinen liukulaakeri (pituutta 50mm) pesineen. (tai kaksi lyhyempää teflonista joilla pituutta 20mm, yksi kumpaankin päähän lähelle laakerin pesää) Ajattelin tämän tämmätä ja lukita aihioon poraamalla aihion kehälle neljä tai kolme reikää kierteineen pulteille joilla sen lukitsen ja keskitän. Tämä siksi että ei ole minkäänlaista kokemusta linjaporauksesta ja epäilen 25mm tangon olevan liian lörppö että se pysyisi suorana.
Nuo 150mm x 150mm x 20mm laippalaakerien levyt joko kiinnitettäisiin hitsaamalla varsien kautta tuohon aihioon tai sitten pulttaan ne 400mm x 600mm x 25mm rautalevyyn, en vielä tiedä kumpaiseen päädyn.
Olisiko tähän jotain väkevää kommenttia antaa? Oisko paree unohtaa?
Ei toki unohtaa vaan valmistella homma niin, että onnistuu. Vaikka sorvi olisi kyllä niin paljon helpompi. Ja sitten lisää kysymyksiä. Tuleeko tuon putken päihin olakkeelliset laakeripesät ja päädyt koneistettu kohtisuoraan, millä? Onko millainen jyrsinkonekaan käytössä?
No, onnistuuhan tuollainen ihan helpolla. Onko toisella lähestymistavalla mahdollisuuksia, ei ole.
Nyt on käytössä vain 25 mm tanko. Sehän on kovin ohut, koska poistettavaa ainetta n noin 10...15 mm säteeltä, riippuen laakereista ja halutusta karaporauksesta, sekä voidaan tehdä tasokoneistus myös päihin, halkaisija tuo 110 mm . Toisaalta pitää tehdä semmoiset vermeet, että tuollakin pärjäisi. En tiedä vielä, millaisilla muoto- ja mittatoleransseilla tuommoinen männänvarsi on valmistettu mutta oletetaan että se kelpaa jäljenpänä esitetylle liukulaakerille. Tehdään kaksi laippaa, ulkohalkaisija vaikkapa 65 mm riittävän leveitä, vaikkapa 20...25 mm, jotta laakerien leveys tulee riittävän isoksi kompensoimaan sen laipan kippimomenttia syntyen siitä kun neljällä ruuvilla se kiristetään/kiinnitetään siihen koneistettavaan laakeripesäputkeen. Kiinnitys joko niin, että kierteet laipassa ja vapaareiät putkessa tai toisinpäin. Ehkä parempi on tuo kierteet putkessa ja (kuusiokolo)pidätinruuvien kanssa kiristetään se laippa paikalleen. Nämä väliaikaiset laakeripesälaipat keskitetään ja kiristetään sinne putken sisälle, hieman koneistetun laakeripesän sisäpuolelle.
Näihin laippoihin tulee LIUKULAAKERIT jotka on hyvä tehdä säädettäviksi, koska muun tyyppiset laakeri on vaikea modifioida sopivaksi toiminnan kannalta koska pitää pyöriä ja liukua syöttöliikkeen verran. Voisi ehkä ajatella jotakin lieriörullalaakeria ilman sisärengasta mutta toleranssit ei sovi tuohon akseliin. Liikaa välystä ja sitä paitsi liukulaakeri vaimentaa värähtelyjäkin ja välyksen voi säätää melko pieneksi, sopivaksi.
No nyt on pyörivä ja aksiaalisesti liikkuva kara paikallaan ja sitten vain toiseen päähän teräsysteemi. Vaihtoehtoja on monta ja käytettävistä olevista se pitää rakennella. Ilman sorvia ei kyllä taida tulla mitään. Siihen karatangon päähän pitää istuttaa laippa mihin tulee teräjuttuja kiinni. Rouhintakoneistukseen käy vaikkapa neliöpoikkipintainen pikateräskin mutta laakeripesän viimeistelykoneistukseen olisi hyvä olla vaikkapa MEHIN tai vastaavan säädettävä mokkula, jonka maksimipituus voisi olla noin 30 mm. Syöttö sisäänpäin ja keskiössä on tuo 25 mm tanko.
