Jokusen aikaa on tullu pyöriteltyä putkella konetta semi sarjaan joka ois kohtuu tukeva, kohtuullisella työalalla, simppeli ja johtaisi jopa myntiartikkeliksi. Roskakorissa rupeaa olemaan jo 8 tekelettä.. liekö nirsoutta vaiko suunnittelujärjen köyhyyttä. Ajatus miksi suunnitella pyörää johti tulokseen että hetken tuijotti TOS:n työkalujyrsintä ja laittoi akselit samaan järjestykseen ja thats it! Jotenkin tuntus että tästä täytyy rakentaa viimein proto.

Runko Fe 200x200x8 RHS putkipalkkia, hitsaten tartunnat sisään, valu betonia täyteen ja johdesijojen koneistus. Loppuosat ois suunniteltu lähes kaikki siten että tulee 200x20 alu latasta sahalla poikki ja liitos pinnan silpasu puhtaaksi ja uppokantaruuveilla läjään. X500 Y250 Z300. Karaksi alkuun kress FME1050 ja servosetiksi 300W granitet. Johteet 20mm ja ruuvit 20x5 / 16x5. Pöytä 240x640 alumiiniprofiililankku. Y:n ja X:n ruuvit vaatii viel työstöä..

Pahaa sanottavaa?

Monessa suhteessa hyvännäköinen rakenne. Tuo betonilla täyttö on hieman hankala. Parempi olisi täyttää ensin ja koneistaa sitten, mutta tuolloin johteen reikien poraaminen ja kierteyttäminen on aika hankalaa. Betoni hajottaa sekä poranterät, että kierretapit. Toinen vaihtoehto on koneistaa ensin, ja ruuvata johteet paikalleen vähän ylipitkillä pulteilla. Sen jälkeen vetää teipin pulttirivistön päälle, jolloin betoniin jää vähän tilaa, eikä betoni tule pultteihin kiinni. Parempi vaihtoehto voisi muutenkin olla se, että hitsaa esim. 15x50 latat ensin tuohon putkeen ja koneistaa johteet siihen. 8 mm seinämä menee aika ohueksi, kun palkki sattuu olemaan vähän kieroa (RHS yleensä on).

no kompromissiä tuumailin. Ehdottomasti ensin valetaan ja sitten koneistetaan. Johdekiinnitysruuveja ehkä 14kpl Z:n johteet kuvassa vielä karvan turhan pitkät. Itellä kun on poran teroitusvehkeet niin aattelin josko vetäs brutaalisti vaan betoniiin ja kierretapilla koittas kierteyttää nippanappa läpi. Putken sisänhän tietty voisi kuumaliimalla vetää kiinni ruuvirivistön kohdalle kuumalangalla leikatut finfoam soirot, betonin tuki puuttuu sitten takanta mutta meinaisko yhtään mitään.

Apulatat+hitsaus+koneistus on aina jäännösjännitysten kanssa mielenkiintoinen yhdistelmä, toki tuo betoni takaa että on aikalailla yhtä rautaa ja koneistuspituushan on olematon.. 500mm. Omanlaisensahan kustannus ja työerä lattojen hitsauskin on, pitäs melkein vetää katkohitsien sijaan ympäri pienalla että on yhtä puuta.

Z:n tilan avaruudesta tykkään itse, pikaliikkeellä kun ajaa alas niin saa tilaa kappaleen sekä työkalunvaihtoon. Z:n saa liikealuetta hurun mykkänä silti juurikaan tukevuuden kärsimättä.

Kuvassa kokonaiskorkeus 1200mm. ja tuohan olisi lattialla seisova kone eli työpöytää ei tarvitsisi. Kolmella jalalla seisoo aina tukevasti maassa. Jalat olis tarkotus betonoida myös, ihan vaan painon lisämiseksi. Korkeus on vielä vähän kyssäri sovittasko seisomakorkeudeksi vaiko toimistotyötuolikorkeudeksi, molemmat tod näk onnistuu. RHS:ssä riesana on puhallus ja maalaus, mutta hinta paljon alle 100€/m niin ei paljoa hotsita alumiiniprofiileista värkätä kun tukevuus on ihan toiselta planeetalta.

Tuo y-akseli on hieman hontelon oloinen avoimena, voisiko tuohon saada edes ulkopuolelle ällän mallia alas?

