Eli jotain tuon tyyppistä:
https://i.ebayimg.com/images/g/MxkAAOSwk4hckdgn/s-l1600.jpg

Lähinnä moottoriksi, "German bearings" varmasti iso vale, mutta onko kaikki muutkin asiat valetta?

Tarvittava kierrosluku lähempänä 20k rpm kun alle. Käyttö lyhytaikaista ja vesijäähdytys ei ole putkituksen ja lisöosien takia korkeella listassa.

Jos pitäis jyrsiä, niin liki 4x kallimpi Elte olis varma valinta, mutta kun nyt ei tarvitse jyrsiä, vaan lähinnä "hivellä".

Kokemuksia kyselen.

Hiomakoneen käyttö hakusessa ja ruskeet housut hankittu.

Seuraavaksi pitäisi ruveta katselemaan pientä magneettipöytää hiomakoneeseen.

Mitä pitää tietää/selvittää itselleen kun lähtee tollaista hommaamaan?

Toki kappaleen koko ja etenkin paksuus, että ostaa riittävän harvalla jaolla olevan magneettipöydän. Jostain syystä tyrkyllä on paljon "fine pole" pöytiä.

Mutta jonkun aikaa olen googlaillut kestomagneetilla olevia halvemman pään pöytiä. Uusia ja vanhoja. Taitaa mennä tilaamiseksi. Vanhat ovat isoja ja vähän mysteereitä ostaa. Voivat olla täynnä mujuakin.

Olen päätymässä siihen, että melkein välttämätön on irrotettava vaste kahdella sivulla.

Pitäiskö vielä jotain tietää ennnenkun painaa "osta" nappulaa?

Pekka

Terve

Piti ostaa sandvikin 2,5 mm leveitä katkaisuterä, ostin epähuomiossa 3,0 mm leveitä. Specssavers-hetki.

Näitä tuli: SANDVIK Coromant N151.2-300-4E. Piti olla -250.

NONNIIIN....voishan tuota 3 mm leveetä kokeilla, mutta näitä 2-3 mm leveitä lehtiä ja pitimiä ei ole ihan jokapaikassa ja ebayssa on vaan USA:ssa, joista postimaksut tuplaa hinnan.

Mitään käryä mistä löytäis lähialueelta, millään järkevällä hinnalla?

Pekka

Terve

Mulla olis pari terävartta jotka syö 16ER ja 16NR paloja. Tarve olis lähinnä osakierre tai kokokierrepaloille 1,0/1,5 mm nousulle ja käyttö manuaalisorvissa hitailla kierroksislla. Halppispalat on halpoja ja toimivat välillä. Mitä/mistä kannattais ostaa laatikko tai lajitelma sellaisia paljoja jotka oikeesti toimii ja saa ostettua lisää?

Vai pitäiskö vaihtaa pidin/palatyyppiä?

Toinen kysymys on pistoterät, erityisesti sisäpisto pääteurille ja akselivarmistimille. Joitakin teriä on tultu kokeiltua ja osa on ihan hyviä, mutta helposti menee 2 mm tai 3mm terästä käsin hiomiseen lopuksi kumminkin.

Mulla on pikän aikaa ollut laatikossa SECO:n terävarsia jotka ovat lähes käyttämmättömiä, mutten ole kiksinyt mikä pala siihen käy. 16 mm sisäpisto terävarren merkintä on SNP0016M9 ja palakoko on hyvin lähellä CCMT09 biittiä, mutta hieman neliskanttisempi. Terästä saa silvottua sisäsorvausterän CCMT09 palalle, mutta mulla on niitä jo tarpeeksi ennestään.

Ehdotuksia?

Kiitos,
Pekka

Terve

Laakerin ulkokehä sattuu olemaan 32 mm. Ulkokehä pitäis puristaa pesää vasten. Kierteen nousu pitää olla 1mm (koska muutkin osat on ja rattaiden vaihto on tylsää).