Siihen toiseen päähän tulee pyöritys- ja syöttösysteemit. Siinä luovuus sitten kukkimaan. Saatan itsekin laittaa jotakin näkemyksiä ihan käsivaaraluonnoksina jos kukaan muu ei innostu. Eiköhän tuo selostukseni ollutkin niin monisanaisesti tehty, että hyvällä tahdolla sieltä voisi ajatusta löytyä. Laitetaan parannusideoita liikkeellä.
Ja kun toinen pää on valmis, käännetään poraustanko ja ei muuta kun avarrusporaamaan.
Laakeroinnit tuohon sorviin onkin sitten jo toinen juttu.
Nivellaakeri, eli mullinsilmä laakeri kansanomaisemmin ilmaistuna. Toimii hyvin Tapanin esittämänä kiristettävänä liukulaakerina, se tarvitsee vain väljän pesän jonka reunoilta 4 suunnalta top ruuveilla keskitys ja kiristys siten että kromattu akseli liikkuu välyksettä reiässä.
Kiitos Tapanille erittäin paljon hyvistä neuvoista.
Tuossa tuollainen nopea suttasu millaisia laakereita ajattelin käyttää. Kumpikin pää olisi symmetrinen ja koostuisi tuplauralaakerista ja viistokuulalaakerista.
Tuplauralaakerit olisi tavallaan "uivia" ulkokehältään ja shimminkanssa ne olisi kiritty viistokuulalaakeriin kiinni. Tuplauralaakeri olisi jotain 100mm ulkohalkasijaltaan ja viistot hieman pienempiä, 90mm? Pitää kattella mitä laakereita on oikein tarjolla. Sisähalkaisia olisi sama näissä kummassakin. Voi olla että joutuu laittamaan jonkinlaiset päätylaipat että saa isompikehäistä tuplauralaakeria päihin jos ei löydy sopivaa laakeriparia samalla sisähalkaisijalla.
(https://www.dropbox.com/s/xi3s9fw1mxz5c1f/WP_20150401_11_57_44_Pro.jpg?dl=1)
Ymmärsinkö oikein että nuo laippalaakerit voi unohtaa tästä kairaimesta ja käyttää pelkästään asianmukaisia liukulaakereita aihion sisällä? Tuo vapaareikä oli uutta minulle, en edes tullut sitä ajatelleeksi. Meinasin vain kiriä nuo pronssiliut pelkillä pulteilla pesään kiinni.
Muokkaus: Se miksi tämmöinen ratkaisu laakeroinnin osalta niin siihen on muutamia syitä: Kara olisi helppo työstää, kaksi samanlaista laakeripintaa ja kevennys niiden välissä. Jonkinverran on ajatusta annettu lämpölaajenemiselle, mutta ei hirveästi kumminkaan. Tuon kiristysmutterin takana olisi jousilevy pännäämässä karan pituuden muutoksia pois ja koska tuplauralaakerit pääsisivät uimaan niin aksiaaliset voimat otettaisiin noilla viistokuulilla. Radiaaliset voimat olisi pois viistokuulilta ja tuplauralaakereilla. Karaa pyöritettäisiin remmillä ja sen aiheuttama vääntö olisi myös tuplaurilla samoin kuin työstöpäänkin vastaavat voimat. Mitään tuhannesosan vehjestä tästä tuskin koskaan tulee niin en semmoista lähde edes yrittämään.
Kaihersin reiät noille laippojen pulteille (12mm) ja hydrauliakselille läpiviennin (noin 35mm) Vielä pitäisi tehdä laatikot (4kpl) noiden laippojen ympärille missä on asetinruuvit, kaksi ruuvia per laakerinlaipan sivu 10mm x 10mm latasta ja hitsata ne noihin levyihin kiinni laakerinlaippojen ympärille. Ajattelin että kun pulteilla ja niiden reijillä on väljyyttä säätämisen takia niin noilla laatikoilla saan laakerin pysymään paikallaan takuu varmasti. Tuohon rautalaipan yläosaan vois porata reijät mistä saisi öljyä hydrauliakselille laittaa liukua varten, eli reikä yläosasta sinne 35mm reikään mikä on laakerinlaippojen välissä.
