Terve
Tästä aiheesta aloiteettiinkin jo toisessa topicissa, mutta avataan tähän oma ettei mennä sivuraiteille.
Eli Kyseessä on juuri "sisäänajettu" Herbert nro2 revolverisorvi vuosimalli n. 1952- 1954 josta jäsen Senaattori tilanpuutteen vuoksi päätti luopua.
Olen tässä tehnyt tuttavuutta herberttiin ja todennut että kone on hienossa kunnossa johteiltaan, karanlaakeroinniltaan (liukulaakerit), myös revolveripää toimii hienosti. Sorvi on kokoisekseen todella tukeva pistoterä uppoaa akseliin värinöittä, 220mm ainesputkesta 5mm lastunpaksuuskaan ei värinöitä aiheuttanut ainoastaan 2,4 kw moottori pyrki hyytymään. :D
Kun nyt olen sorvia testaillut onhan niitä pieniä puutteitakin löytynyt, 4- teränpidin jossa on hieno kääntöautomatiikka meni vaihtoon koska siihen sopi vain 20mm terävarret ja tukipintakin oli jo jonkunverran taittunut. Sattui löytymään sopivasti pikavaihtopidin johon sopi 25mm teränvarret niin se löysi paikkansa herbertin kelkassa.
Myöskään teräkelkassa ei ole kummallekkaan akselille koneellista syöttöä, joten pinnanlaatu riippuu veivinpyörittäjän tarkkuudesta. Tästä ajatus koneen modaamisesta cnc- ohjatuksi sai alkunsa.
Tämä sorvi tuntui aluksi todella helpolta muutettavalta hammashihnapyörät vain x ja z akseleiden veivien alle ja askelmoottoreille peti.
Mutta trapetseista löytynyt 0.5mm ja 0.6mm välykset alkoivat arveluttamaan, mietin kuularuuveja mutta niihin täytyisi manuaalikäytössä tehdä lukitus, kuten jäsen porepe luennoitsi liitän sen tämän synkän yksin puhelun loppuun.
porepe:
Tuo manuaali ja cnc käytön risteytys on aika haastava saada tarkaksi ja toimivaksi. Käsi käyttö edellyttää trapetsiruuvien käyttöä, niiden itse pidättäytymisen takia ja cnc käyttö taas kuularuuveja, joita ei voi manuaalissa käyttää... Jos haluaa selvitä yhdellä ruuvilla per akseli pitää nopeudessa ja tarkkuudessa tinkiä reilusti ja asentaa x akselille kunnollinen tarkkuus trapetsi paketti... Toinen mahdollisuus on lisätä koneeseen kaksi kuularuuvia koneen takapuolelle.
Z akselin Kuularuuvit ei tuota koneen takana mitään ongelmia, mutta tuo x akseli on aika haasteellinen.
X akselin tuplaruuvi sovitukseen on mielestäni kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto toimii kuten kartiosorvaus lisälaite, jolloin kuularuuvi siirtää koko x akselin ruuvia pyörittämättä sitä mihinkään... Ongelmaksi voi muotoutua tilantarve. Toinen vaihtoehto on lisätä alkuperäisen ruuvin rinnalle samalla nousulla varustettu pieni kuularuuvi ja yhdistää nämä ruuvit vaikka hammashihnalla. Tällöin manuaali käytössä käsipyörä ei tietenkään saa pyörittää kuularuuvia, tai kuularuuvi pyörittää trapetsia, muuten itsepidätys kyky menetetään jälleen...
Tekee sen miten tahansa, niin x akseli on aina hankala ja työläs hienomekaaninen rakennelma tai sitten se vie tilaa ihan sikana....
Kaikesta huolimatta aion yrittää muuttaa herbertin cnc:ksi siten että sen hienot manuaali ominaisuudet eivät liikaa kärsisi.
Heitelkää kommenteja ja ideoita. Pari kuvaa x ja z- akseleista.
Veto karalle toteutettu 4 nopeuksiselta oikosulkumoottorilta palakiilahihnoilla, täytyy poistaa 1 pala joka hihnasta ovat perh..na jostain syystä jo venyneet
Itse olen ajatellut liittäväni askelmoottorit suoraan jo olemassaoleviin trapetsiruuveihin hihnalla tai suoraan akselin päähän ja näin säilyy alkuperäinen käsiohjaus ja lisätä CNC ohjaukseen kuvan mukaisen käsiohjauksen, niin homma sujuu sillä kuin tanssien.
Olenko ihan väärässä?
(https://lh5.googleusercontent.com/-mxXwbAseT-o/T9aTxcYZz0I/AAAAAAAAAb8/-bQQVhHYV6Y/s576/kasiohj.jpg)
Edit.
On teillä kunnon koneet, meillä puuhapajalla vain noita yöpöytämallisia :D
Ovat muute tehnee viäl siihe aikaa kunno rautoi ekä ol valurauras säästelty, perusratkasuu ajatelles tuntuu oleva kaks määräävää tekijää, käsi / cnc-käyttö ja ruuviratkasus millaise tarkkure sää siihe sorvii halluut, 5 satast taitaa riittää 99,99 rosenttii kaikist hommist......miälenkiintone rojekti, tätä täytyyki seurat tarkast. ;D
Moro
Toisto tarkkuus pitäis saada alle 2 satkun niin sitten olisin tyytyväinen, saas nähdä pääseekö noilla omilla trapetseilla siihen.
Alan kallistumaan tuohon "matalimman aidan" vaihtoehtoon eli hammaspyörät molemmille akseleille ja hihnalla askelmoottorille.
Lyhensin muuten nuo palakiilahihnat nyt lakkasi luistamasta kokeilin tehdä M20 kierteen pakalla ja hienosti meni kun ennen lyhennystä M16 jo luistatti hihnoja.
Eikö pulssipyörä molemmille akseleille riitä "manuaaliseksi" koneeksi, vai onko sorvauksessa jotain tuntumajuttuja? DRO:t olisi myös valmiina ohjauskoneen näytöllä.
Tämä "itsepidätysjuttu" on kokemukseni mukaan täysin huuhaata.
Olen kahteen manuaalisorviin rakentanut kuularuuvit ilman ongelmia.
Myös Bulgarialaisessa manuaalijyrsinkoneessa olen nähnyt uutena kuularuuvit.
Ja voihan aina laittaa pulssipyörät nc-koneeseen, jolloin voi ajaa manuaalisesti.
Sorvissa noilla välyksillä ei juuri ole hirveää merkitystä, löysät on aina yhdellä puolella. Turha yrittää tehdä avaruusalusta, jos potkukelkka riittää ;)
Tuota manuaalikäyttöä olen itsekin miettinyt, pari käsipyörää ei tee vielä ihan manuaalisorvia. Yksi idea mitä olen pyöritellyt mielessä, on CNC-ohjaimen rinnalle tuleva liikeohjauslogiikka, jolle vaihdettaisiin servokäyttöjen ohjaus manuaalitilassa. Logiikka mahdollistaisi syötön yksikössä mm/r, sähköisen syöttövaihteiston, käsipyörät ja muut manuaalisorvin perustoiminnot.
