DIY tasokaavin?

[mkuivamaki]

Tarkoitus olisi kokeilla kuvanmukaista tapaa tasoittaa teräksistä (S355) tasoa. Millaisella pikateräslaadulla tuota voisi kokeilla?


Esim. Teräsrengellä iso valikoima, mutta mikä sitten on sopivaa laadultaan. Jos joltain löytyy pätkä hyllystä niin voin ostaa sitäkin kautta.
http://www.terasrenki.com/tuote/tyokaluteras-pikateras-useita-laatuja/

EDIT: otsikko vähän paremmin aihetta kuvaava

[viilari]

En suosittele pikaterästä kaapimeen,sitä saa olla alvariinsa teroittamassa.Hommaa Teräskonttorista tuommoinen:     http://188.65.137.50/teraskonttori.fi/adeona/index.php?page=products&c=148967&e=9960&p=0  Tai tee itse, mulla on pari n 10 mm leveää puuhöylän kovemetalliterästä tehtyä kaavinta.
Timanttiliippaa pidä lähistöllä,kaapimen tulee olla tosi terävä vaikka teräkulma on 90 asteen luokkaa.
Dixi uhraa 500 tuntia/kone käsinkaavintaa,sen hinnalla saa jo halvan kiinankoneen:
http://www.moriseiki.com/dixi/english/company/scraping.html

[Tapani Honkanen]

Samaa mieltä. Tein viilasta tuommoiseen tarkoitukseen kaavintyökalun mutta ei se kauaa pysy terävänä. Tosin teroitus on helppo verrattuna kovametalliseen. No pikateräs on siitä välistä. Hankin kuitenkin kovametalliterällä olevan. Semmoisella hieman opettelin työtä kun piti vielä työssä ollessani kunnostaa työkalujyrsimen pöydän johteita. Kone oli oma ja sain tehdä firman tiloissa. Ei siitä hyvää tullut mutta paljon parani. Kyllä nykyään nuo 3D-mittalaitteet ovat aika hyödyllisiä. Voipi tarkistaa vertailutason tasomaisuuden jotta siihen vertaillessa ei mene metsään. Se 45 vuotta sitten opiskelun harjoitustyönä tehty tasomaisuuden mittaus pitäisi vielä tehdä uudestaan. Ei se muuta vaatinut kuin muistaakseni tarkkuusvesivaakaa. Ei se kyllä kovin pieneen tasoon sovellu.

[PekkaNF]

Miksi HSS? Usempi pikateräslaatu on pehmeämpää kun hyvä hiiliteräs. Pikateräksen etu hiiliteräkseen on korkeampi päästölämpölämpötila ja korkeampi kovuus suuressa lämpötilassa. Jos kaapii käsin normaalissa huoneen lämpötilassa, niin pikateräksen korkeemman kuumuuden kesto vs. hiiliteräs (lähes 150C) ei pääse oikeuksiinsa. Pikateräs on vaikeempaa teroittetavaakin ja jos halutaan terävä, niin sitten kannattaa mennä pulveripikateräksiin ja kallimpiin laatuihin, jotka saa terävimmiksi. IMHO erikoisemmat muodot hiiliteräksestä, mutta jos on paljon pintaa, niin joutuu tertoittelemaan jatkuvasti jos kaavittava materiaali on kuluttavaa.

Olet varmaan lukenut nämä:
http://www.machinerepair.com/size.html
http://www.practicalmachinist.com/vb/general-archive/what-type-hand-scraper-use-84024/

Löytyy insertillä olevia:
http://www.greenwood-tools.co.uk/shopscr63.html

Kone:
http://www.dapra.com/biax/scrapers/
insertti:
http://www.dapra.com/biax/scrapers/replace.htm

PekkaNF

[mkuivamaki]

Näköjään noita Sandvikin teräpaloja saa tosiaan irtonakin ostaa:
http://www.ebay.com/itm/Sandvik-Coromant-620-2520-H10-Insert-Scraper-/181173490741?pt=UK_BOI_Metalworking_Milling_Welding_Metalworking_Supplies_ET&hash=item2a2ec81435

Teräpidin on helppo tehdä itse omaan käteen sopivaksi, eli siinä mielessä tuollainen irtopala olisi kätevä. Kovametallin teroittaminen ilmeisesti vähän haasteellisempaa.

Jos tulee netissä vastaan niin halvemmatkin palat/aihiot kiinnostaa, tätä kun tulee kokeiltua tässä vaiheessa vaan puolitosissaan :D

[Tauru]

Tuota näyttää myös löytyvän irtoteräpaloja ja varsia: http://www.greenwood-tools.co.uk/ishop/728/shopscr64.html

[ttontsa]

Scraping, Frosting, Flaking

Ilmeisiimmin tarkimmat peilit ja linssit edelleen käsinhiotaan, mutta miksi käsikaavausta harjoitetaan? Eikö nykyaikaisella tasohiomakoneella saa riittävän suoraa pintaa? Onko kaavaamalla (vuolemalla/lastuamalla) saavutettu pinta myös jollain tavalla metallurgisesti erilainen kuin hiottu?

Tuollaisen "kuvioidun" pinnan päällimmäinen tarkoitus on kaiketi toimia öljyvarastona, öljytaskuina kun liikenopeudet on niin pieniä että hydrodynaaminen voitelukalvo ei muodostu vaan pintojen välillä on edelleen (osittainen) metallikosketus.