Aihion sisään tulisi jonkinlaiset liukulaakerit mitkä on keskitetty kappaleeseen ja noihin laippojen kolmeen sivuun hitsaisin kiinni kolme lattaa (25-30mm x 50mm) millä ne on yhdistetty toisiinsa. ylinpään sivuun samanlainen mutta pulttikiinnityksellä että saa aihion poiskin ilman rälläköintiä. Noihin lattoihin tulisi kierteet (kolme per latta, M12?) ja niistä pultit läpi, näillä tämmäisin aihion kiinni laippoihin.
(https://www.dropbox.com/s/6bza60lxs7w26ag/WP_20150401_17_34_35_Pro.jpg?dl=1)
Kyllä iski pessimismi. Kyllähän minä luonnostelin porauslaitteen ja toimii varmasti MUTTA ei ole vaivan arvoinen tehdä tuolla tavalla. Niillä pikku kilkkeillä, mitkä joutuu sorvaamaan, jyrsimään ja poraamaan tekee sopivalla sorvilla tai avarrusporalla/vaakakaraisella yleisjyrsinkoneella sen laakeripesän valmiiksi vaikka siinä onkin jo hitsattu kiinnitysjalka rasitteena ettei ole pelkkä putki. Tosin jos kysyjällä on sopivat työstökoneet voi ruveta hommaan. Jos tuo olisi ainoa mahdollisuus maailmassa, auttaisin noiden osien valmistuksessa ilman muuta mutta kun se on mielestäni helppoa asianmukaisilla välineillä, vetäydyn. Varsinkin kun minun mopokoneilla ei edes pysty tuota perustehtävää suorittamaan.
http://www.lineboringtools.com/Home_Page.html (http://www.lineboringtools.com/Home_Page.html)
Tuossa kuvia toimivasta ja yksinkertaisesta laitteesta.
Tuon tyyppinenhän siitä tulee. Mutta kun siinä on kuitenkin valmistettavia osia jonkin verran, niin yhtä laakeripesänosaa varten ei kannattane tehdä, varsinkin jos joutuu kaikki osat teettämään. Ihan mielenkiinnosta voisi tuommoisen vehkeen värkätä, vaan kenelle? Olen kyllä tuon tyyppisiä koneita suunnitellut/valmistuttanut muutaman. Viimeisen suunnittelin ajatustyönä ja toteuttamiskelpoisena CAD-luonnoksena yhteen vaihdekokoon, runsas viitisen vuotta sitten. Se oli reiän koneistukseen (hionta) tarkoitettu masiina, jolla holkkiakselin päälle kutistetun hammaspyörän aiheuttaman muodonmuutoksen korjauksen tarvittaessa olisi voinut tehdä vaihteen kokoonpanon jälkeenkin. Mitta-alue noin 250... 500mm. Koneistettava lastunpaksuus oli vain 10...30 mikrometriä osalla ohjauspintaa. Siis toleranssialueelle siirto sen monen soviteyhdistelmän antaman liika muodonmuutoksen korjaus ja vain muutaman tyypin/vaihtoehdon osalta. Pahimmat tapaukset, vaihde purettiin ja isoon karuselliin. Lievemmät tapaukset tuppeloitiin. Siinä vaiheessa työpaikan kaikki systeemit oli luisumassa ...... (jääköön moittimatta). Katsoin parhaaksi vaieta noista suunnitelmista. Onhan ne vielä muistissa, vaan ei niillä enää mitään tee.
Katselin yöllä töissä BearingBoysin laakeritarjontaa ja siinä kävi niin että jos haluaisin karan laakeripintojen halkaisijoiden olevan 55mm niin se maksaisi ja aika paljon. 100mm ulkohalkasijaisen tuplauralaakerin pariksi löysin vain tarkkuusviistokuulalaakeriparin joilla hintaa semmoinen 130 puntaa (ulkohalkaisija 90mm, sisähalkaisija 55mm ja leveys 18mm) En tarkkaan laskenut laakerien hintoja mutta 90mm tuplauralle sisähalkaisijan ollessa 50mm löytyi enemmän tavallisia viistokuulia.
