No niinhän tuo nimikin antaisi ymmärtää.

Täällä on lisää kuvia, tähän asti selvinneistä jutuista.

https://1drv.ms/f/s!AgPyAY1uBgJNh-sdVxojHfEbLKOsZQ

Eli sauvan sisällä on n. 2 mm paksu lanka, johon ilmeisesti on tehty jotain magneettijuttuja. Pitää yrittää huomenna töistä muistaa ottaa sellasta magneettipaperia, niin sillä näkee, millanen kuvio siellä mahtaa olla. Mikäli siis on mitään.

Tuo lanka menee lukupään läpi ja lukupäätä ei oikein saa kunnolla auki. Tai ei ainakaan vielä uskalla, jos noista tulis vielä toimivat sauvat. Sitten jos saan lukuelektroniikan, niin saan analysoitua tarkemmin, miten tuo systeemi toimii. Ja mahdollisesti saan ongittua sopivat signaalit, jotka saan muutettua quadrature signaaleiksi.

On joo olemassa. Tai elektroniikka on, mutta ne metalloidut D-liitinkotelot on kappaleina. Eli kaikki muu on, paitsi se dro. Olispa hienoa, jos sattuisi löytymään. Koska häiritsee, kun ei ihan tarkkaan ymmärrä, tuon sauvan sielunelämää  ;D

No nyt siunaantu itselle pari toimivaa magnescalen sauvaa, jotka mielellään ottaisin tulevassa koneessa cnc-käyttöön. Mutta ovatpahan Sonyn ihmiset tehny aika vaikean hakkeroitavan tuosta sauvasta, jotenka muunnoselektroniikan tekeminen ei ole kovin helppo juttu. Eli jos jollain on vaikka LH32 tms. ylimääräisenä nurkissa pyörimässä, niin mielellään sellaisen voisin vaikka muutamalla kympillä ostaa.

Itse näyttölaite ei tule mihinkään muuhun käyttöön, kuin että kurkkaan, miten tuota sauvaa kuuluu ajaa, jotta osaan sitten kopioida tarvittavat osat.

Niille, joita kiinnostaa vähän tuon sauvan toimintaperiaate, niin piuhojen määrä lukupäälle viittaisi tämän tyyliseen ohjaukseen: http://www.ruhle.com/PDF%20Files/Farrand%20Controls%20Brochure.pdf

Ja sen verran mitä skoopin ja functiogeniksen kanssa testailin, niin jotain signaalia sain ulos, joka muuttaa muotoaan, kun lukupäätä siirtää sauvalla.

Tämän verran olen signaalin säätöelektroniikkaa saanut purettua auki:

Jos kuva ei näy: https://aijaa.com/iimLnN

näinhän ne taitaa toimia. Eli 3d-malli sinne, ja he kertoo onnistuuko ja että paljonko maksaa.

Jotain tällästä: https://m.motonet.fi/fi/kategoria/2905/261993/Tuurnat-ja-pistepuikot tai https://www.tyokalukauppa.net/kasityokalut/iskutyokalut/taltat-tuurnat-meistit/

Mutta esim. nämäkään ei tullut mieleen: https://www.konecon.fi/category/127/istukantuurnat

Sitten isä sanoi tuurnaksi kankea, jossa on terä, jolla hakataan jäätä pihakivien päältä.

 ;D ;D Hyvää keskustelua! Siis faktahan on se että väännöt ja voimat riittää aivan mainiosti. Sitä en ole epäillyt. Tai alkuun epäilin, kestääkö ruuvi, mutta se epäilys hälveni jo aikaa sitten.

Sitten lähti ajatus juoksemaan ja rupesin miettimään, että miten tämä lasketaan oikeasti. Jotenkin nuo Newtonin lait menee vaikeiksi aina tässä vaiheessa.

Jarru on servossa ja servosta akseliin on 1:3 tai 1:2 välitys, jolla saan pienennettyä maksimi liikenopeuksia vähän alaspäin.

Mutta kunhan tässä perjantain työhyvinvointipäivän olot helpottaa, niin yritän saada avattua vielä tuon lopunkin matematiikan. Onpahan sitten jälkipolvillekin laskentamateriaalia!

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 21.03.19 - klo:10:08
Aina voi tuurnaan laittaa hiomakiven ja putsata sillä päät. Maltillisesti kierroksia, niin että ei lennä kipinöitä.