Onko oikeaoppisempaa laittaa siihen hieman ylimittainen M34*1 vai laittaa siihen just nafti M33*1 ja jättää hieman vajaaksi, jotta lääheri menee ylitse?

M34x1 Internal
6H - Pitch dia. min. 33.350, max. 33.520

M34x1 External
6g - Pitch dia. max. 33.324, min. 33.199

Yksikään komponentti ei ole kaupallinen ja harjoitellessa vois tehdä samantien testiplugin.

Onko tossa jotain, joka pitäis ottaa erityisesti huomioon? Molempiin riittää materiaalia ja molemmat saa puristamaan ulkokehää, ei tule mitään erityistä kuormitusta.

Ajatuksia?

Pekka

Jos tarvitaan restauroida kärkikuopaa mistä tahansa syystä ja eteninkin jos materiaali on kovempaa lämpökäsittelyn jäljiltä, niin autotalliverstaajat tekee homman?


Löyty ainakin yksi hyvä joutuubi: "How to lap a Center on a lathe"
https://www.youtube.com/watch?v=Zf5rC7SBevI

Tossa käytetään porkkanaa, mutta se pitäis timantoida. Sitten mainitaan carbide "laps" tolla nimellä löytyy trumplandiasta, mutta mitä se olis euroopassa/suomessa? Käviskö pyörivä viila? Entenkin jos löytää kovempaan pystyvän? Jotain tollaista?
https://www.shop-apt.co.uk/carbide-burrs-60-countersink-type-j.html

Onhan niitä hienojakin vehkeitä, mutta tuskin autotalliin eikä tolla musiikkivalinnalla ainakaan ostohaluja herätellä:
https://www.youtube.com/watch?v=MO3pZaVHul4
https://www.youtube.com/watch?v=CyrdE9SgKUU

Josta päästäänkin seuraavaan kysymykseen: Miten hiomakaroissa on toteutettu palettaliike ja oskillointi?

Jikihiomakoneissa mainitaan myöskin sellaista käytetyn, mutta en ole onnistunut ahkerasta googlaamisesta huolimatta löytämään mitään kuvitusta tai kuvausta jossa sen mekaniikkaa tai muuta toteutusta avataan. Esim. tollainen veheje:
http://www.lathes.co.uk/hauser/page4.html
Toi on vaan ihan mielenkiinnon vuoksi.

Pekka

1. Tarkkuus? Jos halutaan hieman parempia/tarkempia/ennalta-arvattavampia ER holkkeja ja istukoita, niin mistä onnistuu hankkimaan normaali harrastelija ilman salaisia kädenpuristuksia?

Tuo talulukko alle:
http://images.machineryhouse.com.au/products/C956/Overview/Overview.jpg

Mun kokemus on se, että keskimäärin eBay/kiinalinen kama ei pääse ylläolevaan.

CTC:stä hankittu on lähelle, muttei aina ja ARC eruotradella samoin. Ei voi luottaa, vaan pitää mitata ja väliin sattuu joku huonompi. Edellisissä hinta/laatu suhde on yleensä riittävä jos tähtäin juuri ja juuri harrastehommiin useinmiten riittävä.


2. Tasapainotus ei vielä ole tullut ongelmaksi, mutta jossain vaiheessa se tulee vastaan. Mitä maksa varautuminen? Veikkaisin että kaikki noi kiinalaiset on poissa laskuista, koska tasapainotus ei vaiakuta ulkonäköön ja ainakin mutterit on 0,1 mm vähintään epäkeskeisiä enkä ole varma onko se oikeeseen suuntaan.

Mitenkäs muuten mittaatte holkkien yms. keskeisyydet? Mä laitan kiven päälle prismat, prismoja tukemaan painavan suorakulman, vipumittakellon 90 asteen kulmaan säteen suuntaisesti ja pyörittelen tasaseen.