Vai onko "kuvioidun" pinnan tarkoitus säilyttää koko ajan  suunnitellulla liikenopeudella metallinen kosketus pintojen välillä, eli tietoisesti ei haluta että hydrodynaaminen kalvo muodostuu? Teoreettisestihan tuo tilanne on kuin auton vesiliirto jolloin rengas irtoaa tiestä, tällöinhän myös renkaan navan ja tien välinen etäisyys muuttuu nestekalvon paksuuden verran. Työstökoneessahan tämä äkkiseltään näkyisi välyksen muuttumisena ja rajatilassa varmaankin värinänä.

Keskustelua miksi kaavataan ??  :P


http://www.youtube.com/watch?v=nOJrhrne80s


http://dapra.com/biax/scrapers/index.html



http://www.youtube.com/watch?v=7yeqSjT7UBE
http://www.youtube.com/watch?v=ZTru-KEdaR8

http://www.youtube.com/watch?v=uHF7TtHVSWE
http://www.youtube.com/watch?v=D1eOQa1gYiU

[Hiekkaranta_92]

Käsittäkseni tilanne on se että on vaikea saada aikaan laajoja tasomaisia tarkkoja pintoja pyörivillä työkaluilla. Jos kara on hiukankaan vinossa terä "kaivaa". Hionnassa kivet kuluu jne. Nykyaikaisella hiomakoneella nämä eivät liene suuria ongelmia, mutta sellainen kone, johon sorvin runko mahtuu maksaa hunajaa, eli lienee kustannus kysymys? Samoin kun koneita korjataan paikanpäällä on kaavaus nopeampi ja halvempi temppu, kuin koneen kuljettaminen hiottavaksi. Tälläisillä johteilla varustetut koneet ovat yleensä myös paljon tukevampia kuin kuulajohde koneet, ainakin moni pidempään alalla töitä tehnyt pitää kuulajohdekoneita "porakoneina".

Pinnan kuviointi taas käsittääkseni on juurikin tuon öljyn varastointia varten. Esimerkiksi Finpowerilla olivat kokeilleet letkupuristimen sylinterin hiontaa uudella hienolla koneella. Ongelmaksi muodostui se, että mäntä ei liikkunutkaan enää tasaisesti, vaan nykien. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että muodostui erittäin laaja metallinen kosketus, jolloin kitka kasvoi huomattavasti, joten siirtyivät takaisin hoonaus/läppäys proseduuriin. Moottoreissakin pinnan koneistusjäjellä on sama tarkoitus. Täysin sileä sylinteri leikkaa helposti kiinni, kun taas oikealla hoonausjäljellä se kestää ja kestää.

[pave]

Hiekkarannalta taas asiaa. Ehkä tuollaisen tasopinnan saisi myös voideltua paineistetulla öljyllä, niinkuin esim. kampiakselin liukulaakerit. Katselin joskus Kitamuran sivuilta, niillä on yli sata äijää kalvamassa koneita:               
http://www.kitamura-machinery.com/kitamura_features/hand-scraping/

Äh, se sama linkki olikin jo tuolla ylempänä!
Tuota hommaa muutama vuosi klo7-16 niin kunto alkaa olla huonompi kuin meikäläisellä!

[timopen]

Osien toisiinsa sovittamisessa kaavaus on myös hyvä.... Esim sorvin johteet voidaan hioa, mutta kelkan sovittaminen sitten johteiden päälle, vaatimuksena laaja kosketuspinta-ala, voi olla valmistusteknisesti melko haastava tehtävä toteuttaa muilla menetelmillä kuin sovittaen, kaavaten, sovittaen....

[ttontsa]

Paineöljyvoitelussa lattajohteella liukuva osa on tietty "ilmassa" eli kelluu. Muutaman satasen eläminen kuormituksesta ja sen suunnasta riippuen tuntus mahdolliselta. Moottoritekniikassa jos akselikeskiö siirtyy satasen ei varmaan meinaa mitään, mutta hiomakoneessa varmaan ketuttanee..

[ttontsa]

Varta vasten kehitetyt johdeöljyt, esm Mobil vactra oil, ainakin mainostuksen mukaan tulisi ehkäistä juurikin tuota johteiden "takkuilua" "  slip stick" taistelua liikekitkan, lepokitkan, ja liikkeellelähtökitkan välillä. Mielenkiintoista ois tietää mitä öljyn fysiologialle tehdään. Mitä ja mihin lisäaineistus perustuu?

[pave]

Mutta hei jossain hiomakoneissa on niin pienet välykset, että öljynä käytetään lamppuöljyä.

[viilari]

Trelleborgilla on sorvinkelkkoihin yms. tarkoitettu pinnoite takkuilua vastaan:
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=6&ved=0CD8QFjAF&url=http%3A%2F%2Fwww.tss.trelleborg.com%2Fremotemedia%2Fmedia%2Fglobalformastercontent%2Fdownloadsautomaticlycreatedbyscript%2Fcatalogs%2Fturcite_b_slydway_gb_en.pdf&ei=6SXyUrnPB8i34ATWqICYCg&usg=AFQjCNHcH6nR0u8f9prXkWTGGnsrW20y_A&sig2=TUxHQj5OwMjSJcMz3S-lRw&bvm=bv.60799247,d.bGE&cad=rja