100mm laakerille olisi muutenkin parempi valita toinen paksumpi ainesputki, joten päädyin siihen että kumpainenkin laakeri on 90mm halkaisijaltaan joka muutenkin helpottaa tätä yritystä kun ei tarvitse koittaa saada kuin yhtä mittaa aikaan. Maksimissaan pitäisi siis saada kaiherrettua 23mm + 20-30.2mm eli 90millin laakeripesät sellaiselle 50-55mm matkalle. Kuten Tapani sanoi niin helppo homma sen osaavalle jolla koneet, mutta ite pitää koittaa tämmöisellä epätoivoisella tavalla. Josko se päämäärä ei nytkään ole niin tärkeä kuin ite matka... :)
Tutun tutulla olisi kyllä semmoinen farmarivolvon kokoinen TOS:in sorvi mutta se nyt vain nakkaisi sen aihion leukojen väliin ja jysäyttäs pesät ja kääntäs aihion ja sama toiselle puolelle. Pesät tulis mihin tulis... :(
Kärkien välissä ulkopinnasta lastu pois. Pakan ja tukilaakerin väliin kiinni ja toisen pään sisä koneistus. Kääntö ja taas pakan ja tukilaakerin väliin kiinni ja toinen pää. Tutun kaupalla selviää varmaan 50,-
Jos tuo Jyrki.j.koivisto meinaa tuosta CNC-sorvin värkätä, siihen tulee varmaankin massiivinen jalkasysteemi, joka ei enää olekaan pyörähdyskappale. Sen sorvaus muuttuukin vaikeammaksi. Avarruskoneen (tai vaakakaraisen jyrsinkoneen) hommaa, luulisiin koko koneistus. Kannattaneeko tavoitella ollenkaan tuommoista tankoporausta, koska se on vain osa tehtävää.
Mitä tulee laakerointiin, riippuen pyörimisnopeustavoitteesta, suosittelisin kartiolaakeriparia tarkkuusluokassa P5. On kohtuullisen tarkka ja luullakseni kohtuullisen hintainen. Pyörimisnopeus riittänee. Suosittelisin lämpötilan valvontaa jotta voidaan kiristää tukevasti. Asennusasento O-järjestys. Sen takimmainen kiristyssäätölaakerin mutteri pitäisi olla sellainen leveämpi KMT-mutteri, jotta sen tarkkuus on parempi kuin KM.
Onko kysyjällä tosi aikomus toteuttaa sorvi?
Tuo ainesputki on jotain 4 vuotta vanha, siitä saa jotain käsitystä kuinka nopea tahti tälläkin projektilla on.
Jonkinlainen säädettävissä oleva jalkasysteemi tähän tosiaan tulee, ehkä lovean ja hitsaan semmoiset 40-50mm halkasijaltaan olevat ainesputket tai läpiporatut tangot kylkiin joissa kiristyspultit, tätä ei ole vielä niin mietitty. Voi olla että ajan karanpohjan suoraksi ja siihen pulttaan suoranosan levysen rautalatan (korkeutta joitain kymmeniä millejä 50mm?) Kiinnitys sitten tuohon lattaan.
Kun tiedot, taidot ja ideat alkaa olla vähissä niin alkaa ankara palikoiden kiillotus... :) Ajoin nuo levyt tuolla pikkujyrsimelläni ja ihmeen hyvän jäljen jätti. En pyrkinyt mihinkään mittaan vaan pulttasin levyt yhteen ja kiinnitys leukojen väliin kuusiokolopulttien päät referenssinä. Sivut ovat siten keskenään samanlinjaiset mutta laippoja ei kannata pyöräyttää pois siitä asennosta missä ne jyrsin. Olisi pitänyt pultinreijät porata paremmin kehälle.
(https://www.dropbox.com/s/zu6c8f703yo6lgq/WP_20150402_17_54_36_Pro__highres.jpg?dl=1)
Voi olla että paljastan tyhmyyteni, mutta mitä tarkoittaa asennusasento O-järjestys?
