Hiomakoneen karan öljy?

[PekkaNF]

Kohta olis pikkuinen britti cintsinaatti tulililleottoa vailla. Moottori on meggeröity ja 10 metrin jatkojohto on hankittu. Hitsausverhot ja magnesiumoksiidilevyt saa odottaa varsinaista käyttönottoa.

Tossa on hidaskierroksinen kara, vaikuttaa joltain 5000-6000 rpm max ja ehkä noin tuuman akseli.

Perinteisesti noihin on huitastu ISO VG 32 hydrauliikkaöljyä sen enempi tunnontuskia tuntematta, mutta onko siihen oikeempaa/sopivampaa?

Kuluttajalle tarkoitetut Teboilit tai Championit litran purkeissa on vaihtoehto, samoin ehkä 20 litran päälärissä, mutta entäpä oikeet vaihdelaatikkoöljyt?

Ton taulukon mukaan ISO VG 32 olis jotakuinkin 75W SAE laatikkoöljyä ja niitä löytyis varaosaputkasta ja varmasti jonkun oltava sopivaakin?

http://media.noria.com/sites/archive_images/Backup_200107_viscosity_table_2.gif

Kiva taulukko, eikö olekkin. Niin, siinä on viskositetti, minua mietityttää muutkin asiat, joita tuskin on painettu purkin kylkeen.

Löytyi tuolta:
http://www.machinerylubrication.com/Read/213/iso-viscosity-grades

Pekka

[Tapani Honkanen]

Tuommoiset liukulaakeriöljyt tuppaavat olemaan puhtaita mineraaliöljyjä. Ei ole tarvetta EP-lisäaineistukselle. EP tarkoittaa jotakin ExtraPressure-lisäaineistusta. Yleensä (rikki)sulfideja, joiden lamellisoitunut kiderakenne suojaa metallisia liukupintoja sellaisissa tilanteissa missä hydrodynaamista voitelukalvoa ei ole syntynyt tai sen paksuus alittaa pinnankarheuden tai hetkelliset taipumat. Ei myöskään vaahtoamisen estoaineita tai senkaltaisia. Myöskin suhteellisen pienet lämpötilanvaihtelut eivät puolla synteettisiä öljyjä, joiden viskositeetti-indeksi tekee niiden ominaisuudet halutuiksi autokäyttöön tai ulkosalla oleviin hammasvaihteisiin.
Tuon hiomakoneen liukulaakerin vaatima öljyn viskositeettiluokka on monasti siinä 32....46 cSt. Tuo käyttölämpötila on yleensä siinä +40 celsiusastetta, jossa viskositeetti on melko sama kuin sen luokan lukuarvo.
Tuo liukulaakerin vaatima viskositeetti riippuu liukunopeudesta, projektiopintapaineesta ja käyntivälyksestä. Hiomakaran kuormituskaan ei oleellisesti muutu suunnitellusta. Liukulaakerin toimintaa kuvaa laaduton Sommerfeldin luku, jonka pitää olla tietyllä alueella, jotta laakeri toimii optimaalisella tavalla. Jos liukulaakerin välys on liian pieni, niin ensinnäkin se lämpiää liikaa mutta pahempi on se, että laakeri alkaa helposti värähtelemään kun se alkaa alkuasennostaan nousta puoliympyrän muotoista rataa kohti keskiötä. Toisaalta taas liian suuri välys aiheuttaa sen, että kantavaa voitelukalvoa ei synny. Tuo sommerfeldin luku ratkaisee miten laakeri toimii. Rahvaalle tarkoitettu pikkuruinen kirjanen,  LIUKULAAKERI sen suunnittelu, laskeminen, voitelu, ja materiaalin valinta. Painovuosi 1962. Sivuja 72. Kirjoittanyt Eino Uhari, Keskipakovalu-yhtiön perustaja. Siinä on kiteytetty lyhyesti ja ytimekkäästi lieriömäisen liukulaakerin suunnittelu ja mitoitus. Tuo Uhari kuului niihin sodanjälkeisiin Suomen rakentajiin, joiden ammattitaito sotaponnistelujen aikan pakolla kehittyi ja valjastettiin teollisuuden kehittämiseen. Piti saada opus, millä teknikkotason koulutuksen saaneet konstruktöörit pystyivät mitoittamaan luotettavasti toimivia liukulaakereita, joihin aihiot toimitti Keskipakovalu Oy. On tuosta liukulaakeriaiheesta kirjoitettu valtavasti tosi teoreettisia opuksia, joita minullakin on muutama. Tuon  pikku kirjasen avulla kuitenkin olen ne muutamat, vaativissakin paikoissa toimivat liukulaakerit mitoittanut. Tuon kirjasen olen aina ostanut kun niitä on harvoin ilmestynyt myyntiin. Pari tai kolme olen (hyville)kavereille välittänyt ja kaksi on nyt itselläni.

[mpr]

Pyöröhiomakoneen karalle laitoin karaöljyä.