3. Mitenkäs jos joutuu hankkimaan satunnaisen neste istukan/holkin? En ole vielä yhtään hankkinut, mutta jos tulis ei niin yllättävä tarve?

4. Kierretapit? ER20 koko. Pitääkö normaalit kehältä puristavat kiinni, vai tarviiko neliöllisen ja mistä näitä saa.

Tulipa paljon kysymyksiä, mutta paljon on päässä sekaisin noiden suhteen.

Kiitos,
Pekka

Ostin aikoinaan lidlstä pari tönäriä karkeiskäyttöön ja vaikka ne oikeesti ei ole satkuntarkkoja, niin kyllä ihan hyviä satunnaiseen romun mittaukseen ja lojumaan pöydällä.

Nöitähän on perinteisesti silvottu korvaamaan DRO sorvissa tai jyrsimessä.

Mun huonossa sorvissa pituussuunnan lukeman mielekäs käyttäminen ei ole kovin mielekästä, joten ajattelin tehdä siihen sellaisen virityksen. Ainoa vaikeus oli reikien poraaminen "leukaan". Se on jostain syystä niin kovaa/muokkauslujittuvaa materiaalia, että vaati kovametalliporan. Toinen vaikeus oli settä hävittelin osia kokoajan, löysin ne lopulta, mutta ei pitäis livetä rutiineista.

Loppujen lopuksi se oli niin onnistunut, että rupesin miettimään käyttöä myös poikkikelkassa. Noitakin on netti pullollaan, mutta yleensä se on asennettu sivulle, jolloin on vaarassa osua kärkipylkkään ja lukema ei ole ergometrisessä paikassa.

Lasisia asteikkoja en halua tohon poikkikelkkaan. Enkä näe juuri hyötyä käyttää noita tönärietä ulkoisella asteikolla. Saavutetaan sijoittelun vaikeus ja bulkki ilman käyttöliittymän etuja.

Löytyy myös oikeita magneettisia asteikkoja ja pieniä lukupäitä, jotka sais piilotettua poikkikelkan alle, mutta hinta näyttää karkaavaan 300€ yli. Etuna niissä on tietysti lukeman nollaus mitattuun halkaisijaan ja halkasijan näyttö.

Mutta voisko tönäristä irrottaa asteikon (nauhan)? Toi on helppo kokeilla, vaikuttaa helpolta hommalta kuumailmapuhltimella.

Kapasitiiviseen mittausyksikköön ei ole juuri halua koskea, mutta piirilevy on hyvin pieni ja sen asemointi liene mahdollinen pituusleklkaan - poikkikelkaan tulevan asteikon suhteen.

Ongelmaksi jää näytönm näppäiminen ja pariston siirto kermetrisempaan päikkaan. Kelkan sisällä niistä ei ole sanottavaa hyötyä.

Patterille on pari juotosliparetta, ne sais juotettua pois ja tilalle johtimet. No problem.

Kytkimet on normaali johtava kumpipädijuttu, joten alkuperäisen kytkimen pädeihin luulis olevan mahdollista juottaa johtimet, etenkin kun molemissa päissä on jonkinlaiset pädit valmiina.


No mikä on kolmessakymenessä vuodessa muuttunut? Zebra.

LCD näyttö on lasia ilman tavanomaista piirilevyä. Se liittyy zebralla piirilevyllä oleviin pädeihin.

Ilmeisesti ei ole näppärää ratkaisua tohon väliin?

Ajattelin jo epätoivossa ostaa toisen (paitsi, että just tuo malli onkin jo korvaantunut uudella.....) josta käyttäsin koko "näyttömokkulan" eli muovikuori, näppäimet, patterin pidin jne. Saiskohan siitä dremelillä irrotettua "sielun" siten, että jäis vain näyttö yms. hyödyllinen tähteeksi. Etuna se että tulis automaattisesti indeksoitus näytön zebra yms. pädeihin.

Vaihtoehtona on vielä unohtaa koko juttu.