Tuo jalkasysteemi pitäisi ehkä jo päättää, tässä olen koittanut pähkäillä miten nuo laipat sidon tuohon aihioon kiinni. Voisi olla helpompaa jos olisi suoraa pintaa mistä kiinnittää. Jos nyt ajaisi tuon aihionpohjan suoraksi ja pulttaisi tai hitsaisi vaikka tuommoisen 25mm x 50mm latan siihen pohjaan jotenkutensuorasti kiinni. Siitä voisi pulteilla vetää tai työntää kappaleen linjaan jos laipat olisi sidottu kahdella latalla alapuolelta. Pääsisi heittokellolla tämmäämään kun yläosa olisi vapaana.
Eikös tuon voisi tehdä pötkyläksi ja niinkuin Ttontsa tuossa edellä sanoi.
Sitten vaan "klämpseillä" kiinni koneeseen, niinkuin tuo kiinankara tuossa mun jyrsimessä:
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=7351.msg29629#msg29629
Tuo pötkylä on yksi vaihtoehto, hieman sitä on vaikea tämmätä linjaan tosin ehkä tai en tiedä. :)
Tämän hetkinen miete olisi laittaa 25mm x 50mm lattaraudat kummallekin sivulle tavallaan siiviksi. Niihin 3 reikää per sivu jolla se vedettäisiin korokkeeseen kiinni. Noissa reijissä olisi t-mallinen holkki tiukalla sovitteella pulttiin ja asennusruuvi kyljessä millä sitä voisi hieman siirtää sivusuunnassa, holkin sovitus siiven reikään mallia horo. Petiä kohden alaspäin olisi myös asennusruuvit ja karkaistut holkit millä pystysuuntaista kulmaa saisi säädettyä.
Tässä on yövuorot alla niin ei ole ehtinyt tähän oikein paneutua, päälle vielä lastenhoidolliset vastuut vaimo kun lähti iltavuoroon. Pitäisi vielä tuo pieni Arboga korjata kun ajattelin sillä koittaa tuota tankoa pyörittää, siitä vain on moottorin käämitykset palanut, jossain täälä on juttua ja kuviakin siitä. Löysin 0.75kW moottorin ja sen käämitykset pitäisi Arbogaan sovittaa. Alkuperäinen käämitys on 130millin staattorilla ja roottori on 80mm, korvaava käämitys 125mm ja roottori 75mm. Ajattelin painaa roottorin irti hieman eriskummallisesta Arbogan akselista ja vaihtaa sen tuohon toiseen. Shimmeillä tuo pienempi staattori sitten valuun. Akselit kummassakin moottorissa on 24mm ja kartiomaiset, voi olla että roottorin korkeutta joutuu hieman tämmäämään. Oletan kartion kulman olevan liki sama.
Moikka!
Tässä videoo vastaavasta hommasta.
https://www.youtube.com/watch?v=N2Tf7t37HAM (https://www.youtube.com/watch?v=N2Tf7t37HAM)
Lainaus käyttäjältä: NiVa - 03.04.15 - klo:20:08
Moikka!
Tässä videoo vastaavasta hommasta.
https://www.youtube.com/watch?v=N2Tf7t37HAM (https://www.youtube.com/watch?v=N2Tf7t37HAM)
No tuo mun konsti epäonnistuu mikäli pötkylään on hitsattu epätasapainon tuova 100kg jalusta kiinni ;)
Mutta veikkaisin että oheisen videon kätöstelyyn nähden syntyy parempi lopputulos. Reiän halkaisijaa ois kiva myös mitatakin ja säätää terän syöttöä. Varmaan sais pesä olla toleranssissa
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 04.04.15 - klo:08:54
No tuo mun konsti epäonnistuu mikäli pötkylään on hitsattu epätasapainon tuova 100kg jalusta kiinni ;)
Mutta veikkaisin että oheisen videon kätöstelyyn nähden syntyy parempi lopputulos. Reiän halkaisijaa ois kiva myös mitatakin ja säätää terän syöttöä. Varmaan sais pesä olla toleranssissa
No nimenomaan! Ajattelin ensin olla hiljaa, mutta kun kommentoit, pitää sanoa, että ei sovi laakeripesien tekoon tuo viritys.
Ömm... meniköhän multa nyt jotain ohi vai oliko kommentti sarkastinen?