Tietenkään ei ole mikään ongelma ohjelmoida ns. "oikeaan" CNC-ohjaimen logiikaan syöttö- ja pikaliikevipua, mutta ongelmaksi tulee syötön yksikkö, se on mm/min manuaalitilassa, eikä siitä paljon ole iloa sorvissa. Käytännössä tämä tarkoittaa ettei kierresyöttöä saa manuaalipuolella käytettyä.
Keinotekoisen vasteen teko käsipyörillekään ei ole mahdoton, mikäli servo-ohjaimista saa ulos virtatiedon ja on aikaa askarrella käsipyöriin vastemoottorit + muun tarvittavan oheiselektroniikan.
Lainaus käyttäjältä: ParturiA - 12.06.12 - klo:16:13
Eikö pulssipyörä molemmille akseleille riitä "manuaaliseksi" koneeksi, vai onko sorvauksessa jotain tuntumajuttuja? DRO:t olisi myös valmiina ohjauskoneen näytöllä.
Nimen omaan mekaanisessa on tuntuma :)
Kokeilin joskus cnc-ohjattua jossa molemmille liikkeille oli pulssipyörä ei siitä mitään tullut manuaalisesti.
Tarkoitan pyöristyksen tai viisteen sorvaamista tapin päähän, jolloin molempia liikutetaan. Pulssipyörissä on sama vastus oli lastunpaksuus mikä hyvänsä.
Kieltämättä tuo vastus veivissä antaa tuntumaa paremmin, mutta oon mä joystikillä oppinut ajamaan suht isojakin pååtteja ja vaikkei tuntuma sama olekkaan kuin ruorissa niin oppi senkin. Onneksi tuon sorvin modaaminen ei ole tämänpäivän juttu, kerkiää miettimään vielä, sais nuo muut tekemättömät työt ensin tehtyä.
Tuntuma joo, hmm, entäs jos käsipyörat pyörittää mutteria ja servot ruuveja?
Lainaus käyttäjältä: pave - 12.06.12 - klo:18:39
Tuntuma joo, hmm, entäs jos käsipyörat pyörittää mutteria ja servot ruuveja?
Ei muuten huono idea alkuunkaan. Tulee vain suht' monimutkainen, tarvitsee jarrut veiveille ja ruuveille. Lisäksi CNC-puolen kotiasema siirtyy riippuen mihin asentoon mutteri jää (tietysti se voitaisiin lukita vain yhteen kohtaan).
Lainaus käyttäjältä: pave - 12.06.12 - klo:16:50
Tämä "itsepidätysjuttu" on kokemukseni mukaan täysin huuhaata.
Olen kahteen manuaalisorviin rakentanut kuularuuvit ilman ongelmia.
Myös Bulgarialaisessa manuaalijyrsinkoneessa olen nähnyt uutena kuularuuvit.
Ja voihan aina laittaa pulssipyörät nc-koneeseen, jolloin voi ajaa manuaalisesti.
Millaisella nousulla nuo ruuvit on ollut mitä oot sorveihin laittanu.
Se on ainakin selvä että trapetsin itsepidätyskyky on huomattavasti suurempi kuin kuularuuvissa, mutta kuularuuvissakin ilmeisesti riittävä kun kerran oot toimimaan saanu.
Lainaus käyttäjältä: Jonne - 12.06.12 - klo:18:59
Ei muuten huono idea alkuunkaan. Tulee vain suht' monimutkainen, tarvitsee jarrut veiveille ja ruuveille. Lisäksi CNC-puolen kotiasema siirtyy riippuen mihin asentoon mutteri jää (tietysti se voitaisiin lukita vain yhteen kohtaan).
Askelmoottorihan on jarru silloin kun siinä on "virta" päällä.
Mutteri pitäisi hyvin laakeroida kelkkaan jos se kerran pyörii mutta silti liikuttaa kelkkaa.
X-akselilla toteutus voisi olla veivi jossa putki joka kiinni mutterissa (ruuvi mahtuu sisälle) kelkan toisessa päässä ruuvin laakerointi ja moottori.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 12.06.12 - klo:20:35
Millaisella nousulla nuo ruuvit on ollut mitä oot sorveihin laittanu.
Se on ainakin selvä että trapetsin itsepidätyskyky on huomattavasti suurempi kuin kuularuuvissa, mutta kuularuuvissakin ilmeisesti riittävä kun kerran oot toimimaan saanu.
5 mm:n vasenkätiset, koska haluttiin säilyttää alkuperäiset "arvot": Kymppimilli halkaisijasta kierroksella.
Huomattavasti mukavampi käyttää verrattuna trapetsiin, jotka kuluvat raskaassa työssä parissa kuukaudessa.
Lainaus käyttäjältä: Jonne - 12.06.12 - klo:17:25
Sorvissa noilla välyksillä ei juuri ole hirveää merkitystä, löysät on aina yhdellä puolella. Turha yrittää tehdä avaruusalusta, jos potkukelkka riittää ;)
Tuota manuaalikäyttöä olen itsekin miettinyt, pari käsipyörää ei tee vielä ihan manuaalisorvia. Yksi idea mitä olen pyöritellyt mielessä, on CNC-ohjaimen rinnalle tuleva liikeohjauslogiikka, jolle vaihdettaisiin servokäyttöjen ohjaus manuaalitilassa. Logiikka mahdollistaisi syötön yksikössä mm/r, sähköisen syöttövaihteiston, käsipyörät ja muut manuaalisorvin perustoiminnot.
Tietenkään ei ole mikään ongelma ohjelmoida ns. "oikeaan" CNC-ohjaimen logiikaan syöttö- ja pikaliikevipua, mutta ongelmaksi tulee syötön yksikkö, se on mm/min manuaalitilassa, eikä siitä paljon ole iloa sorvissa. Käytännössä tämä tarkoittaa ettei kierresyöttöä saa manuaalipuolella käytettyä.
Keinotekoisen vasteen teko käsipyörillekään ei ole mahdoton, mikäli servo-ohjaimista saa ulos virtatiedon ja on aikaa askarrella käsipyöriin vastemoottorit + muun tarvittavan oheiselektroniikan.
Välyksistä olen samaa mieltä, työstövoimat ajavat välykset toiseen laitaan.
Mutta mielestäni ei voi puhua manuaalisorvista jos siinä ei ole mekaanista yhteyttä "veivien" ja terän välillä.
Se on silloin jotain muuta.
Mutta kyllä noilla pulssipyörilläkin varmaan oppii pelaamaan kun riittävän monet eväät syö koneen ääressä. Tuo kokeilemani kaksi pulssipyöräinen taisi olla harrisonin kärkisorvimallinen cnc siinä taisi olla akseleiden käyttöpyörät eri kätiset mihin tottunut sekin vielä sekasi.