Pekka

Tollainen kickstartter

https://techcrunch.com/2016/09/12/wazer-good-idea/

Ei kyllä paljoa kerrota miten paineenkorotus tehdään?

Pekka

Piti tehdä MK3 blankosta adapteri 3/4" weldon kiinnitteiselle keernaporalle. Edellisen kerran blankot oli hyviä työstää, mutta tämä exsemplaari oli aivan kakkapaska. Oli sulkeumaa, kovaa ja pehmeetä kohtaa, yhdessä kohdassa tuli katkolastua, toisessa pitkää kiharaa....mikä ihmetytti niin senhiotut pinnat oli kaunnin näköisiä. Siis kiinalaista optisesti moitteetonta kauppalaatua.

Mulla on yksi hiomakone ja ajattelin kokeilla pyöröhiontaa seuraavalle adapterille ja luontainen kokeilukohta olisi tiivisteen alle tulevan pinnan hiominen. Googlellahan löytää vaikkamitä, mutta kotiverstaaseen sopivaa lähtökohtaa kaivataan. On mutua ja tietämöttömyyttä yhdisyneenä ylivoimaiseen asenteeseen sekä akateemisia Ra-arvoja tms. lukuarvoja, vailla tietoa menetelmistä missä "riittävän hyvä" on täydellisen vastakohta.

* Millainen laikka (karkeus/kovuus/abrassiivi) mieluiten kuivahiontaan akseliteräksille ja nuorrutusteräkselle 42CrMo4 ja 34CrNiMo6.
* Miten saadaan asiallinen pinnalaatu
* Ei ole pinnankarheusmittaria, voin verrata neulalaakeriholkkiin tms. kynnellä, mutta sen tarkempaa mittaria mulla ei ole. Miten tiedän, että on sopiva?

Kysyinkö taas tyhmiä?

Pekka

https://www.youtube.com/watch?v=Q8q3DZB_l6M

Pekka

Mitenkä hyvin nuo MDF-levystä tehdyt jyrsimet toimii ja pitää mittansa?

1) Luulis että lastulevyllä on ikävä kosteuskäyttäytyminen, onko normaaliin autoatalliympäristöön tarkoitettuun koneeseen käytetty jotakin parempaa P6 (tai mitä nyt nuita on) vai kelvannut lattilastulevy?

2) Millä maalattu?

3) Onko käyristynyt, muuttanut muotoa?

Onko noissa jotain magiikaa, paitsi kimmomoduuli nyt on rautametalleja oleellisesti heikompi, niin materiaalia pitää olla vastaavasti enemmän saman jäykkyyden saavuttamiseksi?

Kaikki käytännön kokemukset ovat tervetulleet. Etenkin jos on liimattu ja sitten mitattu metrisen levyn muodon muutokset eri suuntiin ;D

Pekka

Mulla on ikääntyvä Weller WTCP-51 Magnastat juotin.

Tarve olis ihan piirilevylle tulevien komponenttien juottelu, uutena on SMD opiskelu, näköpiirissä ei ole sot-23 pienempää eikä 300-Mil, 20-Pin SO isompia satiaisia pitäis olla. Toki mieluiten äpikomponenetteja.

Mieluiten ostaisin länsimaisen, mutta Weller on hinnoitellut itsensä ulos. Ilmeisesti Hakon halvemmat mallit olis ok, vaikka hekin ovat sirtäneet valmistusta saastezaniaan.

Joku HAKKO FX-888D, olis vielä siedettävän hintainen. Lisäksi tossa kärki ei ole säädyttömän kaukana kahvasta.

