Sähköinen syöttövaihteisto

[Kremmen]

Terve

Mun eka postaus täällä joten jos kirjoittelen ihan omiani, niin ylläpito voi poistaa tän postauksen jos havaitaan liian asiantuntemattomaksi. En saa sieluun pipiä. Ymmärrän että cnc on asia josta en juuri ymmärrä mitään.

Huonompia on nähty paljon  :P Tässähän oli kovasti asiaa.

...
Yritin lukea langan huolella läpi, mutta huomasin hyvin vähän substanssia lukituksista ja turvallsitamisesta. Muistaakseni siellä oli yksi viite missä mainittiin että EU-tason turvallisitaminen koskisi tätäkin projektia. Mihin tämä perustuu? Jos tehdään myyntiin tai saatetaan muuten markkinoille, niin silloin toki kuuluu, mutta jos tekee itselleen (ei siis myyntiin) harrastuslaitetta jota käyttää itse, niin silloin itse saa päättää minun tietääkseni turvallisuustason.

Tarkoituksenani ei ole viisastella, vaan käytännössä minusta tälläisiin projekteihin kannattaa raja vetää suunnilleen eletroniikan kohdalle. Toki on erittäin ystävällistä kertoa jäännösriskit ja kertoa esmerkinomaisesti miten "eräs" loppukäyttäjä on saanut laitteesta "riittävän" turvallisen omaan käyttöön.

Keskustelua juuri tämän sähköisen vaihdelaatikon tai johderuuvin kohdalla ei ole sen enempää käyty, jäänee nähtäväksi käydäänkö. Minusta rajanveto juurikin noin olisi hyvin lähellä tarkoituksenmukaista. Olen itse toistaiseksi suhtautunut ajatukseen siten, että ohjaimeen tulee riittävä määrä tuloja ja lähtöjä joilla sen ajotilaa voidaan hallita niin, että siitä saadaan turvallinen. Kukin rakentaa ohjaimen omaan koneeseensa juuri kuten esität ja päättää siis omalta osaltaan mihin riskitasoon tyytyy. Tärkeintä on, että ohjaimeen ei rakenneta sellaisia "yllätyksiä" ettei siitä edes periatteessa voi saada turvallista.

Jos rakentaisin jotain tätä itselleni, niin mulle riittäis manuaalikoneessa hätä-seis piiri, joka olis kahdennettu ja sen perässä kontti. Jos olis suojuksia, niin nekin samaan piiriin.

Siihen aikaan kun olin itse mukana koneautomaatiota tekemässä, hätäseispiirit rakennettiin sarjaankytketyillä avautuvilla koskettimilla. Mitenkäs sen oikein kahdentaisi? Kytkin auki mikä auki niin piiri on poikki. Muuten ajatuksena kyllä juuri noin.

Jos taas pitäis tehdä ihan kaupalliseen käyttöön valmis sovellus, niin riskianalyysien ja vikaantumisvälitarkastelun jälkeen päästään vasta tarvittavan kategorina ja sitä kautta komponenentteihin, suojauksiin ja muihin piirteisiin. Käytännössä koko vehje pitää aidata ja/tai koteloida, kaikkiin avattaviin luukkuihin mekaaniset rajakytkimet, kaikki turvapiirit kahdennettu, kaikki turvakomponentit valmsitajan luokittelemat ja turvallisesti vikaantuvia jne. Jopa tämän dokumentointi asiallisesti on kohtalainen urakka.

Tämä viritys kai olisi enempi manuaalinen kone jossa automaattisia liikkeitä, siis ei varsinainen cnc. Silloin ei tarvitse kokonaan umpioida. Mutta taitaa olla turhaa jossittelua. Joka tästä tekee kaupallisen koneen osan tietää kyllä mitä turvajuttuja vaaditaan. Jossei aluksi niin ainakin heti kohta :)

Olisiko sopiva keskitie tehdä "avoimen koodin" projektista sellainen että jokainen voi kovolangoittaa hätä-seis-piirin ja erotuksen kuten haluaa ja "elektroniikka" on liitetty tähän turvallsitavaan systeemiin vain muutamalla tilasta kertovalla inputilla ja ehkä jollakin ennable tai watchdog lähdöllä pääkonteille? Olisi varmaan aika työlästä tehdä näin pientä juttua kahdennetusti ja "turvalogiikalla".