[NiVa]

Moikka!

Erään auton hydraulisen tunkin ohjeessa luki "jos joudutaan lisäämään tai vaihtamaan öljyä, pitää käyttää TUNKKIÖLJYÄ, ellei tätä ole saatavilla, voi käyttää myös hydrauliikka öljyä  ???

Hydrauliikka öljy, esim. mainittu VG 32 on ominaisuuksiltaan varmaan parhaasta päästä ko. kohtaan. Voiteluominaisuudet, lämmönsieto, paineenkesto, vaahdottuminen sekä viskositeetin pysyvyys on riittävä. Ainoa mitä ei siedä on vesi, se erottuu pisaroiksi ja tekee tuhoa missä tahansa järjestelmässä. Eli ellei kara öljyä löydy niin hydrauliikka öljykin käy  :-\

[mpr]

Karaöljy käsittääkseni hyvin lähellä hydrauliikka öljyä ominaisuuksiltaan, ero viskositeetissa esim. vg10 hydrauliikassa vg46, 32, 22
http://www.lsvoitelu.fi/?page_id=98

[PekkaNF]

Ai siinä on liukulaakerit? Ei tullut ensiksi mieleen. Sen ID karassa on kuulalaakerit, mutta se on aivan sohlo, siihen pitää kurkata joku kerta sisälle.

Mitekäs tuo veden erottuminen noissa eri öljyissä? Hydrauliikkaöljyissä on aina puhe siitä miten paljon ne sitoo vettä ja miten paljon jää vapaata vettä vs. sitoutunutta vettä?

Musitelen että vaihdelaatikkoöljyjä pyrittiin tekemään ennen kahteen käyttötarkoitukseen: Roiskevoitelupaikkoihin ja tässä piti veden, noen, lian erottua ja mennä sumpun pohjalle. Jos taas on painevoitelu ja pumppu imee läheltä säiliön pohjaa, niin toiveena on ettei kamat erotu vaan hoidetaan suodattimella pois. Jotkut öljyt ovat vielä hieman vettä painavampia.

Täärkeintä liene laittaa sinne uudet öljyt ja sitä pitää olla oikea määrä. Kunhan vaan vielä löytäis netin ihmeellisestä maailmasta sille ohjekirjan.

Pekka

[PekkaNF]

Tolta se kara näyttää.

Mä en ymmärrä tosta kyltistä mitään muuta kun että jotain kiristämisohjetta siinä on ja maininta öljystä.

Pekka

[mpr]

Ei näy kuvaa.

Tuossa johannsonin pyöröhiomakoneessa mikä tuolla pajannurkassa on lähes käyttämättömänä on karan laakereilla öljypinnan tarkistus lasit ja käsipumppu millä saa öljypinnan nostettua ennen käynnistystä.

[PekkaNF]

Ei onnistunut kuva sitten millään....

Mun koneessa on myös jousitoiminen pumppu, mutta ymmärtääkseni se voitelee johteet, ei karaa.

Yhdestä ko. koneen manuaalin PDF:stä löytyi tieto että tälläistä öljyä käytetään.

CMM Co. - N0. P-55

Rust and oxidation inhibited mineral oil. Viscosity 200 to 220 SSU at 100F.

Mitä ihmettä?

Pekka

Ei onnistu tälle foorumille edes pikkuva toiseltakaan koneelta

[mpr]

Hapettumis suojaa öljyltä kaivattais, tuo viskositeetti lukema on joku erikoisempi yksikkö (jenkki ??) tuo 100F on 37.8 astetta celsiusta.

http://www.convertworld.com/fi/dynaaminen-viskositeetti/

[Tapani Honkanen]

http://www.mobilehydraulictips.com/wp-content/uploads/2015/02/Viscosity-Chart.jpg

[mpr]

No sieltähän se muunostaulukko löytyi.  :)

[NiVa]

Moikka!

Mitekäs tuo veden erottuminen noissa eri öljyissä? Hydrauliikkaöljyissä on aina puhe siitä miten paljon ne sitoo vettä ja miten paljon jää vapaata vettä vs. sitoutunutta vettä?


Pekka

Siis hydrauliikka öljyissä emulgaattoria lisätään, jotta vesi ei sekoittuisi öljyyn vaan erottuisi ja painuisi säiliön pohjalle, josta sen on helpompi suodattaa pois.

[PekkaNF]

Moikka!

Siis hydrauliikka öljyissä emulgaattoria lisätään, jotta vesi ei sekoittuisi öljyyn vaan erottuisi ja painuisi säiliön pohjalle, josta sen on helpompi suodattaa pois.

Ei voi sanoa noin.

Manuaalin mukaan siinä onkin neljä kappaletta viistokuulalaakereita. Pitääkin kuunnella stetoskoopilla aluksi ja päätettävä voisko rasvat vaihtaa luksi. Sel oliskin helpompi ja tutumpi asia.

Pekka