Toinen vaihtoehto olis joku XYTRONICS, etenkin jos se olis tehty taiwanissa
https://www.reichelt.de/Soldering-Stations-XYTRONICS/2/index.html?&ACTION=2&LA=2&GROUPID=4543

joku LF-399D pitäis olla riittävä, mutta jtkut vannoo noiden induktiivisten nimeen
https://www.reichelt.de/Soldering-Stations-XYTRONICS/STATION-LF-3200/3/index.html?&ACTION=3&LA=2&ARTICLE=142531&GROUPID=4543&artnr=STATION+LF-3200

Jotenkin tuo Hakko houkuttaa, olisko siinä hyvä ergometria ja riittävän hyvä normaalin haarastepuuhasteluun?

Pekka

Olen lukenut muutaman lehdykän probesta, mutta ymmärrän vähemmän kun luulin.

Luulin että hitussähkö olis jotenkin kursoorisesti hallussa, mutta ei.

Skoopin pää on normaali (1MΩ± 2%, the input capacity is 18pF± 3pF), ei 50Ω.

Kaikissa mun silmään sattuneissa kaavioissa piirilevyllä on BNC-liitin, johon kytketään 50Ω sisäänmenon instrumentiin tms. Eilen just luin tektroniksin probemanuaalia ja siinä mainittiin että on olemassa 50ohmin skooppeja ja probeja. Ei vaan mene jakeluun.

Jos haluan rakennella aktiivisen proben ja haluan siihen väliin metrin johdinta, niin miten sen saan toimimaan oikein? Tiedän että suurilla nousunopeuksilla kyse on impedeanssisovituksesta ja transmissiolinjasta, mutta käytännössä mulle asia on mulle hämärä:

* Miten paljon systeemi muuttuu jos -3dB "raja" mittattavan taajuuden suhteen on 200 KHz, 1MHz, 10 MHZ, 100MHz?
* Valmiissa kytkennöissä instrumenttivahvistimen lähtö päättyy BNC-liittimeen. Onko siihen joku erityinen impedanssinsovitus syy? Jos tarve olis "vain" suora lähtö koksuun, niin miten pitäis kaapeli terminoida piirilevylle?
* Voinko teurastaa halppis 1:1 (tai 1:1/1:10) proben ja käyttää sen koksun + BNC:n
* Mikä olis sopiva suhteellisen ohut kaapeli? Joku RG-174?

Löysin tälläisen differentiaalivahvistimen:
http://www.dgkelectronics.com/high-voltage-differential-probe/

Vaikuttaa moneltakin osata ymmärrettävältä, mutta tuo lähtö jää multa hämäräksi nimenomaan ton impedanssisovituksen suhteen. Luulen ymmärtäväni tulon suhteellisen amtalan impedanssisovituksen, monestihhan noissa on fetit piensignaaleilla.

Pekka

Terve

Pistehitsausmuuntaja. Tyristoripari seläkkäin ja kutina ettei tule kestämään....voin ensin heittää peliin hieman pienemmän muuntajan triggeröinnin mttaamiseksi, mutta kun pelissä on isompi muunta, niin jos alkaa olla menossa toinen tai neljäs pari tyristoreja, niin olis kiva jo olla vähän käryä missä vikaa...

Kaivan kaapista vanhan 20 Mhz analogiaskoopin esille, muistaaksnei ei ei oikein pysy stabiilina ja jotain häikkää sinä oli.

Onko nykypäivänä jotain edullista loggeria/muistiskooppia tms. joilla tälläistä saa kiinni? Näytenopeutta, muistia ja triggeröintä tossa ei ihmeellisesti tarvita.

Pekka

Ostan kuparitankoa mieluiten neliö tai suorakaide >25 mm l>80 mm

Hei

Pistehitsauskone tarvitsisi pienen määrän kuparitankoa, mieluiten neliötanko, jonka sivu on yli 25 mm. Tarviin verraten pienen määrän.

kiitos,
Pekka

Katso koko ilmoitus

Netissä oli aikoinaan paljon juttua mikroaaltouunin muuntajan kannibalisoimisesta pistehitsauskoneeksi, joten säilöin yhden muuntajan varaston nurkaan. Nyt siivosin varastoa ja ajattelin tsekata, että onko kysessä myytti vai onko siinä totuutta.