Juuri tuo on ollut ajatus.

Eli minun ehdotus on lyhyesti se että erotetaan "vaarallinen/monimutkainen/todentamaton" ja itsetehty ohjauselektroniikka helposti syöttöpuolelta erotuskytkimellä (vira pois/åäälle) ja toisesta päästä releellä/kontilla jota ohjataan langoitetulla (pelkästään kovo ja mielellään sähköisesti kahdennettulla) hätä-seis-piirillä.
Lisäksi ohjaimelle pitää saada tilatieto että hätä-seis-piiri on päällä/pois ja vaikka yksi inputti että kaikki suojukset kiinni (jos ei ole suojuksia jne, niin jomppi).

Jep. Hätäseis-piiriin ei saa ottaa mukaan mitään ohjelmallisia osuuksia, sen täytyy olla pomminvarma katkaisemaan toiminnot. Mekaaniset äärirajakytkimetkin saisivat mielestäni olla sellaisia, että estävät rautatasolla ajamisen päin (tai "läpi"), eli siis vain peruutus rajalta on mahdollista. Nähtäväksi jää miten käytännössä onnistuu.
Ja siis kaikista noista tilatiedot myös ohjaimelle, jotta ajotilan ohjaus saadaan johdonmukaiseksi. Ellei ohjain tiedä koneen olevan esim. hätäseis-tilassa vaan jatkaa steppereiden pulssitusta niin voi käydä huonosti kun käyttäjä vapauttaa hätäseis-kytkimen. Tähän liittyviä juttuja täytyy vielä miettiä jota saadaan varma ja juoheasti pelaava systeemi.

Onko ollut tapana liittää joku ulkopuolinen watchdog rele tms. jolla valvotaan että ohjaimessa on kaikki kotona? Ja/tai ennable lähtö että ohjain on omasta mieletään kaikissa SW/HW voimissa ja valmis ohjaamaan ja jos valmius katoaa, niin pääkontilata (tai sitä ohjaavalta piiriltä poistuu pitovirta)?

Tapana on ollut :). Prosessorilla on oma vahtikoiransa jota käydään taputtelemassa aika tarkkaan määrätyin minimi- ja maksimivälein jotta se uskoo ohjelman olevan järjissään (eikä esim vahtikoiran nollaussilmukassa jumissa). Jos vahtikoira haukahtaa niin kontrolleri tekee välittömän resetin. Tähän tilanteeseen liitetään sitten pätkä koodia joka analysoi miten systeemi nousi ylös - normaalikäynnistyksellä vai vahtikoiraresetillä. Jälkimmäisessä tapauksessa saattaa riippua ohjaimen vallinneesta ajotilasta mitä tehdään seuraavaksi, mutta aika herkästi vedetään hätäjarrukahvasta. Voipi olla ettei paljon muuta lähdetä edes miettimään.
Releohjauksiin sisältyy tietenkin valmiustilan ohjaus jota voidaan käyttää enabloimaan sähköt ja ohjaukset loppukoneelle, sekä aktiivisesta ajotilasta ehkä vielä oma lähtönsä jolla saa käynnistettyä teränesteen kiertoa tms.

Ymmärsinkö totaalisesti väärin?

PekkaNF

Aika totaalisesti oikein :)

[PekkaNF]

OK. Otan tässä vähän takaisin tosta 2-langoitetusta Hätä-seis-piiristä. Ajatteln täsä siis vaan oman autotalliprojektin pohjilta, joten se tulee omaan käyttöön ja sivullisilta pääsy estetty. Tämä sovellus ei mitenkään oleellisesti poikkea mekaanisesti kytketystä johtoruuvista, joten ehkä konetta ei tarvitse suojata erikseen. Riittää että sama hätä-seis-painike erottaa karan ja 1-2 akselin moottorit ohjaimesta ja syötöistä. Tämä antaa vapauksia. Jos lähtökohta olis se että kara pitää pysäyttää hallitusti rampilla ja tehdä jotain muuta ennekun kontti aukeaa, niin silloin systeemi olis vähän vaikeempi.


Jos tykkää standardeista, niin lukemista voi yrittää vaikka tästä:
http://www.lpc-uk.com/siemens/sensors/switoff.htm
http://www.lpc-uk.com/siemens/sensors/swioff7.htm
Vähän huonoa kieltä, mutta kyllä siltä jotain saa selville.