Weilerillä on myös man/cnc yhdistelmäsorveja :
http://www.weilerusa.com/394.html
Ovet muistaakseni kalliita.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 13.06.12 - klo:00:19
Mutta mielestäni ei voi puhua manuaalisorvista jos siinä ei ole mekaanista yhteyttä "veivien" ja terän välillä.
Se on silloin jotain muuta.
Täysin samaa mieltä. Olisko se silloin NC- eli numeerisesti ohjattu. Käsikäyttö on eri asia.
Lainaus käyttäjältä: pave - 13.06.12 - klo:16:47
Täysin samaa mieltä. Olisko se silloin NC- eli numeerisesti ohjattu. Käsikäyttö on eri asia.
Hmmm, eiköhä käsikäyttö määritelmä täyty, ku käsin teet muutokse käyttämäll käsipyärää ja kelkka liikkuu halutu matka, kyllähä lentokoneissaki o nykyää kait jokku muut ko vaijerit tai tankot ko niit siivekkeit liikuttellee, ja käsiohjauksest ne kait puhhuu niikaua enneko tiatokone astuu puikkoihi.....
Tarkennetaan nyt tätä manuaalisuutta, itse haen tällä manuaalikäytöllä sitä ettei joka pikku homman takia tarvitse tietokonetta käynnistää vaan riittää kun saa sorvin pakan pyörimään ja terän liikkeelle.
Ja sitten kun sorvattava muoto on sellainen että sen saa helpommin cnc-käytöllä niin sitten tietokone päälle.
Jepulis, sehä ois oikee optimi ;Dtilanne, eiköhä siihenki viäl toimiva ratkasu löyry ko nua kaikki asiast kiinnostuneet foorumilaiset ruppee asiaa oikee jalostaa....
Ainakin minulla on useimmat hommat sorvilla sellaisia, että se on manuaalisesti valmis ennen kuin G-koodia ehtii montaa riviä kirjoittamaan tai mallintamaan jollain softalla.
Toisaalta kartiot, pyöreät muodot ja kierteet olisi himppasen verran helpompi tehdä jos sorvissa olisi jotain älykkyyttä.
Tuo toinen ketju 'sähköinen syöttövaihteisto' on jäänyt hieman huonolle aktiivisuudelle (olen myös osasyyllinen). Tulisiko tästä jotain kuningasajatusta ja -toteutusta yhdistää manuaali/CNC-käyttö samaan laitteeseen.
Lainaus käyttäjältä: Tauru - 13.06.12 - klo:19:22
Ainakin minulla on useimmat hommat sorvilla sellaisia, että se on manuaalisesti valmis ennen kuin G-koodia ehtii montaa riviä kirjoittamaan tai mallintamaan jollain softalla.
Toisaalta kartiot, pyöreät muodot ja kierteet olisi himppasen verran helpompi tehdä jos sorvissa olisi jotain älykkyyttä.
Tuo toinen ketju 'sähköinen syöttövaihteisto' on jäänyt hieman huonolle aktiivisuudelle (olen myös osasyyllinen). Tulisiko tästä jotain kuningasajatusta ja -toteutusta yhdistää manuaali/CNC-käyttö samaan laitteeseen.
Tauru muotoili omat ajatuseni sanoiksi :D
En ole sähköistä syöttövaihteisto topicia kovin tarkoin lukenu. Mutta itselle riittäisi kun toimisi ilman tietokonetta, voisi esim. valita katkaisialla syöttösuunta potikalla nopeus ja napilla pikaliike terän palautukseen ja riittäisi jos tämä toiminta olisi z-akselilla.
Riittävän isossa koneessa ja riittävän kireillä kiilan säädöillä nuo Kuularuuvit saattavat toimia, mutta millään pöytäsorvilla tuo ei toden näköisesti onnistu. Sitten se välys....
Toki välys normaalisti on aina samaan suuntaan, mutta esim hieman haukkaava katkoterä on entinen, jos välystä on liikaa ja massat pieniä... Tosin katkoterien käyttö alle tonnin painoisella koneella on muutenkin ihan hanurista... Omani painaa 700 kiloa ja johteet on välyksettömät, mutta ilman z akselin lukitsemista ei katkaisusta tule mitään...
Nuo jonnen myymät logiikat osaisivat hoitaa tuon syöttöhomman ilman ongelmia, jopa kartiosorvauksessa... Ja DRO tulisi siinä samassa hmi paneelille...
Mietintämyssyssä on ollut tehdä aktiivi jakolaite noilla Jonnen hiluilla, jossa olisi myös mahdollista suhteuttaa jako x tai y akselin mittasauvan lukemaan. Eli manuaalikoneeseen jakolaite joka tarvittaessa pyörähtelee suhteessa manuaalisiin akseleihin.... Mahdollistaisi esimerkiksi spiralin ajon manuaalikoneella.
Lainaus käyttäjältä: porepe - 13.06.12 - klo:22:33
Riittävän isossa koneessa ja riittävän kireillä kiilan säädöillä nuo Kuularuuvit saattavat toimia, mutta millään pöytäsorvilla tuo ei toden näköisesti onnistu. Sitten se välys....
Toki välys normaalisti on aina samaan suuntaan, mutta esim hieman haukkaava katkoterä on entinen, jos välystä on liikaa ja massat pieniä... Tosin katkoterien käyttö alle tonnin painoisella koneella on muutenkin ihan hanurista... Omani painaa 700 kiloa ja johteet on välyksettömät, mutta ilman z akselin lukitsemista ei katkaisusta tule mitään...
Nuo jonnen myymät logiikat osaisivat hoitaa tuon syöttöhomman ilman ongelmia, jopa kartiosorvauksessa... Ja DRO tulisi siinä samassa hmi paneelille...
Mietintämyssyssä on ollut tehdä aktiivi jakolaite noilla Jonnen hiluilla, jossa olisi myös mahdollista suhteuttaa jako x tai y akselin mittasauvan lukemaan. Eli manuaalikoneeseen jakolaite joka tarvittaessa pyörähtelee suhteessa manuaalisiin akseleihin.... Mahdollistaisi esimerkiksi spiralin ajon manuaalikoneella.
Tuosta katkoterä jutusta olen samaa mieltä, hyvä keino sorvin kunnon toteamiseen on kokeilla pistoterää sillä sorvaus ei romulla onnistu.
Tässä tapauksessa voi olla toiveita kun tuollainen 4mm katkaisuterä menee vedettyyn akseliin kuin kusi lumeen ja kun välys on trapetsiruuvissa niin eihän se pistoterä sitä tiedä ruuvaako sitä veiviä väsynyt yrittäjä hullun kiilto silimis vai vähän hienostuneempi askelmoottori / servom.
by the way
Matkahuolto toi kentsolta tilaamani poistomyynnissä olleet hammashihna välitykset mallailin niitä tuohon z-akselille. Pikkuisen heppoiselta tuo hihna näytti, saas nähdä ::) no näillä kokeillaan.
