Tuli vielä ajatus mieleen. Mitä jos tuon tekisi useammasta osasta, jotka hitsaisi toisiinsa. Noin ne raot saisi lankasahattua 0.15mm langalla toisesta suunnasta - tekisi niinkuin "kampoja". Edellisen raot tulisi seuraavan toista puolta vastaan (kamman piikit seuraavan kamman selkää vastaan). Viimeinen pala olisi erilainen lopetuspala. Lopuksi kaikki hitsauspyödälle vierekkäin ja tigillä sulattaa kummaltakin puolelta osat toisiinsa (ensin toinen puoli, sitten kääntää ja toinen puoli). Siihen "kamman selkäpuolelle" voisi tehdä vaikka niille rakojen välisille levyille kolot ja levyistä sen verran pitkät, että ne menee noihin koloihin, niin on helpompi sulattaa osat ne yhteen ilman reunahaavoja.

Ei ihan täydellinen, mutta oikeasti tehtävissä, ja olisi aika lähellä tuota haluttua..

Lainaus käyttäjältä: JuKa - 09.10.21 - klo:19:31
Mitä jos leikkaat laserilla rei'itettyjä pellin suikaleita ja pujotat ne vartaiden läpi ja väliin aina ohuita prikkoja ja sitten niittaat vartaiden päät kiinni kun nippu on tarpeeksi leveä... Ja suikaleet voi hioa toisesta reunasta ohuemmaksi. Kun en tiedä käyttötarkoitusta ja budjettia, niin ei tule muuta mieleen. Jokuhan tuollaisen on jo valmistanut, niin ilmeisesti niitä saa valmiinakin jostain?

Aika toivoton kappale 3d tulostaa tai työstää, 0.15mm uran leveys on niin pieni. Ainakaan itse teettämäni metalliset tulosteet eivät ole noin tarkkoja. Tollaset urat menee umpeen osittain.

JOS kappaleen urat voisi muuttaa yhtenäiseksi käärmeeksi, sitten sen voisi lankasahata. Tulisi 6 tuollaista kohtaa, missä se sahaus menisi edestakaisin. Normaali lanka on 0.25mm mutta on olemassa ohuempaa lankaa kuten 0.15mm. Jos jokainen ura pitäisi tehdä erikseen, ei mitään mieltä, mutta noin sen saisi tehtyä kätevästi (vain 6 aloitusta). 10mm levy on riittävän jäykkää, että todennäköisesti pysyisi hyvin muodossaan.

---------
             |
---------
|
---------
             |
---------
             |
---------
|
---------
             |
---------

Tuohon malliin siis, ja 6 tuollaista vierekkäin. Jos se ura ei saa olla suora (0.15mm koko syvyydeltä), vaan sekin pitää olla kartiomainen (päältä 0.15mm, alta 0.3mm tms.), niin sekin onnistuu lankasahaamalla paremmalla koneella - kaksi sahausta eri langan kulmalla, niin että yläpinnasta lanka menee samasta kohtaa..

Lainaus käyttäjältä: G Brzeczyszczykiewicz - 11.12.18 - klo:04:32
@CNCpossu: "Jos siellä on iso muuntaja, sen jälki-remanenssivuo (eli kun edellisen kerran meni virrat pois,
           ei ollut virran nollakohta, jolloin sydän jää magnetoituneeksi) voi vetäistä isot virrat alussa,
           kun sydän menee hetkeksi saturaatioon (vuo sydämessä tuo remanenssivuo plus ensiökäämin aikaansaamavuo,
           eli jopa tuplat normaaliin verrattuna, sydän saturoituu,"