Tuurnasta ei kyllä ensimmäisenä tule mieleen joku oikaisusysteemi, mutta ymmärrän mitä tarkoitat. Mutta kokeillaan lastuamalla ja varovasti.

Lainaus käyttäjältä: Miguel- - 22.03.19 - klo:10:38
Jos kuularuuvi ei ole mahdottoman pitkä (alle 1m), moottorin max. kierrokset 3krpm, maksimiteho 3xnimellinen ja kitka ei ole ongelma niin teoriassa tuon kanssa pärjää ihan jees ja käyttöikääkin saa kohtuullisesti. Päätylaakerit kannattaa tosiaan katsoa tarkkaan...

Kuularuuvin pituus on n. Puoli metriä. Ja muistaakseen tuossa kyseisessä paketissa päätylaakerina on tuplaviistokuulalaakeri, jolloin sen pitäisi kyllä kestää kuormat. Mutta pitää tosiaan laskea ihamn mielenkiinnosta, jos vaan löytää riittävät datat.

No tuollainen fiilis itselläkin on. Toisaalta ei viitsisi taas ostaa toista, kun on jo tuollainen ollut nurkissa pyörimässä. Pitää joskus saada hamstaukset käyttöön...

Mutta pitää siis ruveta laskemaan itse tuota kuormitusta. Eli otetaan nyt se Hiwinin speksi käsittelyyn https://www.hiwin.com/pdf/ballscrews.pdf.

Eli verrataan 1605 kuularuuvia 2505 kuularuuviin. Tai oikeastaan näiden kokojen muttereita (FSW tyypin mutterit).
1605 mutterin dynaaminen kuorma on n. 670 kgf (n. 6700 N) ja staattinen kuorma 1200 kgf (n. 12000 N)
2505 mutterin dynaaminen kuorma on n. 1500 kgf (n. 15000 N) ja staattinen kuorma 4000 kgf (n. 4000 N)

Liikutettavan kappaleen massa on n. 100 kg. Jos liike on vaakatasossa, eli vetovoimaa ei tarvitse ottaa huomioon, niin
F = ma -> a = F/m, jossa a = kiihtyvyys (m/s^2), m = massa (kg), F = voima (N), meidän tapauksessa dynaaminen kuorma

Jos liike on pystysuuntaissta, niin kaavaan pitää lisätä tai vähentää (riippuu liikkeen suunnasta) vetovoiman aiheuttama voima.
(F-Fs) = ma -> a = (F-Fs)/m, jossa a = kiihtyvyys (m/s^2), m = massa (kg), F = voima (N) eli dynaaminen kuorma, Fs = staattinen vetovoiman aiheuttama voima)

Lasketaan maksimi kiihtyvyys 100 kg kappaleelle vaaka- ja pystyasennossa.
vaakaliike:
  1605:
     a = F / m -> 6700 N / 100 kg = 67 m/s^2
  2505:
     a = F / m -> 15000 N / 100 kg = 150 m/s^2

pystyliike:
  1605:
     a = (F-Fs)/m + g -> (6700 N - 1000 N) / 100 kg = 5700 N / 100 kG = 57 m/s^2
     
  2505:
      a = (F-Fs)/m + g -> (15000 N - 1000 N) / 100 kg  = 14000 N / 100 kG = 140 m/s^2

Mikäli laskut meni oikein, niin ainakin ruuvin kuormitukset ei pitäisi olla ongelma, vaikka kiihdyttäisikin vähän kovempaa. Mutta tukilaakereiden kesto on sitten asia erikseen. Toki kyllähän niillekin kuormituskyvyt löytyy. Pitääpä tutkia lisää...


Muokattu: korjattu pilkku virhe

No nyt pitäis saada pikku selvyys siihen, miten kuularuuvin kuormitus mitoitetaan. Eli Z-akselin kuularuuviksi tällä hetkellä on valittu 1605 rolled kiinaruuvi. Hiwinin speksi antaa kuormituskyvyksi :
Static load - n. 1200 kgf
Dynamic load - n. 600 kgf

Staattinen kuorma, eli Z-akselin massa kaikkineen on varmaan 100 kiloa. Akselia ohjaa Omronin 700 w servo 1:2 välityksellä. Tai siis näin olen ajatellut.

Mutta nyt rupesi huolettamaan, että pitääkö vaihtaa järeämpi johde, jos haluaa rivakat liikkeet?

