Myös korttimaksu toimii

Polymeeribetoni runko materiaalina

Aloittaja saraja, 19.01.07 - klo:13:23

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

saraja

Soveltuisiko Polymeeribetoni valu  jyrsinkoneen rungoksi ?
Luin netistä, että ko. ainetta käytettäisiin suurnopeus jyrsinkoneissa  :P

ACO Polymeeribetoni kostuu pääosiltaan luonnossa esiintyvistä mineraaleista kuten esim. kvartsista, basaltista ja graniitista. Nämä hiekka- tai soramuodossa olevat raaka-aineet sidotaan määrätyiksi raekokoyhdistelmiksi synteettisellä hartsimatriksilla.
Erityinen materiaaliyhdistelmä ja kaikkein nykyaikaisimmat valmistusteknologiat antavat ACO polymeeribetonille sen loistavat ominaisuudet:

· Taivutusvetolujuus: >22 N/mm²
· Puristusvoima: >90 N/ mm²
· Kimmokerroin: n. 25 kN/ mm²
· Tiiviys: 2,1-2,3 g/cm³
· Vedenläpäisevyys: 0 mm
· Kemikaalienkestokyky: Korkea
· Karkeuskerroin: Ca. 25 µm

Jonne

Tarkoitatko että valat betonin levystä hitsatun runkon sisään?
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

saraja


Tarkoitin, että tekisin muotin johon valaisin polymeeribetonia samalla istuttaisin valuun metalli "laataan/kiskon" johonka jyrsittäisiin pinnnat johteille. :)

Jonne

Vähän epäilen.... Voi betonissa olla NM:ä vaikka kuinka paljon painelujuutta, mutta ei se tarkoita että siinä pultit pysyy.
Betonissa on niin paljon hiovia aineita, se ei lastua, milläs meinasit tehdä jengoja betoniin? En usko että onnistuu...
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

saulij

#4
Kyllä se onnistuu, nimenomaan kuvaamallasi tavalla. Johteiden pohjat istutetaan ja ankkuroidaan betoniin. Valun jälkeen koneistus.

Parhaat koneiden rungot valmistetaan juuri polymeeribetonista.
Meillä on Monforts RNC700 sorvi, jonka runko on ko. ainetta. Sorvissa on myös hydrostaattinen X-johde ja on älyttömän tarkka. http://www.monforts-machinetools.com/website/fileadmin/tmpl_3/pdf/produktuebersicht.pdf

Tässä vielä linkki aktiiviseen säikeeseen CNCZonessa
http://www.cnczone.com/forums/showthread.php?t=30155&highlight=polymer

Sauli

Edit: Hydrostaattinen laakerointi oli siis Z-akselissa

saraja

Kiitos mielenkiintoisesta linkistä  :)

Jonne

Joo, toihan onkin aika pirun hyvä idea, kun noita linkkejä vähän luki, mistä tota betonia suomesta? Ja onko se kuinka hinnakasta?
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

lastu mape

menee pikkase ot, mutta väliäkö siilä. löysin osotteen jossa on jyrsinkoneen runkorakenteet hyvin seitetty.

http://www.clausing-industrial.com/Products/CNC/StormVMC/construction.htm
aakkoset hukassa

saraja

#8
Lainattu Peters CNC-Ecke foorumilta
"Ich habe folgende Mischung verwendet:
30% Basaltsplitt 2-4 mm, 30% Fugensand 0-2 mm, 30% Quartzsand 0,1-0,4 mm und 10% Epoxyharz L von R&G."

En osaa yhtään Saksaa kai tuo on jotekin oikein käännetty. :D

Polymeeri betoni:
30% Basalttisepeli raekoko 2-4mm
30% Graniitti?/saumaus? hiekka raekoko 0-2mm
30% Kvartsi hiekka raekoko 0.1-0.4 mm
10% epoxihartsi + BYK A-525 http://www.byk.com/output/download/D504_EN.pdf
Oliskohan tuossa toimiva seos? Mistähän tuota basalttia saisi :P
----------------------------------------------------------------------------------

Lainattu Cnczone foorumilta sekoitus ohje.