Turvallisuussyisä sahasin ensiksi toision pois ja tutkailin tota rakennetta.

1) Ytimen poikkileikkaus on 36 * 60 mm. Millaisia tehoja tosta voi ottaa?

2) Ensiön vieressä on shuntit, näkyy kuvassa. Mikä niiden tarkoitus on. Osaan arvata useita vaihtoehtoja, mutta koska kyseessä on magnetroniin kytketty muuntaja, niin onko kyse jännitteen stabiilisuuteen liittyvästä asiasta, vai jotain muuta ja poistanko shuntit vai olisko ne hyvä jättää paikoilleen.

Halvoissa hitsausmuuntajissa ennenvanhaan oli tollainen shunttisäätö "hitsausvirran" säätöön.

Pekka

Olisko kellään hyvää kaavari tai ehdottaa kauppaa?

Tarviisin käsikaavarin (tasokaavaimen) jotain tälläistä:

http://www.netkonttori.fi/11857514/tasokaavain-kovametallikarki

Jollei löydy helposti tollaista, niin sitten pitää lähtee joku päivä aikaiseen töistä ja hakee tälläinen.

T: Pekka



Katso koko ilmoitus

Kohta olis pikkuinen britti cintsinaatti tulililleottoa vailla. Moottori on meggeröity ja 10 metrin jatkojohto on hankittu. Hitsausverhot ja magnesiumoksiidilevyt saa odottaa varsinaista käyttönottoa.

Tossa on hidaskierroksinen kara, vaikuttaa joltain 5000-6000 rpm max ja ehkä noin tuuman akseli.

Perinteisesti noihin on huitastu ISO VG 32 hydrauliikkaöljyä sen enempi tunnontuskia tuntematta, mutta onko siihen oikeempaa/sopivampaa?

Kuluttajalle tarkoitetut Teboilit tai Championit litran purkeissa on vaihtoehto, samoin ehkä 20 litran päälärissä, mutta entäpä oikeet vaihdelaatikkoöljyt?

Ton taulukon mukaan ISO VG 32 olis jotakuinkin 75W SAE laatikkoöljyä ja niitä löytyis varaosaputkasta ja varmasti jonkun oltava sopivaakin?

http://media.noria.com/sites/archive_images/Backup_200107_viscosity_table_2.gif

Kiva taulukko, eikö olekkin. Niin, siinä on viskositetti, minua mietityttää muutkin asiat, joita tuskin on painettu purkin kylkeen.

Löytyi tuolta:
http://www.machinerylubrication.com/Read/213/iso-viscosity-grades

Pekka

Pikkuinen ongelma tai mahdollisuus. Olis vanha römpän alumiinirunkoinen moottori jossa laakerit sököt ja akselissa vähän ruostetta. Yhteen juttuun olis hyötyä jos ulostuloakseli olis pidempi ja hieman paksumpi sekä laakeri hieman eri kun mitä vakiokoneesta löytyy.

1) Jos painaa prässillä akselin ulos roottorista (google kertoo että usein lähtee helposti) ja prässää jotakuinkin samankokoisen akselin paikoilleen, niin mitkä mahikset on onnistua niin hyvin että moottori toimiiedelleen yhtä hyvin kun ennen operaatiota?

2) Tarvitaanko jotain erityistä? Tai pitääkö valkata joku tietty moottori/rakenne että futaa?

3) Kuummentaan/kylmiltään. Prässäystiukkuus paikoilleen, vai liimaus akselille?

4) Miten tarkasti roottorin pitää osua valmiissa moottorissa keskelle staattoria? Siis toki pitää pyöriä keskeisesti akselin suhteen, koska ei olla tekemässä täryytintä, mutta oikosulkumoottorin rakenne näyttää sallivan ihan jonkun verran dödöilyä mekaanisesti.

Jatktaan vai unohdotetaan?

Kiitos,
Pekka