Toki käsitliden arvoa ei pidä väheksyä, mutta jos kaksi johdetta pitää saada ns.saumattomasti jatkettua toisiinsa, niin kyllä aika seppä saa oll, että rälläkällä sen saa tehtyä. Muuten kyllä johde kuin johde nöyrtyy rälläkän alla.

Mutta otinpa eilen johteen kauniiseen käteeni ja menin kokeilemaan firman bridgeportilla miten se nöyrtyy. Otin kovapalaromukaatikosta jonkun 16 mm halkaisijaltaa, neljäleikkuisen jyrsintapin ja kokeilin. Ja kyllä se ainakin ihan nätisti kylkityöstöllä lastua siitä irroitti. Pitää vielä hakea paremmat arvot, kun menen tekemään oikeasti homman loppuun. Nyt muistaakseen arvot olivat siten että koko johteen paksuudelta noin 0.3 mm. Kara pyöri jonkun 400 rpm ja syöttö oli joku 200.

Hyvin huomaa leikkausjäljestä, että johteen keskiosaa ei ole karkaistu jakarkaistu pinta ulottuu kuularadoista noin kolmen millin syvyyteen.

Laitan kuvan leikkausjäljestä, kunhan kerkiän.

Kiitos Tonttsa vinkeistä. Mulla olis varsijyrsin kiinasta, johon on apmt1135 kiinan insertit. Niillähän tietenkin voisi kokeilla, jos oikein varovasti menis. Tuo terä, minkä linkkasit, niin onhan se kalliin puoleinen, mutta toisaalta olishan se sitten varastossa tulevaisuutta varten..

Juka: En ole kyselly hintoja, kun haluasin käyttää nuo pois kuleksimasta. Mutta toki jos tässä mennään perse edellä puuhun, niin silloin pitää kyllä kysyä hinnat. Jotenkin tuntuu, että jos n. 1300 mm johdetta ostaa, niin hinta on siellä 200€ luokassa.. Mutta tuo arvio on mutuilua..

Moro  taas.

Rakentelen vähän jytympää cnc-konetta ja minulla on neljä thk:n hrs25-350mm lineaarijohdetta, joista pitäisi tehdä kaksi n. 650 mm pituista johdetta. Ajatuksrna olisi siis manuaalijyrsimellä tasata kahden johteen päät vain kohtisuoraan, jolloin teoriassa saisin melko saumattoman siirtymän kelkalle.

Mutta johdehan on hiottua ja karkaistu johonkin kovuuteen. Ja kun on kyseessä THK:n johde, niin kovuus voi olla isokin, niin millaisella terällä tuo työ pitäis suorittaa ja millaisilla työstöarvoilla? Menisikö ihan perus kovametalliterällä?

// Tomi L

Tietämättä siitä, millä tasolla aloittajan ymmärrys on eri IDE:istä yms, niin itse olen tykännyt käyttää TI:n launchpadejä. Ja sieltä tarkemmin Connected sarja, joissa käytetään TI:n Tiva cortex m4 -prosessoreja. Niitä voidaan ohjelmoida samalla tavalla kuin arduinoa Energia -nimisellä softalla http://energia.nu/. Nämä TI:n eli Texas Instrumentsin lankut on sitäpaitsi aika edukkaita: https://fi.farnell.com/texas-instruments/ek-tm4c123gxl/launchpad-tiva-c-evaluation-kit/dp/2314937?st=launchpad

Mutta se mikä on parasta, niin heti kun alkaa ärsyttämään arduinon tai energian todella alkeellinen ohjelmointiympäristö, niin nuo energian koodit voi importoida CCS:ään (Code Composer Studio), joka on TI:n ohjelmointiympäristö TI:n prossuille ja DSP:lle. Ja sieltäpä sitten löytyy kaikki debuggausominaisuudet, joita ei tietääkseni Arduinossa tai Energiassa ole. Ja kaiken lisäksi CCS on ilmainen.

Ja hyvä puoli on se, että siellä CCS:n puolella voi kuitenkin käyttää niitä Energian/Arduinon kirjastoja, mikä nopeuttaa pirusti, jos haluaa vaan nopeasti tehdä jotain.

http://www.ti.com/tools-software/launchpads/overview.html

Lainaus käyttäjältä: Dezoltc - 22.02.18 - klo:10:32
Kaveri kohkaa jotta täytys lasia raapia.
Mistä tollasia teriä saa?
https://youtu.be/Vo1ZNvpAasA

Sorotec ainakin myy jotain raapimisteriä.
https://www.sorotec.de/shop/Tools-and-utilities/Mini-Tools/