Tietääkseni tilanne on hyvin erilainen jos on vain YKSI katkaistava syöttö, kuten manuaaliset porajyrsimet tai sorvit, Näille riittää kytkentä joka ei kytke virtoja päälle jos syöttö katkeaa ja SEIS/Hätä-seis painike pakotetusti katkaisee virrat. Hyvin yksinkertainen katkaisin.

Jos systeemi on yhtään laajempi, niin käytännössä on pakko käyttää releitä.

Eka vaihtoehto, oikein perinnemallinen:

1-piirinen (siis vain yksi langoitettu piiri, toinen on yleensä ohjaukselle) H-seis:

• Avautuvat ja auki lukkiutuvat "tatit" Hätä-seis-painikkeina. Kiertämällä pompaa ylös. Tässä mallissa on erityisen tärkeätä että avautuva kontakti on mekaanisesti pakotettu aukeamaan. Tämän kanssa voi laittaa sarjaan aukeavan kontaktin suojuksislta ja logiikalta.
• Tatit sarjassa ja yhden tatin painaminen avaa normaalin releen, jonka kärkien kautta katkaistaan syöttö vaarallisille laitteille.
• Erillinen kuittauspainike hälytyksen kuittaamiseen logiikalle
• Logiikkaohjelmiin "reset" puolelle tulo, jotta ei myöskään ohjata mitään toimilaitetta päälle kun tatti on pohjassa.
• Erillinen kuittauspainike hälytyksen kuittaamiseen logiikalle olisi hyvä idea

Hyvä esimerkki on tossa viimeisellä sivulla:
http://www.ab.com/support/abdrives/other/1336/3004.pdf

Tämä olisi minulle aika perustellusti riittävä. Erityisesti jos ohjeistan itselleni testata H-seis piirin toiminta joka kerta ennenkuin aloittaa työskentelyn, jotta viallinen piiri ei jää huomaamatta. Tässähän ei ole oikeesti reduntanttisuutta eikä itsediagnostiikkaa.

Aika harvinain tilanne on sellainen että pääkontti hitsaa kiinni ja ohjaus tai päteaste päättää käyttää moottoria.

Tällä takuulla hukatan pulssit akseleilta ja kappale hylkyyn. Pieni hinta turvallisuudesta. Ei kai sitä joudu turvautumaan hätä-seissiin usein.

Tarvitaanko erilliset START/STOP painikkeet joilla voidaan käynnistää ja pysäyttää hallitusti tämä kierteytys/syöttö?

Rähmä kun se olis hyvä viellä "kouluttaa" tai asentaa mikrokytkin rajoittimet joiden välillä kierteytys tapahtuu ja ja kierteen päässä pysähtyy kara tai valinnaisesti kierre loppuu uraan. Mun pitää kurkata käyttöliittymää.

OT:
2. piirisiä langoitettuja hätä-seis-piirejä on n+1 erilaista, alkaen kahdesta erillisestä piiristä, jossa havaitaan vain painikkeen viallinen toiminto (joka poltaa sulakkeen ja poistaa virrat releiden ohjauspiireiltä) päättyen yllättävän monimutkaisiin, kahdennettuihin ja vian havaitseviin systeemeihin.

Tämä on mun mielestä vähän vaikea lähestymistapa, koska sellaisen oikeanlainen suunnittelu ja toteutus vaatii todella paljon osaamista ja on vaikea toistaa erilaisissa sovelluksissa. Toki, jos on vaan yksi "tatti" niin hätä-seis-piiri on helpohko tehdä kahdella piirillä ja yleensä turvallisesti vikaantuvaksi. Mutta siitä tulee helposti paljon vaikeenpi jos siihen samaan pitää saada liitettyä suojuksia kahden käden hallintaa tai valvottuja releitä.


Toinen vaihtoehto olis käyttää turvarelettä:
Tateissa kahdennetut kontaktit, kytketty molemmat omiin piireihinsä.