Kokeilin M24 kierrepakkaa testatakseni luistaako lyhentämäni palakiilahihnat, eipä luistanu kierroksia minimi 50 r/min. Kyllä tämä Herbertti pikkuhiljaa palaa entiseen loistoonsa ehkä jopa paremmaksikin :D pari kuvaa:
:)No voi mahoto, eipä o tullu tehtyy Herpertillä yli M16 kierrett pakal...... hyvält kuulostaa....
Lainaus käyttäjältä: porepe - 13.06.12 - klo:22:33
Nuo Jonnen myymät logiikat osaisivat hoitaa tuon syöttöhomman ilman ongelmia, jopa kartiosorvauksessa... Ja DRO tulisi siinä samassa hmi paneelille...
Mietintämyssyssä on ollut tehdä aktiivi jakolaite noilla Jonnen hiluilla, jossa olisi myös mahdollista suhteuttaa jako x tai y akselin mittasauvan lukemaan. Eli manuaalikoneeseen jakolaite joka tarvittaessa pyörähtelee suhteessa manuaalisiin akseleihin.... Mahdollistaisi esimerkiksi spiralin ajon manuaalikoneella.
Voisko Jonne jossain vaiheessa esitellä laitteita jotka sopisivat esim. tämän tyyppiseen rojektiin saataisi muillakin kun itsellä olla kiinnostusta. Hinnat tietysti harrastaja ystävällisiä :)
Kiinnostais tietää miten ammattilainen tälläisen rakentaisi.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 14.06.12 - klo:17:15
Voisko Jonne jossain vaiheessa esitellä laitteita jotka sopisivat esim. tämän tyyppiseen rojektiin saataisi muillakin kun itsellä olla kiinnostusta. Hinnat tietysti harrastaja ystävällisiä :)
Kiinnostais tietää miten ammattilainen tälläisen rakentaisi.
No toteutustapoja on oikeastaan useita, riippuen kuinka hienostunut aparaatti siitä halutaan. Ehkäpä voi lähteä liikkeelle DVP-PM -liikeohjain logiikasta, jossa on kaksi MPG-tuloa ja pari akselilähtöä. Pientä probleema syntyy miten MPG-tulot jaetaan keskenään, mutta tuohon voi liittää lisää niitä. Lisämokkulaskaalasta löytyy "high speed counter"-moduli, joka ratkaisee ongelman. Karan enkoderi suoraan DVP-PM:n MPG-tuloihin kahdennettuna, sitten käsipyörät HSC-modulien kautta.
Toinen vaihtoehto on käyttää suoraan servo-ohjainten kautta ja muutella niiden parametrejä lennosta HMI-paneelilla vaikka RS485:n kautta. Siten saataisiin kaksi MPG-tuloa per ohjain (siellä on 1Mhz ja 4Mhz tulot), Z:n käyttöön kytkettäisiin karan enkoderi ja käsipyörä, X:ään käsipyörä ja Z:n enkoderilähtö. Näitä sitten sopivasti renkuttelemalla saadaan mitkä tahansa syötöt ja suhdeluvut aikaiseksi jopa X:n ja Z:n välillä. A2-sarjan servokäytöt ovat vielä paristovarmennetuin absoluuttikooderien, ne muistavat mihin jäivät, joten kotipesäkytkimiäkään ei tarvittaisi.
Kolmas vaihtoehto on joku tavallinen DVP-Sx tai -EH2 -logiikka, jossa on nopeat laskurit ja PWM lähdöt. Vaatii hiukan näpertelyä, mutta ei mikään ongelma tehdä silläkään. Ehkä kaikista joustavin tapa olisi nimenomaa tämä keksintö.
Kunhan kiireiltäni ehdin, alan pitämään Delta-kehitysblogia, jonne tulee vinkkejä, ohjelmaesimerkkejä ja muuta mukavaa. Jos tunnit ei nyt lopu vuorokaudesta, teen myös tänne "PLC for dummies"-ketjun, jossa opetetaan perusasiat tikapuulogiikasta, perinteinen logiikka valmistajasta riippumatta on todella tehokas työkalu ratkaisemaan monta automaatio-ongelmaa nopeasti. Yleensä teet PLC:llä monta kertaa nopeammin saman homman kuin jollain ohjelmointikielellä.
Ps. Näppärä jätkä lisäisi vielä vakiolastuamisnopeuden tuohon tekeleeseen, sehän on suoraan verrannollinen X:n relatiivikoordinaattiin... Kaipaisi joko analogilähdöillä olevan logiikan tai analogisen lisämokkulan...
No joo tuo selvittikin paljon ???
En kovin hyvin tunne tuota terminologiaa on vähän sama kuin lääkäri puhuisi pelkkää latinaa
Mutta jos ajattelis tuota kolmatta vaihtoehtoa suomennettuna, voisiko siinä syöttää koneelle G-koodia käsin ja cam:in avustuksella, onko millainen näyttö, millaiset moottorit askel / servo, millaiset ohjaimet moottoreille, virtalähde? tälläisiä kysymyksiä heräsi, niin ja millaisessa hintaluokassa liikutaan.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 16.06.12 - klo:23:53
No joo tuo selvittikin paljon ???
En kovin hyvin tunne tuota terminologiaa on vähän sama kuin lääkäri puhuisi pelkkää latinaa
Mutta jos ajattelis tuota kolmatta vaihtoehtoa suomennettuna, voisiko siinä syöttää koneelle G-koodia käsin ja cam:in avustuksella, onko millainen näyttö, millaiset moottorit askel / servo, millaiset ohjaimet moottoreille, virtalähde? tälläisiä kysymyksiä heräsi, niin ja millaisessa hintaluokassa liikutaan.
Ihan selväähän tuo oli ;)
Toisessa ja kolmannessa vaihtoehdossa ei ole mahdollista G-koodin syöttöön. Mutta idea olikin että tämä tuli esim. Mach3:n tai EMC2:n rinnalle. Tietysti tuohon voi tallennettavia sekvenssejä, esim. opetustoiminnon.
Logiikat eivät maksa juuri mitn (tämä toki suhteellista), niin kauan kun pysytään poissa CANopen, Profibusseista sun muista väylistä.
Näytökään ei ole välttämätön, noista logiikoista löytyy matriisi-toiminto, jolla voit skannata isoakin kytkinmatriisia. Itse ainakin tykkäisin manuaalikoneessa kiertokytkimistä, joilla asetetaan syöttö (saattaa liittyä minun museo-NC -fiksaatioon ;) ). Mutta halvimmat näytöt eivät erityisen kalliita ole, juuri tuli "economic"-malli 4" 480x320 true color kosketusnäyttö valikoimaan.