Lainaus käyttäjältä: jyrki.j.koivisto - 18.10.12 - klo:11:36
Tuo y-akseli on hieman hontelon oloinen avoimena, voisiko tuohon saada edes ulkopuolelle ällän mallia alas?

Y:n työstö on myös karvan kesken. Nuo ulokeorret on meininki vielä vähintään päästä yhdistää levyllä toisiinsa, johon tulee myös y:n käyttö+lakerointi. Toinen vaihtoehto on sulkea koko orsien väli 20mm levyllä jossa pitkä soikioreikä karan läpimenolle. samassa levyssä voisi olla myös johteet kiinni...taas yksi osa lisää 8)

Koko ajan koitan mieltää notta tämä on pikku kone jossa on pikku kara ~800-1000w, mutta ylimitoitettu runko eli karalla lähtee se lastu mihin se kykenee eikä koko laitos värisisi kuin kiinalainen haavan lehti. Alumiinin käyttö voi olla alun alkaen virhemateriaali, mutta kun se on kuitenkin kohtuu hintaista ja kohtuu hyvin mitoissaan.

Sattumalta eilen katselin näitä 3D printtereitä ja törmäsin tämmöiseen http://youtu.be/yqELPwrkfjs Huomattavasti tukevamman oloinen kuin Makerbot ja muut. Rakenne on sama kuin tuossa Tontsan koneessa.

Maallikkona näissä kekkereissä mietiskelin tuota Z:n työstöä betonin kera, ja pohdin toimisiko tällainen järjestys: poraus, kierteytys, reikien tulppaus, betonointi ja sitten vasta pinnan työstö?
Tuo reikien tulppaus esim. foamilla, tai ehkä uretaanilla. Kumpikin jättäisi rungon sisään vain reiän kohdalle pienen onkalon, ja tulpan hävittäminen olisi helppo pienellä liekillä tai liuottimella. Uretaani tekisi pienen "pallon" sisäpuolelle ja olisi helppo asettaa - tosin tarkka määrän suhteen, foamin puristus reikään olisi enemmän käsityötä. Puutappikin kävisi, mutta työläämpi poistaa, ja päästäisi ehkä valua kierteisiin.

Pohdin tulppauksena myös ruuvia, joka olisi hyvin kastettu muottivahaan, ja joka poistettaisiin kun betoni on vain vähän kuivunut. Puolikuivasta betonistahan myös kivijalkamuottien kiinnikkeet poistetaan. Mutta tässä olisi kuitenkin riski että ruuvi ehtii jämähtää pysyvästi.

Moi,

Tuosta tulppaamisesta tuli mieleen kun olen itse pohtinut samaa...
Tuollaiset M8 kierrereijät ja vastaavat voisi saada helposti tulpattua korvatulpilla tai eareilla niinku sanotaan...

Jussi

Tuleekohan ongelmia, jos reijät on tehty ennen valua, jos lähtevät vaikka vetelemään palkin muokkautuessa?
Jos tälle tielle kuitenkin lähtee, niin pulteillahan nuo reijät olisi helpoin tukkia. Ei ne betoniin niin kovaa kiinni jää, etteikö akkukoneella lähtisi ihan kevyesti irti.

Arska, Pena ja Tepa touhutuulella..

Siis miksei poliisi tee mitään!? Tässähän on menossa selvä mafiatyylinen suojeluraha- tai teollisuusvakoilurikos!
Liekö tuo tuoliin sidottu keksijäkään enää hengissä kun on päähän poraamisen jäljiltä jo mennyt aivan siniseksi...

@ttontsa: Kiitos, pursetyökalu löysi perille. Sehän onkin näppärän ja aika laadukkaan tuntuinen peli! Varmasti löytää käyttöä meikän verstaalla jossa ei tuommoista ole toistaiseksi ollutkaan.

random ajatuksia:

- voiko X-servon kääntää 180 astetta niin että se olisi pöydän alla, samassa rakennelmassa Z-servon kanssa. helpottuu johdotus myös, ja ehkä lastuilta/nesteiltä paremmin suojassa.
- tuon mallisessa manuaalikoneessa on yleensä jonkunverran tilaa pöydän ja pylvään välillä, koska Y-liikkeellä ei päästä karalla ihan pylvääseen kiinni. vaikea nähdä kuvasta mikä tilanne on. Toisaalta jos laittaa ruuvipuristimen pöytään niin ehkä ei tarvitse kiinteän leuan 'väärälle' puolelle Y-liike mennä.
- Mahtuuko Y-johteita kannattelevien levyjen väliin joku järeämpikin kara? Jos nyt aikaa vaivaa ja rahaa tällaiseen laittaa niin ehkä ei yläjrysimellä kuitenkaan mennä?? Joku ISO-30 kartioinen 1.5-2kW? vielä kun ois paineilma-gripperi tai edes vetopultin paineilmaräikkä niin ois hyvä.

Tosin servoilla ja kunnollisella iso-30 karalla varmaan hinta on ~5keur ??

AW

Kysmys - kun olen hieman maallikko näissä kuvioissa:

Perustuuko tuo kiinteä kara / nouseva pöytä -rakenne siihen, että liikkuva massa olisi pienempi vai mihin? Sivuttaisliikemassa on kuitenkin sama, eli ero on vain Z:n suunnassa.

Eikös rakenne välyksien ja taipumien osalta ole kuitenkin sama jos johteet ovat samat? Sivuttaisvääntö ei kait eroa.

Tuo ratkaisumalli vahvan putken päällä vaikuttaisi muuten kohtuullisen helpolta toteuttaa myös pienemmässä mitassa. Noissa kiinanihmeissä kut Z-runko kun on notkea ja liut lähellä toisiaan. Pohdin kannattaisiko Z-vaihtaa ja pitää pöytäosa nykyisellään.

Puuttumatta mekaniikkaan sen enempää kun täällä on parempiakin osaajia, niin ohjausjärjestelmän osalta tämmöinen havainto:
Systeemin mekaaniset ominaisuudet, eli massat, hitausvoimat, kitkat, välykset ja joustot kaikki vaikuttaa säätödynamiikkaan. Tapauskohtaisesti aina ratkeaa mikä milloinkin on merkittävää ja mikä ei. Jos liikejärjestelyt on siten toteutettu, että myös työstettävä kappale liikkuu, niin se osallistuu silloin noiden kaikkien suureiden lukuarvojen toteutumiseen. Hyvät servokäytöt voi saada aika immuuniksi näille muutoksille, mutta askelmoottorikäytössä on mahdoton välttää kytkentää liikeakselin dynamiikan ja moottorin askeldynamiikan välillä. Jos suureiden vaihteluvälit ovat merkittäviä suhteessa moottorin ominaisuuksiin, niin ne kyllä näkyy saavutettavassa lopputuloksessa; pienillä massoilla systeemi pyrkii värähtelemään helpommin ja isoilla massoilla se on laiska. Tai sitten pitää ohjausjärjestelmän olla adaptiivinen, eli muuttaa parametrejaan toimintapisteen mukaan. Se ei kyllä missään halpisohjaimissa toteudu.

Tämä siis vain tämmöistä sivusta huutelua. Ei ole mitenkään varmaa, että ongelmia olisi luvassa, mutta jos tuo Z-akseli toteutetaan noin niin kannattaisiko siihen miettiä koneen taakse pieni vastapaino joka kompensoisi maan vetovoiman ainakin pöydän osalta? Omassa marsussa karalaatikko liikkuu (painoa jotain 500 kg ja tonnin välillä) ja siinä on simppeli parilla rullaketjulla tehty systeemi jossa vastapaino liikkuu koneen rungon sisällä simppeleissä johteissa. Kuularuuvia pystyy helposti pyörittämään käsin.

Joskus pohdin tuota betonivalua rhs putken sisään ja ajattelin tuon kierteytys asian kiertää siten että avaan 12mm tapilla johteen kohtaan uran ja hitsaan sille kohtaa 12mm*x lattaa. Tämän jälkeen betonit sisään ja kuivumisen jälkeen suoraksi koneistus ja reikien poraus, näin ei tarvitsisi porata lainkaan betoniin, ja kierteen pitävyys huomattavasti parempi kuin pelkkään putkeen. Suurimpia ongelmia varmaan rhs:n halkaisu sekä vetelyt hitsatessa, mutta väittäisin että ylitsepäästäviä ongelmia.