Näitä on maailma turvoksissa, jotain näistä on käytetty:
http://www.rockwellautomation.com.au/applications/gs/ap/gsau.nsf/files/MSR19E_23872_1B.pdf/$file/MSR19E_23872_1B.pdf

Nämä yleensä havaitsevat tattien ja ohjattavan releen vikaantumisen ja melkoisne joukon vikoja joita ei tule edes ajatelleeksi. Ne on kytkettävä huolellisesti, koska jos kytket esim. tattien piirit: ristiin, plusssan, miikkaan, yhteen tms. väärin niin yksikkö polttaa aina sisällä olevan sulakkeen. Nämä sulkkeet olivat ainakin vielä muutama vuosi sitten himpan erikoisia ja niitä kannatta tilata samalla 10 kpl, eikä niitä saa R-kioskeista.

Tollaista on käytetty viimeaikoina USA:an päin ja toimii täälläkin:
http://www.ab.com/en/epub/catalogs/3377539/5866177/5985760/4444281/4444293/6636286/

Etuna se että tämän kaltaisten turvareleiden lisäksi ei pienessä syteemissä juuri tarvitse muuta kun syötön, tatit ja releet ja takulla on oikein käytettynä riittävän turvallinen. Haittana se että hintaa on turvareleillä helposti 150€/kpl.

Turvalogiikat yms. raskaat ratkaisut on tarpeettoman monimutkaisia/vaikea/kalliita tälläiseen projektiin mielestäni.

PekkaNF

[Tauru]

Ei kierteen tekemistä tarvita mikrokytkimiä. Riittää kun siirtää kelkan aloituskohtaa ja syötetään kierteen pituus tai näytetään kelkalla myös lopetuskohta. Rakennettava purkki kyllä tietää milloin askelmoottorilla on kelkkaa ajettu oikea pituus.

[PekkaNF]

Ei kierteen tekemistä tarvita mikrokytkimiä. Riittää kun siirtää kelkan aloituskohtaa ja syötetään kierteen pituus tai näytetään kelkalla myös lopetuskohta. Rakennettava purkki kyllä tietää milloin askelmoottorilla on kelkkaa ajettu oikea pituus.

OK. Meni mulla ajatus sekaisin. Pitää lukea postaukset vielä kerran.

PekkaNF

[Jonne]

PekkaNF on aivan oikeilla jäljillä. Hätäpysäytyksen pitää nimenomaan katkaista sähköt ohjaimilta (toki on turvastandartit täyttäviä ohjaimia, joille voi antaa signaalilla hätäpysäytyksen, mutta ovat hinnaltaan kaukana harrastajan pussista).

Tässä tuleekin sitten seuraava ongelma: jos kone tekee automaattisia kierteytysliikkeitä, tarvitaanko koneeseen suojat ympärille? Laki vaatii automaattisia liikkeitä tekevälle koneelle suojat, joko kaappi tai valoverho (ainakin jos keksintöä käytetään firmassa, jossa on töissä muita kuin osakkeenomistajia), miten tämä sitten luokitellaan, vaikea sanoa.
Turvarele menee pakolliseksi joka tapauksessa.

Tietysti pienissä koneissa ei tule ongelmaa, jos kone on niin hengetön, ettei se pysty aiheutamaan kuolemaa tai pysyvää vammaa. Sinne riittää yksipiirinen hätäpysäytys, vaikka suoraan mallia 220VAC on/off/hätäpysäytys-yhdistelmäkytkin.

Mutta jokainen on omista tekeleistään itse vastuussa...

2-piirisiä turvareleita saa muuten noin 100 euroa kpl nykyisin, suhteellisen siedettävä hinta.

[PekkaNF]

Tässä tuleekin sitten seuraava ongelma: jos kone tekee automaattisia kierteytysliikkeitä, tarvitaanko koneeseen suojat ympärille? Laki vaatii automaattisia liikkeitä tekevälle koneelle suojat, joko kaappi tai valoverho (ainakin jos keksintöä käytetään firmassa, jossa on töissä muita kuin osakkeenomistajia), miten tämä sitten luokitellaan, vaikea sanoa.
Turvarele menee pakolliseksi joka tapauksessa.

Tietysti pienissä koneissa ei tule ongelmaa, jos kone on niin hengetön, ettei se pysty aiheutamaan kuolemaa tai pysyvää vammaa. Sinne riittää yksipiirinen hätäpysäytys, vaikka suoraan mallia 220VAC on/off/hätäpysäytys-yhdistelmäkytkin.

Standardit sanoivat ainakin pari vuotta sitten jotenkin hämärästi tai epämääräisesti että jos voima on niin pieni ettei se riitä tekemään pysyvää vammaa tai haittaa, niin matala voima on riittävä. Joisakin vehkeissä matala voima on muistaakseni 100N tms. mutta pienempikin voima riittää siirtämään käden kohti karaa...