- Tämä käynnistyssykäyksen seliitys on ny menny vikahan, ei siinä oo remanenssilla juurikaa osuutta eikä
  erellisellä virrankatkooksellakaa. Muuntajat vain pruukatahan mitoottaa niin jotta selevitähän vähimmällä
  maharollisella vuon amplitudilla ja se taas tarkoottaa sitä jotta jatkuvas tilas (elikkä nollan suhteen
  symmetrisellä jännitteellä) vuo pysyy alle kyllästymisrajan. Kun vuo on jännitteen integraali aijan suhteen
  niin se on sinijännitteellä jotakuinki 90 astetta jännitteestä jäliis. (Kuormituskaa ei tuota juuri muuta)
  Nyt jos muuntaja kytketähän jännitteen nollakohoran lähettyvillä niin vuo alakaa kasvaa seki nollasta ja
  saavuttaa kyllästymisen ennen puolijakson loppua. (Jatkuvas tilas vuo olis jännitteen nollakohoras
  90 astetta jäliis ja siis vastakkaassuuntaanen. Elikä lähärettääs vastakkaassuuntaasesta jänniteintegraalista)
  Vaikka jakso onki silloon jo lopuullansa ja jännite pieni niin muuntajan vasta-smv. romahtaa kun se
  kyllästyy ja siitä tuloo hetkellinen oikosuluku.

    Vastaavasti jos jännite kytkeentyy huippukohorasnansa niin muuntaja pääsöö heti jatkuvan tilan "rytmihin"
  koska siinä kohoren vuo olis muutoonki nollas. Kyllästyssykäystä ei silloon synny.

  Jännitteen huippukohta voi silti olla siitä häjy jos toisiopuolella on tasasuuntaus ja kondensaattori
  joka lataantuu äkisti mutta se on sitte täysin eri asia.

     Erityysesti rengassyränmuuntajat teköö nollakohoras (kokohonsa nähären) kovan sykäyksen. Tämä johtuu
  kaharesta syystä. Ensiksikää niillä ei oo mekaanisen rakenteensa takia ilimarakua (jota muuntajalla ei
  yleensäkkää kuulu olla. Äläkää sekoottako hakkurimuuntajia tähän, ne on ensisijaasesti induktoreita tai
  reaktoreita eli energiaa varaavia ilimaraollisia komponentteja, ja vasta toissijaasesti muuntajia)
  Toiseksi niis on kidesuuntaus aina vuon mukaanen. Nämä on sinänsä hyviä asioota koska vuo voirahan
  mitoottaa tarkasti mutta samalla sykäys kasvaa jos jännite kytkeytyy lähellä nollakohtaa.
 
     Remanenssi ei sikälikää voisi olla merkittävä tekijä eikä sen osuus vuosta suuri että muutoonhan
  remanenssihäviöt kasvaas liiallisiksi.

@CNCpossu: "eli jopa tuplat normaaliin verrattuna"

- Et täsmennä mitä tarkootat normaalilla mutta tupla tyhjäkäyntivirtahan ei oo kun.... no, tupla
  tyhjäkäyntivirta. Mutta tupla nimellisvirtaki on sykäykseksi hyvin vähäänen, sen vähempää ei mihinää
  muuntajas voisi syntyä eikä siitä olsi haittaakaa.
     Rengassyränmuuntajan sykäys on nollakohoras luokkaa 5 - 8 kertaa nimellisvirta. E-I-syrämmisillä
  vähemmän mutta yli kolominkertaanen niilläki.

Huomasin tuon vasta nyt, joten vastaus vähän viivästynyt.

Tuossa hyvä teksti aiheesta:
https://www.te.com/commerce/DocumentDelivery/DDEController?Action=srchrtrv&DocNm=13C3206_AppNote&DocType=CS&DocLang=EN
Tässä figure 1 kuvaa nuo eri vaihtoehdot.

On totta, että nollajännitekytkentä aiheuttaa myös tuollaisen efektin, mutta se ei poista jälkiremanenssivuon vaikutusta, mikä on ihan todellinen tehomuuntajissakin, vaikka niiden sydämistä yritetäänkin tehdä mahdollisimman huonoja kestomagneetteja (alhainen koersiivisuus). Kirjallisuudessa esitetään, että jälkiremanenssivuo voi olla jopa 80% normaalista vuosta ja on alhaisimmillaan 20% luokkaa. Esimerkiksi kirjassa
https://books.google.fi/books?id=FzXOBgAAQBAJ&pg=PA242&lpg=PA242
käytetään 0.7T remanenssivuoarvoa 100MW muuntajassa, jonka sydämen saturaatiovuo on 1.25T.