Designed by Cameron, at $0.90/lb with Shopmaninc 635 Thin Epoxy System, BYK A-525 air release additive and food wrapper as mold release agent. Mixture sourced at Agsco Inc (quartz, aluminum oxide) and The Cary Co. (zeeospheres):

1 part #6 Agsco Brown Aluminum Oxide
1 part #4 Agsco Quartz
1 part #2 Agsco Quartz
1 part #2/0 Agsco Quartz
1 part G850 Zeeospheres
2 parts G800 Zeeospheres

Originally designed with G200 zeeospheres (check out post #1705). I'm using what I have in stock.
http://www.cnczone.com/forums/showpost.php?p=323244&postcount=1840


----
Here a link to a small Excelsheet for the computation of the aggregates according to the Fuller formula.
http://www.thomas-zietz.de/downloads/gradingcurve.xls
----
Pdf laatu dokumentti polymeeribetonista Ranskaksi  :P
http://www.usinages.com/download.php?id=14677
----
Yleistä ultralujista betoneista http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2078.pdf

http://vsites.unb.br/ft/enm/metro/papers/cobef1_03.pdf google käännös http://tinyurl.com/ybwh29u

----
Lisäksi betonin pitäisi saada mahdollisimman tiiviiksi tärypöydällä tai kiinnittämällä muottiin tärymoottorit
www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1889.pdf


Materiaaleja:
- Kvartsihiekka ( 40 kg säkki ) raekoot 0.7-1.2mm , 0.5-1.0mm , 1-2mm ,2-3mm ja 3-5mm ,noin 20 euroa säkki
käytetään suodatinhiekkana (uima-altaat)
- Alumiinioksidi löytyy ainakin 1,2mm raekokoo puhallushiekkana.
- Basalttisepeli löytyy akvaariokaupoista raekoko ??
- piikarbidi 900g 7-4 euroa riippuu karkeudesta


uke

Betoni on mielenkiintoinen runkorakenne. Rakennuspuolen kokemuksella voin sanoa muutaman
sanan tällaisesta projektista.

Kiveä käytetään runkoaineena ja sementtiä/hartsia sideaineena, joka pitää rakenteen koossa.
Sideaine on aina kallein osa-aine, siksi sitä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän.
Tähän päästään suhteuttamalla runkoaine siten että erilaisia raekokoja on sopivasti.
Murskattu kiviaines on parempaa kuin pyöreäksi kulunut.


Sementtibetonilla vetolujuus on vain 10% puristuslujuudesta, siksi joudutaan käyttämään
teräksiä rakenteissa. Kaikilla hartseilla tätä ongelmaa tuskin on mutta kannattaa selvittää etukäteen.
Hartseja ja sementtiä voidaan vahvistaa myös kuiduilla esim lasi-,hiili-, muovi- tai teräskuitu.

Tuo saksalainen kaava suhteutuksen osalta vaikuttaa varsin toimivalta.
Basalttisepeli on pehmeää, eikä siten periaatteessa suositeltavaa, tosin kestää varmasti näissä
rakenteissa. Suomalaiset kovat kivilajit käyvät varmasti ja niitä löytyy vaikka kotipihalta.
Basalttisepelin tilalle esim hiekoitussepeli. Kvartsin käyttöä on alettu rajoittamaan sen
syöpävaarallisuuden takia. Sitä käytettiin puhallushiekkana ja muistaakseni kaikkia noita raekokoja
oli myynnissä tosin erilailla pakattuna.

Tässä yksi linkki hiekan myyjään, saattaa olla kallista hiekkaa ostaa pienissä erissä.
http://www.karvianhiekkamylly.com/html/hiekat.html.