Servokäytöt eivät vaadi mitään virtalähteitä, ottavat suoraan 1x230VAC sisään 1.5kW asti, A2-sarjaa saa sitten 3x400VAC 5.5kW asti. Hinta on samaa luokkaa jos ostaisit servon, servo-ohjaimen, kaapelit ja rakentaisit virtalähteen. Tossa saat koko paketin valmiina, ilman hampaiden kiristelyä.
Varoitan jo etukäteen, ettei ohjelmointi ole mikään vasemmalla kädellä tehtävä projekti, se vaatii hiukan paneutamista aiheeseen. Mutta tuosta voi saada kehitettyä ihan tuotteenkin, jos jaksaa siihen aikaa uhrata. Nakkaan sinulle viestiä, kunhan tästä ehdin.
No jonne oli kirjoitellu tännekin yv:n lisäksi.
En nyt oikein ymmärrä miksi pitäisi rakentaa machin tai emc:n rinnalle toinen "sähköinen" ohjausautomatiikka manuaaliseen käyttöön kun kerran on olemassa oikeat manuaali "veivit". Toki z- akselin säädettävästä syötöstä olisi iloa manuuaalikäytössä, mutta eiköhän tuo ole toteutettavissa ilman logiikkaakin.
Minulla oli käytössä machi ohjattu ristisyöttöpöytä pylväsporakoneessa se oli kätevä pulltijakojen teossa toiminta oli seuraavanlainen:
askelmoottori ohjaimilta virta poikki jolloin veivejä pystyi pyörittämään siirto nolla pisteeseen manuaalisesti ja virrat päälle ohjaimille jolloin moottorit lukitsivat pöydän, sitten machin g-koodi ohjelma käyntiin. Ja kun piti taas veiveistä siirtää niin vain ohjaimilta virtapoikki, itse tietokone päällä kokoajan. Tätä ajattelin kokeilla myös sorvissa. Kaikki osat on kasassa pitää vain kiinnittää askelmoottorit sorviin.
Pari kysymystä noista 400W servomoottoreista minkä kokoisia fyysisesti sopiiko kenties nema34 kiinnitykseen? (14mm akseli)
Voiko moottoria pyörittää kevyesti kun ohjaimessa ei ole virta päällä?
Entä antaako enkooderi viestiä silloin kun ohjaimesta virta poikki ja moottoria pyörittää.
Moron,
jos nyt modaisit ristisyöttöpöytää, käyttäisitkö servo- vaiko askelmoottoreita??
Onko jommankumman käytöstä ko. hommassa suurempaa etua?? :-X
Lainaus käyttäjältä: senaattori - 07.08.12 - klo:09:42
Moron,
jos nyt modaisit ristisyöttöpöytää, käyttäisitkö servo- vaiko askelmoottoreita??
Onko jommankumman käytöstä ko. hommassa suurempaa etua?? :-X
Kyllähän servo on varmasti paras vaihtoehto, yleensä vain tuo EURO konsultoi sen verran että ainakin itselle askelmoottorit ovat olleet riittävän hyviä. :D Mieli tekisi noita servojakin kokeilla.
Jos on kevyesti liikkuva ristisyöttöpöytä niin riittävän suuri askelmoottori suoraan akselin päähän, ei siinäkään ongelmia ole.
On muuten oikeasti kätevä ja tarkka pylväsporan lisälaite esim. pulttijaoissa joissa kierre, verraton peli.
Välillä harmittaa kun tuli purettua osat muuhun käyttöön.
Jos siinä on 2 akselia ja DC kelpaa, niin kannattaisiko harkita myös Graniten DualDC servo-ohjainta? Ohjain kustantaa n.100e/akseli ja saa servon edut. DC mottien hankintapaikkaa en kuitenkaan osaa neuvoa, niistä olisikin hyvä kerätä porukalta tietoa.
Omat kokemukseni vanhemmista Graniten VSD-A ohjaimista harjattomille BLDC servoille ovat positiivisia, 4kpl ollut käytössä parisen vuotta. Samalla tulee tuettua T:reen TKK:n poikien kotimaista tuotekehitystä ja tuotantoa, mikä on minusta myös ei ihan merkityksetön juttu tässä meidän pienessä maassa.
Herbertin päivittäminen nykyaikaan etenee pikkuhiljaa, Jonnelta tuli dro ja 3 sauvaa jotka nyt antavat numeerista tietoa akseleiden liikkeistä. Muutama kuva:
Lisäksi sähköinen syöttövaihde on tuossa pöydällä testattu ja tuntuisi toimivan. Pitäisi asentaa herbertin Z-akselia pyörittämään.
Hei, hyvältä näyttää..braa värkki.
Joo ei tuota sädemitalla olevaa mittarumpua oppinut käyttämään tai tuli liikaa virheitä, kun tuossa toisessa sorvissa mittarumpu näyttää halkaisiaa, nyt halkaisian näkee dro;sta.
kolmas sauva on reukun liikkeelle, näkee paremmin porauksen ja vaikka kierteen syvyyden.
Tuo dro on mukava kun siihen saa 200 työkalun mitat muistiin, kun vaihtaa työkalun ja samalla dro;sta työkalun muistipaikan niin dro näyttää oikein esim. halkaisiaa tai reukussa terän pituuden.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 25.02.13 - klo:00:30
Lisäksi sähköinen syöttövaihde on tuossa pöydällä testattu ja tuntuisi toimivan. Pitäisi asentaa herbertin Z-akselia pyörittämään.
Teitkö tuon sähköisen syöttövaihteen sillä myymälläni Deltan DVP-12SC -logiikalla? Nopeasti kävi :D ! ...itse olen samaa sähkövaihteistoa pyöritellyt mielessä jo useampaan otteeseen, mutta ajattelin tehdä sen DVP-28SV:llä ja DPLSV-käskyllä (muistaakseni DPLSV tuota ei löydy SC:n käskykannasta), samlla saisi X:n kartiosorvauksen... Miten tuon noin nopeasti selitettynä teit?
Kyllä tuolla deltalla se on tehty, täytyy kyllä tunnustaa että sain konsultaatiota itse logiikan ohjelmointiin omron spesialistilta. Kaveri teki illan töitä ja puolet ajasta meni deltan opiskeluun. Saithan sen ohjelman minkä lähetin?
Mutta itse ohjelman periaate menee kutakuinkin näin:
Karan nopeustieto 1pulssi/kierros syötetään logiikkaan tämä kerrotaan binäärikytkimen (7 asentoinen) kertoimella jotka on muokattavissa esim. asento 1= 0.1mm/r, as 2=0,2mm/r, jne. Nämä arvot pitää hakea kohdalleen sitten kun kiinni sorvissa.
