moduuli-jyrsintappi

Hiekkaranta_92 · 27.01.13 - klo:11:56

Olen koko aamupäivän etsinyt moduuli-jyrsintappia. Kiekko jyrsimiä tuntuu löytyvän monestakin paikasta. No törmäsin erääseen ulkomaiseen foorumiin jossa moista oli kysytty. Sielä oli linnkki tälle sivulle http://www.patentstorm.us/patents/6591715/description.html Onko todella niin että vasta vuonna 2000 on moinen tappi patentoitu ja onko todella niin että jos patentin haltija ei ole näitä tuonut markkinoille niin näitä ei nähdä vielä muutamaan vuoteenkaan markkinoilla?

Tapani Honkanen · 27.01.13 - klo:12:50

Ameriikassa kaikki patentoidaan ja oikeudenkäynnissä lakimiehet tyhjentää hävinneen tilit. Siis tuossa ei ole mitään patentoitavaa. Menetelmä on noin pari sataa vuotta vanha ja ollut jopa amerikkalaisten harrastelijoiden käytössä, puhumattakaan euroopasta, missä se on keksitty. Yhtiö, missä vietin 40 vuotta, otti tuon menetelmän käyttöön vuonna 1981. Olin mukana karkeloissa. Menetelmää käytetään meillä / heillä hyvin suurien hammaskehien valmistuksessa. Esimerkiksi halkaisija 8 m, leveys 800mm ja moduli 40. Tarvittaessa jopa vinohampainen. Halkaisijarajoitusta ei ole. Onhan siellä tehty osa maailman suurimmasta, äärettömän suuresta kehästä = hammastanko ;D

Meidän / heidän idea on siinä, että hammaskehä tehdään segmenteistä / sektoreista jotka laippaliitoksilla kiinnitetään yhteen/ toisiinsa. Yleensä ne ovat olleet ja suurin osa on vieläkin tuommoisia kahdesta tai neljästä segmentistä koostuvia, jotka koneistetaan kokonaisena. Vaatii tosi suuret koneet. Uusi idea oli tehdä tuommoisia metrin parin mittaisia degmentin palasia jotka koneistetaan vaakakaraisessa työstökeskuksessa jossa on pöytä myöskin CNC-ohjattu. Suorahampaisissa pöytä lukitaan työstön ajaksi. Vinohampaisissa pöytääkin pyöritetään nousun edellyttämänä.

Varjopuolena on lisääntyneiden laippaliitosten vaatima materiaalimäärä, niiden koneistus ja ruuviliitosten vaatima työmäärä. Ja tietysti amerikkalaisten asiakkaiden epäluuloisuus kaikkea uutta kohtaan. Tuo jakotarkkuus saadaan paremmaksi kuin jättikoneella yksiosaisena koneistettu.

Hammasta työstävä terä on juuri tuollainen muotoonsa hiottu tai vaihtopaloilla muotoiltu tappiterä. Kun pöydän keskipiste on suhteellisen lähellä työstävää terää, niin se käy yhdessä asennossa silloin kun jakoympyrä ja pöydän keskipiste ovat samalla akselilla, yleensä segmentin kehän keskikohta. Muut hammasaukot koneistetaan niin että translaatio ja rotaatioliikkeella saadaan "virtuaali"keskipiste kulkemaan karan akselin jatkeella. Näitä on tehty entisessä työpaikassani satoja kehiä ja kilpailijatkin ovat olleet jo apajilla vuosikausia. Menetelmä olisi pitänyt patentoida mutta homma oli niin vaikea saada toimimaan että paras etumatka kilpailijoilta oli kehittää valmistusmenetelmää. Vinohampainen valmistus on ehkä dekadia vaativampi ja se entinen työpaikkani on ainoa joka on onnistunut tai oikeastaan osasi sen. Suorahampaiset ovat kyllä jo kaikkien ulottuvilla.

Siis jenkit ovat ärhäköitä immaterialistensa oikeuksien puolustajia tai minun mielestäni muusta maailmasta tietämättömiä sekä mahdottomia markkinoijia. Teollisuushammasvaihteiden valmistajina ovat samaa tasoa kuin venäläiset ennen vanhaan. Sotateollisuus onkin sitten eri juttu, molemmissa maissa.