Mutta minusta tämä ei ole heikennys alkuperäisen koneen turvallisuuteen. Siinähän on kohtuullisen voimakas toimilaite siirtämässä terää johtoruuvilla ja tässä ollaan lähinnä korvaamassa mekaaninen yhteys sähköisellä yhteydellä. Eikkä tämä välttämättä vaikuta työtapoihin siten että ko. työvaihe tulee tehtyä ainakaan vaarallisemmin. Joten koska aluperäisiä ei ole suojattu niin miten tästä syntyy suojaustarvetta?

Noissa kategorioissa on helppo mennä sekaisin, vaikkapa pysäytyskategoria on mielestäni tässä 0 eli riittää hallitsematon pysäytys (virrat vaan pois) eikä 1, joka vaatisi hallitun ja valvotun pysäytyksen suuren nopeuden, suurten massojen jne takia. Ja vastaavasti voidaan miettiä sähköisen toteutuksen kategoriaa, ehkä tässä ei tarvitse mennä kovin pitkälle, koska tätä käyttää rakentaja itse, joka myöskin testaa turvatoiminnon säännöllisesti. Tehtaassa tosiaan tarvitaan itsediagnostiikkaa ja viat pitää havaita sekä käyttäjän ennakoitu väärinkäyttö ja turvalaitten ohitus pitää ottaa huomioon suunnittelussa.

PekkaNF

[alfred_j_kwak]

Miten olisi turvanopeus.
Standardi varmaankin kertoo millä nopeudella kelkka saa liikkua ihmisten ollessa lähellä.
Yksi mahdollisuus olisi kai joku 'kuolleenmiehen'-kytkin, vai onko tarkoitus jättää sorvi jauhamaan ja lähteä kahville?
Jos kone pyörii yksinään, niin sitten varmasti kysellään muitakin suojalaitteita ympärille.

-Jussi-

[Jonne]

 
Yksiero on mekaanisella vaihteistolla ja sähköisellä yhteydellä. Sähköinen versio voi seotessaan
tehdä aivan mitä tahansa, mekaaninen ei.

Toinen pointti on kierteytyksen automaattisuus. X&Z-kelkat liikkuvat itsestään, joten käsitääkseni se
luokitellaan ainakin jokin asteiseksi NC-koneeksi (X-irroittaa itsensä pinnasta kierteen lopussa,
Z-palaa alkuun). Mutta jos tuohon laitetaan vielä automaattisia rouhintyökiertoja, se tarkoittaa
takuulla kaappia ympärille.

Ehkä tätä koko vehjettä kannattaa suositella vain pöytäkoneisiin, jolloin riskit putoavat, samoin turvavaatimukset. Isoihin sorveihin on turha oikeastaan tätä keksintöä asentaa, niissähän on mekaaniset syöttövaihteistot joka tapauksessa. Eikös ollut joku karatehorajakin noissa
turvasäännöksissä?

[saulij]

Tässä tuleekin sitten seuraava ongelma: jos kone tekee automaattisia kierteytysliikkeitä, tarvitaanko koneeseen suojat ympärille? Laki vaatii automaattisia liikkeitä tekevälle koneelle suojat, joko kaappi tai valoverho (ainakin jos keksintöä käytetään firmassa, jossa on töissä muita kuin osakkeenomistajia), miten tämä sitten luokitellaan, vaikea sanoa.
Turvarele menee pakolliseksi joka tapauksessa.

Tietysti pienissä koneissa ei tule ongelmaa, jos kone on niin hengetön, ettei se pysty aiheutamaan kuolemaa tai pysyvää vammaa. Sinne riittää yksipiirinen hätäpysäytys, vaikka suoraan mallia 220VAC on/off/hätäpysäytys-yhdistelmäkytkin.

Mutta jokainen on omista tekeleistään itse vastuussa...

Käsittääkseni lait, säädökset ja standardit koneturvallisuudesta koskevat vain myyntiin asetettuja laitteita ja tietysti itsetehtyjä jos niitä käytetään yrityksessä palkkatyövoimalla. Kotona voi jokainen käyttää ihan niin turvattomia vehkeitä kuin uskaltaa, eikä siitä häkki heilu jos jotain tapahtuu. Vahingot tulee omaan nilkkaan.