Eli karannopeus Hz x binäärikytkimen kerroin = D24 muistiin tämä tieto käskyyn PLSR joka näin äkkiä katsottuna oli ainut pulssikäsky jossa kiihdytys ramppi tai ei edes ramppi vaan "portaat" kiihtyy 10 portaalla täyteen nopeuteen. Lisäksi puutteena on pulssien rajallinen määrä muistaakkseni max 32000 pulssia, mutta tähän sovellukseen tuntuisi riittävän tuo käsky.
Niin ja kiihdytysrampin pituus määräytyy myös samalla periaatteella binäärikytkimen asennon mukaan.
Tämä karannopeudesta riippuvainen pulssi askelmoottoriohjaimelle, siinä se pääpiirteittään on.
Todennäköisesti deltasta löytyy parempiakin käskyjä mutta ajanpuutteen vuoksi tehtiin PLSR;llä että voi testata sorvissa
Toivottavasti sait selvää tästä sepustuksesta.
Tämän olisi tarkoitus tulla vain manuaalisorvauksen syöttövaihteeksi kun tuossa herbertissä ei ole koneellistasyöttöä ollenkaan. Tarkoitus olisi vaihtokytkimellä sama z-askemoottoriohjain liittää machiin jolloin myös x-akselille tulee moottori. Kytkimellä valitaan manuaalikäyttö tai cnc.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 25.02.13 - klo:22:39
Kyllä tuolla deltalla se on tehty, täytyy kyllä tunnustaa että sain konsultaatiota itse logiikan ohjelmointiin omron spesialistilta. Kaveri teki illan töitä ja puolet ajasta meni deltan opiskeluun. Saithan sen ohjelman minkä lähetin?
Mutta itse ohjelman periaate menee kutakuinkin näin:
Karan nopeustieto 1pulssi/kierros syötetään logiikkaan tämä kerrotaan binäärikytkimen (7 asentoinen) kertoimella jotka on muokattavissa esim. asento 1= 0.1mm/r, as 2=0,2mm/r, jne. Nämä arvot pitää hakea kohdalleen sitten kun kiinni sorvissa.
Eli karannopeus Hz x binäärikytkimen kerroin = D24 muistiin tämä tieto käskyyn PLSR joka näin äkkiä katsottuna oli ainut pulssikäsky jossa kiihdytys ramppi tai ei edes ramppi vaan "portaat" kiihtyy 10 portaalla täyteen nopeuteen. Lisäksi puutteena on pulssien rajallinen määrä muistaakkseni max 32000 pulssia, mutta tähän sovellukseen tuntuisi riittävän tuo käsky.
Niin ja kiihdytysrampin pituus määräytyy myös samalla periaatteella binäärikytkimen asennon mukaan.
Tämä karannopeudesta riippuvainen pulssi askelmoottoriohjaimelle, siinä se pääpiirteittään on.
Todennäköisesti deltasta löytyy parempiakin käskyjä mutta ajanpuutteen vuoksi tehtiin PLSR;llä että voi testata sorvissa
Toivottavasti sait selvää tästä sepustuksesta.
Tämän olisi tarkoitus tulla vain manuaalisorvauksen syöttövaihteeksi kun tuossa herbertissä ei ole koneellistasyöttöä ollenkaan. Tarkoitus olisi vaihtokytkimellä sama z-askemoottoriohjain liittää machiin jolloin myös x-akselille tulee moottori. Kytkimellä valitaan manuaalikäyttö tai cnc.
No olisit soittanut vaan, apua kyllä saa! :D
Oma ideani sähköiseen syöttövaihteeseen on DPLSV (variable pulse speed). Enkoderia luetaan HS-laskurilla ja sitä verrataan sen hetkiseen asemaan. Näiden erotus on suoraan verrannollinen pulssinopeuteen.
Tuo on tekniikka on toiminut todella hyvin tähän mennessä muissa tekeleissäni (esim. MPG:n & PLC systeemeissä), mutta en ole ehtinyt/jaksanut miettiä miten tehdään murtoluvuilla välityssuhde (on tullut tehtyä jo aiemmin monta kertaa, mutta kun noita muistiinpanoja ei tule tehtyä...). Toinen pähkinä hommassa on binäärimaailman ja tosimaailman ero; helpoin tapa olisi käyttää binäärijaollista kooderia, sillä astekulma olisi aina luettavissa ilman ylimääräisiä virityksiä, vaikka laskuri vuotaisi yli...samasta syystä CNC-koneissa karakooderina on 99% tapauksissa 1024ppr kooderi...
Joo oon kyllä huomannut että apuja saa, mutta ongelma on se ettei tiedä mitä kysyä jos ei ensin yritä räpeltää itse. ???
Näyttää siltä ettei tämä logiikka versio tue tuota DPLSV -käskyä.
Kävin vielä tekemässä askelmoottorin kiinnitysosia sorviin, nappasin samalla pari kuvaa "testipenkistä" tuo pieni tasavirtamoottori jonka nopeutta saa säädettyä esittää karaa 8), induktiivinen anturi antaa pulssin.
JESS nyt on sähköistä syöttövaihdetta testattu sorvissa, oikein yllätyin kuinka hienosti toimi.
Pari juttua aluksi arvelutti hammashihna on pientä ja virtalähteestä ulos vain 24V mutta kummatkin kesti kuormittaa aivan riittävästi, aika iso syöttö (ehkä n. 0,3mm/r) ja lastun vahvuus 4mm halkaisiasta, karassa kierroksia 800, 35mm vedetty akseli oli hieman liikaa askeleita hukkui mutta kyllä karan moottorikin jo kuormittui.
25mm akselista 3mm syöttö n. 0,2 kierroksia 1700 niin oikein hyvä pinnanlaatu ja hyvin jaksoi syöttää, alin kuva.
Karan nopeuden muutos muutti myös syöttönopeutta ja binäärikytkin samoin eli ohjelma toimii logiikassa pikkuisen pitää kytkimen kertoimia hienosäätää, nyt turhan suuret.
Nyt se on testattu niin saa noi osat pakata jonkunlaiseen koteloon.
Nyt herbertin suurin puute on korjattu nimittäin z-akselin konesyöttö, käsin pyörittämällä ei vaan tahdo saada hyvää pintaa kuin sattumalta.
Todella mielenkiintoinen projekti ! Mites tuolla sähköisellä vaihteella onnistuu kierteytys ?
Onko teoriassakaan mahdollista ? Laita ihmeesä projektin valmistuttua lopullinen arvio tarvikekuluista ja ohjelmoinnista... Tiedän muutaman kaverin joka saattaa olla kiinnostunut kun kuulee sähköisestä syötöstä ;)
Jussi
Lainaus käyttäjältä: JuKa - 27.02.13 - klo:20:57
Todella mielenkiintoinen projekti ! Mites tuolla sähköisellä vaihteella onnistuu kierteytys ?