Edit: Suomessakin on muutama teränvalmistaja jotka osaavat tehdä noitsa teriä kovametallistakin.

Peruna · 27.01.13 - klo:14:46

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 27.01.13 - klo:11:56
Olen koko aamupäivän etsinyt moduuli-jyrsintappia. Kiekko jyrsimiä tuntuu löytyvän monestakin paikasta. No törmäsin erääseen ulkomaiseen foorumiin jossa moista oli kysytty. Sielä oli linnkki tälle sivulle http://www.patentstorm.us/patents/6591715/description.html Onko todella niin että vasta vuonna 2000 on moinen tappi patentoitu ja onko todella niin että jos patentin haltija ei ole näitä tuonut markkinoille niin näitä ei nähdä vielä muutamaan vuoteenkaan markkinoilla?

Täältä kun katsoo: http://portal.uspto.gov/pair/PublicPair

Title of Invention:    END MILL TYPE GEAR CUTTERS FOR SPINDLE DRIVEN MACHINES
Status:    Patent Expired Due to NonPayment of Maintenance Fees Under 37 CFR 1.362
Status Date:    08-13-2007

eli ko. patentti ei ole enää voimassa

JH-Q · 27.01.13 - klo:15:11

Malmin terässä hiovat sulle sopivan jyrsintapin, kunhan otat selville profiilin ja teet siitä mittakuvan.
On ollut sopuhintainen paikka, ja työkalujen laatu hyvä!

Jussik · 27.01.13 - klo:22:55

Terve Tapani

Kuullostipa jotenkin tutulta toi iso hammaskehä, et kai vaan ole ollut Kumeralla töissä??

Tapani Honkanen · 28.01.13 - klo:08:03

Kyllä minä sinne olisin päässyt kolme kertaa mutta en uskaltanut jos en olisi osannutkaan niin paljon kuin kehuin. Kumera alkoi tehdä noita kehiä pari vuosikymmentä myöhemmin kuin se toinen eli ensimmäinen. Olen pettynyt kun entistä työpaikkaani ei tunnistettu tuosta kehäjutusta vaan epäiltiin Kumeraa. Onhan se menestynyt ja hyvä yhtiö. Olisinkohan pärjännyt siellä?

Hiekkaranta_92 · 28.01.13 - klo:13:35

Eihän teettäminen koskaan mikään ongelma ole, mutta kuvittelisin sen olevan huomattavasti hintavempaa kuin sarjatuotantomallin. Kuten arvelinkin keksintö ei ole uusi, joten miksi teräfirmat eivät ole kaupallistaneet tälläisiä tappeja kuten tuolla kiekkojyrsin puolella? Toki hammaspyörässä on monia muuttuvia parametreja jotka vaikuttavat profiiliin, mutta silti kuvittelisin että jonkinlaisen tappisarjan pystyisi valmistamaan tietylle moduulille ja hammasmäärälle sallitujen toleranssien väliin.

Tapani Honkanen · 28.01.13 - klo:15:15

Pienten modulien tappiterät ovat melko hengettömiä, joten niiden lastuamistehokkuus on heikko. Sen vuoksi kiekkoterätkin on keksitty. Kun hampaan muoto/hammasaukon muoto riippuu hammasluvusta ja profiilinsiirtokertoimesta, pitää olla ainakin muutama erilainen terän muoto. Vierintämenetelmällä tarkkuus ja lastuamistehokkuus on hyvät, jonka vuoksi niillä terillä tehdään lähes kaikki hammastukset.
Toisaalta täyskovametalliterät sallivat suuret leikkuunopeudet mutta kun tappiterän keskiössä on leikkuunopeus nolla, niin syöttö/kierros täytyy pitää pienenä, ettei terä säry. Nykyhiomakoneilla tuommoisen tapin teko on melko edullista. Siitä vaan tilaamaan.
Minulla on vieläkin projekti kesken tuommoisen vierintäjyrsinterän ymppääminen yleisjyrsinkoneeseen. Ensin aioin laittaa terän vaakakaralle mutta aikani ihmeteltyäni älysin ottaa käyttöön pystypään, jota voi käntää kahden akselin suhteen. Siitä vain pystypään kara vaakakaran suuntaiseksi. Karan takapäästä yhteys jakopään kierukka-akselille halutulla välityssuhteella. Hampaita syntyy kuin suden kuraa.