Lisäksi ne eivät koske laitteita tai niiden osia jotka yksinään eivät ole vaarallisia vaan vaarallisuus tulee vasta toiseen osaan/koneeseen liitettynä. Tällöin lait, asetukset ym koskevat koko laitetta.

Turvallisuus on tärkeä asia  ja se pitää ottaa huomioon. Mielestäni riittää, että tarvittavat liitännät ovat olemassa ja HW/SW osaa niitä käsitellä. Käyttäjän oma asia on sitten ottako ne käyttöön.

Turvallinen nopeus on muistaakseni 30 mm/s

Tämä muistin varassa muutamien vuosien takaa.

[petko]

Ehkä tätä koko vehjettä kannattaa suositella vain pöytäkoneisiin, jolloin riskit putoavat, samoin turvavaatimukset. Isoihin sorveihin on turha oikeastaan tätä keksintöä asentaa, niissähän on mekaaniset syöttövaihteistot joka tapauksessa. Eikös ollut joku karatehorajakin noissa
turvasäännöksissä?

Jotain tuon suuntaista olen itsekkin miettinyt. Jos halutaan noudattaa koneenrakennusturvallisuuden standardeja niin tuolta on hyvä aloitttaa:
http://www.sfs.fi/julkaisut/newapproach/kone.html

[petko]

Käsittääkseni lait, säädökset ja standardit koneturvallisuudesta koskevat vain myyntiin asetettuja laitteita ja tietysti itsetehtyjä jos niitä käytetään yrityksessä palkkatyövoimalla. Kotona voi jokainen käyttää ihan niin turvattomia vehkeitä kuin uskaltaa, eikä siitä häkki heilu jos jotain tapahtuu. Vahingot tulee omaan nilkkaan.

Samaa mieltä.

Lisäksi ne eivät koske laitteita tai niiden osia jotka yksinään eivät ole vaarallisia vaan vaarallisuus tulee vasta toiseen osaan/koneeseen liitettynä. Tällöin lait, asetukset ym koskevat koko laitetta.

Tuo kannattaa tarkastaa direktiivistä, mielestäni siellä on maininta myös koneen osista.

Turvallisuus on tärkeä asia  ja se pitää ottaa huomioon. Mielestäni riittää, että tarvittavat liitännät ovat olemassa ja HW/SW osaa niitä käsitellä. Käyttäjän oma asia on sitten ottako ne käyttöön.

Täysin samaa mieltä, mikäli tuotetta ei ole tarkoitus kaupallistaa vaan pitää se "omassa tallissa, omassa käytössä"

[Jonne]

Siinä onkin hiukan epäselvyyttä, jos netissä tarjotaan ohjeita koneen rakentamiseen, jolla voi loukata itsensä. Kuka on silloin vastuussa vai riittääkö varoitustekstit tyyliin alá USA? Tietysti netti on puolillaan
ohjeita räjähdysaineiden teosta tesla-kojeisiin, joilla saa hengen takuulla tehokkaammin pois kuin
manuaalisorvilla, mutta eipä yhtään ennakkotapausta ole ollut.

Ehkä riittää jos kaikissa source-koodeissa ja kytkentäkaavoissa selvästi ilmoitetaan riskitekijät ja
käyttäjän omavastuu, sekä ilmoitetaan "keksinnön" sopimattomuus kaupallisiin tarkoituksiin..?

[petko]

Siinä onkin hiukan epäselvyyttä, jos netissä tarjotaan ohjeita koneen rakentamiseen, jolla voi loukata itsensä. Kuka on silloin vastuussa vai riittääkö varoitustekstit tyyliin alá USA? Tietysti netti on puolillaan
ohjeita räjähdysaineiden teosta tesla-kojeisiin, joilla saa hengen takuulla tehokkaammin pois kuin
manuaalisorvilla, mutta eipä yhtään ennakkotapausta ole ollut.

Ehkä riittää jos kaikissa source-koodeissa ja kytkentäkaavoissa selvästi ilmoitetaan riskitekijät ja
käyttäjän omavastuu, sekä ilmoitetaan "keksinnön" sopimattomuus kaupallisiin tarkoituksiin..?