Hartsia voi kysyä http://www.tkr-coatings.fi/tkr-coatings_fi/index_f.htm.
Muitakin tuottajia varmasti löytyy googlettamalla molemmille tarvikkeille.

Muutamia vinkkejä vielä
Suurin raekoko saa olla enintään 1/3 rakenteen paksuudesta mieluummin pienempi (ohuissa rakenteissa).
Kiviaineksen tulee olla kuivaa.
Hartsin kulutusta voidaan pienentää lisäämällä hieman kuivattua savea betoniin.
Kannattaa sekoittaa ensin hienoimmat kiviainekset ja siten karkeammat.
Huolellinen sekoitus => koko kiviaines kastuu.
Huolellinen tiivistys => ei jää ilmakuplia heikentämään rakennetta.
Kovettuminen yleensä aiheuttaa lämmönmuodostusta => voi aiheuttaa ongelmia paksuissa rakenteissa.
Lyhyt työstöaika.
Lue ja noudata käyttöohjeita.

Varmasti helpompi ja turvallisempi kuin valaa metallista.
Monimutkaisia muotoja helpompi tehdä kuin hitsaamalla.

Jussik

Terve

Tälläinen idea / havainto oli tehty cnczonen keskusteluissa.
Monet ovat haaveilleet epoksi graniitista. graniitti murskaa 0-16mm sekoitettuna esim. SikaDur-31 joka on kutistumaton epoksihartsi tarkoitettu betoninkorjauksiin.
Murtolujuuksiltaan tulisi parempi kuin betonin.

Pitänee kysellä ko. epoksin hintoja.

Pate

Noi hemmot http://www.epucret.de/en/home/ tekee mm. eräälle suurelle sakemannityöstökonevalmistajalle koneen runkoja. Tuolla kuva http://picasaweb.google.com/hpaakko/Osia# yhdestä rungosta kasauslinjan alkupäässä. Käyttämällä uutta menetelmää saavat koneen rungon melko nopeasti työn alle eikä tartte odottaa 6-12 kk valurautarungon tekeytymistä.

dooosign

Tässä kun on omissa kelailuissaan päätynyt aivan samanlaiseen ideointiin eli valaa epoxiin kiviaines ja sopivassa muodossa niin nyt tietysti kiinnostaa mitenkäs tämä projekti on sulla edistynyt? Minkälaiseen muotoiluun ja seokseen olet päätynyt?

stenberg

#13
Oon nyt etsinyt käsiini n. 5-6 erilaista epoksia.. (tilasin myös tuota sikadur 31:stä mutta hinta oli kyllä aika suolainen ainakin minun budjettiini), kivimateriaalia muutamia eri tyyppejä (mm. pesty, tavallinen hiekoitushiekka) sekä alumiinioksidia parilla eri raekoolla jne.

Tarkoitus olisi vielä tehdä pari rigiä joilla saisi testattua lujuusominaisuuksia eri sekoitussuhteilla ja selvittää mitkä suomessa saatavilla olevista tavaroista ovat hinta- laatusuhteeltaan parhaimpia kotinikkareille.

Aikomus olisi tehdä koesauvoja lähemmäs 100kpl pelkästään testejä varten. Aikataulu on mallia "kesäksi valmista ehkä".

Lisäksi löytyy vielä modattu kompura josta saan alipainetta ja pari pientä DC-moottoria epäkeskopainoilla joilla saan säkällä ilmakuplatkin ulos aineesta.

Ensimmäinen sample:

Kyseessä siis ihan huvin vuoksi tehty kokeilukappale valettuna sähköputken sisälle.
Kappaleen kolme viivamaista valkoista jälkeä tuli kun yritin kärkipihdeillä puristaa niin kovaa tuota kappaletta kuin osasin.

mkuivamaki

Onko tuossa samplessa käytetty nimenomaan tuota Sikaduria? Mitä maksoi ja mistä ostit? Tai mistä olet yleensäkkin hankkinut noita muita epokseja?

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk