Nyt pitää pyytää vähän analyysiä, että missä vikaa, kun kaikki sopivat terät jo tuhlattu kokeiluissa.
Protopajasta ostettuna 2mm alumiinia, jonka seoksesta ei ole tietoa. Koneistaminen ei vaan onnistu, jälki on tuollaista kun kuvassa.
Ensin kokeilin Onsrudin Surface Speed arvoja ja pyörimisnopeutta (18,000+) käyttäen 2 leikkoisella 2,381mm terällä (keskimmäinen osa). Alku lähtee aina onnistumaan, (pyöreä reikä keskellä + ensimmäiset ehjät urat oikealla) mutta hetken päästä kappale alkaa lämmetä, levyaihio alkaa täristää ja jälki menee puuroksi ja terä napsahtaa poikki. Leikkuussyvyyskään ei juuri vaikuta asiaan. Selvästi tavaraa on sulanut terään kiinni. Sinolia leikkunesteenä.
Kun terät loppuivat vaihdoin 4-leikkuiseen dia 3.175mm terään. Tiputin kierrokset RPM = 12000 ja leikkuun syvyydeksi 1mm per siivu. Sama tilanne, tuo oikeanpuolimmaisin kuvio. Olen kokeillut monilla eri syötön arvoilla mikään ei tunnu auttavan.
Voisko tosiaan olla vaan niin vaikeaa AL-mössöä, että vika on siinä vai mitä arvioisitte syiksi?
/Risto
PS. Terät USAlaisia kovametalliteriä BWB toolista.
Liian vähän syöttöä terä hinkkaa eikä leikkaa.
Kierrokset pitää suhteuttaa syöttöön. Laita mahdollisimman vähän kierroksia. Ja laske syötöksi esim. 0.015 mm per hammas. Isommalle terälle enempi.
Esim kierrokset kertaa hammsakohtainen syöttö kertaa hampaiden lukumäärä.
12000rpm X 0.015 x 4 = 720mm/min
Jos vielä puuroaa niin lisää syöttöä.
Auttaa jos on käytössä 1leikkuinen tai 2leikkuinen tappi. Niin ei vaadi niin paljoa syöttöä. Tietenkin lastun syvyys pitää suhteuttaa syöttöön ja terän kokoon. Jottei terä mene poikki liian suurista leikkuuvoimista. Parempi aloittaa pienellä syvyydellä. esim. 0.3mm tai 0.5mm ja kokeilla.
Edit: Myös sinoli, estää alumiinin puuroutumista terään. Ja tai jäähdytys neste, öljy jne..
Moi,
Olen joutunut samoihin ongelmiin pehmeä alumiinia työstäessäni. Kuten jo Maukka kertoikin niin 0.5mm maksimissaan syvyyttä tuollasella terällä kun jyrsii pehmeää alumiinia. Amerikkalaisten suosima "leikkuuöljy" WD40 on ihan hyvää, mutta ei voita Sinolia...
Kuulin että lamppuöljy olisi myös hyvä aine, koska se ei haidu niin nopeasti. Ei ole omakohtaista kokemusta. Pitää kokeilla kun tulee tarvetta alumiinin koneistamiseen.
Jussi
Joo kiitoksia.
CAM softassani on feeds&speeds laskenta, sillä laskeskelin noita arvoja ja lisäksi vertailin Onsrudin esimerkkilaskelmaan alumiinille, eli kyllä niiden pitäisi suunnilleen olla oikein.
Onsrudin paperissa (liite) ei juurikaan ole terän paksuudelle annettu mitään vaikutusta, joten esim 1/16" l. 1.58mm terälle voisi heidän mukaansa käyttää lastunpaksuutta 1xOD = 1.58mm ja taulukon mukaan chipload l. syöttö/hammas 0,002-004" = 0.05-0.1mm. Tuosta laskemalla syöttönopeus olisi annetulla 18000rpm arvolla 900-1800mm/min. Heti napsahtaa ainakin tällainen BWN:n terä poikki jos tuollaista menee yrittämään, kun pieninkin puuroutuma terässä pakottaa terän poikki. Tiedä sitten ovatko nuo Onsrudin terät jotenkin erikoisen hyviä vai onko tuo vain mainospuhetta.
Kokeilin jossain vaiheessa CRC:tä, mutta ihan sama käyttääkö sitä tai sinolia, ehkä tuolle tavaralle tarvitaan sitten juokseva leikkuuneste. EDIT: Lamppuöljyn leimahduspiste on 62 astetta ja Sinolin kai kanssa aika alhainen? Tässä hommassa terä on varmasti kuumentunut yli niiden leimahduspisteiden.
Pitää ilmeisesti mennä ostamaan alumiinilaatua, joka on varmasti koneistettavaa, jotta terien tuhlaamisesta olisi hyötyä jatkoa ajatellen. Nyt meni yhteensä 5 terää poikki ja ainoa mitä siitä oppi oli, että tätä alumiinia mitä lienee, ei kokeilluilla arvoilla pysty koneistamaan. No onhan sekin tietysti jotakin jos ottaa huumorin kannalta.
Ai niin mistähän PK seudulta saisi koneistettavaa alumiinilevyä pienissä erissä? Protoshopissa eivät näköjään pidä mitään kirjaa AL levyjen laadusta, ja se ei oikein käy kun pitäisi tietää aineslaatu koneistusta ajellen.
Käytin aikoinaan pehmeän alumiinin (räkäalumiini) työstämiseen 1-leikkuista terää ja leikkuunesteenä isopropanolia.
Sopivat nopeudet hain kokeilemalla, muistaakseni syöttö 150-200 ja kierrokset n.1000.
Kone oli Heidenhain 2500.
Sinolin hajusta tuli pää kipeeksi, siksi vaihdoimme propanoliin kaikessa alumiinin työstössä.
Propanoli suihkutettiin paineilmalla hyvin ohuena suihkuna terään.
Kuumetessaan alumiini tarttuu terään ja seuraus on selvä, terän pitäis pysyä kylmänä.
Työkalualumiinia ja duralia voi ajella vauhdikkaammin.
Puhdas alumiini on todella vaikeaa työstää. Se on tahmaa, on sitkeää ja pehmenee vielä kun lämpö vähän nousee. Avainasemassa on terävä terä riittävä syöttö ja hyvä jäähdytys/voitelu. Lamppuöljyä (=petroolia) olen kuullut käytettävän. Sinol toimii yleensä alumiinilla hyvin, haitoista olikin jo maininta.
Joo, tuo 1-leikkuinen terä voi tosiaan olla se avainsana pehmeälle alumiinille, koska se ei luultavasti tukkeudu niin helposti kuin useampileikkuiset. Ainakin terien valmistajat tosiaan tyrkyttävät niitä alumiinille.
Ongelma ydin tuossa minulla kai lienee, että ensin terä alkaa tukkeutua (universaaliterä, ei erityisesti alumiinille), mikä sitten johtaa siihen, että lastun leikkaaminen loppuu ja hinkkaaminen ja kuumeneminen alkaa. Lopulta terä sitten katkeaa kun se vain tyssää alumiinia kasaan leikkaamatta sitä lainkaan. Tai sitten terä ensin kuumenee ja sen takia alumiini pehmenee entisestään ja tarttuu siksi helposti terään jne...
Nyt jo ehdin tilaamaan 2-leikkuisia, jotka tarkoitettu alumiinille, pitää tilata 1-leikkuisia jos ei ala niilläkään onnistumaan. Löysin myös 2 millistä 500x250 palan dural alumiinia askarteluliikkeestä kohtuuhintaan. Jospa näillä eväillä sitten saisi osat tehtyä.
Mistähän tuota isopropanolia saisi PK-seudulta kohtuuhintaan? Näyttää olevan tyyristä ainetta ainakin lääkepuolella lähes 60e/l. Näyttää sekin olevan huonoa terveydelle jos sitä joutuu paljon hengittämään.
LISÄYS: Olisikohan yksileikkuinen terä myös paremmin taivutusta kestävä? Eikös siinä terän ehjä ydinosa ole paksumpi kuin useampileikkuisessa kun ympäri kiertää vain yksi kierre?
Terve
Terille yleensä annetaan max pyörimisnopeudet.
Luulempa että pienemmilläkään HSS terillä ei paljoa 2000-3000 kierroksen päälle pyöritellä.
Voi toki olla joitain malleja jotka suunniteltu 6000rpm asti.
Kovametalli terät sitten asia erikseen.
Eli maltilliset kierrokset 200-1000rpm ja syöttö siihen suhteutettuna.
Ohjeet pyörimisnopeuksiin ja syöttöihin voi kysyä terätoimittajalta.
Moi,
Itse olen käyttänyt Amoil CT nimistä työstöemulsiota. maksoi 20€/litra ja on tiivistettä, jota veteen sekoitetaan 5-10% eli todella riittoisaa. Tota sitten sumutinpullolla töystettävälle kappaleella.
2 ja 3 mm Carbide 2 leikkuinen terä alumiinille ja n 400mm/min nopeutta 0.5mm per veto. toimii hyvin ja terät kestää. Normaalilla 3 leikkuisella tuli usein ongelmia juuri tuon lastun poiston kanssa, ja tahtoi terä lämmetä.
-Jarkko
Jostain luin että alumiini ei tarttuisi niin helposti TiAlN-päällystettyyn terään.
Alumiinin jyrsinnässä on pakko olla jokin
leikkuuneste, sumuvoitelu tai vaikka spraypullosta
spruutattava leikkuuöljy.
Esim. Pentisol
www.pentisol.fi/
myy puolisynteettistä leikkuuneste emulsiota 5 litran pöntöissä ja
lähettää Matkahuollolla. 5 litraa bussiennakolla
on maksanut yleensä luokkaa 50 EUR. Siitä lantraa
aika paljon 5% emulsiota.
Jos jyrsit vain muutaman kappaleen, niin leikkuuöljy/
"poraöljy" spraypurkista voi olla ihan ok vaihtoehto.
Emulsiolle "leikkuunestejärjestelmä" mallia halpa voisi olla esim. käsikäyttöinen paineruisku, vaikkapa
Biltema Tuotenro 45562. 3.99 EUR.
Vähän kehittyneempi,
ihan automaattinen budjettimalli on esim. biltemasta
12V lasinpesurin pumppu, joku muuntaja virtalähteeksi, vähän muoviletkua ja joku 10 litran ämpäri, muuttolaatikko tms. säiliö leikkuunesteelle. Neste pitäisi sitten saada jotenkin valumaan takaisin säiliöön
jonkin lastut suodattavan siivilän läpi.
Tuollainen "automaattinen", koko ajan virtaava leikkuunestesysteemi olisi siitä hyvä, että se poistaa samalla lastut.
Riippuu vähän koneestasi ja työympäristöstä että kuinka
paljon voi alkaa nestettä ruiskuttelemaan, ja saako
sen jotenkin fiksusti järjestettyä valumaan takaisin säiliöön eikä pöydille/ lattioille. Lastujen poisto paineilmalla+ samanaikainen leikkuunesteruiskutus toimii
taatusti, mutta sotkuakin sitten syntyy kunnolla...
Jos leikkuunestepuoli ja lastujen poisto vaan on kunnossa, niin
varsinkin kovametalliterillä alumiinille voi käyttää kierroksia ihan niin paljon kuin jyrsimestä irtoaa.
Jos koneessa ei ole mitään suojia ympärillä, niin silmien suojaus kannattanee hoitaa...
Syöttönopeus nyt riippuu karatehosta ja koneen + kappaleen kiinnityksen tukevuudesta. Hammaskohtaiseksi syötöksi 5-10mm HSS terille toimii ainakin mikä tahansa väliltä 0,01-0,1mm/ hammas.
Käytän itse alumiinin rouhinnassa rouhintavarsijyrsimellä
syöttöä maksimissaan 0,1mm/ per hammas. Reunojen viimeistelyssä syöttö on yleensä väliltä 0,025mm-0,05 mm/ hammas, riippuen siitä miten sileää pintaa tarvitsee/ haluaa. Kierroksia käytän 5-10 mm HSS terille koneeni maks. 8000 kierrosta.
Tuollaisessa 2mm paksun alumiinilevyn jyrsinnässä on probleemana yleensä levyn väriseminen. Ohkaisille
levyille on vähän hankalaa saada tukeva, värinätön kiinnitys. Levyn teippaaminen koko pinnaltaan esim. mattoteipillä johonkin muoviseen tai tukevaan alumiinialuslevyyn kiinni voi olla toimiva ratkaisu.
Reunoihin sitten jotkin kiinnitysraudat tms. puristimet.
Mulla jyrsiminen on yleensä hoitunut hyvin, tosin ihan noin ohutta en ole noin pienellä terellä jyrsinyt paljoo. Käytän manuaalikoneita, joten syötöstä ei ole muuta arvioo, kun katson että lastuja tulee eikä pölyä...eli pikkuterillä luultavasti hieman liikaa syöttöä ja isoilla liian vähän.
Sorvatessa olen huomannut juuri em. kuvatun ilmiön ja alussa ajattelin että nyt kun se "hitsautuu", niin on liikaa kierroksia (vähä niinkun muovi) ja kierroksia alennettaessa ongelmat kasvoivat. Eli kyllä lopulta kolikko tipuu: Lisää kierroksia jos terään tulee irtosärmää. En ole onnistunut saamaan alumiilla liikaa kierroksia, rosterilla kylläkin.
HSS:stä saa erittäin terävän, jolloin ilmiö pieneenee, samoin kun oikeilla pinnoitteilla. Sorvin terissä on helpompi kasvattaa rintakulmaa, kun jyrsinterissa.
Eli katsosin ensin että terälle on todella riittävästi kierroksia ja että terä on tehty alumiinille. Jos ei kierrosten nosto auta, niin sitten alumiile tehty terä.
Kerro miten homma jatkuu.
PekkaNF
Hyviä juttuja ja ideoita tässä tullut esille. Vaihtelevia mielipiteitä näköjään noista sopivista kierroksista. Itse olen lähtenyt liikkeelle terien valmistajien Surface Speed arvoista (etupäässä Onsrudin arvoista), eli terän sallittu kehänopeus a.o. materiaalille ja sitten rukkailluit noita arvoja mututuntumalla pienemmäksi. Cam softani tarvitsee Surface Speed arvon ja syötön per hammas lähtötiedoiksi terän pyörimis- ja syöttönopeuden laskemiseensa.
Uudet terät on vasta tulossa (kokeilun vuoksi nyt Soroteciltä Saksasta) ja duralumiinilevylle ilmoittivat runsaan viikon toimitusajan. Meinasin myös tsekata CRC 60-6098 SuperCut leikkuunestettä 9eur/300ml spraypurkki. Täytyy tosiaan vähän panostaa tähän ja löytää sellaiset terät ja materiaali ym., että homma toimii seuraavalla kerralla nikottelematta.
Sellaisia ajatuksia on tässä tullut mieleen, että kun ohut levy lämpenee nopeammin kuin paksumpi, samat surface speed arvot kuin paksulle kappaleelle eivät ehkä siksi suoraan pädekään. Suuri karan pyörimisnopeus on myös varmasti yksi tekijä joka lisää lämmön muodostumista. Ajattelinkin sitten seuraavaksi kokeilla syötöksi koko levyn paksuutta eli yhdellä lastulla ja ohjelmoin sitten sopiviin kohtiin karaa ylös ja laitan siihen dwell timeä jotta terä saa hetken jäähtyä. Lastunimurin kotelon helmat ovat tuossa hieman tiellä joten samalla saan paremmin sprayattua leikkuunestettäkin. Palailen asiaan kun tavarat tulevat ja on kerrottavaa.
Isopropanolia kannattaa kysellä maalitarvikeliikeistä, löytyi ainakin Salosta 5 litran kannuissa.
Sitä on ainakin kahta laatua, puhdasta ja toisessa on jotain vahaa sekoitettuna.
Puhtaalla tulee parempi jälki ja jatkuva ruiskutus suoraan terään ettei terä lämpene.
Ja tuuletus kuntoon, ekat kokemukset propanolihöyryistä oli tukeva päänsärky!!
Sen verran lisätietoa, että käväisin Protoshopissa ja selvisi että heidän 2 mm alumiinilevynsä on Ruukin merivedenkestävää 5754 tavaraa, tila on pehmeä O/H 111. Tyyppillisiä käyttökohteita: kulutuspinnat, laivanrakennus, ruoka- ja kalateollisuuden laitteet, kemikaalitehtaat ja atomivoimalat :). Koneistettavuus keskinkertainen, ts. lue: vaikea pienillä terillä. Tuosta tavarasta Protoshop olisi veloittanut alle 500x500 mm2 palasta n.12.50eur + ALV.
EDIT: Vielä pari tietoa leikkuunesteistä: Joku ehdotti WD40:tä. Sitä saa Tarjoustalosta alle 5 eur purkki. Motonetistä saa CRC:n Supercut leikkuunestettä hintaa 8.90. Missään tapauksessa sitä ei pidä mennä ostamaan Etrasta, jossa sama maksaa karvan alle 14 eur, ja oliko tuo hinta vielä ilman ALV:täkin.
Tänään jus ostin WD-40:stä Löytötavaratalosta 450ml (iso) purkki 5,99€
Voin vilpittömästi suositella isopropanolia leikkuunesteeksi, toimii varmasti ja hinta on murto-osa johonkin spray pulloon verrattuna. Jotkut mainitsee haju ja terveyshaitoista, yli 20 vuotta käyttäneenä hajua ei edes huomaa ja olo on jotenkin onnellinen päivän päättyessä, eli toimii.
???
tanantunari: Jep, mites sainkin ton Tarjoustalon hinnan väärin, muistelin hintaa hyllyn reunassa, kuitissa kuitenkin 6,90.
Kote sez: ", yli 20 vuotta käyttäneenä hajua ei edes huomaa ja olo on jotenkin onnellinen päivän päättyessä".
Tuo kuulostaa jo aika autuaalta, mutta täytyyhän propanoli tietysti kokeilla kunhan kerkeää.
Sorotecin ALU terillä homma näyttää luonnistuvan siististi. Tosin terä on nyt 2.5mm ja leikattava matsku on 1.016 mm duralumiini, mutta silläkin oli ongelmia toisilla terillä. Nyt tuntui niin hyvältä että uskon paksummankin onnistuvan. Yksi tärkeä pointti terän katkeamisissa oli/on tietysti terän pituus. Sorotecin 2.5mm ALU terän nimellispituus on 7mm ja tehollinen 0.7*7mm eli 5.6 mm. Aiemmat terät olivat pidempiä ja tuossa koossa pituudella on tietty iso merkitys.
Kehittelin tässä samalla hullua ja villiä ajatusta korvata leikkuunesteen spruittailu peittämällä AL levyaihio ohuella sanomalehtipaperikerroksella (2-3 lehteä paksu) ja kyllästämällä paperi leikkunesteellä. Näyttäisi toimivan. Itse asiassa kokeilin ihan astianpesuaine+vesiliuosta ja sekin tuntui toimivan. Täytyypä petrata tuota ajatusta jos vielä tulee tarvetta.
Kiitti vastauksista,
/Risto
Mukava että homma rupesi onnistumaan. :)
Noin muillekkin infoksi ostitko moni leikkuisen terän ja mitä työstö arvoja käytit kun homma rupesi toimimaan. ?
Joo. Kierroksia 12000 rpm, leikkuunopeus 500mm/min ja koko levyn paksuus yhdellä kertaa eli 1.02mm. Terä on kaiksileikkuinen alumiinille tarkoitettu. Levyn kiinnitys Bilteman 2 puolisella teipillä leikkuun alueelta niin kuin aiemminkin + kiinnittimillä levyn reunoilta ja vähän painoa levyn päällä. Levy on aika iso, joten sitä on hankala kiinnittää ilman vakuumia.
t.
/Risto
EDIT: Ai niin ja ajoin karan ylös aina sopivissa kohdissa ja laitoin niihin muutaman sekunnin dwell timeä.
Lainaus käyttäjältä: ftec - 08.04.11 - klo:12:52
Kehittelin tässä samalla hullua ja villiä ajatusta korvata leikkuunesteen spruittailu peittämällä AL levyaihio ohuella sanomalehtipaperikerroksella (2-3 lehteä paksu) ja kyllästämällä paperi leikkunesteellä. Näyttäisi toimivan. Itse asiassa kokeilin ihan astianpesuaine+vesiliuosta ja sekin tuntui toimivan. Täytyypä petrata tuota ajatusta jos vielä tulee tarvetta.
/Risto
Hey
Leikkuunesteen tehtäväthän on voitelu, jäähdytys ja lastujen poiskuljetus. Isollakin koneella "lastunipun" äkillinen kulkeutuminen terän ja kappaleen läpi aiheuttaa mielenkiintoisia tuntemuksia housunpuntissa etenkin kun kiekkaa on karvan enemmän. Eli lastujen takia terän tukkeutuminenkin saattaa ohkasen ja etenkin kovametallitapin katkasta. Eli lastujen poisto imurilla paineilmalla tai virtaavalla leikkuunesteellä olisi suotavaa. Toki harrasteolosuhteet huomioon ottaen virtaavan nesteen käyttö aiheuttaa, jollei taloyhtiöltä niin ainakin aina hameväeltä tiukkaa vastustusta.
Periaatteessa jos noita veteen lotrattavia teollisuusleikkuunesteitä tekee mieli, eikä 5 litran kannun ostelut oikein innosta nin esm. minä voin myydä vaikkapa 0,3 .. 1l pullossa. sekoitus yleensä jotain 3...10%. Kukkien sumuttelupullolla tms. viiden litran valmislientäkin lotraa aika pitkään. Kokemuksen äänellä voi tuumailla että 12mm porallakin kun junttaa 50mm syviä reikiä 75kpl 400N/mm2 lattaan niin porauksessa näkee eron kuin yössä ja päivässä juoksevan voitelun eduista.
t
Joo. Minulla on tässä lastuimuri ja se vie mennessään myös keveät alumiinilastut sekä tietysti myös pienet AL kappaleetkin, ellei niitä jätä kannaksilla kiinni aihioon. Tuo paperijuttu ja nestesaippualla oli vain kokeilu, neste voi siinä olla mikä vain vaikka sinolikin. Terä kyllä nostaa lastun ohuen märän paperinkin läpi eli ei se jää työstökohtaan muhimaan paperin takia. Kun paperi on tarpeeksi repaleinen se tietysti häipyy imurööristä ulos sekin. Kunhan nyt kokeilin, ei siinä sen ihmeempiä.
Kannattaa ohjelmoida terän syöttö rampilla kun mennään umpiaineeseen. Paljon kevyempää jyrsintapille, kuin suoraan poraus aineeseen. Pikku vinkkinä vaan.
Lainaus käyttäjältä: tomi667 - 10.04.11 - klo:00:40
Kannattaa ohjelmoida terän syöttö rampilla kun mennään umpiaineeseen. Paljon kevyempää jyrsintapille, kuin suoraan poraus aineeseen. Pikku vinkkinä vaan.
Noin tietysti ja itse yleensä niin teenkin, vaan tämän alumiinin kanssa harjoitellessa on nyt tullut käytettyä suoraa porausta materiaalin sisään hyvin hitaalla nopeudella ja sitten lisännyt nopeutta leikkkuun edetessä. Tämä syystä, että alkuvaiheen kokeiluissa alumiiniin GARR toolsin 1mm universaaliterillä terä katkesi heti jo n 10 asteen rampin matkan aikana.
Eräänä mahdollisena syynä ohuiden terien katkeamiseen on tietysti varmasti jos terä pyörii vähänkään epäkeskeisesti. Muutama kk sitten kun vaihdoin uudempaan Mach versioon, siinä oli bugi joka esti karaa käynnistymästä. 1/8" (3,175mm) väliholkki jota käytän näille pienille terille oli minulla koneessa silloin kun kara ajoi materiaaliin terän pyörimättä. En ole mitannut terän heittoa, eikä siinä silmävaraisesti näy heittoa, mutta uutta holkkia on kuitenkin nyt tilauksessa.
Yllättävän monta parametriä voi ohuen alumiininkin koneistuksessa olla pielessä alkaen aihion materiaalista, jäähdytyksestä ja teristä henkilöllä, jonka kokemus asiasta on alussa lähes nolla, mutta sitten kun se lähtee onnistumaan jälki on tietysti paljon siistimpää kuin vesileikkaamalla tehdyissä osissa. Pitäisi tietysti tehdä erilaisia koeajo-ohjelmia eri syöttöarvoille jne, jos homman pitäisi edetä hidasta nopeammin. Piakkoin on edessä tehtävänä noin satakunta pikkuriikkistä osaa, joten eiköhän sen kuluessa kovakalloinenkin opi asiasta jotakin.
Liitteen kuvan mukaista jälkeä tuli nyt Sorotecin 2,5mm terällä 0.040" (1,016mm) duralumiiniin. Tehtäväksi tulevissa osissa on 1,5 mm reikiä, joten niin pienellä terällä pitäisi saada homma vielä onnistumaan.
/Risto
PS. Kuvissa leikkauksen reunassa näkyvät rosot ovat 2-puolista teippiä, ei alumiinia.
PPS. Machissa M01 ei sammuta karaa, joten kolarin jälkeen laitoin postprosessoriin pysäytyksen terän vaihdon jälkeen niin, että on annettava kuittaus siitä, että kara pyörii ennen terän materiaaliin ajoa. Pari tilannetta on pelastunut tuolla operaatiolla.
Tein myös scriptit ja niitä käyttävän postprosessoriversion, joilla saan ohjelmallisesti Machille annettujen normaalisti käytettävien akseleiden kiihtyvyyksien arvot asetettua tilapäisesti pienemmiksi ajatuksena, että pienillä teriä voisi olla järkevää hidastaa nopeuksien muutosta (kulmien ympäri ajot ym.). Vielä en ole ehtinyt kokeilemaan olisiko kiihtyvyyden pienentämisellä vaikutusta, mutta pitää jossain vaiheessa kokeilla. Voisi nimittäin ainakin kuvitella, että nopeat kiihdytykset ratakäyrän muutoskohdissa ovat paha paikka ohuille terille.
Isopropanolia saa jokaiselta huoltoasemalta..Bensiinin jäänesto on melkopuhdasta IPA:a..Ne pikku lisäaineet ei varmaan haittaa työstöä
Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 30.03.11 - klo:22:37
Sorvatessa olen huomannut juuri em. kuvatun ilmiön ja alussa ajattelin että nyt kun se "hitsautuu", niin on liikaa kierroksia (vähä niinkun muovi) ja kierroksia alennettaessa ongelmat kasvoivat. Eli kyllä lopulta kolikko tipuu: Lisää kierroksia jos terään tulee irtosärmää. En ole onnistunut saamaan alumiilla liikaa kierroksia, rosterilla kylläkin.
PekkaNF
Se irtosärmä (built-up edge)... johtuu yleensä liian pienestä lastuamisnopeudesta.
Työkalun geometria, pinnoitteet, leikkuuneste vaikuttavat myös irtosärmän muodostumiseen.
Ruostumattomat ovat irtosärmälle herkkiä 140-180 m/min alueella, alle 125m/min sitä ei juurikaan muodostu. Vauhdin lisäys niin irtosärmän muodostuminen loppuu 200m/min jälkeen.
Alumiinille pinnoittamaton työkalu etenkin kiilloitetuin lastu-urin on paras vaihtoehto.
Pinnoitus pyöristää ("tylsyttää") terävän leikkuusärmän.
On muutamia pinnoitteita jotka toimivat hyvin alumiini työkaluissa.. Timanttipohjaisia, Krominitridiä, jne.
Alumiini vaati "liukkaat" työkalut..
Lisäänpä tähän hiukan kokemuksiani juuri merialumiinin työstämisestä harrastelijavehkeillä, kun olen sitä viime aikoina paljon tehnyt pienillä terillä.
Sinolin runsahko käyttö on ehdottoman tärkeää. CRC:t ja WD-40:t kannattaa unohtaa heti kättelyssä. Niistä ei ole mitään havaittavaa hyötyä.
Hyvälaatuinen kirkas HSS terä näyttäisi toimivan parhaiten, mutta itse olen käyttänyt TiAin pinnoitettua terää, koska se kestää merkittävästi pidempään. Sen kanssa ei kuitenkaan voi jyrsiä hetkeäkään kuivana, vaan Sinolia pitää olla koko ajan. Alumiinille tarkoitetulla kirkkaalla HSS terällä onnistuu varovaisilla arvoilla työstäminen kuivanakin, mutta jälki on Sinolia käytettäessä merkittävästi parempi.
Sorotecin alumiiniterät ovat ok. Pienet terät ovat kuitenkin niin ohuella varrella, että varsi ilmeisesti joustaa jonkun verran, mikä näkyy työstöjäljessä. 6mm varrella oleva 2mm terä tekee parempaa jälkeä kuin 2mm varrella oleva.
2mm terälle olen käyttänyt arvoja 25000RPM ja 200mm/min. Esimerkiksi 1.5mm levyn voi jyrsiä yhdellä ajolla ja jälki on veitsenterävä molemmin puolin.
Kappaleen kiinnitys on myös tärkeää hyvän jäljen aikaansaamiseksi. Levyn väreily aiheuttaa helposti rosoista reunaa. Aikaisemmin käytin paljon kaksipuoleista teippiä, kuten tämän ketjun aloittajakin ilmeisesti. Se on mukavan helppo kiinnitystapa, joka kuitenkin aiheuttaa ongelmia, kun kappaleesta leikataan läpi. Teipin liima-aineet tarttuvat terään mistä seuraa terän tukkeutuminen ja huono leikkuujälki. CRC estää tehokkaasti liiman tarttumista terään, mutta ei toimi hyvänä leikkuunesteenä alumiinille. Sinoli ei irroita liima-aineita tehokkaasti. Jos kappaleeseen tulee reikiä, josta sen voi kiinnittää alustaa, toimii ruuvikiinnitys teippiä paremmin. Tukevampi kiinnitystapa parantaa myös työstöjälkeä. Pienet täpätkin voi jättää, mutta ne aiheuttavat tietysti lisää työtä, kun ne pitää hioa pois. Itselläni teippikiinnitys on jäänyt viimeiseksi vaihtoehdoksi, jos kappale joudutaan leikkaamaan kokonaan levystä irti.
Yks vaihtoehto o INDUSTOL PE2 ( ole n käyttäny sitä alumiini kaiverrukses ja hyvi o toiminu). Sitä voi tilat Altialta, laatikos muistaakseni 12x1L pulloi. Olisko ollu viimeks listahinta 5,45€/L +alv+rahti. O vahvast denaturoituu, et viikoloppujuamaks siit ei oo.....
Lainaus käyttäjältä: Tomy - 20.07.12 - klo:08:28
...
Sorotecin alumiiniterät ovat ok. Pienet terät ovat kuitenkin niin ohuella varrella, että varsi ilmeisesti joustaa jonkun verran, mikä näkyy työstöjäljessä. 6mm varrella oleva 2mm terä tekee parempaa jälkeä kuin 2mm varrella oleva.
2mm terälle olen käyttänyt arvoja 25000RPM ja 200mm/min. Esimerkiksi 1.5mm levyn voi jyrsiä yhdellä ajolla ja jälki on veitsenterävä molemmin puolin.
Kappaleen kiinnitys on myös tärkeää hyvän jäljen aikaansaamiseksi. Levyn väreily aiheuttaa helposti rosoista reunaa. Aikaisemmin käytin paljon kaksipuoleista teippiä, kuten tämän ketjun aloittajakin ilmeisesti. Se on mukavan helppo kiinnitystapa, joka kuitenkin aiheuttaa ongelmia, kun kappaleesta leikataan läpi. Teipin liima-aineet tarttuvat terään mistä seuraa terän tukkeutuminen ja huono leikkuujälki. CRC estää tehokkaasti liiman tarttumista terään, mutta ei toimi hyvänä leikkuunesteenä alumiinille. Sinoli ei irroita liima-aineita tehokkaasti. Jos kappaleeseen tulee reikiä, josta sen voi kiinnittää alustaa, toimii ruuvikiinnitys teippiä paremmin. Tukevampi kiinnitystapa parantaa myös työstöjälkeä. Pienet täpätkin voi jättää, mutta ne aiheuttavat tietysti lisää työtä, kun ne pitää hioa pois. Itselläni teippikiinnitys on jäänyt viimeiseksi vaihtoehdoksi, jos kappale joudutaan leikkaamaan kokonaan levystä irti.
Jep. Homma rupesi sittemin pelittämään, kaikessa on oma oppimisensa. Sorotecin teriä käytän myös, ovat aika ok, tyyppinä ne, joissa 1/8" eli 3.175mm varsi.
Levyn värähtely ja yleensäkin hyvin paikallaan pysyminen on tietenkin aivan oleellista. Nykyään käytän AL-levyn alla joko koivuvaneri- tai MDF-palettia, jotka olen ajanut tasaisiksi plaaniterällä ja pulttaan sitten koneistettavat levyt siihen pienillä puuruuveilla kiinni kriittisistä kohdin - krouvia, mutta toimii. Näin väheni ensinnäkin osien puhdistamityö teipistä, mutta myös ongelmat, jotka aiheutuvat siitä, että AL levyissä on joskus pientä aaltoilua. Terä ajaa silloin levyä eri kohdissa eri syvyydeltä. Koneistettavia osia pitää minulla toisissaan kiinni matalat kannakset, joiden paksuus ei saa vaihdella tai osat lentelevät irti. Koneistussuunnitelman ja G-koodin tekemiseen ruuvien väistely teettää tietysti hieman lisää työtä kun pakkaan osia hyvin lähelle toisiaan matskun säästämiseksi.
Sittemin en ole toistaiseksi käyttänyt enää merialumiinia vaan 6082 levyä ja jenkeistä tilaamaani 2024-T3 ja - T4 duralumiinia, ero koneistettavuudessa on selvä ja vastaavaa ylikuumenemista ei juuri esiinny. Sääli, että 2024 levyä ei saa täältä samaan kohtuuhintaan.
Nykyään lasken kaikki työstöt aina lastun mukaan, joista sitten automaattisesti määräytyy pyörimisnopeuden ja syöttönopeuden suhde. Syöttö 0.05 mm/per leikkuusärmä tai alle toimii. Syötön syyvyytenä alle 0.4-0.6 mm. Nopeutena 800-1500mm/min riippuen terän paksuudesta. Verrattuna tuohon ehdottamaasi 200mm/min ehdin kiertää saman työstöradan samassa ajassa 4 tai enemmän kertaa. :) Syötön syvyys on se joka minusta eniten kasvattaa terään kohdistuvaa taivuttavaa voimaa ja riskiä terän katkeamiseen.
Ai niin, saa (tai pitää) nauraa, mutta 6082:lle ja duralumiinille on toiminut loistavasti jääkaapista varastamani auringokukkaöljy. :)
EDIT: Jäähdyttämiseen ei tuosta auringonkukkaöljystä tietenkään ole, mutta ainakaan terä ei paistu kiinni alumiiniin. :) Lastut imeytyvät imuriin ja tulee siitä ilmavirrasta ehkä vähän vilvoitustakin.
EDIT: typoja ja lisäys
Nuo mainitsemasi nopeudet ovat minun koneelleni hurjan tuntuisia. Varmasti on hyvin paljon koneen tukevuudesta kiinni, kuinka nopeasti sillä voi ajaa.
Mutta lopputulos on sama. Minä leikkaan 2mm levyn 200mm nopeudella kerralla ja sinä kierrät sen 800mm nopeudella 4 kertaa. :)
Kiinnostaisi myös kuulla millaista elinikää saat Sorotecin terille?
Lainaus käyttäjältä: Tomy - 20.07.12 - klo:13:50
Nuo mainitsemasi nopeudet ovat minun koneelleni hurjan tuntuisia. Varmasti on hyvin paljon koneen tukevuudesta kiinni, kuinka nopeasti sillä voi ajaa.
Mutta lopputulos on sama. Minä leikkaan 2mm levyn 200mm nopeudella kerralla ja sinä kierrät sen 800mm nopeudella 4 kertaa. :)
Kiinnostaisi myös kuulla millaista elinikää saat Sorotecin terille?
Joo, siis tuo 800mm/min koskee hyvin ohuita teriä. 3.175 mm terälla / 0.5mm syvyys olen ajellut jopa 2000 mm/min, enkä tiedä onko sekään yläraja. Syvyyttäkin voisi tuolla terällä luultavasti kasvattaa, mutta olen jättänyt kokeilematta, kun on toiminut siististi, eikä ole kiirettä. Levyn kiinnittäminen ruuveilla palettiin auttoi selvästi. Kone on teräsrunkoinen ja servokäyttöinen.