Mutta joo, ratkaisu on silti sama, ne virranrajoitusvastukset alussa.

Lainaus käyttäjältä: mpr - 10.01.20 - klo:00:44
Ei Tuolla niin kiire ole. Olis hienoa jos kävisit mittaamassa.

Voisin kokeilla yhdellä kortilla, niin löytäis viallisen.

Vika saattoi tulla kun liikutin z- akselia painonapilla ylös ja katsomatta ohjaus tauluun hain pikaliikkeen nappia mutta luultavasti painoin viedessä olevaa z- alas nappia. Luulisi että kone on suojattu tuollaisilta virheiltä, joka tapauksessa tässä yhteydessä vika tuli. Jos tästä olisi apua vian selvittämisessä.

Olethan mitannut, että se toimimattoman z-liikkeen NAPPI panelissa toimii..

Onko jollain siis toimiva USB-liitäntäisellä ohjauksella oleva cnc-plasmaleikkuri, jossa HF sytytys?

Oma kokemus tosiaan, että edes hiiri ja näppis eivät toimi USB liitännän kautta tommosessa ympäristössä. Suojasin ne jopa ulkoisilla maadoitetuilla staattisilla suojilla niin, että usb kaapeleilla tai laitteilla ei ollut suoraa näköyhteyttä plasmatapahtumaan, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä. Sama ongelma myös usb-liitäntäisellä nettikameralla, jolla yritin saada kaukovalvontaa tuohon. Itselläni siis plasman kanssa usb = ei toimi. Itse uskon tuon olevan yksinkertaisesti siitä kiinni, että korkeilla nopeuksilla toimiva usb-väylä häiriintyy niin helposti, ja suuri määrä häiriöitä saa usb ajurit kaatumaan "hassusta" liikenteestä. En käräyttänyt mitään, ne vaan lakkasivat toimimasta, kunnes nappasi irti ja takaisin kiinni. Vastaavasti näppiksen ja hiiren ps/2 liikenne on paljon hitaampaa (noin 10 kbit/s) ja vähemmän häiriöherkkää. Samoin uskon, että häiriöt välittyvät nimenomaan säteilemällä, eli usb-kaapelit toimivat antenneina.

Oma kokemus on, että USB ja plasmaleikkuri eivät sovi samaan laitteeseen. Vaihdoin PClle PS/2 liitäntäisen näppiksen ja hiiren, ja kaikki alkoi pelata. Nuo USB näppis ja hiiri sekosivat aina satunnaisesti, jos niitä yritti käyttää. Printteriportin kautta kaikki ohjaukset myös toimii hienosti. Kaikki plasmaan päin on opto- tai rele-eristettyä. Veikkaan, että tuo USB ottaa säteilevänä häiriönä nuo sen sekoittavat signaalit.

Itse vältän USBta kuin ruttoa missään tommosessa. Ethernet on hyvä vaihtoehto, jos haluaa jotain parempaa, kuin TTL tasot printteriportista. Printteriportti on hyvä ja halpa MACH kaveri, ja niitä saa halvalla lisää PCI/PCIe korttina. Niihin vaan BOB kiinni.

Lainaus käyttäjältä: Nasty - 30.10.19 - klo:19:16
Kaverilla on tuollainen kone jossa mach 3 ohjaus , machiin helppo nakki saada spindle index , eri asia on miten ihmeessä tuosta tamusta saisi pulssi tiedon machhiin. tamun manuaali kertoo avo elikkä analog out nastan toiminnasta näin.
It defines meanings of AVO. The first part of LED: it defines the meanings of analog output terminal AVO. 0：Output freq. Amplitude  accumulation  of  AVO  is  in  direct  ratio  to  the  output  frequency.  F2.11  is  corresponding to the upper limit freq. 1：Output current Amplitude accumulation of AVO is in direct ratio to the output current. F2.11 is twice rated current of inverter. 2：Output voltage Amplitude  accumulation  of  AVO  is  in  direct  ratio  to  the  output  voltage.  F2.11  is  corresponding to [F1.4] and [F1.15]. 3：Rotational speed of applied motor Amplitude  accumulation  of  AVO  is  in  direct  ratio  to  the  motor  rotational  speed  of  inverter.  F2.11  is  corresponding  to  rotational  speed  that  is  corresponded  with  the  upper limit freq. 4：PID setting Amplitude accumulation of AVO is in direct ratio to the setting value of PID. F2.11 is corresponding to feedback of 10.00. 5：PID feedback Amplitude  accumulation  of  AVO  is  in  direct  ratio  to  the  PID  feedback.  F2.11  is  corresponding to feedback of 10.00. The second, third and fourth part of LED: Reserved