Videon tapa olisi ainoa, millä itse saisin kyseisen homman tehtyä.... tuossahan ei tehty laakeripesiä putken päähän vaan avarrettiin koko (n. 1 metrin pituinen) putki sisältä.
Tietysti muutkin tavat tuon homman tekemiseen kiinnostaisi?
- Timo
Lainaus käyttäjältä: pave - 04.04.15 - klo:09:52
No nimenomaan! Ajattelin ensin olla hiljaa, mutta kun kommentoit, pitää sanoa, että vihaksi pisti kun näki tuon videon. Jos kaveri ei parempaan pysty, olisi hyvä vaihtaa alaa!
No joo, tuli hieman hätäiltyä.
Pelkän reiän teko noin on ok, mutta laakeripesät kumpaankin päähän linjaan ja mitoilleen on eri homma.
Tuo Keith Fennerin tuubikanava on jo tullut tutuksi, justiinsa tuota videota en muista katsoneeni.
Herralla on asian tiimoilta pari videota missä koittaa asiaa valaista
https://youtu.be/1lLBAOUXrX8
https://youtu.be/7RfWJb11kYc
Lainaus käyttäjältä: pave - 04.04.15 - klo:11:13
No joo, tuli hieman hätäiltyä.
Pelkän reiän teko noin on ok, mutta laakeripesät kumpaankin päähän linjaan ja mitoilleen on eri homma.
Kyllä mielestäni laakeripesienkin teko onnistuu noin. Linjaanhan ne tulevat väkisinkin kun kappaletta ei irrotella välillä. Laakeripesän koneistusta varten erilainen terä, ja luotettava menetelmä sen säätämiseen. Mittaaminenkin haasteelisempaa muttei mahdotonta. Hidastahan tuo on mutta onnistuu.
Arbogan moottorinvaihto ei ole oikein läpihuutojuttu niin pitää tuolle toista pyöritintä kehittää. Pitää vielä värkätä kolmas tuommoinen laippa mihin siirrän yhden noista laakereista ja veto niiden välistä. Tankoon pitää ajaa kiilaura. Pyöritittimen ja tangon välissä on teflonpusla ja kiila jää jumiin kahden laippalaakerin väliin. Moottorin veto ei tule tuolle puolen kuin mitä kuvissa on.
(https://www.dropbox.com/s/stupqvn9f26ddv7/WP_20150404_13_57_31_Pro__highres.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/vwdkkruy3916451/WP_20150404_13_57_39_Pro__highres.jpg?dl=1)
Lainaus käyttäjältä: mpr - 04.04.15 - klo:14:01
Kyllä mielestäni laakeripesienkin teko onnistuu noin. Linjaanhan ne tulevat väkisinkin kun kappaletta ei irrotella välillä. Laakeripesän koneistusta varten erilainen terä, ja luotettava menetelmä sen säätämiseen. Mittaaminenkin haasteelisempaa muttei mahdotonta. Hidastahan tuo on mutta onnistuu.
Kyllä onnistuu, mutta millä ajalla. Ttontsan systeemillä se on se viidenkympin hömma.
Mutta et mtn, jatkakaa. 8)
Yksinkertaisempi veto tulisi akselin päästä nivelakselilla jossa tarvittavan syöttöliikkeen pituinen liukuputki.
http://www.sks.fi/www/_Ristinivelet-ja-nivelakselit (http://www.sks.fi/www/_Ristinivelet-ja-nivelakselit)
Veto on tuommoinen kun nyt sattui nuo palikat jo olevaan valmiina, ei tuotakaan ole vielä lukkoon lyöty. Moottorikin on jo yhteen tamuun parametroitu valmiiksi.
Tuo booriholkki kävi tässä myös mielessä, se vain pitäisi saada tuohon tangonpäähän jotenkin sopivasti kiinni samoin moottorikin joka pitäisi johonkin lukita ja semmoinen hollkkikin pitäisi sitten myös ostaakin.
Tässä ei ole vielä tuota syöttöä ollenkaan, tällä tapaa kumpikin pää jäisi vapaaksi ja ehkä jotenkin saisin tuonne moottorin puolelle ruuvin millä ajaa tankoa sen 50mm puoleensa.