Onko teoriassakaan mahdollista ? Laita ihmeesä projektin valmistuttua lopullinen arvio tarvikekuluista ja ohjelmoinnista... Tiedän muutaman kaverin joka saattaa olla kiinnostunut kun kuulee sähköisestä syötöstä ;)
Jussi
Ei kierteitys onnistu ainakaan tälläisenä versiona, kierteen noususyötön kyllä saa mutta että sen saisi osumaan joka lastulla samaan uraan vaatisi vähintään z-akselin paikka tiedon logiikalle.
Itse ajattelin yhdistää machin tuhon sorviin niin sillä saisi tehtyä sellaiset sorvaukset jotka manuaalisesti hankalia tässä tapauksessa esim. kierteitys.
Manuaalisuus tuossa säilyy kun askelmoottori ohjaimelta kytkee enaplen pois niin moottori vapautuu ja veiviä pyörittäessä ei juurikaan tunnu vaikka moottori pyörii mukana.
Lisäksi tuossa sähköisessä syötössä saa vaikka säädettävällä rajakytkimellä pysäytettyä syötön aina samaan kohtaan esim. olaketta sorvatessa.
Voi vi***tu tajusin vasta että se on mpr jonka projekti tämä on... On mennyt hiukan nuo nimimerkit ohi kun olen lukenut viestejä puhelimen kautta... Hauska tajuta että pitkäaikainen unelma on toteunut ;) Joskus se ei onnistu NE555 piirillä tehdyllä pulssilaitteella, heh!!! :P
Miten muuten ohjain käyttäytyy kun moottoria pyöritetään akselista ? Geckot ainakin alkaa jarruttamaan moottoria kun muutaman kierroksen on pyörittänyt ?
Jussi
Ei tuntuisi olevan jarrutustaipumusta mechapron ohjaimella, silloin kun tuo moottori oli ristisyöttö pöydässä sitä tuli veivattua paljonkin.
Olen jussi muuten palveluksen pystyssä vieläkin tuosta NE555 kokeilusta :D toimihan sekin mutta kiihdytys ramppi tuotti ongelmia. Silloin oli tarkoitus tehdä veto kärkisorvin huippukelkkaan koneelista kartion sorvausta varten tätä herberttiä ei silloin vielä ollutkaan. Pitääpä tehdä siirrettävä keskus tuosta niin voi hyödyntää kärkisorvissakin.
Kuinka muuten askelmoottorin vääntö käyttäytyy eri askelpituuksilla jos esim. 4 Nm vääntö ilmoitetaan moottorille se ilmeisesti on kokoaskelluksella mutta paljonko vääntöä on vaikka 1/8 askelluksella jos pyöritetään samaa nopeutta.
Tuollainen sivu tuli vastaan pikaisen googletuksen jälkeen: http://www.micromo.com/microstepping-myths-and-realities.aspx (http://www.micromo.com/microstepping-myths-and-realities.aspx)
- Timo
Moottoreiden jarrutus on suoraan verrannollinen siihen, kuinka pieni resistanssi käämin toisessa päässä on.
Jos on irto moottori niin helppo testata kun laittaa johdot oikosulkuun niin ei hevillä motti pyöri. :)
timi
Lainaus käyttäjältä: timopen - 28.02.13 - klo:12:44
Tuollainen sivu tuli vastaan pikaisen googletuksen jälkeen: http://www.micromo.com/microstepping-myths-and-realities.aspx (http://www.micromo.com/microstepping-myths-and-realities.aspx)
- Timo
En kyllä tajua tuota puhutaan pitomomentista, mutta mikä on vääntömomentti silloin kun akseli pyörii se minua kiinostaisi, tuon linkin kaavion mukaan ei moottori jaksaisi pyörittää mitään muuta kuin 1/1 askeleilla .
Mutta käytännössä ei noilla askelpituus valinnoilla tuntuisi suurta eroa olevan pyörimiseen, voisiko joku asiantunteva selittää tämän.
Lainaus käyttäjältä: JuKa - 27.02.13 - klo:20:57
Todella mielenkiintoinen projekti ! Mites tuolla sähköisellä vaihteella onnistuu kierteytys ?
Onko teoriassakaan mahdollista ? Laita ihmeesä projektin valmistuttua lopullinen arvio tarvikekuluista ja ohjelmoinnista... Tiedän muutaman kaverin joka saattaa olla kiinnostunut kun kuulee sähköisestä syötöstä ;)
Jussi
Onnistuu kierteytyskin, kunhan on kooderi karalla ja Deltan 28SV-logiikka. Ikävä kyllä kun logiikasta on kyse, se lukee vain 24V (HTL) signaalia... Toinen tapa on sitten ottaa muutama pulssi karalta ja laskea keskeytyksen avulla pyörimisnopeus.
Voisin aikaisemmassa viestissä mainitsemalla systeemillä parsia harrastajille sähköisen syöttövaihteen tuolla SV28:lla (kunhan saan heti-heti-hommat pois ;) ), katsotaan jos saadaan siihen vielä samaan pulssipyörät ja X-akselin ohjaus kulmassa ;)
Lainaus käyttäjältä: Timo Hotti - 28.02.13 - klo:13:24
Moottoreiden jarrutus on suoraan verrannollinen siihen, kuinka pieni resistanssi käämin toisessa päässä on.
Jos on irto moottori niin helppo testata kun laittaa johdot oikosulkuun niin ei hevillä motti pyöri. :)
timi
Piti kokeilla tuota irrallisella mootorilla ja huonoa oli pyöriminen, ihmejuttu enpä tuotakaan oo aiemmin tiennyt.
"Suomalainen ei usko ennen kuin näkee ja pohjalainen ennen kuin kokeilee."
Lainaus käyttäjältä: mpr - 01.03.13 - klo:07:51
Piti kokeilla tuota irrallisella mootorilla ja huonoa oli pyöriminen, ihmejuttu enpä tuotakaan oo aiemmin tiennyt.
"Suomalainen ei usko ennen kuin näkee ja pohjalainen ennen kuin kokeilee."
Tuo perustuu siihen että askelmoottori toimii dynamona eli pyöritettäessä tuottaa sähköä. Ja kun kuorma on oikosulussa niin tarttee kovasti voimaa pyöriäkseen. Ja mitä kovemmin yrittää pyörittää sitä kovemmin panee vastaan.
Askelmoottoreista saa kivoja pieniä tuulikeneraattoreita vaikka pihavaloja lataamaan...
:)
No generaattorinahan se toimii kuten kaikki kestomagneettimoottorit. "Oikeisiin" käyttöihin lisätään tästä syystä usein myös jarruvastus johon tuo syntyvä teho saadaan upotettua. Joidenkin ohjainten kohdalla on ollu myös varoitus että tuo generaattori ilmiö voi jopa nostaa syöttöjännitettä, jos ja kun mitoitettu liian lähelle ohjainpiirien maksimijännitettä niin sanoo poks. Eli ainakin teoriassa voisi olla mahdollista särkeä ohjain myös jarruttamalla liikettä.