mutta itellä on tuo amplitude accumulation termi hukassa , jotenkin järki sanoisi että tuo olisi pulssia mutta taas toisaalta tuohon avoon kehotetaan laittamaan 0-10v jännite mittari :(. 
eli onko tosiaan niin ettei näissä karan tamuissa ole otettu huomioon ollenkaan ohjaukselle rpm dataa vai enkö vain osaa.
ajattelin kysellä täältä ennen kun ainut mitä itse keksin on arduinolla mitata tuolta avo nastasta jännite jollain ihme hauskalla kaavalla muodostaa siitä rpm pulssi data.

Perinteisesti analogiulostulosta tulee jännitettä tai virtaa. Jos vaikka jännitettä ja pyörimisnopeus, niin siellä on asetettu vaikka 0V=0RPM ja 10V=4000RPM, jolloin 2000RPM pyörimisnopeudella tulee 5V ulos. Se mitä haluat eli pulssi per kierros, voisi onnistua tamun digitaaliulostuloilla, jos onnistuu ollenkaan.

Onko tamu siis tämä:
https://prom-electric.ru/media/chastotnii-preobrazovatel-sunfar-e300-manual-en.pdf
Sivulla 15 on ulostulot. Analogi (F1.4) ja digitaali (F1.12). Nopeasti katsoen tuota indeksipulssia ei mitenkään saa.

Se miten tuon indeksipulssin saa, on käyttää induktiivista rajakytkintä, jolla haistelee jotain akselin mukana pyörivää, ja valitsee semmosen kohdan, mistä se saa vain yhden pulssin per kierros. Tuulettimen kiinnityspultti akselin päässä? Tai modaa tuulettimen siiven ulkoreunaa niin, että yksi on pidempi, ja laittaa siihen optoportin (jonka säteen se yksi siipi katkaisee kerran per kierros).

Lainaus käyttäjältä: JiiiÄn - 22.10.19 - klo:17:51
Eli kun sorvaan kappaleen pintaan kone tekee seuraavaa... Lähtö mitta esim 90 ja kartiota korjataan esim. 4 satasta (u0.04)..  lopputulos on kartiota -0.02 ekalla sadallamillille kone hyppää 2 satasta ylöspäin ja seuraavalla sadalla millillä sama homma...kartiokorjainta muuttamalla hypyn paikka vain vaihtuu...eli kun yrittää suoraa tehdä niin ei reagoi korjaimeen ja sitten hyppää...kellään ollut vastaavaa ongelmaa ja tarjota ratkaisua asiaan...tämä ilmenee eritoten kovilla materiaaleilla (näkee selvästi)...kiiloja kiristetty, huolehdittu voitelusta ja vaikka mitä muuts ja ennen kone ei ole tota tehnyt...no en tiedä osasinko selkosuomella asian selittää mutta itseltä alkaa loppua usko ja taito mistä vikaa voisi etsiä...

Tuossa kait kaksi erillistä ongelmaa.
1. Miksi alunperin tekee kartiota.
2. Miksi kartiokorjaus pomppii.

Tohon jälkimmäiseen arvaisin, että sen suuntainen liike jotenkin jumittaa, ja kun virhetermi kasvaa servokontrolleri lisää sen suunnan servomoottorin momenttia, kunnes liike hyppää oikeaan suuntaan. Sama toistuu uudestaan ja uudestaan. Isommalla liikkeellä ei huomaa muuta kuin huonommasta paikoitustarkkuudesta, kun krouvin liikkeen kanssa saa sen liikkeelle.