En ole koskaan ajanut teriä aivan loppuun ja mittaillut montako metriä, tai montako kuutiota tms. poistettavaa tavaraa terät kestäisivät milläkin matsulla. Sorotecin 3.175 vartiset ovat sen verran halpoja, että olen ihan mututuntumalla terän särmän kärkiä kokeilemalla heittänyt pois, jos selvästi uutta tylsempi, (tuhlausta, myönnän!). Terien terävyyden selvitys ja teroittaminen onkin itselläni ihan hakusessa oleva juttu.
Vai niin. Nopeutta pitäisi siis saada vielä lisää. Täyty ryhtyä kokeilemaan uskaltaisiko sitä vielä nostaa.
Nuo lukemat olivat siis 2024-T3 ja -T4 ja 6082-T6 alumiinille, joilla on selvästi paremmat työstettävyysominaisuudet kuin 5054 (muistaakseni) merialumiinilla, jota Protoshop myy. Käyttämäni ovat myös lujempaa kamaa, mutta kanttausominaisuuksiltaan huonompia kuin pehmeä merialumiini. Jos kokeilet, pistä tänne tietoa mikä onnistuu, niin ehkä kokeilen joskus uudestaan Protoshopin kamaa, jos tulee tarvetta kanttaamiseen.
Moi!
Pakko jupista, kun on mielenkiintoinen aihe.
Yksi vaihtoehtoinen aine pienehköihin leikkuisiin ja porauksiin ja sahauksiin alumiinille on käsidesi sen emulkointi aineet pitävät tökötin oikealla reitillä kun sen siihen laittaa ennen koneistusta, homma pysyy hyvin hanskassa kunhan pajan lämpötila ei nouse yli 30 asteeseen (tuppaa menevän juoksevaksi)
Aine on hitusen kallista, mutta sitä on melkein joka pajalla, toisaalta jämäeriä / vanhentuneita vois saada vaikka ilman
-Toni M
Aikoinaan paljon aluminia/silumiinia jyrsineenä ehdottomasti paras leikkuuneste on moottoripetrooli (sen nykyisestä saatavuudesta en vaan tiedä)
Ikinä ei lastu tarttunyt terään kiinni jos vaan oli tasainen suihku ainetta terälle, mutta auta armias jos kesken koneistuksen petrooli loppus takista, tapista tuli välittömästi vainaja, tämä aikoinaan tarkoittaa -70 lukua, joten nykyaikana saattaa olla jo parempiakin aineita saatavilla.
Mikä alumiini levy olisi parasta työstettävää mitä löytyy tuolta monen moista päätettä on mutta mikä olisi paras.
http://62.75.219.46/metall-s304h62-AlCuMg1-F39-40-Platt.html?sid=51a2d85c1179c4f0572466d5928f6827
Kokemusta on 5000 ja 6000 sarjasta, joista 6000 on parempi työstää. Vitosella alkavat on jo aika "räkää".
http://www.ruukki.fi/Tuotteet-ja-ratkaisut/Ruostumaton-teras-ja-alumiini/Vertailutaulukot-alumiineille (http://www.ruukki.fi/Tuotteet-ja-ratkaisut/Ruostumaton-teras-ja-alumiini/Vertailutaulukot-alumiineille)
Lainaus käyttäjältä: TeacDance - 24.08.12 - klo:16:09
Mikä alumiini levy olisi parasta työstettävää mitä löytyy tuolta monen moista päätettä on mutta mikä olisi paras.
Aikas kalliit alupalahinnat, tuolta ProtoShop:sta saa edullisemmin, tiedä sitten lähettävätkö muualle suomeen vai onko pelkkää nouto kauppaa.
Edit: Katselin uudelleen noita linkin mukaisia hintoja, ettei tuo vain olisi sitä erikoiskovaa (teräksen luokkaa) joka maksaa maltaita!
Lainaus käyttäjältä: TeacDance - 24.08.12 - klo:16:09
Mikä alumiini levy olisi parasta työstettävää mitä löytyy tuolta monen moista päätettä on mutta mikä olisi paras.
http://62.75.219.46/metall-s304h62-AlCuMg1-F39-40-Platt.html?sid=51a2d85c1179c4f0572466d5928f6827
Tuo seos AlCuMg1 näyttäisi olevan eräs duralumiiniseoksista 2017A ja duralumiinit ovat kalliimpaa tavaraa kuin "peruskama".
6082-T6 on Euroopassa aika yleisesti käytetty ja aika hyvin työstyvä ja melko luja peruskama koneenrakennukseen, kanttausominaisuudet eivät kuitenkaan parhaat mahdolliset. Sitä ei saa Protoshopista muuta kuin lattana, suuret levyt ovat 5000-sarjan Ruukin "merialumiinia". Kyllä 5000-sarjan laatujen koneistamisen pitäisi onnistua isommilla terillä, oikeilla työstöarvoilla ja nesteillä, hyvin pienillä terillä kuitenkin vaikeaa. Sivutietona, että Jenkeissä yleiskamana käytetään paljon 6061 seosta.
En ole kokeillut itse, mutta olen lukenut ja kuullut, että 7075 laatu olisi nannaa koneistettavaa. Se on kuitenkin kalliimmasta päästä, mutta sitä saa (tai ainakin sai) Protoshopista joissain mitoissa.
Pienten määrien ostaminen haluamaansa seosta on osoittautunut aika vaikeaksi Suomessa. Esim. Tibnor on kallis paikka, minimilaskutushinta (ALV 0%) 200e ja rahti vähintään 65e plus sahaukset ja peruskilohinnatkin aika kovat. Thyssengroupissa edullisempaa, minimilaskutushinta 100e ja kilohinnatkin alhaisemmat, mutta en tiedä onko sekään se edullisin ostopaikka. 0,04" ja 0,05" paksua 2024-T3 ja -T4 duralumiinilevyä olen tilannut Jenkeistä.
Joistakin askartelukaupoista saa Graupnerin Dural nimistä levyä 250x500 mm aihioina, mutta heti kun mennään yli 2mm hinta nousee naurettavan kovaksi. Levy ei nimestään huolimatta ole duralumiinia, vaan jotain tunnistamatonta peruslaatua. Erääseen levyyn oli jäänyt vamistajan mustesuihkumerkintä ja se oli 6082-T6, mutta yleensä valmistajan koodimerkit on pesty pois levyistä.