Tuossa yllä oli puhetta jostain epämääräisistä standardeista/turvallisuusmääräyksistä, siksi laitoin linkin virallisiin EU-standardeihin.
Kuten saulij tuossa yllä jo antoi ymmärtää, terveen maalaisjärjen käyttö olisi enemmän kuin suotavaa turvallisuusnäkökohtia unohtamatta. 

[JuhaV]

Laitetaan että "race only" ei tieliikennekäyttöön ...

[micic]

Moro.
Tää on  nyt ensimmäisiä posteja mitä kirjotan tänne joten ensin hieman itsestäni.
Eli pyöreät 10v on kertyny kokemusta teollisuuden koneiden ja laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja huollosta. Ammattikoulupohjalla mennään, eli itse on tullut opiskeltua töiren lomassa asiasta ja asian vierestä aika reilusti. Kokemusta on suurista pienistä manipulaattoreista romuliikkeen järisyttävän kokoseen rengasmurskaan. Eli kaikenlaista on jo kerennyt tulemaan vastaan ja lakitietoakin koneista löytyy.

Pari kysymystä koskien tätä projektia.
Käsitin että tässä ollaan tekemässä automaattisyöttöä manuaalisorviin kierteytysmahdollisuudella.
Ja että sitä ollaan toteuttamassa mikropiiriohjauksella. Ymmärsinkö oikein?

Tarkoitus ei oo nyt tosiaankaan keulia eikä vinoolla millään lailla, mutta suosittelisin ottamaan mietintämyssyn alle uudelleen tuon ohjauksen toteuttamisen.
Itse tekisin ehdottomasti teollisuuslogiikalla (esim Siemens S200, tai ABB:n ratkaisut olisi suht edullisia) ja kohtuullisen kokoisella kosketusnäytöllä. Toinen vaihtoehto olisi tutkia ABB:n servo-ohjaimia joihin saa nykypäivänä suoraan liitettyä kosketusnäytön, ja I/O:itakin löytyy riittävästi. Toki muillakin valmistajilla varmasti löytyy, mutta ABB on nyt ensimmäinen tätä uutta sukupolvea mihin on tullu vähän tutustuttua.

Myönnetään että lopetin viestiketjun siinä vaiheessa kun joku oli koodia näpytelly pitkän rivin joten ihan kaikkea tietoa projektista ei oo.

Mutta siis..
Tallennetaan ensin vakiokierteiden arvot logiikkaan patterin taakse.
Näytölle "etusivu" johon saa laittaa suoraan syöttönopeuden ja karanopeuden normaalia ajoa varten ja toinen sivu kierteytykselle jossa vakiokierteet valittavissa suoraan. Määritellään vaan kierteen pituus käsin.
Myös muunlaisten kierteiden tiedot voisi tarvittaessa syöttää manuaalisesti.
Logiikka potkii ensin karamoottorin oikeaan asentoon jonka jälkeen siirtää pikaliikkeellä+hidastuksella terän aloituspaikkaan ja aloittaa kierteytyksen.
Tähän on mahdollisuuksia logiikan + näytön hankkimisen jälkeen tehrä melkein mitä vain hienouksia terärikkotunnistimesta lähtien. Tässä nyt vain nopea heitto omasta mielipiteestäni.

Turvallisuusasioitakin joku oli pohtinut mikä oli oikeastaan aika yllättävää.

Kone pitää pystyä pysäyttämään luotettavasti missä tahansa työvaiheessa (hätäseis, ovirajat)
eikä se saa lähteä käyntiin ilman erillistä kuittausta. Käytännössä tämä tarkoittaa turvareleen tai turvaluokitellun logiikan hankintaa.
Liikkuvat osat pitää olla suojattu siten ettei takertumisen/puristumisen/muun vahingon vaaraa ole koneen normaalissa käytössä. Huomiovärin käyttö on suositeltavaa.
Mikäli liikenopeudet on alle XXXmm/min ei osia tarvitse suojata. (En muista tuota nopeutta mutta käytännössä tosi hitaita. Esim CNC-sorveissa oven ollessa auki akselit ei kovin lujaa liiku.)
Fiksut koneenrakentajat asentaa turvalaitteet niin ettei niitä yksinkertaisesti pysty ohittamaan.

Tuollainen kone ei kummonen ole logiikalla toteuttaa ja kitsaat saa kikkailemalla laskettua kustannuksia jos omahan käyttöhön tuloo.
Että tällaista tuli mielehen. Saa kysyä ja kommentoida.