Tuon voisi huomata vaikka sorvaamalla tarkoituksella reilusti kartiomaisen kappaleen (siis ilman sitä kompensaatiota) - jotain morse-kartion tapaista kartiokkuudeltaan. Tuleeko jatkuva kartio, vai hyppiikö sekin. Näkee hyvin valoa vasten vaikka viivainta siihen kartioon painamalla. Jos hyppii, eli jälki on "sahanterää", väittäisin että sen suuntainen liike jumittaa.

Voi tosiaan olla, että runko on niin mutkalla, että se aiheuttaa molemmat. Tuota ensin katsoisin, jos sorvin rakenne on sellainen, että tuo on mahdollista.

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 24.04.19 - klo:14:35
Vaikka olen huono kerjäämään, niin pistetään tämä nyt tännekin.

Suomen Tietokonemuseo on tallentanut suomalaista tietokonehistoriaa aina vuodesta 1985 lähtien Jyväskylän Kanavuoressa. Museon kokoelma on aivan ainutlaatuinen koko maailmassa, kattaen Suomen tietokoneistumisen alkuvaiheet. Nyt museo on vaikeuksissa, kun yhteiskunnan tuki on vuosi vuodelta vähentynyt käytännössä katsoen olemattomiin. Museolla on nyt käynnissä joukkorahoituskampanja, jolla museon toimintaa yritetään elvyttää.

Museon sivut: http://suomentietokonemuseo.fi/
Juttua löytyy Tivistä täältä: https://www.tivi.fi/uutiset/tv/08ef09f1-8579-415e-88ac-1204f02005ad
Joukkorahoituskampanja löytyy täältä: https://mesenaatti.me/campaign/?id=1195##single/view%3Cbr

Olen ollut museon toiminnassa jonkin verran mukana ja olisi todella iso harmi, jos koneet lähtisivät sulatukseen. Jos museon toiminta tuntuu sinusta säilyttämisen arvoiselta, käy lahjoittamassa. Tai ainakin käy vierailulla tulevana kesänä, takuulla näkemisen arvoinen paikka jokaiselle tekniikasta kiinnostuneelle koneistajallekin.

Tuon kotisivuilla on suurimmassa osassa sivuja "Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:".
Laitteet ja esineet, yhdistys&tukikampanja yms. ovat tuollaisia, vain "lahjoitus museoon" näkyy. Edes etusivu ei näy.

Mesenaatin ilmoituksessa ei ole tuolle pohan rahankeräysluvan numeroa, kun kerätään vastikkeetonta tukea.
Toivottavasti hyvä ajatus tuollaisen tukemisesta ei kaadu tuohon, että tuo on rahankeräysrikos, ja rikoshyöty eli kerätyt rahat menetetään valtiolle. :(

Mutta, enpä ole aiemmin tuollaisesta museosta kuullutkaan. Pitää tukea tuota.

Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 07.02.19 - klo:09:41
No mun mielestä painelaakerointi on takana, mutta maailman katsomuksiahan on monta  ;) Perun puheen trapetsimutterin säädettävyydestä.

Nuo aiemmissa viesteissä jakamani PDF:t on näköjään jääny ilman lukuoikeutta, nyt linkit pelaa.

Kuten sanoin, itsellä SN40B, ja siinä tosiaan näkyy se ruuvin pää irtonaisena takana..

Itsellä HS100..

Miten tuo tilanne on muuttunut, eli onko se aiemmin toiminut? Samalla kontaktipalalla (koko ja erä?) ja langalla?

Itse arvaisin yksinkertaisesti huonoa kontaktia langan ja kontaktipalan välillä, eli olisiko siellä jotain häikkää, että pääsee kipinöimään siinä välissä? Jokin siirtynyt niin, että ei paina riittävästi lankaa palaa vasten..

Itsellä SN40B. En ota kantaa, onko 55 samanlainen.

Poikittaiskelkan trapetsiruuvi on painelaakeroitu edestä. Ruuvin päähän näkyy, kun poikkikelkka edessä. Poikittaiskelkassa kiinni mötikkä, jonka sisällä trapetsi-naaras-kierre. Ei mitään mahdollisuutta säätää ruuvin välystä. Mötikkä vaihdetaan tarvittaessa. Mötikkä on päältä neljällä pulkilla kiinni poikkikelkassa ja keskellä voitelunippa. Olen vaihtanut omaani ruuvin ja mötikän.

