Lasereista keskustellaan - en malta olla osallistumatta.

Jos tarkoitus on leikata puuta, pahvia ja akryyliä - on jokseenkin ainoa lasertyyppi CO2-laser joita edullisimmin saa kiinasta virtalähteineen. Näiden suurjännite DC-viritteisten lasiputkien elinikä on 1000 -3000 h riippuen käytetystä tehosta, mahdollisesta vuodosta ja kaasuseoksesta. Myös kuluvat elektrodit pilaavat ajastaan laserin optiikan. Putket ovat halpoja ja arkoja rikkoontumaan kuten myös kiinalaiset virtalähteet.

Peileiksi tarvitaan kultapinnoitetut kupari tai piipeilit (Cu tai Si). Linssiksi tarvitaan ZnSe linssit (sinkkiselenidi). Kiinan kaupat myyvät näitäkin. Laatu kelpaa puun kaiverrukseen ja leikkaukseen.

Jos haluaa kestävän laserin jossa on kunnollinen säde - täytyy varata vähintään 5-15 keur rahaa ja hankkia Synrad tai Coherent. Myös Universal tekee kohtuullisia laitteita.

***

Metallin leikkaaminen vaatii minimissään 100 - 200 W CO2-laserin, hyvän fokusoinnin ja puhtaan hapen leikkauskaasuksi. Jotta leikkaus olisi kaikkiin suuntiin samanlainen jäljeltään - tulee laserin olla joko random-polarisoitu tai sitten lineaaripolarisoitu josta lambda/4 -peilin avulla tehdään ympyräpolarisoitu.

Toinen vaihtoehto metallinleikkauslaserin tekemiseen on kuitulaser jollaisesta muutama video tätä kautta:
http://www.vitalsystem.com/web/motion/dspmc.php

Hintataso lähtee n. 40 keur / 200W jolla leikkaa laadukkaasti n. 1 mm terästä typellä tai ilmalla.

Eli 500 mW (milliwatti) suuruusluokalla säde voi hyvin fokusoituna kaivertaa materiaalia - 500 MW (megawatti) lasereita ei näillä seuduilla esiinny.

Aika vanha viesti mutta kuitenkin...
Itse olen LG:n kosketusnäyttöön hyvinkin tyytyväinen Machin kanssa.
Toimi suoraan laatikosta otettuna ja kalibroituna vieläkin paremmin. Ei mitään hämminkejä.

Terve!

Mitäs meinasit koneella työstää?
Olen yhden tuollaisen nyt rakentanut CNC-ohjatuksi robottiohjauksen jäljiltä DSPmc/IP-ohjaimella. Kummallekin Y-servolle on identtinen PID-paikoitus loop DSPmc:llä ja nopeusloopit servoissa. Dynamiikan säätäminen vain on työlästä ja gantryn palkki on varsin joustava.

Tv. Arto

Luin tuon historian hieman skannaillen mutta milläs ajattelit ohjata tuota eli softa+ohjain?

Itse olen ajanut Omronin servoja/vahvistimia VitalSystemsin DSPmc/IP-ohjaimella josta saa suoraan +-10V analogialähdöt servoille ja perus IO riittää jo moneen sovellukseen.
Olen tuonut noiden korttien EU-versioita olen tuonut maahan jos kiinnostaa.

Tv. Arto

Nuo on tosiaan tarkoitettu M5 pulteille. Jos reiässä on M6 kierre niin ne voi vastapuolelta kiinnittää M6 pulteilla? Olisiko ollut tällainen tapaus?

Aina kun mahdollista - koetan hyödyntää ammattitaitoista sorvaria .. mutta niitä loppuja varten itselläni on Strömbergin porukan 20-30 -luvulla tekemä pikkusorvi.
Taitaa sitä kärkiväliä olla metrin paikkeilla ja mahtuu siihen joka kohtaan ainakin 200 mm aihio. Levypakassa on sorvailtu vauhtipyörien kytkinpintoja jne.

Tuo on myös liukulaakeroitu ja varmaan alkuperäiset laakerit olivat jo hieman väljät.

Käytiin sitten aseseppä-sorvari tutun kanssa sen kimppuun ja nyt on kara oikaistu ja hiottu, uudet liukulaakerit, oikaistu pakka ja leukasarjat. Öljykuppien veikkalangat odottavat että löydän villasukat joista voi purkaa riittävästi lankaa ;)

Asiaan! Käyttöpuolella on 1,8 kW Römppäsen paksurautainen 900 r/min oikosulkumoottori josta kiilahihnaveto lattahihna'vaihteelle'. Kolme välitystä. Väliakselin kytkemällä saa kolme hyvin hidasta kierroslukua lisää.

Pienen ja ison puolen kierroslukujen välialue oli hankala joten päätin laittaa moottoria ohjaamaan vanhan taajuusmuuttajan (siis nyt päästään siihen asiaan..).

Ratkaisu oli erittäin onnistunut. Saan nyt potentiometrilla taajuudet 20-60 Hz ja käytän kolmea suurinta välitystä hihnoilla (helppo vaihto). Potentiometrin kytkimillä järjestin päällekytkennän ja suunnanvaihdon joten käyttö on näppärämpää kuin koskaan eli nolla-asennon kytkin käynnistää taajuusmuuttajan ja potikalla kierroksia säätöpyörästä tarpeeksi. Suunnanvaihto suoraan vetämällä potikan nuppia itseä kohti jolloin suunnanvaihto rampilla ensin nollaan ja sitten pakille.

Tuo kyseinen moottori ei suostu toimimaan kunnolla alle 18 Hz taajuudella. Roottori ilmeisesti putoaa kentästä jaksottaisesti ja käynnistä tulee karkeaa. Ylimmän kierrosluvun rajasin tuohon 60Hz luokkaan eli karalla n. 1500 r/min koska ilman painevoitelua epäilen noiden liukulaakereiden alkavan lämpenemään/leikkautumaan ja mottorissa on tietääkseni myös liukulaakerit. En myöskään halua kokeilla mille kierrosluvulle saakka häkkikäämitys kestää..

Menestystä projektille joka ei kai ole edes 'alottamista vaile valamis'.

Tv. Arto

Terve!

Onhan webissä noista tietoa. Ohessa niukka manuaali koneeseen. (mailattu)

Käsittääkseni lähinnä vain mobilismiin liittyvät syyt voisivat puoltaa ohjauksen säilyttämistä. Jos koneella nykyisin vielä haluaa tehdä jotain työtä - olisi varmaan tehokkainta tutustua Mach3-ohjelmistoon. Hyvällä tuurilla Tercon stepperidriverit voisivat olla ohjattavissa suoraan Machista rinnakkaisportin kautta - ellei niin sitten hankkimaan vaikka Wexonilta RTA stepperidrivereitä.

Ja entisöintiä varten kannattanee ottaa yhteyttä
http://www.terco.se/


Tv. Arto

Omissa sovelluksissani olen nyt käyttänyt analogiaohjatuille servoille Vital Systemsin DSPmc-ohjainta hyvällä menestyksellä Mach3:n kanssa.Tilauksessa on nyt vain kolme ohjainta joista yksi vapaa jos kiinnostaa. Nämä tulevat jo euro-versioina eli PNP tuloilla ja source-outputeilla niin anturien ja mm. venttiilipakettien liittäminen on helppoa.

Tv. Arto