Lainaus käyttäjältä: pave - 04.04.15 - klo:14:19
Kyllä onnistuu, mutta millä ajalla. Ttontsan systeemillä se on se viidenkympin hömma.
Mutta et mtn, jatkakaa. 8)
Ilman muuta sorvilla jos voi. Mutta jos oletataan ettei kappaletta saa pyörimään sorviin epätasapainon tms. takia.
Myös työ järjestyksellä on merkitystä, muistan entisessä työpaikassa. Alihankkialta tuli laakeri pesiä, sorvattuja pyöreitä kappaleita kunnon seinämävahvuuksilla mutta tilan puutteen vuoksi pesiin jouduttiin jyrsimään ulkopuolelle pari tasoa. Sen jälkeen laakerit eivät enää menneet kunnolla paikoilleen, kun asiaa tutkittiin niin pesät olivat soikeita. Tasojen koneistus sai sen aikaan, menetelmää muutettiin mittaan sorvaus tehtiin vasta tasojen jyrsinnän jälkeen
On se vaan turhan hankala koittaa remmien kautta tuota pyörittää joten päädyin nyt siihen että tanko ja moottori liikkuu.
Oli tuommoinen jämäpala lineaaria ja yksi tuohon joku päivä ehkä valmistuvaan sorviin varattu kelkkakin. Piti kuusiokolopultit upottaa että sai tarpeeksi tilaa moottoril alle. Vielä pitäs ABB sovittaa tuohon levyyn. Tuo niin sanottu akselikytkin on erittäin jäykkä... :) voi olla että linjauksesta tulee ongelmia.
Optimistisesti porasin ensin reijät kelkan pulteille 8mm poralla, joutui ajamaan 8.5mm poralla uudestaan. Olin muka mitannut ensimmäisen reijän tarkasti...
(https://www.dropbox.com/s/uzv80g473lhwe57/WP_20150405_19_41_41_Pro__highres.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/ilfdctm2ejlxwtv/WP_20150405_19_41_57_Pro__highres.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/s72eku11cgbi5pz/WP_20150405_19_43_34_Pro__highres.jpg?dl=1)
Tuommoinen siitä kai sitten tulee, vielä pitää laakereiden korkeus sovittaa uusiksi moottorin akselin kanssa samalle linjalle. Pitää kai ajaa laakerinpulteille 12 millin urat pystysuuntaan. Keskireikäkin pitää suurentaa siitä 35 millistä.
Ite aihio tulee vähän samanlaisella systeemillä kuin sorvin nämä steady restit (Suomenkielinen nimi?) Kaksi semmoista tuohon.
Moottoripukkiin saa nyt nätisti ruuvin millä ajaa tuota syöttöä ja saa siihen vaikka digitaalitönärin mittaamaan matkaa. Luultavasti käytän kuitenkin mekaanisia stoppeja joko tuossa hydrauliakselissa tai sitten tuossa rungossa. Akselista saisi tarkemman tuloksen kun linjavirheet poistuis.
Tuo akselikytkin pitää miettiä vielä uusiksi. Moottorin akseli on 19 milliä niin pitää siihen hommata uusi oikean kokoinen rinkula. Asennan sen niin taakse kuin saan ja yhdistän hydrauliakseliin haponkestävällä putkella johon leikkaan uria.
Yllättävän pitkä systeemi.
(https://www.dropbox.com/s/xtttfz2jdukioil/WP_20150406_13_59_05_Pro__highres.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/kcc93lexnj8avcy/WP_20150406_13_59_20_Pro__highres.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/xftzaqbc1a4zmar/WP_20150406_13_59_31_Pro__highres.jpg?dl=1)
Pitihän sitä koittaa pyörittää heti kun sai sen vähänkään mallilleen. Yllättävän tasanen käynti tuossa ABB:n moottorissa, toivottavasti vääntö riittää edes johonkin.
Pahin ongelma tuossa jäykässä akselikytkimen tekeleessä on se että hydraulivarren puolella on vain yksi kiristysruuvi, laiskotti pahasti kun tein tuohon toiseen kaksi uutta. Nyt se yksi ruuvi painaa linjan epäkeskosesti noissa on kun on sen verran löysää välissä.
https://youtu.be/IobfS1ltAYA