Pikaliikemoottori ei ole toiminnan kannalta oleellinen ja sen voi vaikka ottaa pois. Itsellä sitä ei ole ollenkaan (ei tullut koneen mukana), vaan sen tilalla on vaan sokeointilaippa.

Normaaleissa syötöissä tulee mieleen, että joku voimaraja nappasee syötön pois päältä. Syöttö saa voimansa siitä pyörivästä kuusiotangosta. Toimiiko syötöt edes ilman lastuamista, vai jumittaako jokin ilman lastuamistakin?

Oma kokemus on, että tietokoneeseen päin pitää kaiken olla optoerotettua tai releellä ohjattua. USB näppis tai hiiri ei toimi, mutta ps/s toimii. Muuten kone boottaa, kun leikkaa, satunnaisesti.

Oma CNC plasma on tietysti kiva, protoillessa vaikka, mutta ihan kaupallisesta plasma/laser/vesileikkaamosta saa halvemmalla valmiit leikkeet, kuin itselle saa ostettua levyä raaka-aineeksi. Ei kannata mitenkään taloudellisesti, leikkeet on niin halpoja.

Tuossa mun plasma, nyt jo vuosien takaa. Toiminut ihan hyvin. Tuo vesipöytä ja imuri-koppi toimii oikeasti nätisti, eikä kaikki ole mustan tomun peitossa. Se on everlastin plasmalla.

http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=5937.0

Lainaus käyttäjältä: boris - 21.10.18 - klo:20:26
Aika tahmeesti ollaan edetty.. Beagleboardiin saatu softat ja tuntuis toimivan myös pulssitukset. Ongelmana on nyt servot. Eli tässä video jossa näkyy servon toiminta kun sitä ajetaan.
https://youtu.be/1Lvtjb9QChk
Toiseen suuntaan ajettaessa nykii 360 asteen välein. Toiseen suuntaan jumittuu kokonaan ja menee ylikuormitushäiriöön. Toisessa setupissa (jonka sain aikani moottoreita, drivereita ja parametrejä vaihtamalla) moottori tuntuu tahmaavaan 180 asteen välein. Mistä kannattaisi lähteä vikaa etsimään? Eli kyseessä on Omronin (Yaskawan) ohjain R88D-UP04V jossa 100W moottori.

Mitä jos laitat virrat pois ja pyörität tuota moottoria ihan käsin? Pyöriikö ympäri sulavasti, vai tunnetko nuo ongelmakohdat?

Onko tuo hiiliharjallinen moottori? Ehkä harjoissa/kommutaattorissa jotain jännää tai harjat kuluneet loppuun?

Lainaus käyttäjältä: Ville Vaho - 23.10.18 - klo:19:22
Viimeksi kun noita akkuja kyselin niin ongelmia on. Alkuperäiset on mallia ei myydä, ei valmisteta, eikä saa valmistaa. Mutta kyllä sinne uudet korvaavat löytyi. Itse en asiaa hoitanut, enkä muista

Itse olen NiCd tilalle laittanut NiMH akut. Hyvin toimii käytännössä. Eikä sen tarvi olla kapasiteetiltaan tai fyysiseltä kooltaan just samanlainen kuin alkuperäinen (mutta pitää olla sama jännitteeltään eli kennojen määrältä). Jos ei mahdu paikalleen, tinaa vaan vanhan akun tilalle johdon, jonka päähän jonnekin sähkökaapin pohjalle laittaa uudet akut jossain pussissa tai kotelossa pitimeen tai tinaa yhteen juotoskorvakkeista. Pitimessä on helppo vaihtaa uudet aina 5 vuoden välein.

https://www.partco.fi/fi/1117-akkukennot
https://www.partco.fi/fi/1480-paristopitimet

Ja löytyy niitä ihan NiCd pakettejakin vielä

https://www.partco.fi/fi/1302-sekalaiset-akkupaketit