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 01.03.13 - klo:08:51
No generaattorinahan se toimii kuten kaikki kestomagneettimoottorit. "Oikeisiin" käyttöihin lisätään tästä syystä usein myös jarruvastus johon tuo syntyvä teho saadaan upotettua. Joidenkin ohjainten kohdalla on ollu myös varoitus että tuo generaattori ilmiö voi jopa nostaa syöttöjännitettä, jos ja kun mitoitettu liian lähelle ohjainpiirien maksimijännitettä niin sanoo poks. Eli ainakin teoriassa voisi olla mahdollista särkeä ohjain myös jarruttamalla liikettä.
Tosin askelmoottori ottaa herkästi "nokkiin" jos äkillinen jarrutus, niin pysähtyy siihen ja jurruttaa paikallaan. Kunnes pyöräyttää esim. käsin liikkeelle tai antaa uuden käskyn kulkea ja momentti riittää saamaan liikkeelle.
Myös hauska koe on laittaa kaksi askelmoottoria johdot kytkettynä toisiinsa rinnakkain. Kun pyörittää toista moottoria käsin niin pyörii myös toinen...
Aika hiljaista, laitetaanpa arvon foorumilaisille hieman päivityksiä ja kuvia.
Herbertiin on nyt saatu kiinni pulssianturi karalle (omronin lattamallinen induktiivinen anturi) ja pähkinäpuisella hatulla varustettu sähköisensyötön kytkin jonka rinnalla on rajakytkin joka pysäyttää syötön jos sorvari ei huomaa irroittaa otetta.
Kokeilin testailla tuota rajaa: sorvasin kunnes raja pysäyttisyötön nollasin dro siihen ja viisi kertaa ajoin vasten rajaa toistotarkkuus yllätti tasan 0.00 4 kertaa -0.01 kerran. (Raja pelaa ja deltan logiikka ehtii)
Olakkeen sorvaukseen oiva peli kun voi ajaa päin rajaa, lisäksi kun herbertin varustukseen kuuluu tuo toppari reukku, jossa kierretangon pituutta muuttamalla tai kääntämällä eri tanko toppariksi voidaan syötön pituus määrätä.
Moro vaan, mukava nähdä miten vanha sotaratsu kehittyy uudelle vuosituhannelle, kun itse on manuaalina sitä hikipäässä pyörittänyt. Mielenkiinnolla seuraan mitä tästä vielä kehkeytyy...tsemppiä uniikkiin projektiin....
Pientä edistystä tälläkin rintamalla, nyt sähköisensyöttövaihteen nopeudet on logiikan muistissa ja binäärikytkimen asento vastaa 0= 0.075 mm/r ja asento 7 = 0.5mm/r ja kuusi muuta vaihdetta on tältä väliltä.
Kuvassa ajettu 1mm halkaisiasta 7;llä ja aloitettu uusi 0;lla. Laitetaan vielä terävämpi kuva syöttö 7 = 0.5mm/r erottuu jo kierre.
Sähkökoteloakin on hieman aloiteltu, piti saada toimintakuntoon joutui kytkemään väliaikaisesti piuhat. tarkkasilmäisimmät voivat havaita foorumilaisille tuttuja komponentteja. :)
Herbertin päivitys nykyaikaan edistyy pikkuhiljaa, sähkökaappi alkaa olemaan valmis näiltä osin.
Varsinainen cnc ohjaus on vielä optio tasolla mutta olen luottavainen sen valmistumisen suhteen z- akselin ohjaukseen on vaihtoreleet kytketty tietokoneella tapahtuvaa ohjausta varten.
Sähköinen syöttövaihde kuitenkin toimii loistavasti, ergonomia myös hyvälllä tasolla kaikkiin hallintalaitteisiin ulottuu kurkottelematta.
Mulju pumppu on myös lisätty varustukseen, sähkökaapin yläosassa on tilaa kosketusnäytölle.
Nyt joutuu vain jättämään tämän rakentelun pienelle tauolle muiden kiireiden vuoksi.
Eikös vain näytäkin tekniseltä 60 vuotiaaksi koneeksi "keppejä on enemmän kuin vanhainkodin porstuassa"
Niin Kremmenin kierrosluku mittarikin on toiminnassa logiikka syöttää sille pulsseja sitä mukaa kun saa niitä karalta. Kiitokset kremmenille konsultoinnista.
Muutama kuva:
Oletko laittanut tuohon pakan eteen oikein hätätapin ? Se ei ole varmaan ollut vakiovaruste vuonna 50-60... :P Voisin tulla jokupäivän ihastelemaan rakennelmiasi, jos vain lasket sisään...
Jusso
Lainaus käyttäjältä: JuKa - 09.03.13 - klo:10:08
Oletko laittanut tuohon pakan eteen oikein hätätapin ? Se ei ole varmaan ollut vakiovaruste vuonna 50-60... :P Voisin tulla jokupäivän ihastelemaan rakennelmiasi, jos vain lasket sisään...
Jusso
Jos tarkoitat tuota pakan yläpuolella olevaa tankoa, se on kylllä vakiovaruste, käsittääkseni sen tarkoitus on antaa lisätukea kärkipylkän työkaluille. Tuo reukussa oleva holkki siis liukuu tangon päälle, tangon saa myös helposti irti jos se on tiellä.
Tuohon reukkuun saa monenlaisia tukia ja teränpitimiä kiinni, esim.viiste tai pyöristys kappaleen päähän, toki terien säätäminen on aika työlästä, vaatii jonkinlaisen sarjan ennenkuin viitsii tehdä. Mutta monenlaisia lisä mahdollisuuksia työn tekoon tuo antaa.
Kuvat kertoo enemmän.
Niin ja tervetuloa sekaiseen pajaani. :)
Eiku tarkoitin tuota punaisen rajakytkimen päässä olevaa veistellyn näköistä hattua :)
Kiitos, katsotaan miten aikataulut saadaan sopimaan :)
Lainaus käyttäjältä: JuKa - 09.03.13 - klo:16:16
Eiku tarkoitin tuota punaisen rajakytkimen päässä olevaa veistellyn näköistä hattua :)
Kiitos, katsotaan miten aikataulut saadaan sopimaan :)
Jaa, se on sähköisen syötön kytkin, kun sitä painaa syöttömoottori syöttää z-kelkkaa binäärikytkimestä valitulla nopeudella. Ja kun irrotaa otteen kelkka pysähtyy välittömästi ilman ramppia.
Sattui tuollainen kytkin olemaan kotona siinä oli alunperin rullapäässä mutta siitä ei ollut kovin mukava painaa, mietin ensin jotain vipuviritystä mutta silmiini sattui pähkinäpuunpala joka jäi yli puukonkahvasta.
Otin rullan irti porasin upotuksen puuhun ja vähän pyöristelin nurkkia ja tapin päähän, on miellyttävä kättä vasten. :)