Jos täällä porukalla on tarvetta, niin yhteisostot esim. Thyssengroupista saattaisivat olla yksi toimiva idea, tai jokin muu kimppajärjestely.
Tuo http://terasrenki.com/ Lahdesta on yksi hyvin monipuolinen metallialan pieni yritys. Tuolta löytyy kaikkea ihmeellistä, puukkoteräksiä, konenrakennusteräksiä, kiilateräksiä, akseleita, alumiineja ja muita metalleja. Hinnat ei ole halpoja, mutta saa pieniäkin määriä. Omistaja on vanha mies, joka on toiminut metallialalla varmaan yli 50 vuotta, joten tietoa kaikesta lämpökäsittelystä ym. löytyy todella paljon. Myös lämpökäsittelypalvelua järjestyy. Toiminta on omakotitalon autotallista tapahtuvaa eläkeläisharrastelua, mutta kannattaa kysellä, koska tietoa ja yhteyksiä löytyy.
Tästä katsoin että olisi 2017A, mutta sitten Ruukin talukossa on hieman eri seos:
http://www.aluminiumcentrum.com/en/vlastnosti9.html
Ruukki:
http://www.ruukki.com/Products-and-solutions/Stainless-steel-and-aluminium-products/Aluminium-comparison-table
EDIT: Jos muistan oikein, niin juuri kupari (Cu) lisäaineena tekee alumiinista duralumiinia.
EDIT1:een lisäys: Siis kuparin runsas lisäainemäärä, useita prosentteja. Muissakin on hieman.
Tuli tässä mieleen, että olisi hyvä, jos porukka laittaisi profiilitietoihinsa paikkakunnan, jolla vaikuttaa. Usein myynti- tai muissa jutuissa kiinnosta missä päin kama on tai muuta sellaista, ilman että tarvitsee sitä erikseen ruveta kyselemään.
Lainaus käyttäjältä: ftec - 25.08.12 - klo:11:46
Jos täällä porukalla on tarvetta, niin yhteisostot esim. Thyssengroupista saattaisivat olla yksi toimiva idea, tai jokin muu kimppajärjestely.
PS. Thyssengroupilla on ainakin Jenkeissä pienostajia tukeva vähittäismyynti, mahdollisesti myös Manner-Euroopassa, mutta Suomessa ketään ei kiinnosta pienet ostajat. Tämä on todella surkeaa, pienistä puroista kuitenkin kasvaa suuria virtoja. Varmaan liikaa likaista työtä per euro ajattelevat täällä tavaranmyyjät.
Wikistä löytyi selkeä tietopaketti eri alumiineista ja niiden toimitustiloista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Aluminium_alloy
Lainaus käyttäjältä: ftec - 25.08.12 - klo:11:46
Jos täällä porukalla on tarvetta, niin yhteisostot esim. Thyssengroupista saattaisivat olla yksi toimiva idea, tai jokin muu kimppajärjestely.
Puuhapaja on ainakin kiinnostunut yhteishankintaan, sillä edessä on tuon jyrsimen modaus CNC käyttöön ja siihen tarvitsen tuollaisia 12x75mm alumiinia, muutenkin sitä voisi olla hyllyssä muutama metri.
Muitakin kokoja olisimme valmis hankkimaan ns varastoon.
Eli nuot chronoksen alumiinit on huonoimpia työstää ymmärsinkö oikein :P
http://www.chronos.ltd.uk/acatalog/Engineering_Menu_Aluminium_Sheet_300_x_300mm_Grade_1050A_355.html
Itse olen jonkinverran Gronokselta alumiinia tilannut ja ei ole ollut ongelmia työstön kannalta, tosin eipä ole kokemusta mistään huippulaadustakaan, että voisi rinnakkain vertailla. Terinä olen sorvauksessa käyttänyt alulle tarkoitettuja paloja sekä teräväksi timanttikivellä hiottujaa HSS teriä ja jälki on ollut ihan siistiä.
Edit:
Itsellä ei ole kokemusta noista 2mm levymateriaaleista, hankkimani tavara on ollut pyörötankoa tai väh 10mm lattaa.
Lainaus käyttäjältä: TeacDance - 25.08.12 - klo:16:28
Eli nuot chronoksen alumiinit on huonoimpia työstää ymmärsinkö oikein :P
http://www.chronos.ltd.uk/acatalog/Engineering_Menu_Aluminium_Sheet_300_x_300mm_Grade_1050A_355.html
Tuo nimenomainen laatu on 99.5% alumiinia eli erittäin pehmeätä. Väittäisin siis, että aika puuroa koneistaa. Kävisikö jokin noista, näistä olen itse käyttänyt 2mm ja 4mm vahvuuksia, putiikki on Espoossa. Paksumpien hinnat näköjään pudonneet selvästi sitten viimekerran:
http://www.hobbypeople.com/shop/index.php?main_page=index&cPath=34_74_83_307_315
Pitääpä kokeilla noita K&S alumiini levyjä tilata kun loman jälkeen töihin menen ite olen nimittän Kärkkäisellä rc puolella duunissa ;)
Mahtaisiko kenelläkään olla tietoa muuntamon ja ison sähkökeskuksen
välisten alumiinikiskojen ominaisuuksista.
Eli hallussani on muutamia metrejä purettuja alumiinikiskoja ja nyt
haluaisin tietää niiden soveltuvuudesta rakenteluun ja työstämiseen
erilaisilla koneilla.
Kooltaan ne ovat 120 x 10 , 80 x 10 ja 35 x 10 mm.
En itse pysty vielä kokeilemaan noita ominaisuuksia sillä
oma jyrsinprojekti on vasta siinä vaiheessa että ohjaussysteemi
on valmiina mutta tämänhetkiset kiireet estävät mekaniikan
rakentelun vielä ainakin vuodenvaihteen ylitse. :-\
Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin kiskot ovat puhtaimpia alu laatuja mitä Suomesta löytyy. (Jotkut Nokian kaapelit oli aikanaan 99.8% alumiinia. Nice to know.)
Eli hankalaa koneistaa. Tarttuu terään kiinni helposti. Ainakin oman kokemuksen mukaan.